Tästä!

N:o 160
[6.4.1984 postileima]
Joku päivä, en viitsi kysyä.
Kallis Herran Sebaotin enkeli, Lauri Eeron kanssa. Tämä kirje
on vaan teille, rakkaat.
Eino ja Fern meni Omahaan. Sinne on 600 mailia. En ole vielä
kuullut, mitä W kuuluu. Olen rukoillut Jumalaa Jesuksen nimeen, että
Hän tekisi ihmeen ja parantaisi hänen vielä vähäksi aikaa. Wm on ollut
hyvä poika. Parempi vaellus hänellä on ollut kun noilla toista kieltä
puhuvilla. En minä tämmösiä kirjottaisi. Tulee mielee, jos he olisi
seurustelleet heidän kanssa, minä olisin täytynyt sen kieltää. Semmonen
kristillisyys se on ollut ja vissiin on vieläkin tässä. Te näitte hänen. Oi
minun sydämeni halkee, toivon Jumala näyttäisi ihmeitä, että hänestä
jäisi todistus. Minun lapset rakastaa toisiansa ja minua.
Lähetän tämän Mrs. Kankaan kirjeen pyynnöllä, että kirjotat,
mikä Boreman on. Tämä ihminen on ollut todellinen ystävä, vaan kun
näitä kaikkia kuuloja ja luuloja tuli, eikä yhtään totuuden puhujaa ole
halunneet kuulla. Minä en ole perustanut. Olen kirjottanut joskus, vaikka
en ole saanut vastausta. Panen tähän hänen osotteensa. Pyydän, antakaa
anteeksi kaikki minun heikkouteni. Jääkäät Jumalan rauhaan. Kiitokset
sinulle kaikesta, kaikesta rakkaudesta kohtaani.
Sophia Hill
Mrs. Fred Kangas
Lake Norden S.D.57248
Kirjotin jos tuo lappu pääsee irti. Hänen mies on kuollut. On siis leski. Ida
Adams oli hänen täti Lännellä.
N:o 161
23.4.84 ilta
Kalliit jalot Herran Sebaotin enkelit, Lauri, Eero, Kalervo ja
koko Herran Sebaotin sota rintama vihollisen voimaa vastaan. Olkaa
sydämen pohjasta tervehditty Jumalan rauhalla.
Jos minulla olisi sanoja, ja kuinka Jumalan siunausta teille
toivottaisin. Kuiten ne heikot huokaukset uskon Jumala kuulee. Olkaat
vahvat. Jumalan enkeli käy edellänne välkkyvällä suunsa miekalla, niin
joku sielu saa voiton. Maailmaa ei säästetä, jos valittuja ei enään ole. Ne
pitää löydettämän. Tämä maailma näyttää, on kun käärmeen pesä.
Antakaa anteeksi minulle kaikki suuret syntini, himot ja halut.
Uskokaamme te siellä ja me täällä maailman kolkassa, että Jumala
Jesuksen nimessä ja Hänen viattomassa veressänsä puhdistaa meidät.
Jääkää Jumalan rauhaan. Muistakaa minua kelvotonta.
Huuda rohkiasti älä säästä, on kirjoitettu.
Eikö se ole ihme, että ne vanhain ihanat laitumet on niin voitu
polttaa. Muistan, kun Isac Isaacsson/* kirjotti, että hän muistaa ne
kauniit niityt, ne oli kukilla kaunistettu. Aina muistan ja näen hengessä
ne siniset kukat, missä ne nyt ovat. Tyytykäät muutampiin. Onhan se
ihanaa, kun on Siemeniä. Herran rauha olkoon kanssanne ijäisesti.
Kelvotoin Sophia muistelee.
________________________
*/ Tarkoittaa: August Isaksson
99