Lataa aihetta käsitelleen verkostotapaamisen muistio - Asunto ensin

Nimi ovessa –hanke
Verkostotapaamisen muistio
Verkostoryhmä
Erityisteema / kohderyhmä
Aika ja paikka
Koordinoija / puheenjohtaja
Kuntouttava asuminen
Nuoret
29.11.2010, Espoo
Kaijus Varjonen
Pääalustus
Kati Kovanen, Sepänkylä tukiasuntola, Espoon kaupunki:
Nuorten päihdekuntoutujien kuntouttava asuminen
Kommenttipuheenvuorot
Eila Lappalainen, Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut:
Nuorten mielenterveysongelmaisten kuntouttava asuminen
Sari Timonen, Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke, NAL:
Nuorten kuntouttava asuminen
__________________________________________________________________________________________________________________
Muistio
Aluksi mietittiin sarjakuvan välityksellä, mitä asunto ensin –periaate voi merkitä nuoren elämässä.
Sarjakuvaesitystä täydensi projektikoordinaattori Kaijus Varjosen jäsennys Espoon kaupungin
vastuista Nimi ovessa hankkeessa: Espoo koordinoi tuettujen asumispalvelujen teemaryhmää ja
mallintaa nuoren asumispolun asunto ensin –periaatteen mukaisesti.
Sepänkylän tukiasuntola kuntouttavana asumispalveluna
Sepänkylän tukiasuntolan tehtävä on tarjota päihteetön asumisympäristö ja tukea asukkaita heidän
päihteettömyyspyrkimyksissään. Tavoitteena on, että päihteettömyys jatkuu asukkaan siirryttyä
omaan asuntoon. Omaan asuntoon muuttaneella asukkaalla tulee olla arjen taidot hallinnassa ja
mielekästä toimintaa. Tällä tavoin pyritään ennalta ehkäisemään tyhjyys ja yksinäisyys.
Suunnitelmallisesti toteutuneet muutot tukiasuntolasta eteenpäin ovat olleet 50-60 prosentin
luokkaa.
Sepänkylän tukiasuntolassa asui verkostotapaamisen ajankohtana viisi alle 30-vuotiasta asukasta.
Sepänkylään hakeutuvilla nuorilla on usein päihdeongelmien lisäksi rikollista taustaa. Ensisijaisesti
varttuneemmille asukkaille suuntautuneeseen, päihteettömyyteen perustuvaan asuinyhteisöön
kiinnittyminen ei ole nuorelle aivan helppoa. Nuoren kokemusasiantuntijan mukaan Sepänkylästä
joutuu retkahtamisen seurauksena ”aika armottomasti kadulle”. Olarinluoman vastaanottokoti jää
tällöin lähes ainoaksi vaihtoehdoksi. Palvelun ja tuen vaihtoehtoja retkahtamistilanteessa toivottiin
monipuolisemmiksi ja enemmän nuorten aikuisten lähtökohdista kehitetyiksi.
Kokemusasiantuntija arvioi, että retkahtamisen jälkeen pitäisi olla hoitojakso ennen omaan
asuntoon siirtymistä. Hoidon tarve riippuu siitä, onko päihteiden käyttö päässyt täysin hallinnasta
vai onko kyseessä muutaman kerran retkahdus. Yhtenä vaihtoehtona päihteettömälle
asuinyksikölle ja itsenäiselle asumiselle nostettiin esiin ryhmäkotityyppinen asuinyksikkö, jossa
päihteidenkäyttö olisi sallittua, mutta kuitenkin kontrolloitua.

Nuoret asukkaat ryhmittäin
Nuorten asukkaiden tilannetta käsiteltiin kolmen eri ryhmän näkökulmasta:
Korvaushoidossa olevat
Korvaushoitoasiakkailla on usein ensimmäisen vuoden aikana oheiskäyttöä, mikä tekee asumisen
päihteettömässä ympäristössä mahdottomaksi. Korvaushoidossa olevia nuoria uloskirjoitetaan
päihteiden käytön vuoksi, mistä seurauksena he majailevat kavereiden ja sukulaisten luona
asunnottomina. Mikä olisi korvaushoitoasiakkaille tarkoituksenmukainen asumisvaihtoehto
erityisesti hoidon ensimmäisen vuoden ajan
Vapautuvat vangit:
Välittömästi vapautumisen jälkeen retkahdusriski on niin suuri, että suunniteltu asuminen ei
läheskään aina pääse edes alkamaan. Sen sijaan asumisjaksot koevapaudessa oleville vangeille ovat
onnistuneet hyvin. Keskustelussa mietittiin vertaistukiryhmien mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä
tukiasuntolan kanssa vapautumisvaiheessa. Vankiloitten henkilökunnan kanssa on paljon
yhteistyötä, mutta siirtymät eivät ole riittävästi tuettuja. Läheskään kaikille vankilasta vapautuville
nuorille päihteetön asumisyksikkö ei ole realistinen vaihtoehto. Heille tarvitaan myös päihteiden
käytön sallivaa asumista.
Jälkihuoltonuoret:
Lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on suuri tuen tarve. Sepänkylän työntekijät ovat
nuorille asukkaille ikään kuin vanhempia. Nuoret tarvitsevat tukea, välittämistä ja huolenpitoa
kaikilla elämänalueilla. Jälkihuollossa olevilla nuorilla on oikeus lastensuojelun kautta
järjestettävään asuntoon, mutta itsenäinen asuminen ja asunnon säilyttäminen on monelle
ylivoimaista.
Nuorten parissa tehtävä aikuissosiaalityö
Sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan nuorten asunnottomuus voi olla syynä
päihdeongelmien syntymiselle ja pahenemiselle. Sosiaalityöntekijöillä on nuoria asiakkaita, joilla ei
ole mahdollisuutta asua kotona vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi. Nuori
siirtyy jälkihuollosta aikuissosiaalityön asiakkaaksi täytettyään 21 vuotta. Lastensuojelun
jälkihuollosta aikuissosiaalityön asiakkaiksi siirtyvät ovat haavoittuvassa tilanteessa.
Asunnottomuutta ennalta ehkäisevän työ on siirtymävaiheessa erityisen merkityksellistä.
Psykiatrisen palveluohjauksen malli
Espoossa on kehitetty psykiatrisen palveluohjauksen malli, joka perustuu asiakkaan kohtaamiselle.
Tiimin vetäjänä toimii psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja. Toimintamalli on vakinaistettu
osaksi Espoon palvelujärjestelmää. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan siten, että avokuntoutus
yhteistyössä Jorvin ja Kellokosken sairaaloiden kanssa noudattaa samaa kuntoutussuunnitelmaa.
Hoitovastuuu on aina jollakin muulla kuin psykiatrisen palveluohjauksen tiimillä, mitä on ollut aika
ajoin vaikea saada perustelluksi. Tiimin työskentely on konkreettista arjessa tukemista asiakkaan
kotona. Asiakkaat ovat iältään 18-60 –vuotiaita. Toiminta alkoi vuonna 2005 ja sen alulle
saattamisessa on hyödynnetty VTL Sauli Suomisen asiantuntemusta.
Tiimin osaaminen on painottunut terveydenhuoltoon. Palveluohjauksessa voi työskennellä eri
ammattikuntien edustajia. Tärkeintä on henkilökohtainen soveltuvuus kotona tehtävään
mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten parissa tehtävään lähityöhön. Asiakkaan
sairaalahoidot voivat palveluohjaussuhteen alussa lisääntyä, kun hoidettavat ongelmat tulevat
kohdatuiksi. Palveluohjauksessa pyritään katkoksien ja päällekkäistyön välttämiseen.
Psykoosisairaat espoolaiset muodostavat pääasiallisen asiakasryhmän. Asiakkaiden
kokonaismäärä on noin 60 ja nuoria 19-25 –vuotiaita on tällä hetkellä 10 . Asiakassuhteet ovat vain
hyvin harvoin kariutuneet. Näissä tapauksissa syynä on ollut asiakkaan päihteiden käyttö. Yleensä
asiakkaan elämässä ollut pitkä laitosjakso ja sen jälkeen tuettu tai hoidollinen asumispalvelujakso.

Psykiatrinen palveluohjaus tulee osaksi asiakkaan elämää silloin, kun hän on siirtymässä
itsenäiseen asumiseen. Tulevaa asiakasta tavataan hyvissä ajoin jo ennen palveluohjauksen
alkamista.
Käyntejä asiakkaan kotona on enimmillään kolme kertaa viikossa. Yleensä asiakkaat ovat ensin
kovin innostuneita siitä, että työntekijä käy kotona auttamassa. Päihteiden käytön riski kuitenkin
kasvaa ajan myötä ja retkahduksen sattuessa tilanne voi ajautua hallinnasta. Tämä on se kohta,
jossa kuntouttavan asumisen luonnetta ja sen yhteyttä kriisiasumiseen tulee kehittää.
Palveluohjauksen toteutusta on hankaloittanut se, ettei tarjolla ole ollut riittävästi asuntoja, joihin
palvelua olisi voinut antaa. Espoon Kruunu on ensisijainen asuntojen tarjoaja.
Seurauksena palveluohjauksesta asukkaan tilanne voi näennäisesti huonontua: sairaalajaksot
lisääntyvät. Tosiasiallisesti tämä kuitenkin merkitsee tilanteen paranemista: ammattilainen tulee
kotiin, jolloin hän näkee, kuinka huonosti asukas voi. Itsemurhayritykset ovat palveluohjauksen
seurauksena pääosin merkittävästi vähentyneet. Kun asukkaan tilanne heikkenee, pyritään
palvelua mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan aiempaa intensiivisemmin. Jo se, että asukkaalla on
tiedossa tuttu työntekijä, jolle hän voi tarvittaessa soittaa, vähentää ahdistusta ja turvattomuutta.
Palveluohjaus yhdistettynä psykiatrisen sairaalan hoitojaksoihin voi merkitä todella intensiivistä
työskentelyä. Palvelun kriittiset kohdat tulevat esiin silloin kun vakavat päihde- ja
mielenterveysongelmat yhdistyvät asukkaan elämässä.
Työntekijän persoonan merkitys palveluohjauksessa
Kokemusasiantuntijat arvioivat, että hyvä työntekijä on ymmärtäväinen ja rehellinen ihminen, joka
sanoo asiat suoraan. Näin vältytään epäselvyyksiltä. On tärkeää, ettei palveluohjaaja vaihdu. Mikäli
työntekijät vaihtuvat jatkuvasti, asiakas joutuu aloittamaan yhä uudelleen kaiken alusta. Puoli
vuotta on lyhyt aika luottamuksellisen suhteen rakentamiselle.
Entä miten päästä niin sanotun kyttäystunnelman ylitse Kokemusasiantuntijat kannustivat
rohkeaan vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Avoimuus ja toimintakäytäntöjen perustelu
asukkaalle luovat hyvän pohjan yhteistyölle. Yksityisyyden kunnioittamisen näkökulmasta on
hyvä, että työntekijöiden käynnit sovitaan etukäteen yhdessä asukkaan kanssa.
Nuorten kuntouttavan asumisen polku
Nuorisoasuntoliitto on kehittänyt asumisen polun asunnottomuudesta itsenäiseen asumiseen.
Asumisen polussa on jäsennetty tarkoin keskeiset toimijat, asumisen vaiheistus ja siihen liittyvä
tuki. Nuorisoasuntoliiton toiminnasta nuorten asunnottomuuden poistamiseksi on saatavissa
runsaasti materiaalia.
__________________________________________________________________________________________________________________
Muistion kirjasi Riitta Granfelt
Lämmin kiitos esitelmien pitäjille ja osallistujille!