Maisema- ja kulttuuri- ympäristöselvitys - Ramboll
Maisema- ja kulttuuri- ympäristöselvitys - Ramboll
Maisema- ja kulttuuri- ympäristöselvitys - Ramboll
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hattulan kunta<br />
<strong>Maisema</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöselvitys<br />
Viite<br />
82120665 Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava<br />
<strong>ja</strong> asemakaavojen a<strong>ja</strong>ntasaistaminen<br />
Pvm 16.6.2009 (päivitetty 30.9.2009)<br />
<strong>Ramboll</strong> Finland Oy<br />
Terveystie 2<br />
FI-15870 Hollola<br />
Finland<br />
Puhelin: 020 755 7800<br />
www.ramboll.fi
Sisällys<br />
1. Johdanto 3<br />
2. Lähtötiedot 4<br />
3. <strong>Maisema</strong> 6<br />
3.1 <strong>Maisema</strong>tyypit 6<br />
3.1.1 Kulttuuri- <strong>ja</strong> perinnemaisemat 6<br />
3.1.2 Luonnonmaisemat 6<br />
3.2 Arvokkaat maisema-alueet 6<br />
3.2.1 <strong>Maisema</strong>-alueiden arvottaminen 6<br />
3.2.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 7<br />
3.2.3 Maakunnallisesti <strong>ja</strong> paikallisesti arvokkaat maisema-alueet 7<br />
3.2.4 Kansallismaisemat 7<br />
3.2.5 Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet 7<br />
3.3 <strong>Maisema</strong>-alueita koskeva lainsäädäntö, määräykset, ohjeet <strong>ja</strong><br />
suositukset 8<br />
3.3.1 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999) 8<br />
3.3.2 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 8<br />
3.3.3 Metsälaki (1093/1996) 8<br />
3.3.4 Maa-aineslaki (555/1981) 9<br />
3.3.5 Vesilaki (264/1961) 9<br />
3.3.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 9<br />
3.3.7 Maakuntakaava 9<br />
3.4 <strong>Maisema</strong>-alueiden huomioon ottaminen asema- <strong>ja</strong><br />
yleiskaavoituksessa 10<br />
3.4.1 <strong>Maisema</strong>-alueita koskevat kaavamerkinnät 11<br />
3.5 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat arvokkaat maisema-alueet 11<br />
3.6 Kartta-analyysi 16<br />
3.6.1 Kartta-analyysin kylittäinen yhteenveto, maisemaa koskevat<br />
osuudet 16<br />
3.7 Suositukset 20<br />
4. Kiinteät muinaisjäännökset 21<br />
4.1 Muinaisjäännökset 21<br />
4.1.1 Rauhoitusluokat 21<br />
4.2 Kiinteitä muinaismuisto<strong>ja</strong> koskeva lainsäädäntö, määräykset,<br />
ohjeet <strong>ja</strong> suositukset 21<br />
4.2.1 Muinaismuistolaki (295/1963) 21<br />
4.2.2 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999) 22<br />
4.2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 22<br />
4.2.4 Maakuntakaava 23<br />
4.3 Muinaisjäännösten huomioon ottaminen asema- <strong>ja</strong><br />
yleiskaavoituksessa 23<br />
4.3.1 Muinaisjäännöksiä koskevat kaavamerkinnät 23<br />
4.4 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat kiinteät muinaisjäännökset 24<br />
4.5 Kartta-analyysi 25<br />
4.5.1 Kartta-analyysin kylittäinen yhteenveto, muinaisjäännöksiä<br />
koskevat osuudet 25<br />
4.6 Suositukset 28<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 1
5. Rakennettu ympäristö 29<br />
5.1 Rakennettu ympäristö, <strong>kulttuuri</strong>ympäristö <strong>ja</strong> rakennusperintö 29<br />
5.2 Arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt 29<br />
5.2.1 Rakennettujen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen arvottaminen 29<br />
5.2.2 Valtakunnallisesti arvokkaat <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt 29<br />
5.2.3 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt 30<br />
5.2.4 Paikallisesti arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt 30<br />
5.3 Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön suojelua koskeva lainsäädäntö,<br />
määräykset, ohjeet <strong>ja</strong> suositukset 30<br />
5.3.1 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999) 30<br />
5.3.2 Rakennussuojelulaki (60/1985) 31<br />
5.3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31<br />
5.3.4 Maakuntakaava 31<br />
5.4 Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön huomioon ottaminen asema- <strong>ja</strong><br />
yleiskaavoituksessa 33<br />
5.4.1 Rakennetun ympäristön suojelua koskevat kaavamerkinnät 33<br />
5.5 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat arvokkaat rakennetun ympäristön<br />
kohteet <strong>ja</strong> alueet 34<br />
5.6 Suositukset 37<br />
6. Liitteet 38<br />
1 Historiallisen a<strong>ja</strong>n kylätonttien määritys <strong>ja</strong> maastoarviointiraportti<br />
(Leena Lehtinen 2009) 38<br />
2 Arvokkaat maisema-alueet, si<strong>ja</strong>intikartta 38<br />
3 Kiinteät muinaisjäännökset, si<strong>ja</strong>intikartta 38<br />
4 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, luettelo 38<br />
5 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, si<strong>ja</strong>intikartta 38<br />
6 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, kohteiden arvotus (Lauri Putkonen<br />
2009) 38<br />
Kannen kuva: Marjut Ahponen 2008<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 2
1. Johdanto<br />
Hattulan <strong>kulttuuri</strong>ympäristölle on ominaista keskia<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> historiallisen a<strong>ja</strong>n<br />
näkyminen maisemassa mm. Vana<strong>ja</strong>veden laakson hyvin säilyneen kartano<strong>kulttuuri</strong>n,<br />
vanhojen Hämeen maaseutukylien <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maisemaan<br />
sopeutuvan vanhan tiestön sekä erityispiirteenä puolustuksen historiaan liittyvä<br />
rakennusperinnön kautta.<br />
Suomen perustuslain mukaan vastuu ympäristöstä <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>perinnöstä<br />
kuuluu kaikille. Arvokkaita <strong>kulttuuri</strong>perintökohteita on Hattulassa poikkeuksellisen<br />
runsaasti <strong>ja</strong> niiden säilymisen turvaaminen on yksi maankäytön<br />
suunnittelun keskeisistä tehtävistä.<br />
Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavoituksen <strong>ja</strong> asemakaavojen a<strong>ja</strong>ntasaistamistyön<br />
tueksi laadittu maisema- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöselvitys on<br />
yleispiirteinen kooste olemassa olevasta tiedosta sekä lainsäädännöstä, joka<br />
koskee maisemallisesti, rakennus- <strong>ja</strong>/tai <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokkaita<br />
kohteita <strong>ja</strong> alueita.<br />
Selvityksen ovat laatineet arkkitehti Marjut Ahponen, rakennusarkkitehti<br />
(AMK) Pirjo Pellikka <strong>ja</strong> ympäristötutki<strong>ja</strong> Kirsi Lehtinen <strong>Ramboll</strong> Finland<br />
Oy:stä. Työhön osallistuivat myös suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm,<br />
graafinen suunnitteli<strong>ja</strong> Sampo Ahonen <strong>ja</strong> tekninen avusta<strong>ja</strong> Kirsti<br />
Kautto.<br />
Olemassa olevan tiedon kokoamisen lisäksi selvityksen yhteydessä on laadittu<br />
muinaismaisemaa koskeva kartta-analyysi <strong>ja</strong> tarkentava historiallisen a<strong>ja</strong>n<br />
kylätonttien kartoitus vuosina 2008 <strong>ja</strong> 2009. Selvitysten laatimisesta vastasi<br />
osin lisensiaattityöhönsä liittyvänä tehtävänä arkeologi, FM Leena Lehtinen.<br />
Kulttuuriympäristön osalta selvityksen lähtötietojen kokoamiseen <strong>ja</strong> kaavoitustyön<br />
oh<strong>ja</strong>ukseen ovat osallistuneet Kai<strong>ja</strong> Kiiveri-Hakkarainen <strong>ja</strong> Eeva-Liisa<br />
Schulz Museoviraston Hämeenlinnan toimistosta sekä Irmeli Kaartokallio <strong>ja</strong><br />
Annu Tulonen Hämeen ympäristökeskuksesta.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 3
2. Lähtötiedot<br />
Selvityksessä on käytetty ensisi<strong>ja</strong>isina tietolähteinä seuraavia julkaisu<strong>ja</strong>,<br />
raportte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sähköisiä aineisto<strong>ja</strong>:<br />
Arkeologiset <strong>kulttuuri</strong>perintökohteet, matkailu- <strong>ja</strong> opetuskohteita Hämeessä.<br />
Hämeen liiton, Museoviraston <strong>ja</strong> Hämeen virkistysalueyhdistyksen<br />
esite 2008<br />
Arvokkaat maisema-alueet. <strong>Maisema</strong>-aluetyöryhmän mietintö I (<strong>Maisema</strong>nhoito)<br />
<strong>ja</strong> II (Arvokkaat maisema-alueet). Ympäristöministeriö, mietintö<br />
66/1992. 1993<br />
Asemakaavamerkinnät <strong>ja</strong> –määräykset, Opas 12, Ympäristöministeriö<br />
2003<br />
Hämeen liiton internet-sivut, www.hämeenliitto.fi<br />
Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, 2003<br />
Kanta-Hämeen <strong>kulttuuri</strong>historialliset kohteet. Lauri Putkonen, Kanta-<br />
Hämeen seutukaavaliitto 1983<br />
Kanta-Hämeen maakuntakaavan alueluettelot, Hämeen liitto 2004<br />
Kanta-Hämeen muinaisjäännökset. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto<br />
1988<br />
Kanta-Hämeen muinaisrannat, Hanna Virkki <strong>ja</strong> Kalevi Hokkanen/Geologian<br />
tutkimuskeskus GTK, Hämeen liitto 2007<br />
Kanta-Hämeen perinnemaisemat, Outi Talvia, Alueelliset ympäristöjulkaisut<br />
157. Hämeen ympäristökeskus 2000<br />
Kyliä <strong>ja</strong> kortteleita, Hämeenlinnan <strong>ja</strong> Hattulan rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvitys,<br />
Lauri Putkonen 2003<br />
Muinaisjäännösten paikkatietoaineisto, Museovirasto, Dokumentointiyksikkö<br />
2008<br />
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen<br />
liitto. 2003<br />
Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset<br />
ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu<br />
16, 1993 (myös http://www.nba.fi/rky1993/)<br />
Suomen kansallismaisemat, Ympäristöministeriö/ALO 1992<br />
Suomen ympäristökeskuksen internet-sivut, www.ymparisto.fi<br />
Valtion säädöstietopankki FINLEX, www.finlex.fi<br />
Vana<strong>ja</strong>veden laakson maisema, esihistoria, rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö<br />
<strong>ja</strong> luonto, Mar<strong>ja</strong> Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen <strong>ja</strong> Sirkka-Liisa<br />
Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001<br />
Vana<strong>ja</strong>veden laakson perusselvitykset, rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö.<br />
Lauri Putkonen, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 24/2004<br />
Yleiskaavamerkinnät <strong>ja</strong> –määräykset, Opas 11, Ympäristöministeriö<br />
2003<br />
Ympäristöministeriön <strong>ja</strong> Museovirasto ylläpitämä Rakennusperintö.fi- internetsivusto,<br />
www.rakennusperinto.fi<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 4
<strong>Maisema</strong>n taannehtivaa tulkintaa käsittelevässä kartta-analyysissä on lähtötietoina<br />
käytetty lisäksi mm. seuraavia aineisto<strong>ja</strong>:<br />
Hattulan muinaisjäännösinventointi 1985, Jyri Saukkonen. Raportti museoviraston<br />
arkistossa.<br />
Hattulan seurakunnan internet-sivut, www.hattula-evl.fi<br />
Keskiaikaisia tonttimaita jäljittämässä, Veli-Pekka Suhonen. SKAS 1-<br />
2008<br />
Museoviraston extranet-palvelu Museoverkko, www.museoverkko.fi<br />
Vana<strong>ja</strong>veden laakson perusselvitykset, Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten<br />
inventointi. Kohdekuvaukset, Sirkka-Liisa Seppälä. Hämeen<br />
ympäristökeskuksen moniste 25. 2001<br />
Kartta-analyysin kyläkohtaisissa kuvauksissa maininnalla ’internet’ varustetut<br />
kartat löytyvät osoitteesta:<br />
www.virtuaaliyliopisto.fi/palvelut/maakir<strong>ja</strong>kartat/index.html<br />
Muita selvityksen laadintahetkellä tiedossa olleita <strong>kulttuuri</strong>ympäristöä koskevia<br />
aineisto<strong>ja</strong> ovat mm.:<br />
Hämeen alueellinen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöohjelma, Annu Tulonen. Hämeen<br />
ympäristökeskus. 2000<br />
"Maantien 3053 parantaminen välillä Rahkoila-Aulanko", Eeva Raiken<br />
vuonna 2000 suorittama inventointi<br />
<strong>Maisema</strong>n muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto.<br />
2001<br />
Parolan-Katinalan osayleiskaava, taa<strong>ja</strong>makuva- <strong>ja</strong> maisemaselvitys,<br />
Suunnittelukeskus Oy 1995<br />
Vana<strong>ja</strong>veden laakson maisemaselvitys, Hattula, Hämeenlinna, Mar<strong>ja</strong><br />
Mikkola, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 2002<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 5
3. <strong>Maisema</strong><br />
3.1 <strong>Maisema</strong>tyypit<br />
<strong>Maisema</strong> <strong>ja</strong>etaan <strong>kulttuuri</strong> - <strong>ja</strong> luonnonmaisemaan sen mukaan, ovatko siinä<br />
hallitsevat elementit seurausta luonnon vai ihmisen toiminnasta.<br />
3.1.1 Kulttuuri- <strong>ja</strong> perinnemaisemat<br />
Kulttuurimaisemat ovat ihmisen <strong>ja</strong> luonnon yleisvaikutuksena syntyneitä<br />
maisema- <strong>ja</strong> ympäristökokonaisuuksia.<br />
Kulttuurimaisemista voidaan muodostaa useita erilaisia alatyyppejä, kuten<br />
esimerkiksi ihmisen <strong>ja</strong> luonnon pitkäaikaisen vuorovaikutuksen seurauksena<br />
muodostunut maaseudun <strong>kulttuuri</strong>maisema <strong>ja</strong> toisena ääripäänä yksinomaan<br />
ihmistyön tuloksena syntynyt kaupunkimaisema. Kulttuurimaisemaan voidaan<br />
lukea myös mm. asutuksen jäänteet, metsäalueet <strong>ja</strong> vesistöt.<br />
Suomalaisen <strong>kulttuuri</strong>maiseman perusta on viljelysmaisemaan kuuluvien<br />
peltojen <strong>ja</strong> niittyjen avoimuudessa. Viljelysmaisema on syntynyt jopa tuhansia<br />
vuosia <strong>ja</strong>tkuneen maatalouden <strong>ja</strong> kar<strong>ja</strong>nhoidon tuloksena. Historiallisesti,<br />
maisemallisesti <strong>ja</strong> luonnonympäristöltään arvokkaimmat <strong>kulttuuri</strong>maisemaalueet<br />
ovat usein myös pisimpään käytössä olleita viljelysalueita, joiden säilyminen<br />
edellyttää merkittävää <strong>ja</strong>tkuvaa työpanosta.<br />
Maaseudun <strong>kulttuuri</strong>maisemiin lukeutuvat perinnemaisemat ovat tyypillisiä<br />
etenkin Lounais-Suomessa <strong>ja</strong> Hämeessä, jossa ihminen on vaikuttanut luonnonympäristöön<br />
jo rautakaudelta lähtien. Perinnemaisemalla tarkoitetaan<br />
maisematyyppiä, joka on alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen<br />
muovaama.<br />
Rakennettua perinnemaisemaa ovat esim. historialliset rakennukset <strong>ja</strong> muinaisjäännökset.<br />
Perinnemaisemille ominaiset perinnebiotoopit ovat ihmisen<br />
toiminnan vaikutuksiin mukautunut eliöstö, joka poikkeaa muusta luonnonympäristöstä<br />
kuten kedoista <strong>ja</strong> hakamaista.<br />
3.1.2 Luonnonmaisemat<br />
Luonnonmaisemia ovat alueet, joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
vain luonnon omat prosessit <strong>ja</strong> kiertokulku.<br />
Suomessa tyypillisimmät luonnonmaisemat muodostuvat vesistöistä <strong>ja</strong> metsistä.<br />
Metsämaisema on tosin harvoin täysin luonnontilainen, jolloin se muodostaa<br />
usein myös <strong>kulttuuri</strong>maiseman osan. Metsämaisema onkin yleensä<br />
metsäalueiden muodostama kokonaisuus, jonka sisältöä on muokattu ihmisen<br />
toiminnan seurauksena.<br />
3.2 Arvokkaat maisema-alueet<br />
3.2.1 <strong>Maisema</strong>-alueiden arvottaminen<br />
Kulttuurimaisemien arvon määrittämisessä eli arvottamisessa käytetään vakiintuneita<br />
kriteerejä, joita ovat mm. tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus<br />
(<strong>kulttuuri</strong>historialliset kerrokset), säilyneisyys <strong>ja</strong> alkuperäisyys. <strong>Maisema</strong>-alueiden<br />
hoito <strong>ja</strong> suojelu perustuu tunnistettuihin arvoihin sekä niiden<br />
luokitteluun valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviksi<br />
alueiksi tai kohteiksi.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 6
3.2.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet<br />
Suomessa on valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan<br />
156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joiden pinta-ala on<br />
yhteensä 730 000 hehtaaria. Suurin osa näistä maisema-alueista si<strong>ja</strong>itsee<br />
Etelä- <strong>ja</strong> Länsi-Suomen viljelyseuduilla.<br />
Valtioneuvoston päätös poh<strong>ja</strong>utui ympäristöministeriön mietintöön (1992),<br />
jossa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arviointia varten laadittiin<br />
koko maata koskeva maisemamaakunta<strong>ja</strong>ko. Jaon avulla maisemaaluevalikoimaan<br />
saatiin edustava otos maan eri osille luonteenomaisista viljely-<br />
<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maisemista.<br />
3.2.3 Maakunnallisesti <strong>ja</strong> paikallisesti arvokkaat maisema-alueet<br />
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi ympäristöministeriö<br />
nimesi vuoden 1992 päätöksen yhteydessä myös 171 maakunnallisesti arvokasta<br />
maisema-aluetta. Niitä ei mainita valtioneuvoston periaatepäätöksessä<br />
eikä niistä ole esitetty tarkko<strong>ja</strong> aluera<strong>ja</strong>uksia.<br />
Myös maakuntaliitot <strong>ja</strong> kunnat ovat laatineet erillisiä selvityksiä maakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> paikallisesti arvokkaista maisema-alueista, jotka on tarkoitus merkitä<br />
maakunta-, yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoihin. Hattulan osalta sen perinnemaisemat<br />
on kartoitettu Hämeen liiton toimesta Kanta-Hämeen maakuntakaavan laatimisen<br />
yhteydessä.<br />
3.2.4 Kansallismaisemat<br />
Kansallismaisema-käsite kytkeytyy 1800-luvun alkupuolella, romantiikan<br />
kaudella, kir<strong>ja</strong>llisuudessa <strong>ja</strong> kuvataiteissa vallinneisiin ilmiöihin, joilla on tunnepoh<strong>ja</strong>inen<br />
sisältö, voimakas symboli- <strong>ja</strong> identiteettiarvo.<br />
Kansallismaisemat ovat Suomen tunnetuimpia maisemanähtävyyksiä <strong>ja</strong> ilmentävät<br />
maamme eri osien edustavimpia luonnon- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>piirteitä.<br />
Kansallismaisemilla ei ole hallinnollista merkitystä.<br />
Ympäristöministeriön julkaisuun Kansallismaisemat (1993) on valittu 27 aluetta,<br />
joilla ilmenevät maamme eri osien edustavimmat luonnon- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>piirteet<br />
sekä tärkeimpien perinteisten elinkeinojen maankäyttötavat <strong>ja</strong> niiden<br />
vaikutus maamme maisemakuvan muotoutumiseen.<br />
Kansallismaisemista ei ole esitetty tarkko<strong>ja</strong> aluera<strong>ja</strong>uksia, koska niillä ei ole<br />
juridista asemaa. Kansallismaisemat- julkaisua ei ole tarkoitus tarkistaa eikä<br />
siihen lisätä uusia kohteita.<br />
3.2.5 Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet<br />
Luonnonsuojelulain 32 §:n no<strong>ja</strong>lla voidaan perustaa valtakunnallisesti merkittävä<br />
tai muu maisema-alue sen luonnon- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maiseman kauneuden,<br />
historiallisten ominaispiirteiden tai muiden siihen liittyvien erityisten<br />
arvojen säilymisen <strong>ja</strong> hoidon turvaamiseksi.<br />
Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen perustamisesta päättää ympäristöministeriö.<br />
Muun maisema-alueen perustamisesta päättää alueellinen<br />
ympäristökeskus maakunnan liiton esityksestä.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 7
3.3 <strong>Maisema</strong>-alueita koskeva lainsäädäntö, määräykset, ohjeet<br />
<strong>ja</strong> suositukset<br />
3.3.1 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999)<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain (MRL) mukaan alueiden käytön suunnittelussa<br />
on edistettävä mm. maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>perinnön vaalimista.<br />
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten<br />
ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, voidaan kaavassa antaa suojelua koskevia<br />
tarpeellisia määräyksiä.<br />
MRL:n 33 §:n mukaan maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella<br />
on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueella, jolla rakentamisrajoitus<br />
on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten,<br />
että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä,<br />
jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi haki<strong>ja</strong>lle<br />
huomattavaa haittaa. Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan<br />
talousrakennuksen rakentamista eikä maa- <strong>ja</strong> metsätalouden harjoittamista<br />
varten tarpeellista rakentamista.<br />
MRL:n 39§:n <strong>ja</strong> 41§:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon<br />
rakennetun ympäristön, maiseman <strong>ja</strong> luonnonarvojen vaaliminen. Jos<br />
jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen<br />
vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia<br />
määräyksiä (suojelumääräykset).<br />
MRL:n 54 §:n <strong>ja</strong> 57§:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon<br />
maakuntakaava <strong>ja</strong> oikeusvaikutteinen yleiskaava. Rakennettua ympäristöä<br />
<strong>ja</strong> luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvo<strong>ja</strong><br />
saa hävittää. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen,<br />
rakennetun ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten<br />
ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa<br />
sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten<br />
tulee olla maanomista<strong>ja</strong>lle kohtuullisia, mutta asemakaavaan voidaan<br />
ottaa tämän estämättä rakennussuojelulain (60/1985) 2 §:ssä tarkoitetun<br />
kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset.<br />
3.3.2 Luonnonsuojelulaki (1096/1996)<br />
<strong>Maisema</strong>n suojelusta säädetään luonnonsuojelulain 5. luvussa.<br />
<strong>Maisema</strong>-alueen perustamispäätökseen voidaan ottaa maiseman olennaisten<br />
piirteiden säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Määräykset eivät kuitenkaan<br />
saa aiheuttaa kiinteistön omista<strong>ja</strong>lle merkityksellistä haittaa.<br />
Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen<br />
maisema-aluetta koskevista määräyksistä. <strong>Maisema</strong>-aluetta koskevia rakennuslainsäädännön<br />
piiriin kuuluvia määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on<br />
voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava.<br />
<strong>Maisema</strong>-alueen suojelu saadaan lakkauttaa tai sen suojelumääräyksiä lieventää,<br />
jos alueen maisema-arvo on olennaisesti vähentynyt tai jos suojelu<br />
estää yleisen edun kannalta tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.<br />
3.3.3 Metsälaki (1093/1996)<br />
Metsälakia sovelletaan metsämaiseman hoitamiseen <strong>ja</strong> metsän käyttämiseen<br />
pääsääntöisesti metsätalousmaaksi luettavilla alueilla sekä myös yleis- <strong>ja</strong><br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 8
asemakaavoissa osoitetuilla maa- <strong>ja</strong> metsätalousalueilla. Metsälain soveltamisalueen<br />
ulkopuolelle jäävät mm. luonnonsuojelulain no<strong>ja</strong>lla muodostetut<br />
suojelualueet sekä maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaisessa kaavassa suojelualueeksi<br />
osoitetut alueet.<br />
Metsälaissa ei ole erityisiä maiseman suojeluun liittyviä säädöksiä, mutta<br />
siinä esitetyillä metsän hoitoa koskevilla säädöksillä on kuitenkin joko suoria<br />
tai epäsuoria metsämaisemaan ulottuvia vaikutuksia.<br />
3.3.4 Maa-aineslaki (555/1981)<br />
Maa-aineslakia sovelletaan maa-ainesten ottamiseen joko pois kuljetettavaksi,<br />
paikalla varastoitavaksi tai <strong>ja</strong>lostettavaksi.<br />
Maa-aineslain 3 §:n mukaan laissa tarkoitettu<strong>ja</strong> aineksia ei saa ottaa niin,<br />
että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien<br />
kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Ottamispaikat<br />
on sijoitettava <strong>ja</strong> ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen<br />
vahingollinen vaikutus luontoon <strong>ja</strong> maisemakuvaan jää mahdollisimman<br />
vähäiseksi.<br />
Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on<br />
lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa<br />
varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.<br />
3.3.5 Vesilaki (264/1961)<br />
Vesilain 15 §:ssä kielletään sellaiseen vesistössä tai maalla suoritettavaan<br />
toimenpiteen ryhtymisen, joka melkoisesti vähentää vesiympäristön luonnon<br />
kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai <strong>kulttuuri</strong>arvo<strong>ja</strong>.<br />
Myös toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen<br />
fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden<br />
hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty<br />
riippumatta siitä, aiheutuisiko siitä edellä 15 §:ssä tarkoitettu seuraus.<br />
3.3.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen<br />
(30.11.2000) <strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa<br />
todetaan, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien<br />
<strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöarvojen säilyminen.<br />
Säilyttämisvelvoite edellyttää, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset<br />
inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina.<br />
Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön osalta tällainen inventointi on Museoviraston<br />
<strong>ja</strong> ympäristöministeriön yhteistyönä laatima selvitys "Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö,<br />
Valtakunnallisesti merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt"<br />
(1993).<br />
Rakennettua <strong>kulttuuri</strong>ympäristöä koskeva inventointi on parhaillaan tarkistettavana.<br />
Valtioneuvoston hyväksymispäätöksen jälkeen sitä käytetään uutena<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana inventointina.<br />
Myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkastettu, <strong>ja</strong> muutokset<br />
astuvat voimaan 1.3.2009.<br />
3.3.7 Maakuntakaava<br />
Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkinnällä maisema-alue (ma) on osoitettu<br />
valtakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai maakunnallisesti merkittäviä <strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai <strong>kulttuuri</strong>historian kannalta arvokkaita<br />
alueita. Alueet ovat laajo<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maisemakokonaisuuksia, joissa<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 9
<strong>kulttuuri</strong>ympäristö <strong>ja</strong> luonnonympäristö yhdessä muodostavat maisemarakenteellisesti<br />
<strong>ja</strong> maisemakuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.<br />
Suunnittelumääräyksen mukaan maisema-alueille sijoittuvassa maankäytön<br />
<strong>ja</strong> rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön vaalimiseen <strong>ja</strong> maisemallisiin näkökulmiin <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
moniarvoisuuden <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>llisen kerroksellisuuden säilymiseen.<br />
Kehittämissuosituksen mukaan maisema-alueilla tulisi edistää maiseman- <strong>ja</strong><br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön hoitoa.<br />
Merkinnällä perinnemaisema (sp) on osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> seudullisesti arvokkaita perinnemaisemia, jotka ovat kasvistollisesti<br />
edustavia perinnebiotoppe<strong>ja</strong>. Alueiden suojelu perustuu MRL 30 §:een. Alueilla<br />
on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.<br />
Suunnittelumääräyksen mukaan perinnemaisema-alueiden käytön suunnittelussa<br />
on otettava huomioon, että aluetta on maiseman, luonnonarvojen tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen vuoksi erityisesti suojeltava.<br />
Merkinnällä Maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue (MT) on osoitettu<br />
säilytettäviä yhtenäisiä peltoalueita, jotka on tarkoitettu erityisesti maatalouden<br />
harjoittamiseen <strong>ja</strong> joilla on myös <strong>kulttuuri</strong>maisemallisia arvo<strong>ja</strong>. Suunnittelumääräyksen<br />
mukaan MT-alueiden suunnittelussa tulee pyrkiä peltojen<br />
säilymiseen avoimina <strong>ja</strong> maatalouskäytössä. Alueiden käytön <strong>ja</strong> rakentamisen<br />
suunnittelussa maa- <strong>ja</strong> metsätalouden tarpeita lukuun ottamatta, tulee<br />
pyrkiä sijoittamaan rakennuspaikat peltojen metsäisille reunavyöhykkeille.<br />
Merkinnällä Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvo<strong>ja</strong>,<br />
arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis<br />
maisema (MYg), on osoitettu maakunnallisesti <strong>ja</strong> seudullisesti merkittäviä<br />
geologian <strong>ja</strong> maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harju-,<br />
kallio- tai moreenimuodostuma. Alueet sisältävät osan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman<br />
kohteista <strong>ja</strong> niiden suojelun perustana on maaaineslaki<br />
<strong>ja</strong> MRL 30§. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.<br />
Alueilla on ha<strong>ja</strong>rakennusoikeus eikä niillä ei ole maakuntakaavassa<br />
metsänhoidollisia rajoituksia. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei<br />
edellytetä lausuntomenettelyä.<br />
Suunnittelumääräyksen mukaan MYg-alueen käytön suunnittelussa on otettava<br />
huomioon, että aluetta on geologisten ympäristöarvojen vuoksi erityisesti<br />
suojeltava. Rakentamismääräyksen mukaan rakennusten sijoituksessa<br />
tulee ottaa huomioon alueen geologiset <strong>ja</strong> maisemalliset arvot. Suojelumääräyksen<br />
mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen arvokkaan harju-<br />
, kallio- tai moreenimuodostuman geologiseen suojeluun. Alueella suoritettavissa<br />
toimenpiteissä on otettava huomioon ympäristönhoidolliset näkökohdat.<br />
Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin<br />
ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus<br />
lausunnon antamiseen.<br />
Maakunnan alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehittämissuosituksissa todetaan<br />
lisäksi, että rakentamisen sijoittelussa tulisi ottaa huomioon maakunnan<br />
maisemarakenne.<br />
3.4 <strong>Maisema</strong>-alueiden huomioon ottaminen asema- <strong>ja</strong> yleiskaavoituksessa<br />
Arvokkaiden maisema-alueiden kaavoituksessa on otettava huomioon kohdassa<br />
3.3 esitetty lainsäädäntö, määräykset, ohjeet <strong>ja</strong> suositukset.<br />
Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
tarkoittamien alueiden <strong>ja</strong> kohteiden osalta on kysymys erityistavoitteista,<br />
jotka koskevat myös yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoitusta. Alue- tai kohdekohtaiset<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 10
oikeusvaikutukset syntyvät maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaisessa kaavoitusprosessissa<br />
perustuen eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin.<br />
Käytännössä maisema-alueet sijoittuvat usein alueille, joille ei kohdistu ympäristön<br />
muutospaineita eikä maakunta- tai yleiskaavaa yksityiskohtaisemman<br />
maankäytön suunnitelman laatimiselle ole välitöntä tarvetta.<br />
Valtioneuvoston 25.10.2005 päivätyn muistion ”Valtakunnallisesti merkittävien<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa <strong>ja</strong> lupamenettelyssä”<br />
mukaan kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut<br />
eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen<br />
ominaisluonteen <strong>ja</strong> erityispiirteiden kanssa. Jos alueeseen<br />
kohdistuu myös muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoituksen<br />
yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu<br />
vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteutumista.<br />
3.4.1 <strong>Maisema</strong>-alueita koskevat kaavamerkinnät<br />
Yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoissa maisemallisesti arvokas alue- merkinnällä (ma)<br />
osoitetaan paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisemien alueet. Merkinnällä osoitettujen alueiden arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luokituksia<br />
täsmennetään joko merkintään liittyvässä kuvauksessa tai kaavaselostuksessa.<br />
Alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvo<strong>ja</strong>, voidaan yleiskaavoissa osoittaa<br />
myös vinoviivoituksella merkittyinä aluevarauksina. Merkintää voidaan<br />
käyttää yleispiirteisempänä merkintänä esimerkiksi tilanteessa, jossa alueella<br />
on useita erityyppisiä, kuten maisemallisia, kylä- tai kaupunkikuvallisia <strong>ja</strong><br />
luontoarvo<strong>ja</strong>. Merkintää voidaan käyttää myös osoittamaan esimerkiksi paikallishistoriaan<br />
liittyvää kohdetta tai aluetta, samoin aluetta, jossa ympäristöarvot<br />
ovat hyvin yksilöitävissä. Merkinnän selityksessä on tarpeen kertoa<br />
peruste <strong>ja</strong> säilytettävät arvot.<br />
Yleiskaavoissa maisemallisesti arvokas peltoalue- merkinnällä (MA) osoitetaan<br />
alueet, joiden säilyminen avoimina <strong>ja</strong> viljelykäytössä on maisemakuvan<br />
kannalta tärkeää. Näitä ovat mm. valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden<br />
viljelyaukeat <strong>ja</strong> maisemallisesti arvokkaat viljelyalueet sekä valtakunnallisesti<br />
arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin liittyvät viljelyaukeat.<br />
Asemakaavoissa MA-merkintää voidaan käyttää osoittamaan ra<strong>ja</strong>ttu<strong>ja</strong> peltoalueita,<br />
joille ei yleensä sallita rakentamista lainkaan. Jos rakentaminen kuitenkin<br />
jossakin erityistapauksessa on tarpeen, on rakennusten paikat syytä<br />
osoittaa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ta rakentamistapaa lisämääräyksillä.<br />
Yleismerkintää suojelualue (S) käytetään silloin, kun ei ole kyse selvästi tietyn<br />
erityislainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta tai jos on kyse kokonaisuudesta,<br />
joka voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella.<br />
Tällöin vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä päätetään erityyppisiin<br />
suojeluarvoihin liittyvien kysymysten osalta tarkemmin, miten<br />
alueiden suojelu on käytännössä tarkoitus toteuttaa.<br />
3.5 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat arvokkaat maisema-alueet<br />
Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vana<strong>ja</strong>veden<br />
laakson <strong>kulttuuri</strong>maisemaan, joka on myös yksi Suomen kansallismaisemiksi<br />
nimetyistä kohteista. Muita suunnittelualueelle sijoittuvia, pääsääntöisesti<br />
Vana<strong>ja</strong>veden laakson <strong>kulttuuri</strong>maisema-alueeseen sisältyviä<br />
maakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita on nimetty<br />
kahdeksan.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 11
<strong>Maisema</strong>-alueet on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Sarakkeessa ”kohteen<br />
nro kartalla” viitataan liitteenä 2 olevaan si<strong>ja</strong>intikarttaan.<br />
Kaavamerkinnät -sarakkeisiin on koottu suunnittelualueelle sijoittuvia maisema-alueiden<br />
osia koskevat voimassa olevien maakunta-, yleis- <strong>ja</strong> asemakaavojen<br />
kaavamerkinnät <strong>ja</strong> –määräykset. Kaavamerkintöjen yhteydessä<br />
mainitut muinaisjäännösten kohdenumerot viittaavat tässä selvityksessä<br />
käytettyyn kohdenumerointiin.<br />
kohteen<br />
nro<br />
kartalla<br />
kohteen nimi<br />
maakuntakaavamerkinnät<br />
yleiskaavamerkinnät<br />
asemakaavamerkinnät<br />
1 Ahlbackan<br />
kartano <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
sr 62 Ahlbackan kartano:<br />
valtakunnallista<br />
merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas miljöö<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
MT-1/s Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue,<br />
joka on maisemallisesti<br />
arvokas <strong>ja</strong> jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
(Tenhiälän kylätontti)<br />
sl Luonnonsuojelukohde<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava<br />
rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Ahlbackan<br />
kartano)<br />
VV Uimaranta-alue<br />
ei asemakaavaa<br />
2 Ihalempi-<br />
Leiniälä <strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT18 Ihalemmen alue:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
ei yleiskaavaa<br />
ei asemakaavaa<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 12
3 Hattulan vanhan<br />
kirkon maisema<br />
4 Koreilanlahden<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue,<br />
jolla rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT13 Hurttalan aukee:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohteet 62, 63,<br />
64 <strong>ja</strong> 74)<br />
Sr 58 Pyhän ristin<br />
kirkko: valtakunnallista<br />
merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas miljöö<br />
Δ Virkistys- tai matkailukohde,<br />
venesatama<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue,<br />
jolla arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohde 59)<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3/s Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
AP-5 Pientalovaltainen asuinalue,<br />
joka sisältyy arvokkaaseen<br />
maisema-alueeseen<br />
EH/s Hautausmaa-alue, jolla<br />
on erityistä <strong>kulttuuri</strong>historiallista<br />
merkitystä<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohteet 62, 63, 64 <strong>ja</strong> 74)<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai maisemallisin<br />
perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Pyhän ristin<br />
kirkko <strong>ja</strong> Pitäjänmakasiini)<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava<br />
rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Kalliolan tila)<br />
VV Uimaranta-alue<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VL-2 Lähivirkistysalue, jolla<br />
ympäristö säilytetään<br />
YK/s Kirkkolailla suojeltujen<br />
kirkkojen <strong>ja</strong> muiden seurakunnallisten<br />
rakennusten alue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
sr-2 Rahkoilan koulu: Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
tai maiseman kannalta<br />
edustava rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus<br />
LH Huoltoasema-alue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
MT-1/s Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue,<br />
joka on maisemallisesti<br />
arvokas <strong>ja</strong> jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
sl Luonnonsuojelukohde<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohde 59)<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
AO/s Erillispientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AR Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
AL Asuin- <strong>ja</strong> liikerakennusten<br />
korttelialue<br />
EH Hautausmaa-alue<br />
LP Yleinen pysäköintialue<br />
MT-1 Maatalousalue,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas maisemakokonaisuus<br />
MV Maatalousalue (suo<strong>ja</strong>alue)<br />
RA/RH Loma-asuntojen<br />
korttelialue<br />
SM Muinaismuistoalue<br />
(kohde 64)<br />
sr Suojeltava rakennus<br />
(Pyhän ristin kirkko, kellotapuli,<br />
Hurttalan entinen<br />
pappila)<br />
TY Ympäristöhäiriötä<br />
aiheuttamattomien teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VP/PL Puisto<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
YO Opetustoimintaa palvelevien<br />
rakennusten korttelialue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
AP Asuinpientalojen korttelialue<br />
K Liike- <strong>ja</strong> toimistorakennusten<br />
korttelialue<br />
LH Huoltoasemarakennusten<br />
korttelialue<br />
S Suojelualue<br />
s-1 Rakennuspaikan osa,<br />
jolla olemassa oleva puusto<br />
on säilytettävä<br />
s-2 Alueen tai rakennuspaikan<br />
osa, jolla olemassa<br />
olevaa luonnosuojelun<br />
kannalta arvokasta puuta<br />
ei saa kaataa eikä muuten<br />
vahingoittaa<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
YL Julkisten lähipalveluiden<br />
korttelialue<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 13
5 Merven kylän<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
6 Mierolan kylä <strong>ja</strong><br />
<strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
Ar Rakennettava uusi<br />
tai rakennetta tiivistävä<br />
asuntovaltainen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT14 Merve: maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen<br />
viljelykäytössä säilytettävä<br />
pelto<br />
SL69 Mervenselkä-<br />
Mustameri: Luonnonsuojelualue<br />
(linnustonsuojelu)<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue,<br />
jolla arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet säilytetään<br />
Ar Rakennettava uusi<br />
tai rakennetta tiivistävä<br />
asuntovaltainen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohde 61)<br />
Δ Virkistys- tai matkailukohde,<br />
venesatama<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-2 Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
MT Maatalousalue<br />
MT-1/s Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue,<br />
joka on maisemallisesti<br />
arvokas <strong>ja</strong> jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
SL Luonnonsuojelualue (Mervensuo)<br />
VL-1 Lähivirkistysalue, jonka<br />
tulee olla puustoinen <strong>ja</strong> muodostaa<br />
ehyt maisemara<strong>ja</strong><br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AM Maatilojen talouskeskuksen<br />
alue<br />
AO Erillispientalojen asuntoalue<br />
AP-1 Pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP/s, AP-4 Pientalovaltainen<br />
asuntoalue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
LS Satama-alue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
MT Maatalousalue<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
sk Keskia<strong>ja</strong>lta asuttu kyläpaikka<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohde 61)<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava<br />
rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Ventolan<br />
rustholli)<br />
ei asemakaavaa<br />
ALO Yhdistettyjen liike- <strong>ja</strong><br />
omakotirakennusten korttelialue<br />
AO Erillispientalojen krottelialue<br />
AP/s Asuinpientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AR Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
LS/k Satama-alue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue<br />
SM Muinaismuistoalue<br />
(kohde 61)<br />
sr1 Rakennustaiteellisesti,<br />
historiallisesti tai kyläkuvallisesti<br />
arvokas rakennus,<br />
joka tulisi säilyttää (kolme<br />
rakennusta Ventolantien <strong>ja</strong><br />
Rainionku<strong>ja</strong>n välisellä<br />
alueella)<br />
TP Teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
TY Ympäristöhäiriötä<br />
aiheuttamattomien teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
VP Puisto<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 14
7 Pekolan <strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
8 Vana<strong>ja</strong>veden<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
9 Vesunnan kartanon<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
MY9 Metsäkylän vuori:<br />
maakunnallista merkitystä<br />
omaava maiseman-<br />
<strong>ja</strong> kasvistonsuojelualue<br />
SL14 Metsänkylän<br />
ranta: valtakunnallista<br />
merkitystä omaava<br />
kasvistonsuojelualue<br />
(kynä<strong>ja</strong>lava)<br />
SL73 Pekolan kynä<strong>ja</strong>lavalehto:<br />
valtakunnallista<br />
merkitystä omaava<br />
kasvistonsuojelualue<br />
Sr59 Ellilän kartano:<br />
valtakunnallista merkitystä<br />
omaava <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas<br />
miljöö<br />
Sr77 Metsänkylän<br />
kartano: valtakunnallista<br />
merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas miljöö<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman,<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta<br />
tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
Sr57 Vesunnin kartano:<br />
valtakunnallista merkitystä<br />
omaava <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas<br />
miljöö<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
M-1 Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue (Metsäkylänvuori)<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
MT-1/s Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue,<br />
joka on maisemallisesti<br />
arvokas <strong>ja</strong> jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
RA/s Loma-asuntoalue, jolla<br />
ympäristö säilytetään<br />
sl Luonnonsuojelukohde<br />
SL Luonnonsuojelualue<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
(kohteet 71, 77 <strong>ja</strong> 78)<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava<br />
rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Soinilan<br />
huvila, Pekolan koulu <strong>ja</strong> Santti)<br />
VU Urheilu- <strong>ja</strong> virkistyspalveluiden<br />
alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
MT-1/s Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue,<br />
joka on maisemallisesti<br />
arvokas <strong>ja</strong> jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
ei asemakaavaa<br />
ei omaa merkintää<br />
ei asemakaavaa<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Valtakunnallisesti<br />
merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt (RKY1993)" päivitys<br />
on valmistumassa loppuvuonna 2009.<br />
Uudet suunnittelualueelle sijoittuvat RKY-alueet ovat Hattulan Pyhän Ristin<br />
kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan<br />
keskiaikaisten kartanoiden <strong>ja</strong> Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet.<br />
Alueet on ra<strong>ja</strong>ttu liitteen 2 kartoilla. (Alueiden kohdekuvauksia ei ole vielä<br />
julkistettu.)<br />
Lähtötietojen perusteella kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelulain<br />
no<strong>ja</strong>lla perustettu<strong>ja</strong> maisema-alueita tai arvokkaita perinnemaisema-alueita.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 15
<strong>Maisema</strong>an liittyvät kiinteästi myös historialliset tielin<strong>ja</strong>ukset, jotka suurelta<br />
osin sijoittuvat nykyisinkin käytössä olevien teiden paikoille. Liitteenä 1 olevan<br />
kartta-analyysin sekä vuoden 2001 keskeisten alueiden osayleiskaavan<br />
avulla historiallisia tielin<strong>ja</strong>uksia voitiin paikallistaa yhteensä kymmenen.<br />
Tiet on luetteloitu alla <strong>ja</strong> merkitty myös liitteenä 2 olevaan karttaan.<br />
historialliset tielin<strong>ja</strong>ukset<br />
kaavamerkinnät<br />
Aulangontie (Pekola-Tenhiälä-Koreila-Rahkoila) yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
Santintien länsiosa (Pekola)<br />
ei merkintää<br />
Kärjenniementie (Tenhiälä)<br />
ei merkintää<br />
Pappilanniementie (Pappilanniemi)<br />
ei merkintää<br />
Tyrvännöntie (Rahkoila-Vesunta) yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
Parolannummentie-Parolantie-Kanungintie-Asemantie-Parolantie-<br />
Mierolantie-Kirkkotie-Tanhuanpääntie<br />
(Parolannummi-Parola-Mierola-Rahkoila-Tanhuanpää)<br />
yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
Ventolantie (Mierola) yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
Merven kylätie-Marttaristintie<br />
(Mervi-Kivismäki-Ihalempi)<br />
Pyhänristintie-Kalliolantie-Merventie<br />
(Hurttala-Parola-Rietoo-Ra<strong>ja</strong>la)<br />
Katinalantie-Vanhankirkontie-Kirkkotie<br />
(Katinala-Herniäinen-Hurttala-Mierola)<br />
ei merkintää<br />
yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
yleiskaava (2001):<br />
historiallinen tielin<strong>ja</strong><br />
3.6 Kartta-analyysi<br />
Leena Lehtisen vuonna 2008 laaditussa kartta-analyysissä käytiin läpi Hattulan<br />
keskeisille alueille sijoittuneiden, 1600-1700-luvuilla asuttujen kylien<br />
kartat <strong>ja</strong> muinaisjäännökset.<br />
Tutkimusalueen ra<strong>ja</strong>us perustui laadittavana olevan keskeisten alueiden<br />
osayleiskaavan aluera<strong>ja</strong>ukseen. Alueella si<strong>ja</strong>itsevat 1600-1700-luvuilla kartoitetut<br />
kylät ovat Katinala, Hurttala, Mierola, Ventola, Rahkoila, Pappilanniemi,<br />
Tenhiälä <strong>ja</strong> Pekola.<br />
Kartta-analyysi on rajoitettu vanhimpiin, suurimittakaavaisiin <strong>ja</strong> kyläkohtaisiin<br />
1600-1700- luvun karttoihin, koska tavoitteena oli etsiä vanhimpia kylätontte<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> muita muinaismuistolain suo<strong>ja</strong>amia kohteita sekä arvottaa maiseman<br />
säilyneisyyttä.<br />
Seuraavassa kohdassa on esitetty lyhennelmät analyysiin sisältyneistä kyläkohtaisista<br />
karttatarkasteluista. Kartta-analyysiä täydentävä historiallisten<br />
kylätonttien määrittelyraportti on selvityksen liitteenä 1.<br />
3.6.1 Kartta-analyysin kylittäinen yhteenveto, maisemaa koskevat<br />
osuudet<br />
Katinala<br />
Katinalan kylä on laajentunut spontaanin oloisesti vanhasta kylätontista länteen,<br />
1600-luvun lopun metsien suuntaan. <strong>Maisema</strong>a hallitsevia kerros- <strong>ja</strong><br />
rivitalo<strong>ja</strong> on rakennettu Katinalantiestä itään vanhan kylätien <strong>ja</strong> valtatien<br />
väliin.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 16
Kartta-analyysin perusteella Katinalan läpi pohjoiseen kulkeva keskiaikaista<br />
perua oleva kylätie (nyk. Katinalantie) on samalla paikalla kuin 1600-luvulla.<br />
Myös nykyinen Peltolan tilalle johtava tie seuraa vuoden 1698 kartan eteläosaan<br />
merkittyä, länteen niityille menevän tien lin<strong>ja</strong>usta (tosin tätä tietä ei<br />
ole merkitty vuoden 1766 karttaan).<br />
Katinalantien länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa si<strong>ja</strong>itsevat, tietä<br />
seuraavat talot muodostivat keskiaikaisen kylätontin, jonka paikalla on<br />
nykyisinkin talo<strong>ja</strong>. Pohjoisen tanko<strong>ja</strong>kopellon keskellä on raivaamaton tontti,<br />
joka nykyisin on peltoa. Tämä alue, joka voi olla jäänne vanhemmasta tontista,<br />
on syytä tarkistaa maastossa kynnösaikaan.<br />
Myös Kauksaareen menevän tien varrella oleva peltoalue vastaa vuoden<br />
1766 kartan niittyaluetta. Kauksaarentien alue onkin maisemallisesti merkittävä<br />
alue <strong>ja</strong> olisi tärkeää, että se voitaisiin pitää avoimena vaikka osa näkymästä<br />
on jo jäänyt uusien teollisuushallien peittämäksi.<br />
Arvokkainta Katinalan maisemassa:<br />
- keskiaikainen kylätie, joka <strong>ja</strong>tkuu edelleen Pyhän ristin kirkolle, <strong>ja</strong><br />
- avoimet peltoaukeat erityisesti kylätien pohjoispuolella <strong>ja</strong> Kauksaarentien<br />
eteläpuolella.<br />
Hurttala<br />
Hurttalassa si<strong>ja</strong>itseva 1300-1400-luvun vaihteessa rakennettu Hattulan Pyhän<br />
Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Vuoden 1691 geometriseen<br />
karttaan on merkitty kirkon pohjoispuolelle tien molemmin puolin kuusi taloa,<br />
kolme tien länsipuolelle <strong>ja</strong> kolme itäpuolelle. Kirkon kaakkoispuolelle on<br />
piirretty erillään seisova Herniäisten kartano. Tien itäpuolella kartan pohjoisosassa<br />
on kaksi raivaamatonta alaa <strong>ja</strong> yksi tyhjä paikka, joista eteläisin on<br />
jäänyt talojen <strong>ja</strong> pohjoisemmat nykyisen Penttilän tilan rakennusten alle.<br />
Kun vertaa Hurttalan ydinaluetta, kirkkoa <strong>ja</strong> sen pohjoispuolista kylätonttia<br />
tämän päivän karttaan, voidaan huomata, että sama perusrakenne on edelleen<br />
näkyvissä. Pellot ympäröivät 1600-luvun lopun Hurttalaa joka puolelta,<br />
<strong>ja</strong> niiden sijoitus vastaa tämänkin päivän peltojen si<strong>ja</strong>intia erityisesti kirkon<br />
luoteis- <strong>ja</strong> länsipuolella. Kylätontti <strong>ja</strong> kartano näkyvät myös vuoden 1831<br />
tiluskartassa. Herniäisten kartanon päärakennuksen palon jälkeen kartanon<br />
maat on uudisrakennettu 1900-luvulta alkaen <strong>ja</strong> kartanomiljöö koivukujineen<br />
on lähes kokonaan hävinnyt. (Mikkola et.al. 2001:74).<br />
Hurttalan karttamateriaalia tarkasteltaessa (vuoden 1831 kartassa lähteenä<br />
Mikkola et. al 2001), voidaan todeta, että keskiaikaiseen kylätonttiin liittyviä<br />
jäänteitä voi teoriassa löytyä tienristeyksen luoteispuolelta, jossa si<strong>ja</strong>itsee<br />
nyt yksi rakennus.<br />
Maastokäyntien perusteella Hurttalan kylän arvokkain nähtävyys on Pyhän<br />
ristin kirkko, joka onneksi on edelleen länsipuolelta avoimen peltomaiseman<br />
vieressä. Myös vanha Katinalasta tuleva tie on säilynyt alkuperäisellä paikallaan,<br />
<strong>ja</strong> heti kirkon pohjoispuolella tien varrella on ku<strong>ja</strong>maisesti sijoittuvia<br />
vanho<strong>ja</strong> puutalo<strong>ja</strong>.<br />
Arvokkainta Hurttalan maisemassa:<br />
- vanha kirkko hautausmaineen <strong>ja</strong> sen ohi kulkeva keskiaikainen kylätie,<br />
- avoin peltomaisema kirkon länsipuolella (ollut peltona jo 1600-<br />
luvulla),<br />
- kirkon pohjoispuolen kylätie rakennuksineen, <strong>ja</strong><br />
- pitäjänmakasiini, joka on helposti löydettävä opastuskeskus.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 17
Mierola<br />
Mierolanvirran eteläpuolella si<strong>ja</strong>itseva kylätontti sekä Mierolan silta <strong>ja</strong> kylätie<br />
ovat säilyttäneet keskiaikaisen si<strong>ja</strong>intinsa. Sillan eteläpuolella suurin muutos<br />
nykypäivään on rannassa toimiva uusi kahvila pysäköintipaikkoineen <strong>ja</strong> sen<br />
takana oleva venesatama. Kahvilan lähellä sillan kupeessa on rannassa kyltillä<br />
varustettu kuppikivi.<br />
Mierolan betonisillan pohjoispuolinen alue on 1700-luvulla ollut peltoa, mutta<br />
nykyään se on tiiviisti rakennettu. Kauniilla paikalla uuden sillan itäpuolella<br />
si<strong>ja</strong>itseva Alhaisten kartano on muodostettu 1600-luvun lopulla Sorkkalan<br />
rälssitilasta <strong>ja</strong> Alhaisten tilasta (Putkonen 2004:28).<br />
Verrattaessa 1700-luvun karttoihin Alhaisten kartanoa ei löydy samalta paikalta<br />
kuin nykyään, koska vuoden 1749 kartta on mittauksiltaan varsinkin<br />
itäosistaan epätarkka. Vuoden 1749 karttaan kylän eteläpuolelle peltosaarekkeeseen<br />
merkityt pienet rakennukset ovat nykyisen Kirkkotien eteläosan<br />
kohdalla. Kirkkotie seuraa keskiaikaista Pyhän Ristin kirkolta tulevaa tietä,<br />
vaikka nykyisin valtatiet katkovat sen useasta kohdasta.<br />
Mierolan kylän eteläpuoliset pellot tien itäpuolella sekä myös itäosan Ma<strong>ja</strong>niemi<br />
ovat säilyneet peltoina nykyaikaan saakka. Sen si<strong>ja</strong>an Mierolan länsiosan<br />
pellot ovat nykyisin Hattulan keskustaa<strong>ja</strong>man rakennuskannan peitossa.<br />
Laivalaiturilta länteen Olavintielle johtava tie seuraa 1700-luvun lin<strong>ja</strong>usta.<br />
Sen länsipäässä <strong>ja</strong> Teollisuustien pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itseva rakentamaton<br />
mäki on sama peltojen keskellä oleva mäki, joka näkyy vuoden 1749 kartan<br />
luoteisnurkassa samanlaisena rakentamattomana mäkenä.<br />
Arvokkainta Mierolan maisemassa:<br />
- vanha kylänraitti <strong>ja</strong> sen itäpuolella avoimena säilyneet pellot,<br />
- vuonna 1918-19 rakennettu betonisilta, joka on Tielaitoksen museosilta<br />
<strong>ja</strong> kartan mukaan samalla paikalla kuin keskiaikainen silta, <strong>ja</strong><br />
- itse kylä, joka on rakennettu vanhan sillan eteläpuolisen vanhan kylätontin<br />
paikalle sekä sen puutaloasutus, joka kertoo hyvin vanhasta<br />
kyläasutuksesta.<br />
Ventola<br />
Ventolan kylästä muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Nykyinen vuonna<br />
1911 rakennettu päärakennus <strong>ja</strong> pihapiiri ovat samalla paikalla kuin 1700-<br />
luvun kartassa.<br />
Ventolan rustholli näkyy hyvin Mierolan sillalta <strong>ja</strong> sillankorvan uuden kahvion<br />
pihalta. Kun vuoden 1773 tiluskarttaa vertaa nykypäivän peruskarttaan,<br />
huomaa, että pellot, rakennukset <strong>ja</strong> tilan läpi luode-kaakko-suuntaisesti kulkeva<br />
tie ovat käytännössä pysyneet samoilla paikoilla karttojen laatimisen<br />
välisen a<strong>ja</strong>n - yli 200 vuotta. Ventola on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus,<br />
jonka arvoa nostaa sen keskeinen si<strong>ja</strong>inti Vana<strong>ja</strong>veden kapeikon<br />
<strong>kulttuuri</strong>maisemassa.<br />
Arvokkainta Ventolan maisemassa:<br />
- Ventolan tila <strong>ja</strong> sitä ympäröivä, vähintään 230 vuotta samanlaisena<br />
säilynyt maatalousmaisema.<br />
Ventolan alueella on edellytettävä muinaisjäännösten inventointia, mikäli<br />
sinne osoitetaan uutta rakentamista.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 18
Rahkoila<br />
Rahkoilan kylä <strong>ja</strong> teiden lin<strong>ja</strong>ukset Mierolan vanhalta sillalta kohti Pekolaa<br />
ovat säilyneet samoilla paikoillaan 1600-luvulta saakka. Nykyiset peltoaukeat<br />
seuraavat v. 1693 kartan niittyjä <strong>ja</strong> pelto<strong>ja</strong> kylästä pohjoiseen <strong>ja</strong> kaakkoon.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an 1700-luvun pellot on rakennettu kylästä etelään uuden<br />
kirkon <strong>ja</strong> Mierolan suuntaan.<br />
Rahkoilan kyläkeskus ei enää ole niin tiiviisti rakennettu kuin 1600-luvulla, <strong>ja</strong><br />
on teoriassa mahdollista, että joitain vanho<strong>ja</strong> rakennuksen pohjia voisi kylätontilta<br />
löytyä. Myös em. peltoaukeat <strong>ja</strong> vanhat kylätiet ovat suoraa <strong>ja</strong>tkoa<br />
1600-luvulta, <strong>ja</strong> ne tulisi säilyttää avoimena.<br />
Rahkoilan koulun takaiselta <strong>ja</strong> nyttemmin uusien omakotitalojen reunustamalta,<br />
kaavassa ls-alueeksi merkityltä Kettumäeltä tunnetaan todennäköisesti<br />
historiallisen aikaan kuuluvia peltojen raivausröykkiöitä <strong>ja</strong> myös perimätietoa<br />
”aarnivalkeista”.<br />
Arvokkainta Rahkoilan maisemassa:<br />
- vanha kylänraitti <strong>ja</strong> kyläkeskittymän rakennuskanta,<br />
- vanha kansakoulu, joka näkyy hyvin tielle,<br />
- tielin<strong>ja</strong>ukset, jotka seuraavat keskiaikaisia teitä, <strong>ja</strong><br />
- 1600-luvulta asti viljellyt peltoaukeat erityisesti Koreilanlahden pohjoispuolella<br />
pääteiden risteyksessä.<br />
Myös kivikkoinen tarinapaikka Kettumäki on syytä säilyttää uuden asutuksen<br />
keskellä.<br />
Pekola<br />
Pekolassa on jäljellä muinaisjäännökseksi luokiteltava autioitunut keskiaikainen<br />
kylätontti Kiviniemen kohdalla, missä on myös varhaismetallikautinen<br />
asuinpaikka <strong>ja</strong> kaksi rautakautista asuinpaikkaa (muinaisjäännösinventoinnin<br />
kohteet nro 71, 77 <strong>ja</strong> 78).<br />
Vedenpinnan laskun myötä 1700-luvun niemi, jonka etelärannan pohjukassa<br />
kahden talon keskiaikainen kylä oli, on jäänyt kuivalle maalle. Metsikössä on<br />
runsaasti pellonraivauksessa syntyneitä röykkiöitä, jotka voivat olla keskiaikaisia<br />
tai jopa sitä vanhempia. Löydöt kertovat, että koko niemi on ollut pitkään<br />
asuttu arvokas kokonaisuus.<br />
Nykyisessä peruskartassa on kaksi saarta, eteläisempi Lehtosaari <strong>ja</strong> mantereessa<br />
jo kiinni oleva Kalliosaari, joiden perusteella 1700-luvun kartta voidaan<br />
kiinnittää nykymaisemaan. Myös mäki, jolla kylän pohjoispuolinen tuulimylly<br />
on aikoinaan ollut, löytyy tämän päivän peruskartasta. Niin ikään<br />
alueen pellot ovat pääosin samoilla paikoilla kuin 1700-luvulla. Lisäksi läheiset<br />
Ellilän <strong>ja</strong> Metsänkylän kartanoiden miljööt <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti erittäin<br />
arvokkaita, vaikka Ellillä on rakennettu karttojen teon jälkeen.<br />
Kylän pohjoispuolella olevalla mäellä on vuonna 1702 ollut tuulimylly. Sama<br />
kylätontti näkyy vielä 1780-luvun kuninkaankartastossa.<br />
Arvokkainta Pekolan maisemassa:<br />
- kokonaisuus, jossa asutus<strong>ja</strong>tkuvuus rautakaudelta keskia<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong><br />
edelleen historiallisen aikaan<br />
- autioitunut keskiaikainen kylätontti <strong>ja</strong> muinaisjäännökset<br />
- läheinen historiallisen a<strong>ja</strong>n kartanomiljöö.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 19
Pappilanniemi<br />
Pappilanniemi on ollut kirkkoherran virkatalon paikkana 1300-luvulta 1950-<br />
luvulle saakka. Nykyisin Pappilanniemi on tiiviisti rakennettu sairaalakokonaisuus,<br />
jolle johtavan tien varteen on 2000-luvulla rakennettu uusia rivitalo<strong>ja</strong>.<br />
Niemelle vievän tien eteläpuolella, uusien rivitalojen viereisellä peltosaarekkeella<br />
on rautakautinen kuppikivi, polttokalmisto <strong>ja</strong> röykkiö, jotka<br />
on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä.<br />
Vuoden 1773 kartan mukaan pappila on si<strong>ja</strong>innut niemen pohjoisrannalla,<br />
missä nyt on rannan suuntaisia asuinrakennuksia. Pappilanniemen itäpuoliset<br />
nykypäivän pellot olivat 1770-luvulla niittyä <strong>ja</strong> niemelle menevän tien<br />
lin<strong>ja</strong>us on sama kuin tänään. Peltoaukeat niemen itä- <strong>ja</strong> kaakkoispuolella<br />
ovat olleet maatalouskäytössä yli 300 vuotta.<br />
Arvokkainta Pappilanniemen maisemassa:<br />
- peltoaukeat niemelle tultaessa, <strong>ja</strong><br />
- sairaalaan vievä lehmusku<strong>ja</strong>, joka seuraa keskiaikaista tietä.<br />
Tenhiälä<br />
Tenhiälän keskiaikainen kylätontti si<strong>ja</strong>itsi vielä kuninkaankartaston tekemisen<br />
aikaan 1780-luvulla nykyisen uimarannan kohdalla Poransaarenlahden<br />
itärannalla. Nykyisen Ahlbackan kartanon perustana oli tällä kylätontilla vuoteen<br />
1806 saakka si<strong>ja</strong>innut Eerolan ratsutila.<br />
Tämä päivänä uimarannan mäeltä päältä löytyy 1950-70-luvuilla paikalla<br />
olleen vanhainkodin kivi<strong>ja</strong>lkaa <strong>ja</strong> vierestä rehevä lehtimetsä, jossa on arvokkaita<br />
<strong>kulttuuri</strong>kasve<strong>ja</strong> (Mikkola et.al. 2001: 85-86). Maastokäynnillä kesäkuussa<br />
2008 ei kadonneen kylän kivi<strong>ja</strong>lko<strong>ja</strong> kuitenkaan löytynyt, vaikka niiden<br />
olemassaolosta on mainittu 2000-luvun alun <strong>kulttuuri</strong>maisemainventoinneissa.<br />
Tenhiälän kylään kuuluva läheinen Poransaari on nykyisin tiiviisti rakennettua<br />
uutta omakotiasutusta. Sen nyk. leikkipuiston kohdalla, po. uimarantaa<br />
vastapäätä lahden takana on rautakautisia röykkiöitä (kohde nro 79).<br />
Arvokkainta Tehniälän maisemassa:<br />
- autioitunut keskiaikainen kylätontti, joka on yleisellä alueella uimarannan<br />
vieressä.<br />
3.7 Suositukset<br />
Kohdissa 3.5 <strong>ja</strong> 3.6 luetteloidut maisema-alueet sekä niihin sisältyvät osaalueet<br />
<strong>ja</strong> historialliset tielin<strong>ja</strong>ukset merkitään yleiskaavaan <strong>ja</strong> soveltuvin osin<br />
myös asemakaavoihin. Kaavamerkintöjen <strong>ja</strong> –määräysten osalta noudatetaan<br />
kohdassa 3.4.1 esitettyjä periaatteita. Alueiden <strong>ja</strong> kohteiden ra<strong>ja</strong>uksissa<br />
otetaan huomioon myös luvuissa 4 <strong>ja</strong> 5 luetellut kiinteät muinaisjäännökset<br />
<strong>ja</strong> rakennettu ympäristö, joiden suojelumerkinnät voivat olla osin päällekkäisiä<br />
maisema-alueiden kanssa.<br />
Maankäytön suunnittelun yhteydessä suositellaan käytettäväksi kaksi<strong>ja</strong>koista<br />
kaavoitusa<strong>ja</strong>ttelua, joka <strong>ja</strong>kaa maiseman vanhoihin <strong>ja</strong> uusiin <strong>kulttuuri</strong>ympäristöihin.<br />
Vanhat miljööt pidetään pieninä kylinä, historialliset tielin<strong>ja</strong>ukset <strong>ja</strong><br />
ympäröivät pellot säilytetään. Uusi taa<strong>ja</strong>ma saa kasvaa erillään. Hattulanvirran<br />
itäpuolella entisiin metsiin suunnittelut asemakaavan laajennukset tulee<br />
sijoittaa keskiaikaisen asutuksen <strong>ja</strong> maiseman ydinalueiden ulkopuolelle.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 20
4. Kiinteät muinaisjäännökset<br />
4.1 Muinaisjäännökset<br />
Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muisto<strong>ja</strong> ihmisen läsnäolosta<br />
<strong>ja</strong> menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta,<br />
liikkumisesta, elinkeinojen <strong>ja</strong> uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden<br />
hautaamisesta.<br />
Osa muinaisjäännöksistä erottuu maisemassa vielä tänäkin päivänä, kun<br />
taas toiset ovat kokonaan maan peitossa. Yleisimpiä vedenalaisia kohteita<br />
ovat laivojen hylyt. Uusia muinaisjäännöksiä löydetään vuosittain lisää mm.<br />
suunnitelmallisesti toteutettujen inventointien <strong>ja</strong> vanhojen kohteiden lisätutkimusten<br />
yhteydessä.<br />
Esihistoriallisen a<strong>ja</strong>n muinaisjäännöksiin kuuluvat kivi-, rauta-, <strong>ja</strong> pronssikaudelta<br />
peräisin olevat löydökset. Historiallinen aika alkaa 1200-1300-<br />
luvuilla kirjoitettujen dokumenttien tultua osaksi hallintoa.<br />
Muinaisjäännökset ovat suoraan lain no<strong>ja</strong>lla suojeltu<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
osia. Myös ne kohteet, joita ei ole vielä löydetty, ovat automaattisesti lain<br />
suo<strong>ja</strong>n piirissä.<br />
4.1.1 Rauhoitusluokat<br />
Muinaisjäännökset <strong>ja</strong>etaan kolmeen rauhoitusluokkaan niiden tieteellisen<br />
arvon, kunnon, ympäristöarvojen <strong>ja</strong> säilyneisyyden perusteella.<br />
Luokkaan 1 kuuluvat valtakunnallisesti merkittävät kohteet, joilla on huomattavan<br />
tieteellisen arvon lisäksi nähtävyysarvoa. Luokkaan 2 kuuluvat<br />
kohteet, joiden arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Luokkaan<br />
3 kuuluvat kohteet, jotka eivät riittävästi tutkittuina tai kokonaan tuhoutuneiksi<br />
todettuina ole enää rauhoitettu<strong>ja</strong>.<br />
4.2 Kiinteitä muinaismuisto<strong>ja</strong> koskeva lainsäädäntö, määräykset,<br />
ohjeet <strong>ja</strong> suositukset<br />
4.2.1 Muinaismuistolaki (295/1963)<br />
Muinaismuistolain 1 <strong>ja</strong> 2 §:n mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettu<strong>ja</strong><br />
muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta <strong>ja</strong> historiasta.<br />
Ilman muinaismuistolain lain no<strong>ja</strong>lla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen<br />
kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen<br />
<strong>ja</strong> muu siihen kajoaminen kielletty.<br />
Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat:<br />
1) maa- <strong>ja</strong> kivikummut, röykkiöt, kivikehät <strong>ja</strong> muut kiveykset <strong>ja</strong> kivilatomukset,<br />
jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä;<br />
2) pakanuuden aikaiset haudat <strong>ja</strong> kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla<br />
ei ole merkkejä;<br />
3) kivet <strong>ja</strong> kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai<br />
muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun<br />
jälkiä taikka uhrikuoppia;<br />
4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet <strong>ja</strong> muut palvontapaikat sekä muinaiset<br />
käräjäpaikat;<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 21
5) muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- <strong>ja</strong><br />
työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten<br />
tai paikkojen käyttämisestä;<br />
6) muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit <strong>ja</strong><br />
vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien <strong>ja</strong> muiden<br />
huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka<br />
eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla;<br />
7) kivet, ristit <strong>ja</strong> patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai<br />
tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin<br />
muut sellaiset muistomerkit;<br />
8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen <strong>ja</strong> siltojen sekä vartiotuli-<br />
<strong>ja</strong> muiden sellaisten laitteiden jäännökset; sekä<br />
9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanho<strong>ja</strong> tapo<strong>ja</strong>, tarinoita tai huomattavia<br />
historiallisia muisto<strong>ja</strong>.<br />
Muinaismuistolain 13 §:n mukaan kaavoitusta valmisteltaessa tulee selvittää,<br />
saattaako kaavoituksen toimeenpaneminen tai muun hankkeen toteuttaminen<br />
koskea kiinteitä muinaisjäännöksiä.<br />
4.2.2 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999)<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain (MRL) mukaan alueiden käytön suunnittelussa<br />
on edistettävä mm. maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>perinnön vaalimista.<br />
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten<br />
ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, voidaan kaavassa antaa suojelua koskevia<br />
tarpeellisia määräyksiä.<br />
MRL:n 33 §:n mukaan maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella<br />
on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueella, jolla rakentamisrajoitus<br />
on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten,<br />
että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä,<br />
jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi haki<strong>ja</strong>lle<br />
huomattavaa haittaa. Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan<br />
talousrakennuksen rakentamista eikä maa- <strong>ja</strong> metsätalouden harjoittamista<br />
varten tarpeellista rakentamista.<br />
4.2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen<br />
(30.11.2000) <strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa<br />
todetaan, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien<br />
<strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöarvojen säilyminen.<br />
Säilyttämisvelvoite edellyttää, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset<br />
inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina.<br />
Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön osalta tällainen inventointi on Museoviraston<br />
<strong>ja</strong> ympäristöministeriön yhteistyönä laatima selvitys "Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö,<br />
Valtakunnallisesti merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt"<br />
(1993).<br />
Rakennettua <strong>kulttuuri</strong>ympäristöä koskeva inventointi on parhaillaan tarkistettavana.<br />
Valtioneuvoston hyväksymispäätöksen jälkeen sitä käytetään uutena<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana inventointina.<br />
Myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkastettu, <strong>ja</strong> muutokset<br />
astuvat voimaan 1.3.2009.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 22
4.2.4 Maakuntakaava<br />
Kanta-Hämeen maakuntakaavassa aluevarausmerkinnällä muinaismuistoalue<br />
(SM) tai kohdemerkinnällä kiinteä muinaisjäännös (SM) on osoitettu muinaismuistolain<br />
no<strong>ja</strong>lla rauhoitettu<strong>ja</strong> muinaismuistoalueita <strong>ja</strong> –kohteita sekä<br />
niiden suo<strong>ja</strong>-alueita tai suo<strong>ja</strong>-alueiksi tarkoitettu<strong>ja</strong> alueita. Alueilla on voimassa<br />
MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.<br />
Suunnittelumääräysten mukaan SM-alueiden käytön suunnittelussa on otettava<br />
huomioon, että aluetta on arkeologisten, maisemallisten, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten<br />
tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava.<br />
Rakentamismääräyksen mukaan SM-alueiden rakentaminen on sallittua,<br />
mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta alueen muinaisjäännösten suojelua<br />
tai heikentämättä alueen arkeologisia, <strong>kulttuuri</strong>historiallisia tai maisemallisia<br />
arvo<strong>ja</strong>.<br />
Suojelumääräyksen mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen tai vahingoittaminen<br />
on muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla kielletty. Muinaisjäännöksen<br />
läheisyydessä suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon maisemanhoidolliset<br />
<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>historiallisen ympäristön suojeluun liittyvät näkökohdat.<br />
Ennen kuin rakentamalla tai maanpintaa kaivamalla tai täyttämällä<br />
muutetaan vallitsevia olosuhteita, on museovirastolle varattava tilaisuus<br />
lausunnon antamiseen <strong>ja</strong> alueen tutkimiseen.<br />
4.3 Muinaisjäännösten huomioon ottaminen asema- <strong>ja</strong> yleiskaavoituksessa<br />
Muinaisjäännösalueiden <strong>ja</strong> -kohteiden kaavoituksessa on otettava huomioon<br />
kohdassa 4.2 esitetty lainsäädäntö, määräykset, ohjeet <strong>ja</strong> suositukset.<br />
Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
tarkoittamien alueiden <strong>ja</strong> kohteiden osalta on kysymys erityistavoitteista,<br />
jotka koskevat myös yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoitusta. Alue- tai kohdekohtaiset<br />
oikeusvaikutukset syntyvät maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaisessa kaavoitusprosessissa<br />
perustuen eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin.<br />
Muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla rauhoitusluokkien 1 <strong>ja</strong> 2 kohteet tulee suojella kaikilla<br />
kaavatasoilla. Myös lain suojelun ulkopuolelle jääviä luokan 3 kohteita<br />
voidaan harkinnan mukaan suojella yleis- tai asemakaavoissa, mikäli ne katsotaan<br />
esimerkiksi paikallishistoriallisista syistä arvokkaiksi kohteiksi.<br />
Muinaisjäännöskohteiden kaavaan merkitseminen edellyttää niitä koskevien<br />
tietojen a<strong>ja</strong>ntasaisuutta. Kaavaselostuksessa on tuotava esiin tietojen kattavuus,<br />
a<strong>ja</strong>ntasaisuus <strong>ja</strong> merkittävimmät puutteet.<br />
4.3.1 Muinaisjäännöksiä koskevat kaavamerkinnät<br />
Museovirasto suosittelee kaikissa tapauksissa käytettäväksi SM-merkintää<br />
(isot kir<strong>ja</strong>imet), jolla osoitetaan muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla suojellut alueet <strong>ja</strong><br />
kohteet. Kaavamerkinnän selitys on "Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä<br />
muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen <strong>ja</strong> muu siihen<br />
kajoaminen on muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla kielletty. Aluetta koskevat<br />
maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon<br />
lausuntoa varten".<br />
Yleiskaavaan kohteet merkitään kohdemerkinnällä SM (muinaismuistokohde).<br />
Laa<strong>ja</strong>t muinaismuistoalueet merkitään aluevarauksina SM (muinaismuistoalue).<br />
Asemakaavassa kiinteät muinaisjäännökset osoitetaan yleensä aluevarausmerkinnällä<br />
SM (muinaismuistoalue). Jos muinaisjäännös si<strong>ja</strong>itsen jonkin<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 23
muun käyttötarkoitusmerkinnän alueelle, käytetään kohdemerkintää sm tai<br />
SM (alueen osa, jolla si<strong>ja</strong>itsee muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännös).<br />
Joissain tapauksissa voidaan käyttää myös aluevarausmerkintää S<br />
(suojelualue) tai muuhun aluevarausmerkintään liitettävää merkintää /s<br />
(alue, jolla ympäristö säilytetään).<br />
Myös kohdemerkinnällä osoitetut muinaisjäännökset, jotka si<strong>ja</strong>itsevat pääkäyttötarkoitukseltaan<br />
muulla alueella, voivat olla pinta-alaltaan laajo<strong>ja</strong>.<br />
Näissä tapauksissa kohdemerkintään tulee kaavamääräyksessä liittää maininta<br />
siitä, että muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaisten<br />
kanssa mahdollisten aluetta koskevien toimenpiteiden yhteydessä.<br />
Yleismerkintää suojelualue (S) käytetään silloin, kun ei ole kyse selvästi tietyn<br />
erityislainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta tai jos on kyse kokonaisuudesta,<br />
joka voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella.<br />
Tällöin vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä päätetään erityyppisiin<br />
suojeluarvoihin liittyvien kysymysten osalta tarkemmin, miten<br />
alueiden suojelu on käytännössä tarkoitus toteuttaa.<br />
4.4 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat kiinteät muinaisjäännökset<br />
Suunnittelualueella on yhteensä 24 muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kiinteää<br />
muinaisjäännöstä. Kohteista viisi on FM Leena Lehtisen vuosina 2008 <strong>ja</strong><br />
2009 laatiman määrittelyn perusteella rekisteriin lisättyjä historiallisen a<strong>ja</strong>n<br />
autioituneita kylätontte<strong>ja</strong>.<br />
Kiinteät muinaisjäännökset on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Sarakkeessa<br />
”kohteen nro kartalla” viitataan liitteenä 3 olevaan si<strong>ja</strong>intikarttaan.<br />
Mikäli kohdenumeron ympärillä on sulut (), se tarkoittaa, että kohteen tarkka<br />
si<strong>ja</strong>inti ei ole toistaiseksi tiedossa.<br />
Kaavamerkinnät -sarakkeisiin on koottu suunnittelualueelle sijoittuvia muinaisjäännöksiä<br />
koskevat voimassa olevien maakunta-, yleis- <strong>ja</strong> asemakaavojen<br />
kaavamerkinnät <strong>ja</strong> –määräykset.<br />
mj-tunnus<br />
kohteen<br />
nimi<br />
kohteen<br />
nro<br />
kartalla<br />
tyyppi,<br />
alatyyppi<br />
82010017 Sovintokivi 17 kivirakenteet,<br />
ra<strong>ja</strong>merkit<br />
82010059 Kettumäki 59 työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat,<br />
viljelyröykkiöt<br />
82010060 Pappilanniemi<br />
60 muinaisjään-<br />
1<br />
nösryhmät<br />
82010061 Mierola 61 kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat,<br />
sillankorva<br />
82010062 Vanha<br />
kirkko NNW<br />
82010063 Vanha<br />
kirkko N<br />
82010064 Herniäisten<br />
kartano<br />
ajoitus<br />
yleiskaavamerkintä<br />
historiallinen<br />
historiallinen<br />
maakuntakaavamerkintä<br />
asemakaavamerkintä<br />
SM (kohde) ei merkintää ei merkintää<br />
SM (kohde) SM (kohde) ei merkintää<br />
rautakautinen<br />
SM (kohde) SM (alue) SM (alue)<br />
rautakautinen<br />
SM (kohde) SM (kohde) SM (alue)<br />
kuppikivet<br />
62 maarakenteet keskiaikainen<br />
SM SM ei merkintää<br />
63 kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikatkautinen<br />
rauta-<br />
SM SM ei merkintää<br />
kuppikivet<br />
82010065 Mäkelä 65 kivirakenteet,<br />
röykkiöt<br />
82010067 Puotila 67 muinaisjäännösryhmät<br />
82010068,<br />
109010016<br />
Peltola 68 hautapaikat,<br />
hautaröykkiöt<br />
64 hautapaikat,<br />
polttokenttäkalmistot<br />
rautakautinen<br />
SM (kohde) SM (kohde) SM (alue)<br />
rautakautinen<br />
SM (kohde) SM (kohde) ei merkintää<br />
rautakautinen<br />
SM<br />
SM (kaksi SM (kolme<br />
erillistä erillistä<br />
aluetta) aluetta)<br />
rautakautinen<br />
SM (alue) SM (kohde) ei asemakaavaa<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 24
82010069,<br />
109010015<br />
Rautapaasi 69 kivirakenteet,<br />
ra<strong>ja</strong>merkit<br />
historiallinen<br />
82010074 Herniäisten 74 teollisuuskohteetlinen<br />
historial-<br />
tiiliruukki<br />
tiiliruukit<br />
82010077 Viinaniemi 77 asuinpaikat rautakautinen<br />
82010078 Ellilä 78 asuinpaikat rautakautinen<br />
82010079 Porasaaren<br />
leikkipuisto<br />
109010014 Kirstulankärki<br />
(Rantakalmisto)<br />
1000008732 Mierola<br />
Kirkkotie 8<br />
(kylätontti)<br />
79 kivirakenteet,<br />
röykkiöt<br />
14 muinaisjäännösryhmät<br />
32 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
SM (kohde) SM (alue) ei asemakaavaa<br />
rautakautinen<br />
moniperiodinen<br />
SM (alue) SM (alue) ei asemakaavaa<br />
historiallinen<br />
1000013923 Autioitunut<br />
kylätontti,<br />
Tenhiälä<br />
23 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
1000013924 Rahkoila 24 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
1000013925 Hurttala 25 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
1000013926 Katinala 26 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
1000013927 Ventola 27 asuinpaikat,<br />
kylänpaikat<br />
1000013198 Kivismäki 98 kivirakenteet historiallinen<br />
1000013922 Autioitunut 22 asuinpaikat, historiallinen<br />
kylätontti,<br />
kylänpaikat<br />
Pekola<br />
historiallinen<br />
historiallinen<br />
historiallinen<br />
historiallinen<br />
historiallinen<br />
SM (alue) SM (alue) ei asemakaavaa<br />
SM (kohde) SM (kohde) ei merkintää<br />
SM (kohde) SM (alue) ei asemakaavaa<br />
SM (kohde) SM (alue) ei merkintää<br />
ei merkintää<br />
sk (alue)<br />
Keskia<strong>ja</strong>lta<br />
asuttu kyläpaikka<br />
ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
ei merkintää SM (alue) ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
ei merkintää ei merkintää ei merkintää<br />
Yksi muinaisjäännösrekisteriin merkitty kohde (82010071 Kiviniemi 1) on<br />
siirretty vuonna 2009 rauhoitusluokkaan 3.<br />
4.5 Kartta-analyysi<br />
Leena Lehtisen vuoden 2008 kartta-analyysissä käytiin läpi Hattulan keskeisille<br />
alueille sijoittuneiden, 1600-1700-luvuilla asuttujen kylien kartat <strong>ja</strong><br />
muinaisjäännökset.<br />
Seuraavassa kohdassa on esitetty lyhennelmät analyysiin sisältyneistä kyläkohtaisista<br />
karttatarkasteluista. Analyysin lähtökohdat <strong>ja</strong> maisemaa koskevien<br />
osuuksien lyhennelmät on esitetty kohdassa 3.6. Kartta-analyysiä täydentävä<br />
historiallisten kylätonttien määrittelyraportti on selvityksen liitteenä<br />
1.<br />
4.5.1 Kartta-analyysin kylittäinen yhteenveto, muinaisjäännöksiä koskevat<br />
osuudet<br />
Katinala<br />
Katinalan läpi kulkevan kylätien länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa<br />
si<strong>ja</strong>itsevat, tietä seuraavat talot muodostivat keskiaikaisen kylätontin,<br />
jonka paikalla on nykyisinkin talo<strong>ja</strong>. Pohjoisen tanko<strong>ja</strong>kopellon (harmaalla<br />
väritetty pelto) keskellä on raivaamaton tontti, joka nykyisin on peltoa. Tämä<br />
alue, joka voi olla jäänne vanhemmasta tontista, on syytä tarkistaa<br />
maastossa kynnösaikaan.<br />
Katinalantien molemmin puolin tunnetaan kaksi kiinteää rautakautista muinaisjäännöstä:<br />
rautakautinen hautaröykkiöryhmä tien itäpuolella, Mäkelän<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 25
tilan päärakennuksen itäpuolella (kohde nro 65, Mäkelä), sekä rautakautinen<br />
hautaröykkiöryhmä <strong>ja</strong> kuppikivi tien molemmin puolin uusien asuntoalueiden<br />
pihapiirissä (kohde nro 67, Puotila). Mäkelä on käytännössä pihapiirissä <strong>ja</strong><br />
sen käyttö nähtävyyskohteena on hankalaa. Puotilan kohteille pääsee vapaasti,<br />
mutta niiden löytäminen kasvillisuuden <strong>ja</strong> talojen seasta on hankalaa.<br />
Lisäksi Saukkosen 1985 inventoinnissa on mainittu epävarma rautakautinen<br />
löytöpaikka, jonka tarkkaa paikkaa ei tunneta. Sitä ei näin ollen lueta kiinteäksi<br />
muinaisjäännökseksi (Saukkonen 185A <strong>ja</strong> 185B). Katinalasta on voinut<br />
maansiirtotöiden yhteydessä tuhoutua muinaisjäännöksiä, sillä alueen si<strong>ja</strong>inti<br />
on niille erittäin otollinen <strong>ja</strong> lähiympäristössä on tunnettu<strong>ja</strong> rautakautisia<br />
kohteita.<br />
Tunnetuista kohteista pohjoisempi nro 65 on todennäköisesti merkitty vuoden<br />
1766 tarkkaan karttaan pellolle nro 1 (muutamia kiviä <strong>ja</strong> kumpu<strong>ja</strong>).<br />
Vuoden 1698 tanko<strong>ja</strong>kokartassa alue on metsäinen kaistale tien <strong>ja</strong> peltojen<br />
välissä. Eteläisempi kohde nro 67 sijoittuu vuoden 1766 kartassa peltojen<br />
reunaan peltolohkojen 5 <strong>ja</strong> 6 väliin silloisen tien molemmin puolin.<br />
Hurttala<br />
Kirkkotien itäpuolella kartan pohjoisosassa on kaksi raivaamatonta alaa <strong>ja</strong><br />
yksi tyhjä paikka, joista eteläisin on jäänyt talojen <strong>ja</strong> pohjoisemmat nykyisen<br />
Penttilän tilan rakennusten alle. Tältä alueelta ei kuitenkaan tunneta rautakautisia<br />
löytöjä, ainoastaan tilan länsipuolelta uuden <strong>ja</strong> vanhan tien välistä<br />
kivikautinen nuolenkärjen löytöpaikka (Saukkonen 1985, kohde 177).<br />
Kun vertaa Hurttalan ydinaluetta, kirkkoa <strong>ja</strong> sen pohjoispuolista kylätonttia<br />
tämän päivän karttaan, voidaan huomata, että sama perusrakenne on edelleen<br />
näkyvissä. Kylätontti <strong>ja</strong> kartano näkyvät myös vuoden 1831 tiluskartassa.<br />
Keskiaikaiseen kylätonttiin liittyviä jäänteitä voi teoriassa löytyä tienristeyksen<br />
luoteispuolelta, jossa si<strong>ja</strong>itsee nyt yksi rakennus.<br />
Harju<strong>ja</strong>kso on ollut asuttu jo rautakaudella. Tästä on jäänyt jäljelle entisen<br />
kartanon navetan kohdalla oleva viikinkiaikainen (800-1050 jKr.), todennäköisesti<br />
tuhoutunut polttokenttäkalmisto (kohde 64) sekä kirkon pohjoispuolella<br />
oleva kuppikivi (kohde 63). Nämä alueet ovat ympäristöineen tiiviisti<br />
rakennettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> uusimmassa inventoinnissa Seppälä (2001) toteaa, että ensiksi<br />
mainittua kalmistosta on jäljellä noin 4x5 metrin laajuinen alue. Muinaisjäännösluettelossa<br />
on mainittu myös Herniäisten uimarannan tuntumasta<br />
tutkittu 1800-luvun tiilenpolttouuni (nro 74).<br />
Mierola<br />
Mierolanvirran eteläpuolella si<strong>ja</strong>itseva kylätontti sekä Mierolan betonisilta <strong>ja</strong><br />
kylätie ovat säilyttäneet keskiaikaisen si<strong>ja</strong>intinsa. Kirkkotie seuraa keskiaikaista<br />
Pyhän Ristin kirkolta tulevaa tietä, vaikka nykyisin valtatiet katkovat<br />
sen useasta kohdasta. Kahvilan lähellä sillan kupeessa on rannassa kyltillä<br />
varustettu kuppikivi. Muita muinaisjäännöksiä ei tunneta <strong>ja</strong> mikäli paikalla on<br />
ollut rautakautista asutusta – mikä on hyvin mahdollista – on se jäänyt rakennusten<br />
alle.<br />
Ventola<br />
Ventolan tilalta ei tunneta muinaisjäännöksiä eikä sitä ole merkitty 1600-<br />
luvun karttoihin. Ventola on kuitenkin poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus<br />
<strong>ja</strong> sen si<strong>ja</strong>inti edellyttää muinaisjäännösten inventointia, mikäli alueelle<br />
suunnitellaan rakentamista.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 26
Rahkoila<br />
Rahkoilan kyläkeskus ei enää ole niin tiiviisti rakennettu kuin 1600-luvulla <strong>ja</strong><br />
on teoriassa mahdollista, että joitain vanho<strong>ja</strong> rakennuksen pohjia voisi kylätontilta<br />
löytyä. Myös em. peltoaukeat <strong>ja</strong> vanhat kylätiet ovat suoraa <strong>ja</strong>tkoa<br />
1600-luvulta, <strong>ja</strong> ne tulisi säilyttää avoimena. Rahkoilan kylätontin alueelta ei<br />
tunneta rautakautisia muinaisjäännöksiä, joskin kylän si<strong>ja</strong>inti on niille erittäin<br />
sopiva.<br />
Rahkoilan koulun takaiselta <strong>ja</strong> nyttemmin uusien omakotitalojen reunustamalta,<br />
kaavassa ls-alueeksi merkityltä Kettumäeltä tunnetaan todennäköisesti<br />
historiallisen aikaan kuuluvia peltojen raivausröykkiöitä <strong>ja</strong> myös perimätietoa<br />
”aarnivalkeista” (kohde 59).<br />
Pekola<br />
Pekolassa on jäljellä muinaisjäännökseksi luokiteltava autioitunut keskiaikainen<br />
kylätontti Kiviniemen kohdalla, missä on myös varhaismetallikautinen<br />
asuinpaikka (kohde nro 71, Kiviniemi 1). Alueella on lisäksi kaksi rautakautista<br />
asuinpaikkaa (kohteet nro 77, Viinaniemi <strong>ja</strong> 78, Ellilä).<br />
Metsikössä on runsaasti pellonraivauksessa syntyneitä röykkiöitä, jotka voivat<br />
olla keskiaikaisia tai jopa sitä vanhempia. Kylän pohjoispuolella olevalla<br />
mäellä on vuonna 1702 ollut tuulimylly. Sama kylätontti näkyy vielä 1780-<br />
luvun kuninkaankartastossa.<br />
Alueen muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla suojellut kohteet on merkittävä kaavakarttoihin.<br />
Mikäli Kiviniemen alueelle suunnitellaan rakentamista, tulee laajemmalla<br />
alueella tehdä tarkka muinaisjäännösinventointi esihistoriallisten alueiden<br />
määrittelyä <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>amista varten.<br />
Pappilanniemi<br />
Pappilanniemelle vievän tien eteläpuolella, uusien rivitalojen viereisellä peltosaarekkeella<br />
on rautakautinen kuppikivi, polttokalmisto <strong>ja</strong> röykkiö, jotka<br />
on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä (kohde 60). Saukkosen<br />
inventoinnissa mainitaan lisäksi tieto, että noin vuonna 1960 räjäytetty kuppikivi<br />
olisi ollut nykyisen sairaalan päärakennuksen paikalla.<br />
Mikäli Pappilanniemen uudisrakentaminen <strong>ja</strong>tkuu, on hyvä tehdä tarkempi<br />
muinaisjäännösinventointi niemen itäpuolen pelloilla, sillä rautakautinen löytöpaikka<br />
kertoo alueelle sijoittuneesta rautakautisesta asutuksesta.<br />
Tenhiälä<br />
Tenhiälän keskiaikainen kylätontti si<strong>ja</strong>itsi vielä kuninkaankartaston tekemisen<br />
aikaan 1780-luvulla nykyisen uimarannan kohdalla Poransaarenlahden<br />
itärannalla. Tämä päivänä uimarannan mäeltä päältä löytyy 1950-70-luvuilla<br />
paikalla olleen vanhainkodin kivi<strong>ja</strong>lkaa <strong>ja</strong> vierestä rehevä lehtimetsä, jossa<br />
on arvokkaita <strong>kulttuuri</strong>kasve<strong>ja</strong> (Mikkola et.al. 2001: 85-86). Sen si<strong>ja</strong>an kesäkuun<br />
2008 rehevyydessä ei kadonneen kylän kivi<strong>ja</strong>lko<strong>ja</strong> löytynyt, vaikka<br />
niiden olemassaolosta on mainittu 2000-luvun alun <strong>kulttuuri</strong>maisemainventoinneissa.<br />
Tenhiälän kylään kuuluvan Poransaaren leikkipuiston kohdalla, uimarantaa<br />
vastapäätä lahden takana on rautakautisia röykkiöitä (kohde nro 79). Alueen<br />
uudisrakentaminen edellyttää tarkkaa muinaisjäännösinventointia Pekolan<br />
tapaan.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 27
4.6 Suositukset<br />
Kaikki kohdassa 4.4 luetellut muinaismuistolain no<strong>ja</strong>lla suojellut kohteet <strong>ja</strong><br />
alueet merkitään yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoihin. Käytettävien kaavamerkintöjen<br />
<strong>ja</strong> –määräysten osalta noudatetaan kohdassa 4.3.1 esitettyjä periaatteita.<br />
Muinaisjäännöksiä on Hattulasta inventoitu kattavasti, jolloin voidaan olettaa,<br />
että tärkeimmät kaava-alueille sijoittuvat kohteet ovat jo tiedossa. Kartta-analyysissä<br />
tarkastellut kyläalueet muodostavat kuitenkin keskittymiä,<br />
joilla muinaisjäännösten suhteen on oltava erityisen tarkkana (erit. Rahkoilan,<br />
Hurttalan <strong>ja</strong> Tenhiälän vanhat kylätontit sekä Mierolan länsipuoliset alueet).<br />
Mikäli näille alueille osoitetaan kaavoituksen yhteydessä nykyisestä<br />
poikkeavaa maankäyttöä, on tarpeen tarkastaa selvityksessä luetteloitujen<br />
kohteiden tarkka si<strong>ja</strong>inti maastossa <strong>ja</strong> tarvittaessa tehdä aiempia inventointe<strong>ja</strong><br />
täydentäviä tutkimuksia.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 28
5. Rakennettu ympäristö<br />
5.1 Rakennettu ympäristö, <strong>kulttuuri</strong>ympäristö <strong>ja</strong> rakennusperintö<br />
Rakennettua ympäristöä on kaikki rakentamalla syntynyt ympäristö: rakennukset<br />
sisä- <strong>ja</strong> ulkotiloineen, polut, pihat <strong>ja</strong> puistot sekä tekniset rakenteet<br />
kuten sähkö- <strong>ja</strong> tieverkot.<br />
Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu ihmisen<br />
toiminnan seurauksena rakentuneista kohteista <strong>ja</strong> alueista. Historiallisen<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristömme tyypillisimpiä ilmentymiä ovat mm. maaseudun<br />
kylät, puukaupungit, kaupunkikeskustat, erilaiset tuotantolaitokset <strong>ja</strong><br />
työväen asuntoalueet, linnoitukset, kartanot, pappilat <strong>ja</strong> kirkot, rautatiet,<br />
maantiet <strong>ja</strong> kanavat.<br />
Rakennusperintö on edellisten sukupolvien aikana luotua rakennettua ympäristöä,<br />
jonka vaaliminen, hoito <strong>ja</strong> säilyttäminen on tarpeen jotta perintö säilyisi<br />
myös tuleville sukupolville.<br />
5.2 Arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt<br />
5.2.1 Rakennettujen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen arvottaminen<br />
Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön arvoa määriteltäessä sitä tarkastellaan mm.<br />
historiallisten, rakennushistoriallisten, arkkitehtonisten, rakennusteknisten,<br />
taiteellisten <strong>ja</strong> maisemallisten arvojen perusteella. Kohteen arvon määrittämisessä<br />
eli arvottamisessa käytetään vakiintuneita kriteerejä, joita ovat mm.<br />
tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (<strong>kulttuuri</strong>historialliset kerrokset),<br />
säilyneisyys <strong>ja</strong> alkuperäisyys.<br />
Rakennetun ympäristön hoito <strong>ja</strong> suojelu perustuu tunnistettuihin arvoihin<br />
sekä niiden luokitteluun valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti<br />
merkittäviksi alueiksi tai kohteiksi. Alueellisissa rakennusinventoinneissa<br />
kohteille määritellään lisäksi arvoluokka (I-III), joka toimii mm. yleis- <strong>ja</strong><br />
asemakaavoituksen yhteydessä laadittavien suojelua tai säilyttämistä edellyttävien<br />
kaavamerkintöjen <strong>ja</strong> -määräysten perustana.<br />
5.2.2 Valtakunnallisesti arvokkaat <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt<br />
Museoviraston <strong>ja</strong> ympäristöministeriön yhteistyönä laatima, vuonna 1993<br />
valmistunut selvitys ”Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät<br />
<strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt" (RKY 1993) on ensimmäinen Suomen<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön valtakunnallinen inventointi. Selvityksellä<br />
on kartoitettu <strong>ja</strong> luokiteltu rakennustaiteelliselta, historialliselta <strong>ja</strong> ympäristölliseltä<br />
kannalta arvokkaat rakennetut kokonaisuudet yhtenäisesti<br />
koko maan alueella.<br />
Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 1993- selvityksen kohteet ovat osaksi päällekkäisiä<br />
kuin ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintöön sisältyvät<br />
arvokkaat maisema-alueet (Mietintö 66/1992).<br />
Rakennettua <strong>kulttuuri</strong>ympäristöä koskeva inventointi on parhaillaan tarkistettavana<br />
<strong>ja</strong> se saatetaan loppuvuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi.<br />
Uudet suunnittelualueelle sijoittuvat RKY-alueet ovat Hattulan Pyhän Ristin<br />
kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 29
keskiaikaisten kartanoiden <strong>ja</strong> Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet.<br />
Alueet on ra<strong>ja</strong>ttu liitteen 2 kartoilla. (Alueiden kohdekuvauksia ei ole vielä<br />
julkistettu.)<br />
5.2.3 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt<br />
Hämeen liitto päivitti maakuntakaavan valmisteluun liittyvän maakunnallisesti<br />
arvokkaiden rakennettujen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen luettelon 2000-luvun<br />
alussa. Tulokset julkaistiin 2003 Rakennettu Häme-kir<strong>ja</strong>na.<br />
Maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet -luettelossa kiinnitetään<br />
erityistä huomiota rakennettuihin kokonaisuuksiin, rakennusten <strong>ja</strong> ympäristön<br />
suhteeseen sekä Hämeen rakennusperinnön maakunnallisiin erityispiirteisiin.<br />
Selvityksessä on luetteloitu Hämeen kuudestatoista kunnasta 553<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti merkittävää kohdetta, <strong>ja</strong> siinä korostuvat eräät Hämeen<br />
rakennus<strong>kulttuuri</strong>n maakunnalliset erityispiirteet, kuten keskia<strong>ja</strong>n näkyvä<br />
osuus maisemassa, kartanot <strong>ja</strong> suurtilat, ikiaikaiset maantiet <strong>ja</strong> monipuolinen<br />
puolustuksen historia.<br />
5.2.4 Paikallisesti arvokkaat rakennetut <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt<br />
Paikallisesti arvokkaat <strong>kulttuuri</strong>ympäristöt on inventoitu <strong>ja</strong> koottu valtakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaiden <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen ohella vuonna<br />
2003 valmistuneeseen Hämeenlinnan <strong>ja</strong> Hattulan ”Kyliä <strong>ja</strong> kortteleita-”<br />
rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvitykseen. Julkaisu sisältää yhteensä 343 <strong>kulttuuri</strong>ympäristökohteen<br />
poh<strong>ja</strong>tiedot, jotka ovat tarpeen rakennuksiin <strong>ja</strong> ympäristöihin<br />
kohdistuvissa muutostilanteissa.<br />
5.3 Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön suojelua koskeva lainsäädäntö,<br />
määräykset, ohjeet <strong>ja</strong> suositukset<br />
5.3.1 Maankäyttö <strong>ja</strong> rakennuslaki <strong>ja</strong> -asetus (132/1999, 895/1999)<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain (MRL) mukaan alueiden käytön suunnittelussa<br />
on edistettävä mm. maiseman, luonnonarvojen <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>perinnön vaalimista.<br />
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten<br />
ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, voidaan kaavassa antaa suojelua koskevia<br />
tarpeellisia määräyksiä.<br />
MRL:n 33 §:n mukaan maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella<br />
on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueella, jolla rakentamisrajoitus<br />
on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten,<br />
että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä,<br />
jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi haki<strong>ja</strong>lle<br />
huomattavaa haittaa. Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan<br />
talousrakennuksen rakentamista eikä maa- <strong>ja</strong> metsätalouden harjoittamista<br />
varten tarpeellista rakentamista.<br />
MRL:n 39§:n <strong>ja</strong> 41§:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon<br />
rakennetun ympäristön, maiseman <strong>ja</strong> luonnonarvojen vaaliminen. Jos<br />
jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun<br />
ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen<br />
vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia<br />
määräyksiä (suojelumääräykset).<br />
MRL:n 54 §:n <strong>ja</strong> 57§:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon<br />
maakuntakaava <strong>ja</strong> oikeusvaikutteinen yleiskaava. Rakennettua ympäristöä<br />
<strong>ja</strong> luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvo<strong>ja</strong><br />
saa hävittää. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvo-<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 30
jen, rakennetun ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten<br />
ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa<br />
sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten<br />
tulee olla maanomista<strong>ja</strong>lle kohtuullisia, mutta asemakaavaan voidaan<br />
ottaa tämän estämättä rakennussuojelulain (60/1985) 2 §:ssä tarkoitetun<br />
kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset.<br />
5.3.2 Rakennussuojelulaki (60/1985)<br />
Rakennussuojelulain no<strong>ja</strong>lla suojellaan kansallisen <strong>kulttuuri</strong>perinnön säilyttämiseksi<br />
tarpeellisia <strong>kulttuuri</strong>kehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia,<br />
rakennusryhmiä <strong>ja</strong> rakennettu<strong>ja</strong> alueita.<br />
Rakennussuojelulaissa tarkoitetun suojelun kohteita ovat sellaiset rakennukset,<br />
rakennusryhmät <strong>ja</strong> rakennetut alueet, joilla on <strong>kulttuuri</strong>historiallista<br />
merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten<br />
ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka<br />
rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Rakennussuojelulain<br />
mukainen suojelu voi koskea myös rakennuksen osaa <strong>ja</strong> rakennuksen<br />
kiinteää sisustusta sekä siltaa, kaivoa tai muuta sellaista rakennelmaa<br />
samoin kuin rakennukseen liittyvää puistoa taikka muuta vastaavaa rakentamalla<br />
tai istuttamalla muodostettua aluetta.<br />
Rakennuksen saattamisesta suojeltavaksi rakennussuojelulain no<strong>ja</strong>lla päättää<br />
lääninhallitus. Suojeltavaksi määräämistä koskeva päätös on alistettava<br />
ympäristöministeriön vahvistettavaksi.<br />
Rakennussuojelulakia sovelletaan pääasiassa asemakaava-alueiden ulkopuolella.<br />
Rakennuksista, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, on säädetty<br />
muinaismuistolaissa (295/63). Kirkollisten rakennusten suojelusta on säädetty<br />
kirkkolaissa (1054/1993) <strong>ja</strong> valtion omistamien rakennusten suojelusta<br />
säädetään asetuksella (480/1985).<br />
5.3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen<br />
(30.11.2000) <strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa<br />
todetaan, että alueiden käytössä on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien<br />
<strong>kulttuuri</strong>- <strong>ja</strong> luonnonperintöarvojen säilyminen.<br />
Säilyttämisvelvoite edellyttää, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset<br />
inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina.<br />
Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön osalta tällainen inventointi on Museoviraston<br />
<strong>ja</strong> ympäristöministeriön yhteistyönä laatima selvitys "Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö,<br />
Valtakunnallisesti merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt"<br />
(1993).<br />
Rakennettua <strong>kulttuuri</strong>ympäristöä koskeva inventointi on parhaillaan tarkistettavana.<br />
Valtioneuvoston hyväksymispäätöksen jälkeen sitä käytetään uutena<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana inventointina.<br />
Myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkastettu, <strong>ja</strong> muutokset<br />
astuvat voimaan 1.3.2009.<br />
5.3.4 Maakuntakaava<br />
Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkinnällä arvokas rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö<br />
(ra) on osoitettu valtakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai maakunnallisesti merkittäviä<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai <strong>kulttuuri</strong>historian kannalta arvokkaita<br />
alueita, jotka eivät sisälly maisema-alueisiin (ma) eivätkä taa<strong>ja</strong>miin.<br />
Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön osa-alueilla ei ole maakuntakaavassa<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 31
metsänhoidollisia rajoituksia eikä metsälain mukaisissa toimenpiteissä edellytetä<br />
lausuntomenettelyä.<br />
Suunnittelumääräyksen mukaan ra- alueille sijoittuvassa maankäytön <strong>ja</strong><br />
rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön vaalimiseen <strong>ja</strong> niihin sisältyvien maisemallisten arvojen<br />
vaalimiseen. Kehittämissuosituksen mukaan arvokkaan rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
alueilla tulisi edistää rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön hoitoa.<br />
Maakuntakaavassa merkinnällä erityisen merkittävä arvokas rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö<br />
(Sr) on osoitettu valtakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai maakunnallisesti<br />
erityisen arvokkaita rakennettu<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjä.<br />
Suunnittelumääräysten mukaan Sr-alueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen<br />
rakentamisrajoitus. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon,<br />
että rakennetun ympäristön, <strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden<br />
erityisten ympäristöarvojen säilyminen turvataan.<br />
Rakentamismääräyksen mukaan uudisrakentaminen on sallittua, mikäli se<br />
voidaan tehdä heikentämättä alueen <strong>kulttuuri</strong>historiallista arvoa <strong>ja</strong> vaarantamatta<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen säilymistä.<br />
Suojelumääräyksen mukaan Sr-alueilla suoritettavissa toimenpiteissä on<br />
otettava huomioon rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön säilyttämiseen liittyvät<br />
näkökohdat.<br />
Maakuntakaavassa kohdemerkinnällä erityisen merkittävä arvokas rakennettu<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristö (kohdenro) on osoitettu valtakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai maakunnallisesti<br />
erityisen arvokkaita yksittäisiä rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteita <strong>ja</strong><br />
pienialaisia rakennettu<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjä.<br />
Maakuntakaavassa kohdemerkinnällä arvokas rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö<br />
(kohdenro) on osoitettu valtakunnallisesti <strong>ja</strong>/tai maakunnallisesti arvokkaita<br />
pienialaisia rakennettu<strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjä, jotka eivät sisälly maisemaalueeseen<br />
(ma).<br />
Suunnittelumääräysten mukaan kohdemerkinnällä osoitetuilla alueilla on<br />
voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Alueiden käytön suunnittelussa<br />
on otettava huomioon, että aluetta on rakennetun ympäristön,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi<br />
suojeltava.<br />
Rakentamismääräyksen mukaan uudisrakentaminen on sallittua, mikäli se<br />
voidaan tehdä heikentämättä alueen <strong>kulttuuri</strong>historiallisia arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vaarantamatta<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen suojelua.<br />
Suojelumääräyksen mukaan alueilla suoritettavissa toimenpiteissä on otettava<br />
huomioon rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön suojeluun liittyvät näkökohdat.<br />
Maakunnan alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteen kehittämissuosituksissa todetaan<br />
lisäksi, että vanha olemassa oleva rakennettu ympäristö <strong>ja</strong> uudisrakentaminen<br />
tulisi sovittaa yhteen <strong>kulttuuri</strong>sesti kestävällä tavalla. Kaupunkiseutujen<br />
viherrakenteessa tulisi pyrkiä koko seutua palveleviin ratkaisuihin tukeutumalla<br />
luonnon- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristön suomiin mahdollisuuksiin. Kehittämisen<br />
kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesi- <strong>ja</strong><br />
jätehuollon kestävään järjestämiseen sekä asutuksen kylämäisen tai maaseutumaisen<br />
luonteen säilymiseen.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 32
5.4 Rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön huomioon ottaminen<br />
asema- <strong>ja</strong> yleiskaavoituksessa<br />
Rakennetun ympäristön kehittämistä <strong>ja</strong> muutoksia säädellään ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
kaavoituksella, jossa on otettava huomioon kohdassa 5.2 esitetty lainsäädäntö,<br />
määräykset, ohjeet <strong>ja</strong> suositukset.<br />
Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
tarkoittamien alueiden <strong>ja</strong> kohteiden osalta on kysymys erityistavoitteista,<br />
jotka koskevat myös yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoitusta. Alue- tai kohdekohtaiset<br />
oikeusvaikutukset syntyvät maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaisessa kaavoitusprosessissa<br />
perustuen eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin.<br />
Kaava voi myös antaa valtuudet kohteen purkamiseen tai hävittämiseen,<br />
mutta siinäkin tapauksessa asia on ratkaistu vuorovaikutteisella kaavoitusmenettelyllä.<br />
Käytännössä <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokkaat kohteet sijoittuvat<br />
usein tiiviisti rakennettuun ympäristöön, joiden kaavoittaminen on perusteltua<br />
<strong>ja</strong> suojelutarpeet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi.<br />
Valtioneuvoston 25.10.2005 päivätyn muistion ”Valtakunnallisesti merkittävien<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa <strong>ja</strong> lupamenettelyssä”<br />
mukaan kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut<br />
eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen <strong>kulttuuri</strong>ympäristöjen<br />
ominaisluonteen <strong>ja</strong> erityispiirteiden kanssa. Jos alueeseen<br />
kohdistuu myös muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoituksen<br />
yhtenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu<br />
vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin tavoitteiden toteutumista.<br />
Arvokkaiden rakennetun ympäristön kohteiden kaavaan merkitseminen edellyttää<br />
niitä koskevien tietojen a<strong>ja</strong>ntasaisuutta. Kaavaselostuksessa on tuotava<br />
esiin tietojen kattavuus, a<strong>ja</strong>ntasaisuus <strong>ja</strong> merkittävimmät puutteet.<br />
Erityisesti laa<strong>ja</strong>-alaisissa kohteissa aluera<strong>ja</strong>uksen sisällä olevien yksittäisten<br />
rakennusten tai ympäristön osien säilyttämistarve arvioidaan tapauskohtaisesti.<br />
Yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoituksessa aluera<strong>ja</strong>uksia on usein tarpeen täsmentää<br />
suunnittelutarkkuuden kasvaessa. Oleelliset muutokset tulee perustella<br />
<strong>ja</strong> käsitellä viranomaisneuvottelussa tai olemalla muutoin yhteydessä museoviranomaisiin<br />
<strong>ja</strong> ympäristökeskukseen.<br />
Kirkkolain mukaan ennen vuotta 1917 rakennettu kirkollinen rakennus on<br />
automaattisesti suojeltu. Näitä rakennuksia ovat kirkkojen lisäksi kellotapulit,<br />
siunaus- <strong>ja</strong> hautakappelit sekä hautausmaalla olevat, niihin rinnastuvat<br />
rakennukset. Myös kirkkotarha, sen <strong>ja</strong> hautausmaan aidat <strong>ja</strong> portit sisältyvät<br />
kirkkolailla suojeltujen rakenteiden joukkoon.<br />
5.4.1 Rakennetun ympäristön suojelua koskevat kaavamerkinnät<br />
Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue- merkinnällä (sk) osoitetaan esimerkiksi<br />
arvokkaat kylät, joissa on useita <strong>kulttuuri</strong>maisemaan liittyviä, historiallisesti<br />
tai taa<strong>ja</strong>makuvan kannalta arvokkaita rakennuksia pihapiireineen.<br />
Merkintää käytetään myös taa<strong>ja</strong>man yhtenäisen tai omaleimaisen, yleensä<br />
tiettyyn a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoon tai tyyliin kuuluvan rakennetun osa-alueen ilmaisemiseen.<br />
Arvoperusteet on nimettävä, esim. kaupunkikuvan säilymisen kannalta<br />
merkittävä rakennus- <strong>ja</strong> aluekokonaisuus.<br />
Alueita, joilla on säilytettäviä ympäristöarvo<strong>ja</strong>, voidaan yleiskaavoissa osoittaa<br />
myös vinoviivoituksella merkittyinä aluevarauksina. Merkintää voidaan<br />
käyttää yleispiirteisempänä merkintänä esimerkiksi tilanteessa, jossa alueella<br />
on useita erityyppisiä, kuten maisemallisia, kylä- tai kaupunkikuvallisia <strong>ja</strong><br />
luontoarvo<strong>ja</strong>. Merkintää voidaan käyttää myös osoittamaan esimerkiksi paikallishistoriaan<br />
liittyvää kohdetta tai aluetta, samoin aluetta, jossa ympäris-<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 33
töarvot ovat hyvin yksilöitävissä. Merkinnän selityksessä on tarpeen kertoa<br />
peruste <strong>ja</strong> säilytettävät arvot.<br />
Yleismerkintää suojelualue (S) käytetään silloin, kun ei ole kyse selvästi tietyn<br />
erityislainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta tai jos on kyse kokonaisuudesta,<br />
joka voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella.<br />
Tällöin vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä päätetään erityyppisiin<br />
suojeluarvoihin liittyvien kysymysten osalta tarkemmin, miten<br />
alueiden suojelu on käytännössä tarkoitus toteuttaa.<br />
Asemakaavalla tai rakennusten suojelua koskevan lainsäädännön no<strong>ja</strong>lla<br />
rakennussuojelualueiksi (SR) osoitetaan koko rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö<br />
rakennuksineen, rakenteineen <strong>ja</strong> pihapiireineen. Alue voi soveltua eri käyttötarkoituksiin<br />
tai käyttö voi olla vaihtuvaa, mutta kokonaisuuden säilyminen<br />
on <strong>ja</strong>tkossa keskeinen tavoite. Suojelutarve asettaa reunaehdot käyttötarkoitukselle.<br />
SR- merkintään tulee liittää määräys siitä, mitkä toiminnat soveltuvat<br />
alueen <strong>kulttuuri</strong>historialliseen arvoon. Usein suojelu voidaan myös<br />
osoittaa tavanomaisiin käyttötarkoitusmerkintöihin liittyvin suojelumääräyksin<br />
(esim. kohdemerkintä sr-1, suojeltava rakennus).<br />
Alueen varsinaiseen käyttötarkoitusmerkintään liittyvällä lisämerkinnällä /s<br />
(alue, jolla ympäristö säilytetään) osoitetaan sellaisia merkittäviä ympäristökokonaisuuksia,<br />
joiden säilyttäminen edellyttää kaavalta aktiivista oh<strong>ja</strong>usta,<br />
mutta alueiden pääkäyttötarkoitus ei kuitenkaan ole suojelu. Säilytettävään<br />
ympäristöön kuuluvat tällöin yleensä rakennusten lisäksi erilaiset rakenteet<br />
<strong>ja</strong> viherympäristö. Merkintään tulee liittää säilyttämistä <strong>ja</strong>/tai suojelua täsmentäviä<br />
määräyksiä.<br />
Rakennussuojelulailla suojeltu rakennus, kohde tai alue sekä valtion rakennusten<br />
suojelua koskevan asetuksen (480/1985) no<strong>ja</strong>lla suojellut rakennukset<br />
osoitetaan merkinnällä SRS, Rakennussuojelulain no<strong>ja</strong>lla suojeltu alue.<br />
Rakennussuojelulailla suojeltujen kohteiden suojelumääräykset on annettu<br />
suojelupäätöksessä, eikä niitä ole tarpeen toistaa kaavamääräyksissä. Päätös<br />
voi sisältää myös aluera<strong>ja</strong>uksen, jota kaavassa tulee noudattaa.<br />
Evankelis-luterilaisten kirkkorakennusten aluevarauksille osoitetaan niiden<br />
käyttötarkoitusta kuvaava merkintä, joka sitoo ne kirkkolakiin (esim. aluevarausmerkintä<br />
YK/s tai kohdemerkintä srk). Rautatieasema-alueiden suojeluesityksen<br />
tai -sopimuksen mukaiset kohteet merkitään SR- tai /smerkinnällä.<br />
Asemakaavan säilyttämiseen <strong>ja</strong> suojeluun liittyviä kohdemerkintöjä käytetään<br />
yleensä täydentämään aluemerkintää määräyksineen. Yleisluonteista<br />
kohdemerkintää s (suojeltava alueen osa) voidaan käyttää useille eri perustein<br />
suojeltaville kohteille. Kulttuuriympäristön suojelemiseksi käytettynä s-<br />
merkintää tulee kuitenkin täsmentää lisämääräyksin, esim. ss-1, suojeltava<br />
silta.<br />
5.5 Suunnittelualueella si<strong>ja</strong>itsevat arvokkaat rakennetun ympäristön<br />
kohteet <strong>ja</strong> alueet<br />
Suunnittelualueella on yhteensä 49 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta<br />
tai aluetta, jotka sisältyvät ”Kyliä <strong>ja</strong> kortteleita-” rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvityksen<br />
kohdeluetteloon tai ovat jollakin kaavatasolla merkitty suojeltaviksi<br />
tai säilytettäviksi rakennuksiksi.<br />
Kohteiden arvotus tehtiin rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvityksen toisena laati<strong>ja</strong>na olleen<br />
Lauri Putkosen toimesta maaliskuussa 2009. Alueista, kohteista <strong>ja</strong>/tai<br />
niihin kuuluvista rakennuksista valtakunnallisesti arvokkaiksi todettiin 26 kpl,<br />
maakunnallisesti arvokkaiksi 32 kpl <strong>ja</strong> paikallisesti arvokkaiksi 17 kpl.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 34
Kohteet <strong>ja</strong> alueet on luetteloitu seuraavassa taulukossa. Sarakkeessa ”kohteen<br />
nro kartalla” viitataan liitteinä 4 <strong>ja</strong> 5 oleviin kohdeluetteloon <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>intikarttaan.<br />
Liitteenä 4 olevan tarkemman kohdeluettelon kaavamerkinnät -sarakkeisiin<br />
on koottu lisäksi suunnittelualueelle sijoittuvia rakennetun ympäristön kohteita<br />
<strong>ja</strong> alueita koskevat voimassa olevien maakunta-, yleis- <strong>ja</strong> asemakaavojen<br />
kaavamerkintöjä <strong>ja</strong> –määräyksiä.<br />
kohteen<br />
nro<br />
kartalla<br />
kohteen nimi<br />
tyyppi,<br />
alatyyppi<br />
1 Hurttalan kylä rakennettu ympäristö, historiallinen<br />
kylämaisema vanhan<br />
kirkon tuntumassa<br />
kohteen arvotus<br />
(Lauri Putkonen 2009)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
2 Pyhän Ristin kirkko,<br />
Hattulan vanha kirkko<br />
rakennettu ympäristö<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
3 Pitäjänmakasiini rakennus, 1800-luvun vil<strong>ja</strong>makasiini<br />
vanhan kirkon<br />
tuntumassa<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
4 Hurttalan entinen pappila rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2)<br />
5 Penttilä, Hurttala rakennus, perinteiseen<br />
kylämaisemaan kuuluva<br />
rakennus<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
6 Herniäinen, Hurttala<br />
(Herniäisten kartano)<br />
maisema-alue, historiallinen<br />
kartanoympäristö<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
7 Kärjen huvila, Hurttala rakennus maakunnallisesti arvokas (2)<br />
8 Saarela, Hurttala rakennettu ympäristö, huvilarakennus<br />
Vana<strong>ja</strong>veden<br />
kapeikossa<br />
9 Kalliola, Hurttala rakennettu ympäristö, rakennusryhmä<br />
Hurttalan<br />
peltoaukealla<br />
10 Kinnala, Hurttala rakennettu ympäristö, pihapiiri<br />
rakennuksineen Ylityntien<br />
varrella<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
11a-e<br />
Katinalan kylä,<br />
a) Mäkelä (Honkasaari),<br />
b) Ali-Valtari (Waltari), c)<br />
Puotila, d) von Zansenin<br />
talot, e) ent. kaupparakennus<br />
rakennettu ympäristö, vanhaa<br />
rakennuskantaa keskiaikaisperäisen<br />
tontin tuntumassa<br />
Mäkelä (Honkasaari), Ali-<br />
Valtari (Waltari), Puotila, von<br />
Zansenin talot maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2),<br />
ent. kaupparakennus paikallisesti<br />
arvokas (3)<br />
12 Tuulia-koti, Parolan kunnalliskoti,<br />
Katinala<br />
13 Parolan rautatieasema<br />
ympäristöineen<br />
rakennus, funktionalistinen<br />
kunnalliskotirakennus<br />
rakennettu ympäristö, 1900-<br />
luvun eheä asemaympäristö<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
asemarakennus maakunnallisesti<br />
arvokas (2),<br />
asuin- <strong>ja</strong> liikerakennukset<br />
paikallisesti arvokkaita (3)<br />
14 Parolan työväntalo rakennus, 1928 rakennettu<br />
yhdistystalo<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
15 Tehdasvilla rakennus paikallisesti arvokas (3)<br />
16 Parolan paloasema rakennus, 1940-luvulla<br />
rakennettu <strong>ja</strong> myöh. laajennettu<br />
paloasema<br />
17 Kunnan virastotalo rakennus, 1960-l. rakennettu<br />
tiilinen virastotalo<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 35
18 Nuorisotalo, ent. Hattulan<br />
osuusmeijeri<br />
rakennus, 1900-luvun alun<br />
meijeri, nuorisotaloksi 1980-<br />
1990-l.<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
19 Vehnämylly rakennus paikallisesti arvokas (3)<br />
20 Jussila, Mierola rakennus paikallisesti arvokas (3)<br />
21 Entinen Hattulan säästöpankki<br />
rakennus, klassistinen,<br />
nykyisin srk:n virastalona<br />
toimiva rakennus<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
22 Seurakuntatalo rakennus, 1964-1965 rakennettu<br />
tiilirakennus<br />
24 Osuuspankin talo rakennus, 1960-luvulla<br />
suunniteltu liikerakennus<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
25 Parolan keskuskansakoulu<br />
rakennettu ympäristö<br />
koulurakennus maakunnallisesti<br />
arvokas (2),<br />
ent. opettajien asuinrakennus<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
26 Parolan yhteiskoulu rakennus, 1960-<br />
kouluarkkitehtuuria<br />
27 Turmiontien asutus rakennettu ympäristö, esikaupunkimaista<br />
tienvarsiasutusta<br />
1900-luvun alusta<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
28 Alhainen, Mierola rakennettu ympäristö,<br />
eheänä säilynyt maatilakokonaisuus<br />
29a-i Mierolan kylä<br />
rakennettu ympäristö<br />
a) Hiidenlinna, b) Lotti, c)<br />
Tommen, d) Rantala<br />
(Sorkkala), e) Pihamaa<br />
(Jussila,) f) Mäkirinne, g)<br />
Lehtomäki, h) Kivimäki, i)<br />
Tyynelä<br />
30 Mierolan betonisilta rakennettu ympäristö, Tiehallinnon<br />
museosilta<br />
32 Ventola rakennettu ympäristö, Ventolan<br />
tilakokonaisuus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
kylä valtakunnallisesti<br />
arvokas (1),<br />
kohteista Hiidenlinna, Lotti,<br />
Tommen, Rantala <strong>ja</strong> Pihamaa<br />
valtakunnallisesti arvokkaita<br />
(1),<br />
muut maakunnallisesti arvokkaita<br />
(2)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
33 Suvanto <strong>ja</strong> Kulhian huvilan<br />
pihapiiri<br />
rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2)<br />
34 Soinilan huvila, Mierola rakennus, huvilarakennus<br />
1800-1900-luvun taitteesta<br />
35 Rahkoilan kylä rakennettu ympäristö, valtakunnallisesti<br />
arvokas kylämiljöö<br />
35a-f a) Niemelä, b) Puontila, c) rakennuksia<br />
Oravainen, d) Jaakkola<br />
(Lepistö), e) Rekola, f)<br />
Kankaanniemi (Rahkoila)<br />
36 Hattulan uusi kirkko,<br />
Rahkoila<br />
rakennettu ympäristö, 1950-<br />
luvulla rakennettu kirkko,<br />
osana Rahkoilan <strong>ja</strong> Mierolan<br />
kyläkokonaisuuksia<br />
(rakennusperintörekisterissä<br />
nro 200548)<br />
37 Tanhuanpään asutus rakennettu ympäristö, pienimuotoista,<br />
omaleimaista<br />
rakennuskantaa<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
Niemelä, Puontila, Oravainen<br />
<strong>ja</strong> Lepistö valtakunnallisesti<br />
arvokkaita (1)<br />
Rekola <strong>ja</strong> Kankaanniemi maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 36
43 Rahkoilan koulu rakennus, maisemallisesti<br />
tärkeällä paikalla si<strong>ja</strong>itseva<br />
koulurakennus<br />
44 Koreila, Rahkoila rakennettu ympäristö, eheä<br />
talonpoikainen rakennusryhmä<br />
45 Sofieron huvila, Rahkoila rakennus, koristeellinen<br />
puutalo osana Hattulan<br />
huvilaperinnettä<br />
46a,d Pappilanniemi rakennettu ympäristö, historialliselle<br />
pappila-alueelle<br />
rakennettu sairaalaympäristö<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
ent. pappilan päärakennus<br />
valtakunnallisesti arvokas (1),<br />
talousrakennus <strong>ja</strong> sairaala<br />
paikallisesti arvokkaita (3),<br />
pistetalot maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
47 Ahlbackan kartano rakennettu ympäristö päärakennus valtakunnallisesti<br />
arvokas (1),<br />
navetta <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>makasiini maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
48a-b Poransaaren huvilat, a)<br />
Savonjousi <strong>ja</strong> b) Nordenswan<br />
rakennettu ympäristö, Vana<strong>ja</strong>veden<br />
vanhaa huvila<strong>kulttuuri</strong>a<br />
maakunnallisesti arvokkaita (2)<br />
49 Ellilän kartano, Pekola rakennettu ympäristö, <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti<br />
arvokas<br />
suurtilan rakennusryhmä <strong>ja</strong><br />
puutarha<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
50 Mattila, Pekola rakennettu ympäristö valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
51 Santti, Pekola rakennettu ympäristö, arvokas<br />
rakennuskokonaisuus<br />
52 Pekolan koulut rakennettu ympäristö, koulurakennusyhmä<br />
53 Pekolan lava rakennus, puinen tanssilava<br />
vuodelta 1947<br />
54 Metsänkylän kartano rakennettu ympäristö, Metsänkylän<br />
kartanon rakennusryhmä<br />
(päärakennus<br />
tuhoutunut v. 2001)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
maakunnallisesti arvokas (2)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
talousrakennukset maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
91 Kanunki, Nummi rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2)<br />
5.6 Suositukset<br />
Kohdassa 5.5 luetteloidut valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat<br />
rakennetun ympäristön kohteet <strong>ja</strong> alueet merkitään yleis- <strong>ja</strong> asemakaavoihin<br />
vuoden 2009 arvotuksen (Lauri Putkonen) <strong>ja</strong> aiempien selvitysten perusteella.<br />
Paikallisesti arvokkaiden kohteiden <strong>ja</strong> alueiden osalta asemakaavallisen suojelun<br />
tarpeen <strong>ja</strong> tason määrittämisestä neuvotellaan tapauskohtaisesti kunnan<br />
<strong>ja</strong> museoviranomaisten kanssa.<br />
Kaavamerkintöjen <strong>ja</strong> –määräysten osalta noudatetaan kohdassa 5.4.1 esitettyjä<br />
periaatteita. Alueiden <strong>ja</strong> kohteiden ra<strong>ja</strong>uksissa otetaan huomioon myös<br />
luvuissa 3 <strong>ja</strong> 4 luetellut maisema-alueet <strong>ja</strong> kiinteät muinaisjäännökset, joiden<br />
suojelumerkinnät voivat olla osin päällekkäisiä maisema-alueiden kanssa.<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 37
6. Liitteet<br />
1 Historiallisen a<strong>ja</strong>n kylätonttien määritys <strong>ja</strong> maastoarviointiraportti<br />
(Leena Lehtinen 2009)<br />
2 Arvokkaat maisema-alueet, si<strong>ja</strong>intikartta<br />
3 Kiinteät muinaisjäännökset, si<strong>ja</strong>intikartta<br />
4 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, luettelo<br />
5 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, si<strong>ja</strong>intikartta<br />
6 Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö, kohteiden arvotus (Lauri Putkonen<br />
2009)<br />
Hattula_maisema <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristö 20090930.doc 38
Hattulan kylätonttien rajojen määritys <strong>ja</strong> maastoarviointi<br />
Heinäkuu 2009 Leena Lehtinen<br />
LIITE 1<br />
1. Johdanto <strong>ja</strong> lähteet<br />
2. Hattulan keskiaikaiset kylätontit<br />
3. Kyläkohtaiset tarkastelut<br />
3.1.Katinala<br />
3.2. Hurttala<br />
3.3. Mierola<br />
3.4. Ventola<br />
3.5. Rahkoila<br />
3.6. Pappilanniemi<br />
3.7. Pekola<br />
3.8. Tenhiälä<br />
4. Yhteenveto<br />
Liite 1:a-b: Karttojen päällekkäisprojisoinnit (Söderholm 2008/<strong>Ramboll</strong><br />
Oy)<br />
Liite 2:a-b: Kuninkaan kartaston Hattulaa koskevat sivut<br />
Liite 3: Alueen muinaisjäännökset<br />
Kyläkohtaiset liitekartat 1-7<br />
1
Hattulan kylätonttien rajojen määritys <strong>ja</strong> maastoarviointi<br />
Heinäkuu 2009 Leena Lehtinen<br />
LIITE 1<br />
1. Johdanto <strong>ja</strong> lähteet<br />
Tämä Hattulan keskiaikaisten kylätonttien rajojen määritys liittyy Hattulan keskeisten<br />
alueiden osayleiskaavan laatimiseen <strong>ja</strong> on tehty heinäkuussa 2009. Työn<br />
tilaa<strong>ja</strong> on Hattulan kunta. Maastotyössä läpikäytiin kentällä keskiaikaiset kylätontit:<br />
Katinala, Hurttala, Mierola, Rahkoila, Tenhiälä <strong>ja</strong> Pekola sekä yhden talon<br />
Pappila <strong>ja</strong> Ventola joista myös on tietoa keskia<strong>ja</strong>lta. Kenttätyössä ei tehty koekuoppia,<br />
kairauksia eikä niiden yhteydessä menty yksityisiin pihapiireihin. Raportin<br />
liitekarttoina ovat kylätonttien ra<strong>ja</strong>ukset nykyisissä kartoissa <strong>ja</strong> niihin on myös<br />
merkitty se, mitkä alueet maastokäynnin perusteella ovat rakentamattomia. Hattulan<br />
kylätonteista useimmat ovat olleet <strong>ja</strong>tkuvasti rakennettu<strong>ja</strong> keskia<strong>ja</strong>lta lähtien,<br />
joten niissä ei todennäköisesti ole säilynyt keskiaikaisia rakenteita. Tässä<br />
työssä arvioitiin arvokkaimmiksi I luokan suojelukohteiksi Tenhiälän <strong>ja</strong> Pekolan<br />
autioituneet kylätontit <strong>ja</strong> Rahkoila kylän alue jossa on nykyisin vain muutama talo.<br />
Hattulan kylien historiallisten karttojen poh<strong>ja</strong>lta tehtiin syksyllä 2008 <strong>Ramboll</strong><br />
Oy:lle kartta-analyysi joka on liitetty kaavaselostuksiin <strong>ja</strong> jota on tässä raportissa<br />
referoitu pääkohdissa (Lehtinen 2008). Historialliset kartat on tallennettu Kansallisarkistoon<br />
(KA) <strong>ja</strong> osaksi aineistoa on internetissä: vanhimmat kartat eli 1600-<br />
luvun maakir<strong>ja</strong>kartat (www.virtuaaliyliopisto.fi/maakir<strong>ja</strong>kartat/). Osa Kansallisarkiston<br />
kartoista on myös digitalisoitu internetiin, ks. www.narc.fi. 1600-luvun<br />
maakir<strong>ja</strong>kartat löytyvät internetistä (www.virtuaaliyliopisto.fi/maakir<strong>ja</strong>kartat/).<br />
Vuonna 2008 tehtyyn analyysiin liittyy kaksi Dennis Söderholmin/<strong>Ramboll</strong> Oy tekemää<br />
päällekkäisprojisointia historiallisen a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> nykypäivän kartoista. Muutoksena<br />
syksyn 2008 raportista, tässä raportissa on käytetty muinaisjäännösten<br />
numeroinnissa yleisölle syksyllä 2008 avatun Museoviraston <strong>kulttuuri</strong>rekisteriportaalin<br />
numeroita, jolloin ne on helppo löytää ko. rekisteristä. Hattulan osalta kaavaluonnokseen<br />
merkityt muinaisjäännösten numerot ovat edelleen käyttökelpoisia,<br />
koska ko. portaalin numeroinnissa kaksi viimeistä numeroa ovat samat kuin<br />
vanhoissa inventointiluetteloissa <strong>ja</strong> kaavaluonnoksessa. ks.<br />
http://<strong>kulttuuri</strong>ymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx<br />
Kylien historiaa ei tässä sen tarkemmin läpikäydä koska kaavaan on jo tehty<br />
<strong>Ramboll</strong>in toimesta 16.6.2009 päivätty osayleiskaava-alueen maisema- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöselvitys<br />
(<strong>Ramboll</strong> 2009) . Siihen kuuluu Lauri Putkosen maaliskuussa<br />
2009 tekemä arvio rakennetusta ympäristöstä <strong>ja</strong> mm. kylämiljöistä. Jo<br />
aikaisempien arvioiden mukaan edelleen Hurttalan, Mierolan <strong>ja</strong> Rahkoilan rakennetut<br />
kylämiljööt on määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi <strong>ja</strong> muissa kylissä on<br />
runsaasti maakunnallisesti <strong>ja</strong> valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia (<strong>Ramboll</strong><br />
2009: 35-37).<br />
Mainittakoon, että 1776-1805 kartoitettuun ”Kuninkaan kartastoon” on merkitty<br />
kaava-alueelta nämä samat paikat <strong>ja</strong> niiden lisäksi vain Herniäisten kartano <strong>ja</strong><br />
”Saris” (Saari)-niminen talo nykyisen Poransaaren itärannalle. (Alanen-Kepsu<br />
1989: 204). Kopiot Kuninkaan kartastosta ovat tämän raportin liitteenä 3 a-b.<br />
Kartta-analyysien perusteella voidaan päätellä, että nämä tässä arvioidut kylät<br />
2
LIITE 1<br />
muodostavat Hattulanselän ympäristön eli kaava-alueen ydinalueen asutuksen<br />
perustan jonka juuret ovat rautakaudella. Kartta-analyysissa on huomioitu se,<br />
että vesiolot ovat koskien perkauksen takia muuttuneet 1700-1800-luvuilla. Vuosina<br />
1773-74 on perattu Lempäälän koskia jolloin Vana<strong>ja</strong>veden pinta vesi laski<br />
noin 90 cm. Edelleen 18181-19 Tammerkosken, 1819-1824 eri koskien <strong>ja</strong> vuodesta<br />
1857 alkanut Lempäälän Kuokkalankosken perkaaminen ovat laskeneet<br />
Vana<strong>ja</strong>nveden pintaa yhteensä 2-3 metriä noin tasolta 82 m mpy nykyiseen tasoon<br />
79,4 m mpy. (Mikkola 2000: 18).<br />
Tämä vedenpinnan lasku näkyy erityisesti Pekolan autioituneen kylätontin kohdalla<br />
joka on nyt yli 100 rannasta. Erikoisuutena mainittakoon Mierolanvirran<br />
kuppikivi (rek.nro 82010061) joka on korkeudella 79-80 m eli aikoinaan ollut<br />
kuppikivelle erikoisessa paikassa aivan vesira<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> voi olla korkeutensa perusteella<br />
historialliselta a<strong>ja</strong>lta.<br />
Keskiaikaiset tontit ovat muinaismuistolailla suojeltu<strong>ja</strong> muinaisjäännöksiä <strong>ja</strong> mikäli<br />
maaston <strong>ja</strong> kartta-analyysin perusteella tonttien alueelta löytyy rakentamattomia<br />
alueita, joilla keskiaikaisia rakennelmia on voinut säilyä, ne tulee merkitä<br />
kaavaan sm-merkinnällä. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty alueen muinaisjäännökset<br />
<strong>ja</strong> suojellut rakennukset kesän 2008 tilanteen poh<strong>ja</strong>lta. Rekisterin<br />
päivityksestä vastaava Museovirasto lisää siihen tässä raportissa määritellyt keskiaikaiset<br />
kylätontit <strong>ja</strong> muut mahdolliset vastikään löydetyt muinaisjäännökset.<br />
Kir<strong>ja</strong>lliset lähteet:<br />
Alanen-Kepsu 1989<br />
Timo Alanen <strong>ja</strong> Saulo Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Suomalaisen<br />
kir<strong>ja</strong>llisuuden seuran toimituksia 505. Helsinki 1989.<br />
<strong>Ramboll</strong> 2009<br />
Hattulan kunta. <strong>Maisema</strong>- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>ympäristöselvitys. 16.6.2009. <strong>Ramboll</strong> Finland<br />
Oy<br />
Lehtinen 2008<br />
Analyysi Hattulan kartoista. Leena Lehtinen 22.10.2008<br />
Mikkola 2000<br />
Mar<strong>ja</strong> Mikkola: Vana<strong>ja</strong>veden laakson maisemaselvitys. Hämeen ympäristökeskusken<br />
moniste 20/2000.<br />
Mikkola et.al. 2001<br />
Mar<strong>ja</strong> Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen <strong>ja</strong> Sirkka-Liisa Seppälä: Vana<strong>ja</strong>nveden<br />
laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultturiympäristö <strong>ja</strong> luonto. Hämeen<br />
ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna.<br />
Mäntylä 1976<br />
Eero Mäntylä: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976.<br />
Saukkonen 1985:<br />
Jyri Saukkonen: Hattulan muinaisjäännösinventointi. Raportti Museoviraston arkistossa.<br />
3
LIITE 1<br />
Seppälä 2001:<br />
Sirkka-Liisa Seppälä: Vana<strong>ja</strong>veden laakson perusselvitykset. Esihistoriallisten<br />
kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste<br />
25/2001.<br />
Karttalähteet:<br />
Hattulan kunta. Keskeisten alueiden osayleiskaava. Alustava luonnos. 23.6.2009.<br />
<strong>Ramboll</strong> Oy.<br />
Söderholm 2008 a-b<br />
Dennis Söderholm, Hattulan historiallisten <strong>ja</strong> nykyisten karttojen<br />
päällekkäisprojisoinnit. <strong>Ramboll</strong> Oy. Tämän raportin liitteenä 1.<br />
2. Hattulan keskiaikaiset kylätontit<br />
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto Hattulan kylien 1500-luvun taloluvuista <strong>ja</strong><br />
siitä milloin ne on ensimmäisen kerran mainittu kir<strong>ja</strong>llisissa lähteissä. Taloluku on<br />
vanhimmasta säilyneestä maakir<strong>ja</strong>sta vuodelta 1539, joka nykyisin löytyy Kansallisarkiston<br />
(www.narc.fi) verkkopalvelusta ”Suomen asutuksen yleisluettelon” nimellä<br />
(Mäntylä 1976:96, 149-150).<br />
Kylä Varhaisin maininta Taloluku Kylätontin autioituminen<br />
1539<br />
Katinala 1444 11 edelleen rakennettu, kerrostaloalue<br />
kylätontin<br />
päällä<br />
Hurttala 1385 10 edelleen asuttu<br />
Mierola 1405 7 edelleen asuttu<br />
Rahkoila 1385 13 edelleen asuttu, kolme<br />
taloa <strong>ja</strong> pelto<strong>ja</strong>. Mahdollisesti<br />
säilyneitä rakenteita<br />
keskiaikaisesta kylätontista<br />
Pekola 1455 3 autioitunut 1800-luvulla.<br />
Nykyisin osaksi metsäsaareke<br />
peltojen keskellä<br />
Pappilanniemi 1405<br />
nykyisin kokonaan rakennettu<br />
sairaala- <strong>ja</strong><br />
asuntoalue<br />
Tenhiälä 1447 4 autioitunut 1806, paikalla<br />
ollut 70-luvulla purettu<br />
vanhainkoti. Nykyisin uimarantana<br />
<strong>ja</strong> metsänä<br />
Ventola 1448 3 edelleen asuttu yhden<br />
talon kylä<br />
4
LIITE 1<br />
3. Kyläkohtaiset tarkastelut<br />
3.1.Katinala<br />
läpikäydyt kartat:<br />
kartta 1: Katinalan tanko<strong>ja</strong>kokartta 1698, N.Avander sij. H9 7/1-2<br />
kartta 2: Katinala, kartta tankopelloista 1766 Pehr Kjällman sij. H9 7/3, 7/4-5<br />
Kartta 3: Pehr Kjellman 1766, Kartta kotitiluksista sij. H9 7/4-5<br />
liitekartta 1a: Katinalan kylätontti sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
liitekartta 1b: Dennis Söderholmin tekemä päällekkäisprojisointi<br />
Kylätontin koordinaatit<br />
KKJ peruskoordinaatisto:<br />
pohjoisreuna N 677 0059; E 2521769<br />
eteläreuna N 6769747; E 2521909<br />
länsireuna N 6769763; E 2521725<br />
itäreuna N 6769783; E 2522029<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatisto samassa järjestyksessä<br />
6772776/3359663<br />
6772458/3359788<br />
6772482/3359605<br />
6772488/3359910<br />
kartta 1: Katinalan tanko<strong>ja</strong>kokartta 1698, N.Avander sij. H9 7/1-2<br />
5
LIITE 1<br />
Päällekkäisprojisoinnin (Avander 1698 <strong>ja</strong> nykypäivän kartta; Söderholm 2008a)<br />
perusteella vanha kylätontti on nyt Katinalantien länsipuolella pohjoiseteläsuuntaisesti<br />
vieläkin peruskartassa näkyvän puron ulottuen pohjoisessa likimain<br />
Mäkelän tilan kohdalle (ks. liitekartta 1.). Nykyisin kylätontin alue on rakennettu<br />
pientaloilla. Oletettavasti tontin alue on ollut <strong>ja</strong>tkuvasti rakennettu keskia<strong>ja</strong>sta<br />
lähtien <strong>ja</strong> on epätodennäköistä, että arvokkaita kokonaisuuksia keskiaikeisesta<br />
kylätontista on säilynyt vaikka pientalojen välissä on metsää <strong>ja</strong> nurmikkoa.<br />
Tien itäpuolella olevat kerrostalot ovat olleet sarka<strong>ja</strong>kopelloilla, joka yllä<br />
olevassa kartassa (kartta 1.) on merkitty tumman ruskealla kartan keskelle. Tällä<br />
tien itäpuolella Mäkelän talon kaakkoispuolella <strong>ja</strong> leikkikentän eteläpuolella si<strong>ja</strong>itsevat<br />
muinaisjäännökset (Mäkelä nro 82010065 <strong>ja</strong> Puotila nro 82010067) ovat<br />
merkki alueen rautakautisesta asuinpaikasta joka on todennäköisesti eteläosiltaan<br />
tuhoutunut niiden välisen kerrostaloryhmän <strong>ja</strong> rivitalojen alle. Puotilan muinaisjäännösten<br />
ympäristö on pahasti rikkoutunut kerros- <strong>ja</strong> rivitalojen rakentamisen<br />
myötä.<br />
Katinalassa rautakautinen asutus voi olla vielä jäljellä Mäkelän talon eteläpuolisen<br />
pellon alueella. Kaavaluonnoksessa tämä pelto oli merkitty AP-merkinnällä ilman<br />
maisemallisesti merkittävää viivoitusta. Mäkelän tilakokonaisuus peltoineen on<br />
kuitenkin sen verran arvokas <strong>ja</strong> on mahdollista, että pellon kohdalla on jälkiä rautakautisesta<br />
asuinpaikasta, että ehdotan ko. peltoalueen merkintää viivoituksella.<br />
Heinäkuussa 2009 kun pelto oli vil<strong>ja</strong>lla, sitä ei tutkittu tarkemmin. Pellolla on syytä<br />
tehdä muinaisjäännösten kartoitus ennen rakennuslupien myöntämistä.<br />
Kartta 2: Katinala, kartta tankopelloista 1766 Pehr Kjällman sij. H9 7/3, 7/4-5<br />
Tämän kartan perusteella voidaan löytää kylän maakumpu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kiviröykkiöitä joilla<br />
voi olla rautakautisia muinaisjäännöksiä<br />
6
LIITE 1<br />
Kartta 3: Pehr Kjellman 1766, Kartta kotitiluksista sij. H9 7/4-5<br />
Heinäkuussa 2009 tarkastettiin myös Kauksaaren keskiosa missä on rakentamaton<br />
alue omakotitalojen keskellä. Saari on erittäin sopiva rautakautisille asutukselle<br />
joka on ainakin rannoilla todennäköisesti tuhoutunut tiiviin rakentamisen<br />
takia. Saaren keskiosa on syytä jättää rakentamatta tai varata se esimerkiksi<br />
leikkipuistoksi.<br />
Arvio Katinalan kylätontin säilyneisyydestä. Katinalan kylätontilla on omakotiasutuksen<br />
ansiosta tonteilla runsaasti rakentamatonta puutarhaa <strong>ja</strong> metsikköjä minkä<br />
vuoksi ehdotus rauhoitusluokaksi on II.<br />
Katinalan kylätontilta löytyy nykyisin metsikköä omakotitalojen välistä. Kuva kylätontin<br />
eteläosasta kohti pohjoista, oikealla keskiaikaista tietä seuraava nykyinen<br />
Katinalantie. Kuva L.Lehtinen 08-2009.<br />
7
LIITE 1<br />
3.2. Hurttala<br />
kartta 1: Geometrinen kartta 1691, Lars Forsell H9 3/1 (internet)<br />
liitekartta 2a: Hurttalan kylätontti sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
liitekartta 2b: Dennis Söderholmin tekemä päällekkäisprojisointi<br />
Kylätontin koordinaatit<br />
KKJ peruskoordinaatisto:<br />
eteläreuna N 6771293; E 2521676<br />
pohjoisreuna N 6771528, E 2521679<br />
länsireuna N 6771462, E 2521554<br />
itäreuna N 6771493; E 2521800<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatisto samassa järjestyksessä<br />
6774013/3359626<br />
6774248/3359640<br />
6774188/ 3359512<br />
6774207/3359760<br />
Hurttala, joka on Hattulan keskiaikaisen Pyhän Ristin kirkon viereinen kylä, si<strong>ja</strong>itsee<br />
lähes valtatie 57:n vieressä keskeisellä <strong>ja</strong> näkyvällä paikalla. Hurttalassa si<strong>ja</strong>itseva<br />
1300-1400-luvun vaihteessa rakennettu Hattulan Pyhän Ristin kirkko on<br />
Hämeen vanhin kirkko. Kirkon pohjoispuolella oleva kuppikivi (Vanha kirkko N<br />
82010063) on merkitty kaavaluonnokseen.<br />
Vuoden 1691 geometriseen karttaan on merkitty kirkon pohjoispuolelle tien molemmin<br />
puolin kuusi taloa, kolme tien länsipuolelle <strong>ja</strong> kolme itäpuolelle. Kirkon<br />
kaakkoispuolelle on piirretty erillään seisova Herniäisten kartano. Pellot ympäröivät<br />
1600-luvun lopun Hurttalaa joka puolelta, <strong>ja</strong> tämän päivän pellot vastaavat<br />
1600-luvun si<strong>ja</strong>intia erityisesti kirkon luoteis- <strong>ja</strong> länsipuolella.<br />
Herniäisten kartanosta on jäljellä yksi rakennus uimarannan tuntumassa <strong>ja</strong> Lauri<br />
Putkosen keväällä 2009 tekemästä kaava-alueen inventoinnissa se on merkitty<br />
8
LIITE 1<br />
”maakunnallisesti arvokkaaksi (2)” rakennetuksi ympäristöksi. Kartanon luoteispuolella<br />
on talojen välissä rakentamaton alue <strong>ja</strong> rautakautinen kalmisto puretun<br />
navetan kohdalta (Herniäisten kartano 82010064). Uimarannan tuntumassa on<br />
myös 1800-luvun tiiliuunin jäännökset (nro 82010074). Erittäin hyvä asia on se,<br />
että Herniäisten kartanon luoteispuolinen mäki on jätetty viheralueeksi sekä se,<br />
että kaavassa ehdotetaan Pälkäneentien itäpuolisen viljelysmaiseman jättämistä<br />
maatalouskäyttöön.<br />
Heinäkuussa 2009 tehdyn maastokäynnin perusteella Hurttalan kylätontista voi<br />
olla osia jäljellä risteyksen luoteispuolella (ks. liitekartta 2.). Alue on kuitenkin<br />
ollut pitkään rakennettu, joten ehjiä osia kylätontista lienee vähän jäljellä.<br />
Arvio Hurttalan kylätontin säilyneisyydestä. Koska ehjää kylätonttia jäljellä vielä<br />
risteyksen luoteispuolella <strong>ja</strong> miljöö on kirkon takia arvokas, luokka II.<br />
3.3. Mierola<br />
Kartta 1: Hattula Mierola. Kartta <strong>ja</strong> selitys kylän tankopelloista. Nils Westermarck<br />
1749 sij. H10 1/1<br />
Kartta 2: Kartta <strong>ja</strong> selitykset tonteista <strong>ja</strong> kotitiluksista Mierolan <strong>ja</strong> Pappilan kylissä<br />
sekä yhteisistä ulkometsistä Hurttalan kanssa. Olof Rehnström <strong>ja</strong> Pehr Kjällman<br />
1773-74. sij. H10 1/9-21<br />
liitekartta 3: Mierola sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
Kartta 1: Hattula Mierola. Kartta <strong>ja</strong> selitys kylän tankopelloista. Nils Westermarck<br />
1749 sij. H10 1/1<br />
Kylätontin koordinaatit<br />
KKJ peruskoordinaatisto:<br />
etelä N 6772570; E 2521187<br />
pohjoinen N 6772770; E 2521165<br />
länsi N 6772616; E 2521119<br />
itä N 6772658; E 2521287<br />
9
LIITE 1<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatisto samassa järjestyksessä:<br />
6775312/3359196<br />
6775512/ 3359184<br />
6775361/3359131<br />
6775395/3359300<br />
Mierolanvirran eteläpuolella si<strong>ja</strong>itseva kylätontti sekä Mierolan betonisilta <strong>ja</strong> kylätie<br />
ovat säilyttäneet keskiaikaisen si<strong>ja</strong>intinsa. Varhaisin tieto kylästä on 1300-<br />
luvun alkupuolelta. Putkosen selvityksen mukaan ”Mierolan kylä muodostaa yhä<br />
harvinaisen hyvin säilyneen kylämiljöön… Historiallisen kyläkeskuksen <strong>ja</strong> raittinäkymän<br />
säilyttänyt Mierola omaa poikkeuksellisen monipuolisen <strong>kulttuuri</strong>historian<br />
” (Putkonen 2004:28-29). Lauri Putkosen maaliskuussa 2009 tekemässä kylä<br />
on edelleen määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kuten myös viisi rakennusta<br />
<strong>ja</strong> sen lisäksi neljä rakennusta maakunnallisesti arvokkaiksi.<br />
Sillan eteläpuolella suurin rakennuskannan muutos on rantaan rakennettu uusi<br />
kahvila pysäköintipaikkoineen <strong>ja</strong> laivalaitureineen. Kahvilan itäpuolella, sillan kupeessa<br />
on kyltillä varustettu kuppikivi (nr 82010061), joka sopii nähtävyyskohteeksi.<br />
Muita muinaisjäännöksiä ei tunneta <strong>ja</strong> mikäli paikalla on ollut rautakautista<br />
asutusta – mikä on hyvin mahdollista – on se jäänyt rakennusten <strong>ja</strong> kahvilan<br />
pysäköintipaikan alle.<br />
Betonisillan pohjoispuolinen alue on 1700-luvulla ollut peltoa, mutta nykyään se<br />
on tiiviisti rakennettu. Kauniilla paikalla uuden sillan itäpuolella si<strong>ja</strong>itseva Alhaisten<br />
kartano on muodostettu 1600-luvun lopulla Sorkkalan rälssitilasta <strong>ja</strong> Alhaisten<br />
tilasta (Putkonen 2004:28). Alhaisten nykyisellä paikalla ei ole vuoden 1749<br />
kartassa rakennuksia <strong>ja</strong> Sorkkala oli yksi Mierolan kylän taloista (Mäntylä<br />
1976:339). Alhaisten kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vv. 1879-<br />
80.<br />
Myös siltojen alta kulkevan kanavan rannat on pengerretty joten nykyinen rantaviiva<br />
ei vastaa vanhan sillan itäpuolella yksityiskohdissa 1700-luvun rantaviivaa.<br />
Maasto-olosuhteita verratessa voidaan todeta, että nykypäivän kartassa 82,5<br />
metrin apukäyrä vastaa Mierolansalmen etelärannalla vuoden 1749 rantapenkkaa.<br />
Vuoden 1749 karttaan kylän itäpuolelle merkitty kapea niemi on nyt uuden<br />
sillan eteläpenkka.<br />
Vuoden 1749 karttaan kylän eteläpuolelle peltosaarekkeeseen merkityt pienet<br />
rakennukset ovat nyt Kirkkotien eteläosan kohdalla missä on nykyisin uudisrakennusta.<br />
Kirkkotie seuraa keskiaikaista Pyhän Ristin kirkolta tulevaa tietä, vaikka<br />
nykyisin valtatiet katkovat sen useasta kohdasta.<br />
Mierolan kylän eteläpuoliset pellot valtatie 57:n itäpuolella sekä myös itäosan Ma<strong>ja</strong>niemi<br />
ovat säilyneet peltoina nykyaikaan saakka. Sen si<strong>ja</strong>an Mierolan länsiosan<br />
pellot ovat nykyisin Hattulan keskustaa<strong>ja</strong>man, Parolan rakennuskannan peitossa.<br />
Laivalaiturilta länteen Olavintielle johtava tie seuraa 1700-luvun lin<strong>ja</strong>usta. Sen<br />
länsipäässä <strong>ja</strong> Teollisuustien pohjoispuolella si<strong>ja</strong>itseva rakentamaton mäki on sama<br />
peltojen keskellä oleva mäki, joka näkyy vuoden 1749 kartan luoteisnurkassa<br />
samanlaisena rakentamattomana mäkenä.<br />
10
LIITE 1<br />
Maastokäynnin perusteella Mierolan kylätontti on pysynyt <strong>ja</strong>tkuvasti rakennettuna<br />
1600-luvulta saakka. Rakentamatonta aluetta on lähinnä kesäkahvilan pohjoispuolella<br />
si<strong>ja</strong>itsevan maatilan pelloilla <strong>ja</strong> pihapiirien yhteydessä. On kuitenkin todennäköistä,<br />
että keskiaikainen kylätontti on <strong>ja</strong>tkuvan rakentamisen alla pahoin<br />
tuhoutunut joten sen suojeluluokitukseksi ehdotetaan III. Rannassa kuppikiven<br />
ympärillä mahdollisesti ollut muinaisjäännösalue, joka tosin si<strong>ja</strong>itsee rautakautiseen<br />
rantaviivaan nähden erittäin alhaalla, on aivan kiven lähiympäristöä lukuun<br />
ottamatta todennäköisesti tuhoutunut tien alle.<br />
Mierolan kylätontin eteläosaa pohjoisesta vanhalta sillalta kuvattuna. Kuppikivi on<br />
kuvassa vasemman reunan koivujen keskellä, kahvila oikealla. Kuva L.Lehtinen<br />
07/2009<br />
11
3.4. Ventola<br />
LIITE 1<br />
Kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys, Olof Rehnström 1773, sij. H10 15/1<br />
liitekartta 4: Ventola sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
Kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys, Olof Rehnström 1773, sij. H10 15/1<br />
koordinaatit:<br />
KKJ peruskoordinaatisto<br />
eteläreuna N 6772998; E 252890<br />
pohjoisreuna N 6773068; E 2520866<br />
länsireuna N 6773098; E 2520928<br />
itäreuna N 6772990; E 2520814<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatisto samassa järjestyksessä:<br />
6840565/2769262<br />
6775824/3358898<br />
6775851/3358962<br />
6775748/ 3358843<br />
Ventolan rustholli, joka näkyy hyvin Mierolan sillalta <strong>ja</strong> sillankorvan uuden kahvion<br />
pihalta, on hyvin säilynyt arvokas kokonaisuus, joka on arvioitu valtakunnallisesti<br />
arvokkaaksi rakennetuksi miljööksi. Ventolan kylä mainitaan ensimmäisen<br />
kerran vuonna 1448 <strong>ja</strong> se on ollut ainakin keskia<strong>ja</strong>lta lähtien asuttu. Kylästä<br />
muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Nykyinen vuonna 1911 rakennettu<br />
päärakennus <strong>ja</strong> pihapiiri ovat samalla paikalla kuin 1700-luvun kartassa.<br />
Ainoaan Ventolasta käytössä olevaan karttaan (Rehnström 1773) on merkitty<br />
vain pihapiiri, ei rakennuksia, mutta sen si<strong>ja</strong>innin perusteella voidaan todeta, että<br />
kylätontti on pysynyt samalla paikalla sato<strong>ja</strong> vuosia. Peltoaloissa on pieniä muu-<br />
12
LIITE 1<br />
toksia mutta olennaista on se, että talon eteläpuoliset pellot <strong>ja</strong> tilan läpi kulkeva<br />
tie ovat säilyneet viljelyskäytössä meidän päiviin saakka, yli 200 vuotta.<br />
Eero Mäntylä toteaa Hattulan historiassa, että Ventola ”kuuluu ilmeisesti Hattulan<br />
nuorimpiin kyliin. Vieraiden kylien lukuisat niittyomistukset Ventolan alueella voivat<br />
merkitä sitä, että tämä alue oli Lehijärven ympäristön asukkaille kauttakulkupaikkana<br />
Vana<strong>ja</strong>veden rannalle, <strong>ja</strong> siitä edelleen koillisille erämaille” (Mäntylä<br />
1976: 363). Ventolan tilalta ei tunneta muinaisjäännöksiä eikä sitä ole merkitty<br />
1600-luvun karttoihin mikä voi johtua siitä, että se oli 1600-luvulla useita kerto<strong>ja</strong><br />
veronmaksukyvyttömänä <strong>ja</strong> välillä ilman asukkaita (Mäntylä 1976: 363).<br />
Si<strong>ja</strong>intinsa perusteella Ventolalla voi kuitenkin olla rautakautisia muinaisjäännöksiä<br />
joten siellä on syytä tehdä muinaisjäännösinventointi mikäli rakentamista<br />
suunnitellaan. Nykyisen alue on yksityisen maatilan hyvin hoidettua pihapiiriä<br />
laajoine nurmikenttineen. Ventolan suojelumerkinnäksi sen perusteella ehdotetaan<br />
II.<br />
3.5. Rahkoila<br />
kartta 1: Lars Forssell, tiluskartta <strong>ja</strong> selitys 1693, H 10 7/1-2 (internet)<br />
kartta 2: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys (Anders Lindh) 1770, sij. H10, 7/3-26 (osa isosta<br />
kartasta)<br />
kartta 3: Charta över Rahkola byns inägor.Olof Rehnström 1768, sij. H10, 7/3-26<br />
liitekartta 5: Rahkoilan kylätontti sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
kartta 1: Lars Forssell, tiluskartta <strong>ja</strong> selitys 1693, H 10 7/1-2 (internet)<br />
13
LIITE 1<br />
kartta 3: Charta över Rahkola byns inägor. Olof Rehnström 1768, sij. H10, 7/3-<br />
26<br />
koordinaatit 1768 kartan perusteella:<br />
KKJ peruskoordinaatisto<br />
eteläreuna N 6773754; E 2521027<br />
pohjoisreuna N 6774148; E 2520787<br />
länsireuna N 6773976; E 2520649<br />
itäreuna N 6774010; E 2520921<br />
KKJ yhteisnaiskoordinaatit samassa järjestyksessä<br />
6776502/3359091<br />
6776907/3358869<br />
6776741/3358723<br />
6776763/3358997<br />
Rahkoila on yksi Hattulan vanhimpia <strong>ja</strong> aikoinaan pitäjän suurin kylä. Siellä oli<br />
vuonna 1539 yhteensä 11 kruunulle veroa maksavaa taloa, joten se oli Hattulan<br />
suurin kylä uuden a<strong>ja</strong>n alussa. Mäntylän mukaan myös sen asema neljänneskunnan<br />
keskuksena viittaa siihen, että sillä on pitkä kehitys takanaan. On melko<br />
varmaa, että Rahkoilan kaikki talot olivat jo keskia<strong>ja</strong>lla olemassa (Mäntylä 1976:<br />
351). Tänä päivänä Rahkoilan rakennettu kylämiljöö on arvioitu valtakunnallisesti<br />
arvokkaaksi. Nykyisin kylätontin alueella on pystyssä neljä rakennusta, joista läntisin,<br />
v. 1906 rakennettu Niemelän päärakennus on likimain samalla paikalla kuin<br />
läntisin talo v. 1768 kartassa. Myös em. peltoaukeat <strong>ja</strong> vanhat kylätiet ovat suo-<br />
14
LIITE 1<br />
raa <strong>ja</strong>tkoa 1600-luvulta, <strong>ja</strong> ne tulisi säilyttää avoimena. Rahkoilan kylätontin alueelta<br />
ei tunneta rautakautisia muinaisjäännöksiä, joskin kylän si<strong>ja</strong>inti <strong>ja</strong> keskiaikaiset<br />
juuret viittaisivat, että alue on asutettu jo rautakaudella. Rahkoilan kylän<br />
ranta on alavaa <strong>ja</strong> siinä näkyy Vana<strong>ja</strong>veden pinnan laskut 1700-1800-luvuilla.<br />
Em. kahden kartan teon välillä v. 1773-74 pintaa laskettiin 90 cm eli Rahkoilasa<br />
82,5 metrin käyrästä noin 81 metriin. Näin ollen v. 1693 kartoissa näkyvä kylän<br />
ranta on nykyisen 82,5 m apukäyrän korkeudella. Myöhemmän kartan mukaan<br />
1700-luvun lopun kylä on käyttänyt ranto<strong>ja</strong> niittyinä <strong>ja</strong> asutus on edelleen si<strong>ja</strong>innut<br />
82 metrin yläpuolella. Vuoden 1768 tarkka kartta niemen eteläpuolella näyttää,<br />
että tällä kohtaa ranta on ollut jyrkempi <strong>ja</strong> lähellä nykyistä 80 metrin käyrää.<br />
Eli tässä alempana ra<strong>ja</strong>viiva on vedetty 80-metrin käyrän mukaan, niemellä 82,5<br />
mukaan.<br />
Rahkoilan kylätontin ra<strong>ja</strong>uksen määrittelyssä kylätontin itä- <strong>ja</strong> etelära<strong>ja</strong>n vetäminen<br />
on hieman hankalaa, koska jos vertaa vuosien 1693 <strong>ja</strong> 1768 kartto<strong>ja</strong>, on jälkimmäisessä<br />
asutus alkanut levittäytyä rantaa pitkin etelämmäksi. Vanhemmasta<br />
kartasta saa sen kuvan, että koko 11 talon kylä olisi tiivis ryhmäkylä vain niemen<br />
alueella. Rahkoilan iso<strong>ja</strong>ko toimitettiin vuosina 1771-1775 (Mäntylä 1976:430),<br />
joten vuoden 1768 kartta kuvaa maisemaa ennen sitä. Tässä arvioinnissa oletetaan,<br />
että keskiaikainen kylätontti on keskittynyt niemelle <strong>ja</strong> asutus on levittäytynyt<br />
1700-luvulla etelämmäksi. Sen vuoksi tässä on tehty kylätontille kaksi ra<strong>ja</strong>usta:<br />
1) arvio v. 1693 kartan poh<strong>ja</strong>lta luonnonolosuhteet huomioiden <strong>ja</strong> 2) ra<strong>ja</strong>us<br />
tarkan v. 1768 kartan perusteella.<br />
Näiden arvioiden <strong>ja</strong> vertaamalla nykymaisemaan on helppo todeta, että Rahkoilan<br />
keskiaikainen kylätontti on alkanut osaksi autioitua jo 1600-1700-lukujen vaihteessa<br />
<strong>ja</strong> mikäli pellot ovat vallanneet niemen, on todennäköistä että keskiaikaisia<br />
rakennelmia voi niiltä löytyä. Maastokäynnin perusteella niemen pohjoisranta<br />
on metsää <strong>ja</strong> kylätontin alueella on pitkään ollut vain nyt pystyssä olevat rakennukset.<br />
Sen perusteella Rahkoilan kylätontin suojeluluokitus olisi ”vahva II” eli<br />
sieltä voidaan olettaa löytyvän <strong>ja</strong>tkuvasti asutetuista Hattulan kylistä eniten keskiaikaisia<br />
rakenteita.<br />
Rahkoilan koulun takaiselta <strong>ja</strong> nyttemmin uusien omakotitalojen reunustamalta,<br />
kaavassa ls-alueeksi merkityltä Kettumäeltä tunnetaan todennäköisesti historiallisen<br />
aikaan kuuluvia peltojen raivausröykkiöitä <strong>ja</strong> myös perimätietoa ”aarnivalkeista”<br />
(nro 82010059). Kettumäki on merkitty kaavaluonnokseen smmerkinnällä<br />
mutta on hyvä tarkistaa alueen ra<strong>ja</strong>us koska museoviraston rekisteriportaalissa<br />
on mainittu paikalla olevan kuusi röykkiötä joita kaikkia ei löytynyt<br />
kesän 2008 maastokäynnillä. Uusien omakotitalojen takana si<strong>ja</strong>itseva kivikkoinen<br />
mäki ei tosin sovellu hyvin rakentamiseen jolloin laajempi suo<strong>ja</strong>-alue on mahdollista.<br />
15
LIITE 1<br />
Rahkoilan kylätonttia kuvattuna lännestä Niemelän pihalta itään nyt asumattoman<br />
niemen keskimmäisen talon suuntaan. Kuva L.Lehtinen 07-2009<br />
16
3.6. Pappilanniemi<br />
LIITE 1<br />
kartta 1: Pappilan <strong>ja</strong> Mierolan kylät kartta <strong>ja</strong> selitys, tontti <strong>ja</strong> rintamaista sekä<br />
näiden <strong>ja</strong> Hurttalan kylän yhteisestä ulkometsästä. (Charta öfver Mierola med<br />
Prästegårdens Hem Ägor). Pehr Kjällman 1773-1780. Si<strong>ja</strong>inti Mierolan kylän kohdalla<br />
sij. H10 1/9-21.<br />
kartta 1: Pappilan <strong>ja</strong> Mierolan kylät kartta <strong>ja</strong> selitys, tontti <strong>ja</strong> rintamaista sekä<br />
näiden <strong>ja</strong> Hurttalan kylän yhteisestä ulkometsästä. (Charta öfver Mierola med<br />
Prästegårdens Hem Ägor). Pehr Kjällman 1773-1780. Si<strong>ja</strong>inti Mierolan kylän kohdalla<br />
sij. H10 1/9-21.<br />
Pappilanniemi on ollut kirkkoherran virkatalon paikkana 1300-luvulta 1950-luvulle<br />
saakka. Paikalla on edelleen vanha valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu pappilan<br />
päärakennus karttojen perusteella on likimain samalla paikalla kuin 1773<br />
kartassa.<br />
Nykyisin Pappilanniemi on tiiviisti 1950-luvun lopulta rakennettu sairaalakokonaisuus,<br />
jolle johtavan tien varteen on 2000-luvulla rakennettu uusia rivitalo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
niemen itäosaan omakotitalo<strong>ja</strong>. Niemelle vievän tien eteläpuolella, uusien rivitalojen<br />
viereisellä peltosaarekkeella on rautakautinen kuppikivi, polttokalmisto <strong>ja</strong><br />
röykkiö, jotka on merkitty peruskarttaan <strong>ja</strong> kaavaluonnokseen muinaisjäännösmerkillä<br />
(nro 82010060). Saukkosen inventoinnissa mainitaan lisäksi tieto, että<br />
noin vuonna 1960 räjäytetty kuppikivi olisi ollut nykyisen sairaalan päärakennuksen<br />
paikalla.<br />
Pappilanniemellä ei ole historiallisten lähteiden perusteella koskaan si<strong>ja</strong>innut kylää<br />
vaan ainoastaan pappila, jonka tilusten kaupasta on maininta vuonna 1405.<br />
Mäntylän mukaan pappilan tilusten järjestely on tapahtunut vuosina 1370-84.<br />
Pappilan tilusten osto Mierolan kylästä kautta aiheutti pitkiä riito<strong>ja</strong> jotka näkyvät<br />
17
LIITE 1<br />
vielä 1600-luvun tuomiokirjoista. (Mäntylä 1976:271). Tämän perusteella niemen<br />
rautakautinen asutus ei <strong>ja</strong>tkunut kyläasutuksena keskia<strong>ja</strong>lla eikä näin ollen paikalla<br />
ole kylätonttia. 1900-luvun alun kartassa näkyy pappilan rakennus nykyisellä<br />
paikallaan <strong>ja</strong> muutama muu rakennus niemen keskiosassa. Pappilan laa<strong>ja</strong> puutarha<br />
oli sen ympärillä sairaalan rakentamiseen saakka. (Mikkola 2000:84-85,<br />
jossa 1900-luvun alun kartta).<br />
Alueen muinaisjäännökset on merkitty sm-merkinnällä. Mikäli Pappilanniemen<br />
uudisrakentaminen <strong>ja</strong>tkuu, on hyvä tehdä tarkempi muinaisjäännösinventointi<br />
niemen itäpuolen pelloilla <strong>ja</strong> tietenkin nykyisen rautakausien kalmiston ympärillä.<br />
3.7. Pekola<br />
*lailla suojeltu keskiaikainen kylätontti – tarkempi projisointi suuremmassa mittakaavassa<br />
ks. liite 6b<br />
kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys. Nils Avander 1702, sij. H10 3/1-2, (internet)<br />
kartta 2: Pekola bys bröstmark, Pehr Kjällman 1761 sij. H10 3/7-9<br />
liitekartta 6a: Pekolan kylätontti sijoitettuna nykypäivän kartalle<br />
liitekartta 6b: lähikuva Dennis Söderholmin tekemästä päällekkäisprojisoinnista<br />
kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys. Nils Avander 1702, sij. H10 3/1-2, (internet)<br />
18
LIITE 1<br />
kartta 2: Pekola bys bröstmark, Pehr Kjällman 1761 sij. H10 3/7-9<br />
koordinaatit ilman tuulimyllykalliota:<br />
KKJ peruskoordinaatisto<br />
eteläreuna N 6770928; E 2523361<br />
pohjoisreuna N 6770832; E 2523347<br />
länsireuna N 6770850; E 2523263<br />
itäreuna N 6770882; E 2523393<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatit samassa järjestyksessä<br />
6773571/3361293<br />
6773476/3361275<br />
6773498/3361192<br />
6773524/ 3361323<br />
Pekolassa on jäljellä muinaisjäännökseksi luokiteltava autioitunut keskiaikainen<br />
kylätontti Santin tilan länsipuolella, jonka lähellä on myös Kiviniemen varhaismetallikautinen<br />
asuinpaikka (nro 82010071). Alueella on lisäksi kaksi rautakautista<br />
asuinpaikkaa (nro 82010077 <strong>ja</strong> 82010078). Nämä on merkitty kaavaluonnokseen.<br />
Saukkosen inventoinnin (1985) mukaan metsikössä on runsaasti pellonraivauksessa<br />
syntyneitä röykkiöitä, jotka voivat olla keskiaikaisia tai jopa sitä vanhempia.<br />
Vana<strong>ja</strong>veden <strong>kulttuuri</strong>selvityksessä alue on merkitty esihistoriallisesti merkittäväksi<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristöksi (Mikkola et.al. 2001:77). Perusteena mm. se, että<br />
alueella on asutus<strong>ja</strong>tkuvuudesta kertova rautakautinen <strong>ja</strong> keskiaikainen asuinpaikka.<br />
Löydöt kertovat, että koko niemi on ollut pitkään asuttu. Tänä päivänä<br />
Pekolan autioitunut kylätontti on Santin tilalta länteen menevän tien mutkassa,<br />
82,5 metrin korkeuskäyrällä noin 250 m pohjoiseen rannasta.<br />
19
LIITE 1<br />
1760-luvun jälkeen Pekolan eteläpuolinen lahti on kuivunut vedenpinnan laskun<br />
seurauksena <strong>ja</strong> otettu viljelyskäyttöön. Kyseinen lahti on merkitty 1761 karttaan<br />
kaislikkoisena matalana lahtena. Kylätontin pohjoispuolella olevalla mäellä on<br />
vuonna 1702 ollut tuulimylly. Sama kylätontti näkyy vielä 1780-luvun kuninkaankartastossa.<br />
Paturin talo on nykyisen Santin talon paikalla. Santti on arvioitu valtakunnallisesti<br />
arvokkaaksi rakennusryhmäksi.<br />
Pellot ovat pääosin samoilla paikoilla kuin 1700-luvulla. Kuten Mikkola et.al.<br />
(2001: 77-79) toteaa, ovat läheiset Ellilän <strong>ja</strong> Metsänkylän kartanoiden miljööt<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti erittäin arvokkaita, vaikka Ellillä on rakennettu karttojen<br />
teon jälkeen.<br />
Heinäkuussa 2009 tehdyn maastokäynnin perusteella kylätontin paikka on säilynyt<br />
rakentamottomana peltona metsäsaarekkeen pohjoispuolella. Samoin metsäinen<br />
kallionyppylä, missä on aikoinaan ollut tuulimylly, oli säilynyt rakentamattomana<br />
<strong>ja</strong> ne on helppo paikantaa karttojen perusteella. Ranta-alueita aina Ellilään<br />
saakka on merkitty ls-alueiksi <strong>ja</strong> kaavamerkinnässä alueella on oikeutetusti<br />
suojelumerkinnät.<br />
Alueen säilyneisyyden <strong>ja</strong> muinaisjäännösten takia kylätonttia ehdotetaan 1-<br />
luokan kohteeksi.<br />
Mikäli alueelle suunnitellaan rakentamista, tulee laajemmalla alueella tehdä tarkka<br />
muinaisjäännösinventointi esihistoriallisten alueiden määrittelyä <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>amista<br />
varten.<br />
Pekolan kylätontti kuvan keskellä metsikön oikealla puolella <strong>ja</strong> siitä oikeaan heinäkuussa<br />
2009. Kuva otettu suoraan idästä, Santin tilalta tulevalta tieltä, joka on<br />
samalla paikalla kuin v. 1702 kartassa. Tie tekee jyrkän mutkan heinäpaalien<br />
suuntaan. Kylän talojen paikka on si<strong>ja</strong>innut paalien <strong>ja</strong> metsikön välissä. Tie <strong>ja</strong>tkuu<br />
rantaan entisen tuulimyllykallion ohi seuraten 1700-luvun lin<strong>ja</strong>usta. Kuva<br />
L.Lehtinen 07-2009.<br />
20
LIITE 1<br />
3.8. Tenhiälä<br />
*lailla suojeltu keskiaikainen kylätontti – tarkempi projisointi suuremmassa mittakaavassa<br />
ks. liite 7b.<br />
kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys rintamaista. Nils Avander 1699. H10 11/1-2<br />
liitekartta 7a: kylätontti tämän päivän kartalla<br />
liitekartta 7b: Dennis Söderholmin tekemä päällekkäisprojisointi<br />
kartta 1: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys rintamaista. Nils Avander 1699. H10 11/1-2 (internet)<br />
Koordinaatit:<br />
KKJ peruskoordinaatisto<br />
Eteläreuna N 6771637; E 2522918<br />
Pohjoisreuna N 6771801; E 2522934<br />
Länsireuna N 6771675; E 2522808<br />
Itäreuna N 6771719; E 2522964<br />
KKJ yhtenäiskoordinaatisto samassa järjestyksessä<br />
6774300/3360883<br />
6774463/3360907<br />
6774343/3360775<br />
6774380/3360933<br />
Kuten Vana<strong>ja</strong>veden <strong>kulttuuri</strong>selvityksessä todetaan, Tenhiälän keskiaikainen kylätontti<br />
si<strong>ja</strong>itsi vielä kuninkaankartaston tekemisen aikaan 1780-luvulla nykyisen<br />
uimarannan kohdalla Poransaarenlahden itärannalla. Nykyisen Ahlbackan kartanon<br />
perustana oli tällä kylätontilla vuoteen 1806 saakka si<strong>ja</strong>innut Eerolan ratsutila.<br />
21
LIITE 1<br />
Tänä päivänä Tenhiälän niemen kärjessä on yleinen uimaranta <strong>ja</strong> sen itäpuolella<br />
korkeahko mäki. Sen päältä löytyy 1950-70-luvuilla paikalla olleen vanhainkodin<br />
kivi<strong>ja</strong>lkaa <strong>ja</strong> vierestä rehevä lehtimetsä, jossa on arvokkaita <strong>kulttuuri</strong>kasve<strong>ja</strong><br />
(Mikkola et.al. 2001: 85-86). Vanhainkoti on merkitty vielä 1960-luvun<br />
peruskarttaan. Alueelta on etsitty kadonneen kylän kivi<strong>ja</strong>lko<strong>ja</strong> sekä kesäkuussa<br />
2008 että heinäkuussa 2009 ilman tulosta koska alue on poikkeuksellisen<br />
rehevää. Niiden olemassaolosta on mainittu 2000-luvun alun <strong>kulttuuri</strong>maisemainventoinneissa<br />
(Mikkola 2000:81).<br />
Tenhiälän kylään kuuluva läheinen Poransaari on nykyisin tiiviisti rakennettua<br />
uutta omakotiasutusta. Sen nyk. leikkipuiston kohdalla, po. uimarantaa vastapäätä<br />
lahden takana on rautakautisia röykkiöitä (kohde nro 82010079). Vuoden<br />
1699 kartassa tällä kohdalle on merkitty kiviröykkiöitä. Kuninkaan kartastoon on<br />
myös Poransaaren itärannalle merkitty Saaren talo jonka paikalla on nyt uudisrakentamista.<br />
Mäntylän mukaan Saaren kylässä (nyk. Poransaari) oli 1550-luvulla<br />
kaksi taloa, jotka olivat 1500-1600-luvuilla <strong>ja</strong>tkuvasti autioina. Niistä pienemmästä<br />
perustettiin 1630-luvulla ratsutila joka 1670-luvulla muodosti kolmen talon Katilan<br />
ratsutilan, johon kuului Saaren kahden talon lisäksi yksi talo Tenhiälästä.<br />
(Mäntylä 1976:354).<br />
Tänä päivänä uimarannalle menevä tie Poransaaren tiestä erottuaan noudattaa<br />
vanhaa kylätontille menevää tietä joka on merkitty, kuten paikalla ollut Seppälän<br />
talo, 1800-luvun lopun venäläiseen topografikarttaan. Mikkolan mukaan vielä<br />
1950-luvun ilmakuvissa näkyy rannan tuntumassa pihapiiri <strong>ja</strong> jäänteitä toisesta.<br />
Tie on vielä 1950-luvulla kulkenut vanhan kylätontin kautta. (Mikkola 2000:80-<br />
81).<br />
Tenhiälän kylätontin ra<strong>ja</strong>uksessa on huomioitu vedenpinnan lasku 1700-1800-<br />
luvuilla eli nykyinen 82,5 m käyrä on vastaa 1699 rantaviivaa. Rannoiltaan jyrkällä<br />
Poransaarella vedenpinnan muutos ei ole muuttanut saaren länsirantaa. Poransaaren<br />
kohdalla Söderholmin tekemä päällekkäisprojisointi on paikkansapitävä.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an mantereen puolella vuoden 1699 kartassa lienee mittausvirhe. Kartan<br />
pohjoisnuoli osoittaa suoraan nykyiseen karttapohjoiseen joten projisointi nykykartalle<br />
on helppoa. Uimarannan takana oleva jyrkkäreunainen niemi (85 m mpy)<br />
on kuitenkin ollut kuivalla maalla jo 1600-luvulla <strong>ja</strong> on todennäköistä, että karttaan<br />
merkitty kylä on si<strong>ja</strong>innut tällä niemellä eikä sen eteläpuolisella alueella joka<br />
on tuolloin ollut veden alla. Näin ollen kylätontin määrittelyssä on arviointia painotettu<br />
luonnonolosuhteisiin <strong>ja</strong> 82,5 metrin käyrään.<br />
Alueen rakentamattoman keskiaikaisen kylätontin takia alueen suojeluluokka on<br />
I. Kaavaluonnoksessa tulee SM-alue olla laajempi. Alue on merkitty virkistyskäyttöön.<br />
Alueen uudisrakentaminen edellyttää tarkkaa muinaisjäännösinventointia Pekolan<br />
tapaan. Jäännöksen si<strong>ja</strong>inti mahdollistaa kylätontin esittelyn esim. opastetauluin<br />
<strong>ja</strong> maastokierroksin.<br />
22
LIITE 1<br />
Tehniälän uimarannan itäpuolen rehevässä lehtimetsästä löytyy vanhainkodin kivi<strong>ja</strong>lkaa<br />
lehtipuiden keskeltä. Kuva L.Lehtinen 07-2009<br />
4. Yhteenveto<br />
Karttojen läpikäynnin perusteella havaittiin vanhimpien karttojen perustella Hattulan<br />
maisemarakenteesta se, että Tenhiälää <strong>ja</strong> Pekolaa lukuun ottamatta nykyinen<br />
kyläasutus on keskiaikaisten kylien paikalla. Nykyiset kyläraitit vanhoine<br />
puutaloineen muodostavat idyllin, joka si<strong>ja</strong>inniltaan on helppo markkinoida keskiaikaisen<br />
kyläasutuksen suoraksi <strong>ja</strong>tkumoksi. Kaava-alueella on myös paljon aukeaa<br />
peltoalaa joka on hyvä säästää avoimena koska esim. Hurttalan länsipuolella<br />
ne luovat keskiaikaisen kirkon länsipuolelle hyvän ”suo<strong>ja</strong>vyöhykkeen” joka havainnollistaa<br />
maanviljelyskylien kehitystä ulkopuolisillekin.<br />
Keskiaikaisia, autioituneita kylätontte<strong>ja</strong> on kaava-alueella kaksi, Tenhiälä <strong>ja</strong> Pekola.<br />
Niiden lisäksi erityisesti Rahkoilan kylän alueelta voi keskiaikaisen asutuksen<br />
jälkiä vielä löytyä. Katinalan, Mierolan <strong>ja</strong> Hurttalan on rakentaminen todennäköisesti<br />
tuhonnut suurimman osan keskiaikaisista muinaisjäännöksistä. Papinniemen<br />
<strong>ja</strong> Ventolan talojen osalta jälkimmäinen on paremmin säästynyt rakentamiselta.<br />
Muinaisjäännöksiä on Hattulasta inventoitu hyvin <strong>ja</strong> maatalouskäytössä olevilta<br />
alueilta myös irtolöydöt tulevat hyvin esiin, jos niistä ilmoitetaan museoviranomaisille.<br />
Näin olleen voimme lähteä siitä olettamasta, että suurin osa <strong>ja</strong> tärkeimmät<br />
esihistorialliset kohteet kaava-alueelta ovat tiedossa <strong>ja</strong> selvityksessä<br />
mainitut alueet muodostavat keskittymät, joilla muinaisjäännösten suhteen on<br />
oltava erityisen tarkkana. Tämä tulee huomioida mm. Poransaaren asemakaavan<br />
laajennuksessa, joka eteläosaltaan näyttää menevän Tenhiälän keskiaikaisen kylätontin<br />
päälle.<br />
Hattulanselän molemmin puolin kiertävä kylätie (vaikka täällä ei se enää ole Hämeen<br />
härkätie) oli se selvästi se tekijä, jota seuraamalla koko keskiaikainen mai-<br />
23
LIITE 1<br />
sema avautuu. Vanhat tiet ovat hämmästyttävän hyvin säilyneet nykypäivän kulkuteinä,<br />
<strong>ja</strong> niitä seuraamalla asukas <strong>ja</strong> kävijä löytävät Hattulan historian.<br />
Analyysin perusteella kylätiet muodostavat Hattulan vanhan <strong>kulttuuri</strong>maiseman<br />
ytimen, <strong>ja</strong> niiden tulee ehdottomasti säilyä eräänlaisena elämänvirtana. Hattulan<br />
asumisen keskiaikainen – jo rautakaudesta lähtenyt – perusta ovat nauhana vettä<br />
myötäilleen kylätien varrella olleet pikkukylät <strong>ja</strong> niitä ympäröivät pellot <strong>ja</strong> niityt,<br />
jotka kaikki ovat nykyisin pelto<strong>ja</strong>. Tämä ihmisen mittainen asumisrakenne on<br />
vieläkin nähtävissä <strong>ja</strong> on hyvä, jos kaavoitus ottaa sen lähtökohdakseen. Onneksi<br />
Parolan taa<strong>ja</strong>ma on rakennettu entiselle ”joutomaalle” eikä kylien päälle, jolloin<br />
se voi elää omaa elämäänsä kauempana <strong>kulttuuri</strong>maiseman ydinkohdista.<br />
Hattulan osalta on hyvä suosia kaksi<strong>ja</strong>koista kaavoitusa<strong>ja</strong>ttelua: vanhat miljööt<br />
pidetään pieninä kylinä <strong>ja</strong> ympäröivät pellot säilytetään. Uusi taa<strong>ja</strong>ma saa kasvaa<br />
erillään, koska se on dokumentti 1970-luvulla alkaneesta uudisrakentamisesta.<br />
Myös Hattulanvirran itäpuolella entisiin metsiin suunnittelut asemakaavan laajennukset<br />
ovat keskiaikaisen asutuksen ulkopuolella.<br />
Kiitos alueen hyvien luonnonolosuhteiden <strong>ja</strong> isojen tilojen, Hattulan pellot ovat<br />
säilyneet poikkeuksellisen hyvin avoimena <strong>ja</strong> viljeltynä. Ne seuraavat pääosin<br />
keskiaikaisia pelto<strong>ja</strong>, eikä muulle Suomelle tyypillistä peltojen metsittymistä tai<br />
rakentamista juurikaan näy. Ainoa rakentamisella 1970-90-luvuilla tuhottu peltoalue,<br />
jonka vaurio mainitaan mm. ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden<br />
alueiden kuvauksessakin, on Katinalan kylätien itäpuolinen <strong>ja</strong> Pälkäneentien<br />
välinen uudehko asutusalue kerrostaloineen.<br />
Pyhän Ristin Kirkko on valtakunnallisesti todella arvokas <strong>ja</strong> ansaitsisi nykyistä paremman<br />
markkinoinnin, koska kauempaa tuleva matkaili<strong>ja</strong> ei välttämättä sitä<br />
tunne. Kirkko voisi olla lähtökohtana Hattulan keskiaikaisen maiseman <strong>ja</strong> kylätien<br />
matkailulliselle hyödyntämiselle. Toinen keskuspaikka voisi olla Mierolan sillankorvan<br />
kesäkahvila, koska sinne pääsee myös vesitse <strong>ja</strong> on kesällä todella suosittu<br />
paikka.<br />
Alueella on muutamia 1700-luvulta saakka si<strong>ja</strong>intinsa säilyttäneitä maatalousmiljöitä,<br />
kuten Ventolan rustholli, Rahkoila <strong>ja</strong> 1800-luvuilla rakennetut kartanot Alhainen,<br />
Ellilä, Ahlbacka <strong>ja</strong> Metsänkylä sekä joukko maalaistalo<strong>ja</strong>, jotka on mainittu<br />
Mikkola et.al <strong>ja</strong> Putkosen selvityksissä. Niiden merkitystä vahvistaa tässä kartta-analyysissa<br />
saatu tulos niiden miljöön pitkästä säilymisestä nykypäivään saakka.<br />
Kokonaisuutena Hattula on Suomen oloissa ainutlaatuinen kunta missä maisemassa<br />
on jäljellä rikas, harvinaisen hyvin säilynyt historiallinen <strong>ja</strong>tkuvuus yhdistyneenä<br />
moderniin, luonnonläheiseen asumiseen.<br />
24
LIITE 1<br />
Liite 1a-b. Karttojen päällekkäisprojisoinnit 1600-luvun geometristen<br />
karttojen <strong>ja</strong> nykypäivän karttojen kesken. Dennis Söderholm/<strong>Ramboll</strong><br />
Oy, 2008. Kartat voi klikata suuremmiksi. Näiden yksityiskohtia kyläkohtaisten<br />
karttojen yhteydessä.<br />
1600-luvun kartoista lähteinä käytetty:<br />
Katinala: Katinalan tanko<strong>ja</strong>kokartta 1698, N.Avander sij. H9 7/1-2<br />
Hurttala: Geometrinen kartta 1691, Lars Forsell H9 3/1 (internet)<br />
Rahkoila: Lars Forssell, tiluskartta <strong>ja</strong> selitys 1693, H 10 7/1-2 (internet)<br />
Pekola: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys. Nils Avander 1702, sij. H10 3/1-2, (internet)<br />
Tenhiälä: Tiluskartta <strong>ja</strong> selitys rintamaista. Nils Avander 1699. H10 11/1-2 (internet)<br />
25
LIITE 1<br />
Liite 2a-b. Alanen-Kepsu (1989) Kuninkaan kartaston Hattulaa esittelevät karttasivut<br />
26
Liite 3: Tarkastelualueen kiinteät muinaisjäännökset Museoviraston museoverkon<br />
perusteella elokuussa 2008. Rekisteriin on lisätty sen jälkeen tässä raportissa esitellyt<br />
keskiaikaiset kylätontit. Rekisteriä päivitetään <strong>ja</strong>tkuvasti. Lähde:<br />
http://<strong>kulttuuri</strong>ymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx<br />
Ensimmäisen sarakkeen numerosar<strong>ja</strong>n viimeiset numerot vastaavat Mikkola et.al<br />
2001 julkaisun <strong>ja</strong> Seppälän (2001) kohteiden numerointe<strong>ja</strong>. Tämän raportin tekstissä<br />
viitatut, vanhojen kylien alueelle tulevat muinaisjäännökset on merkitty<br />
tähdellä (*). Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät em. rekisteriportaallista <strong>ja</strong><br />
Seppälän (2001) <strong>ja</strong> Saukkosen (1985) inventointikertomuksista. Tiivistetyt kohdekuvaukset<br />
karttoineen on myös Vana<strong>ja</strong>veden <strong>kulttuuri</strong>ympäristöselvityksessä<br />
(Mikkola et.al. 2001).<br />
kunta: Hattula, laji: kiinteä muinaisjäännös<br />
tulos 96 kpl<br />
Hattula<br />
82010001 Palsankallio historiallinen kivirakenteet<br />
82010003 Kiehuvalähde historiallinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010004 Hakinharju 1 kivikautinen asuinpaikat<br />
82010005 Hakinharju 2 kivikautinen asuinpaikat<br />
82010006 Kukkumäki W rautakautinen hautapaikat<br />
82010007 Kukkumäki rautakautinen hautapaikat<br />
82010008 Yli-Moi<strong>ja</strong>la rautakautinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010009<br />
Raimaanmäki<br />
(Kevola)<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010010 Toukola 1 rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010011 Toukola 2 rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
rautakautinen<br />
82010012 Kirkkomäki 1 <strong>ja</strong>/tai keskiaikainen<br />
hautapaikat<br />
82010013 Kirkkomäki 2 keskiaikainen kirkkorakenteet<br />
82010014 Savola rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010015 Torttolanmäki 1 rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010016<br />
Torttolanmäki 2<br />
<strong>ja</strong> 3<br />
rautakautinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010017 Sovintokivi historiallinen kivirakenteet<br />
82010018 Kauraasaari historiallinen kivirakenteet<br />
82010019<br />
Tenholan linnavuori<br />
rautakautinen puolustusvarustukset<br />
82010020<br />
Pirnes (Lehtiranta)<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010021 Ruskeenkärki rautakautinen hautapaikat<br />
82010022 Käräjämäki ajoittamaton kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010023 Vesitorninmäki rautakautinen hautapaikat<br />
82010024 Suontaan karta- rautakautinen muinaisjäännösryhmät<br />
LIITE 1<br />
27
no 3<br />
82010025<br />
Hinnonmäki<br />
(Surmanmäki)<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010026<br />
Kassela (ent.<br />
Heikelin huvilapalsta)<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010027 Pekkanen rautakautinen hautapaikat<br />
82010028 Sakastinmäki 3 rautakautinen asuinpaikat<br />
82010029<br />
Puutarhaopisto<br />
NNW<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010030 Kirkkovalkama rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010031 Ristiinanhovi 2 rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010032<br />
Anttila 1 (Katinkivenpelto)<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010033 Anttila 2 rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010034 Antiala rautakautinen hautapaikat<br />
82010035 Äijälä kivikautinen asuinpaikat<br />
82010036 Myllymäki rautakautinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010037 Kotiranta 2 ajoittamaton kivirakenteet<br />
82010038 Laurila SE historiallinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010039 Kiettarankallio historiallinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
82010040 Kiettara rautakautinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010041 Kiettara SW rautakautinen kivirakenteet<br />
rautakautinen<br />
82010042 Kiettara-Peltoitu <strong>ja</strong>/tai keskiaikainen<br />
muinaisjäännösryhmät<br />
82010043 Peltoitu E historiallinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
82010044 Peltoitu moniperiodinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
82010045 Riidanmaa historiallinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
rautakautinen<br />
82010046 Koivuniemi <strong>ja</strong>/tai keskiaikainen<br />
muinaisjäännösryhmät<br />
82010047 Huhtanen 1 rautakautinen hautapaikat<br />
82010048 Huhtanen 2 rautakautinen kivirakenteet<br />
82010049 Piilosaari moniperiodinen muinaisjäännösryhmät<br />
82010050<br />
Monaalan kartano<br />
1<br />
rautakautinen kivirakenteet<br />
82010051 Äijälä historiallinen kivirakenteet<br />
82010052 Hämeskivi historiallinen kivirakenteet<br />
82010053 Lippilinnanmäki ajoittamaton puolustusvarustukset<br />
82010054 Ent. Työväentalo historiallinen kivirakenteet<br />
82010055<br />
Vesunnin kartano<br />
1<br />
rautakautinen hautapaikat<br />
82010056 Mustalaismäki rautakautinen<br />
hautapaikat<br />
LIITE 1<br />
28
82010057<br />
Vesunnin kartano<br />
4<br />
työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
historiallinen<br />
82010058 Pirunlinkokivi historiallinen<br />
kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
poistettu v. 1999 inventoinnissa<br />
82010059* Kettumäki* historiallinen* työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat*<br />
82010060* Pappilanniemi 1* rautakautinen* muinaisjäännösryhmät*<br />
Mierola sillankorva*<br />
82010061* rautakautinen* kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat*<br />
Vanha kirkko<br />
82010062*<br />
NNW*<br />
keskiaikainen* maarakenteet*<br />
82010063* Vanha kirkko N* rautakautinen* kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat*<br />
Herniäisten kartano*<br />
82010064* rautakautinen* hautapaikat*<br />
82010065* Mäkelä* rautakautinen* kivirakenteet*<br />
82010066* Torttolanmäki 4<br />
<strong>ja</strong> 5*<br />
rautakautinen* muinaisjäännösryhmät*<br />
82010067* Puotila* rautakautinen* muinaisjäännösryhmät*<br />
82010068* Peltola* rautakautinen* hautapaikat*<br />
82010069 Rautapaasi historiallinen kivirakenteet<br />
82010070 Vartiovuori historiallinen kivirakenteet<br />
82010071* Kiviniemi 1*<br />
kivi- <strong>ja</strong>/tai<br />
pronssikautinen* asuinpaikat*<br />
82010072 Mustilanmäki kivikautinen hautapaikat<br />
82010073 Kruununkivi historiallinen kivirakenteet<br />
82010074<br />
Herniäisten tiiliruukki<br />
historiallinen teollisuuskohteet<br />
82010075 Märvistömäki ajoittamaton kivirakenteet<br />
82010076<br />
Lepaan puutarhaopisto<br />
NW<br />
rautakautinen asuinpaikat<br />
82010077* Viinaniemi* rautakautinen* asuinpaikat*<br />
82010078* Ellilä* rautakautinen* asuinpaikat*<br />
Porasaaren leikkipuisto*<br />
82010079* rautakautinen* kivirakenteet*<br />
82010080 Hiukanmäki rautakautinen kivirakenteet<br />
82010081 Itu historiallinen kivirakenteet<br />
1000002504 Rievetinlahti<br />
kivi- <strong>ja</strong>/tai<br />
pronssikautinen asuinpaikat<br />
1000002505 Savijoki kivikautinen asuinpaikat<br />
1000002773 Pikkuvahopää rautakautinen kultti- <strong>ja</strong> tarinapaikat<br />
1000004317 Hakionmäki moniperiodinen asuinpaikat<br />
1000005471 Salonniemi moniperiodinen muinaisjäännösryhmät<br />
1000005835 Myllyaro-Mikkola historiallinen kivirakenteet<br />
1000006118 Laikkaansuo historiallinen kivirakenteet<br />
Mierola (Mierola)<br />
1000008732 historiallinen<br />
Kirkkotie 8<br />
asuinpaikat<br />
LIITE 1<br />
29
1000009703 Myllyo<strong>ja</strong> esihistoriallinen asuinpaikat<br />
1000009708 Kupila kivikautinen asuinpaikat<br />
1000009709 Ilveskallio kivikautinen asuinpaikat<br />
1000009710 Satulinna kivikautinen asuinpaikat<br />
1000011189 Solanmäki historiallinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
1000011190 Sillansuunmäki historiallinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
Alinen Savijärvi<br />
1000011192<br />
1<br />
historiallinen työ- <strong>ja</strong> valmistuspaikat<br />
Alinen Savijärvi<br />
1000011194<br />
2<br />
historiallinen muinaisjäännösryhmät<br />
LIITE 1<br />
30
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
LIITE 1
82120665 Keskeisten alueiden OYK <strong>ja</strong> AK:t LIITE 2<br />
Arvokkaat maisema-alueet
82120665 Keskeisten alueiden OYK <strong>ja</strong> AK:t LIITE 2<br />
Uudet RKY-ra<strong>ja</strong>ukset (ei vielä voimassa)
82120665 Keskeisten alueiden OYK <strong>ja</strong> AK:t LIITE 3<br />
Kiinteät muinaisjäännökset
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
kohteen kohteen<br />
nro kartalla nimi<br />
tyyppi,<br />
alatyyppi<br />
maakuntakaavamerkinnät yleiskaavamerkinnät asemakaavamerkinnät kohteen arvotus (L.<br />
Putkonen 2009)<br />
1 Hurttalan kylä rakennettu<br />
ympäristö,<br />
historiallinen<br />
kylämaisema<br />
vanhan kirkon<br />
tuntumassa<br />
2 Pyhän Ristin<br />
kirkko, Hattulan<br />
vanha kirkko<br />
rakennettu<br />
ympäristö<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
MT13 Hurttalan aukee:<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös (kohteet<br />
62, 63, 64 <strong>ja</strong> 74)<br />
Sr 58 Pyhän ristin kirkko:<br />
valtakunnallista merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas miljöö<br />
Δ Virkistys- tai matkailukohde,<br />
venesatama<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
Sr 58 Pyhän ristin kirkko:<br />
valtakunnallista merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas miljöö<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3/s Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue, jolla<br />
ympäristö säilytetään<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
AP-5 Pientalovaltainen asuinalue,<br />
joka sisältyy arvokkaaseen<br />
maisema-alueeseen<br />
EH/s Hautausmaa-alue, jolla on<br />
erityistä <strong>kulttuuri</strong>historiallista<br />
merkitystä<br />
MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
peltoalue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon<br />
alue<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
VL-2 Lähivirkistysalue, jolla<br />
ympäristö säilytetään<br />
YK/s Kirkkolailla suojeltujen<br />
kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus<br />
YK/s Kirkkolailla suojeltujen<br />
kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten alue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
AO/s Erillispientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AR Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
AL Asuin- <strong>ja</strong> liikerakennusten<br />
korttelialue<br />
EH Hautausmaa-alue<br />
LP Yleinen pysäköintialue<br />
MT-1 Maatalousalue,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas<br />
maisemakokonaisuus<br />
MV Maatalousalue (suo<strong>ja</strong>alue)<br />
RA/RH Loma-asuntojen<br />
korttelialue<br />
SM Muinaismuistoalue (kohde<br />
64)<br />
sr Suojeltava rakennus (Pyhän<br />
ristin kirkko, kellotapuli,<br />
Hurttalan entinen pappila)<br />
TY Ympäristöhäiriötä<br />
aiheuttamattomien<br />
teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VP/PL Puisto<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
YO Opetustoimintaa palvelevien<br />
rakennusten korttelialue<br />
sr Suojeltava rakennus<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
3 Pitäjänmakasiini rakennus, 1800-<br />
luvun vil<strong>ja</strong>makasiini<br />
vanhan kirkon<br />
tuntumassa<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
Sr 58 Pyhän ristin kirkko:<br />
valtakunnallista merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas miljöö<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon<br />
alue<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus<br />
MT-1 Maatalousalue,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas<br />
maisemakokonaisuus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
4 Hurttalan<br />
entinen pappila<br />
rakennettu<br />
ympäristö<br />
As Asuntovaltainen<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla maisema-alue<br />
arvokkaan rakennetun<br />
AP-3/s Kyläasutukselle varattu<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet pientalovaltainen asuntoalue, jolla<br />
säilytetään<br />
ympäristö säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
AO/s Erillispientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
sr Suojeltava rakennus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
5 Penttilä, Hurttala rakennus,<br />
perinteiseen<br />
kylämaisemaan<br />
kuuluva rakennus<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
AT Maatilojen talouskeskusten<br />
korttelialue<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
6 Herniäinen,<br />
Hurttala<br />
(Herniäisten<br />
kartano)<br />
maisema-alue,<br />
historiallinen<br />
kartanoympäristö<br />
A Asuntovaltainen<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
maisema-alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
1 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
7 Kärjen huvila,<br />
Hurttala<br />
rakennus<br />
As Asuntovaltainen<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla maisema-alue<br />
arvokkaan rakennetun<br />
AP-3/s Kyläasutukselle varattu<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet pientalovaltainen asuntoalue, jolla<br />
säilytetään<br />
ympäristö säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
RH Loma-asuntoalue<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
8 Saarela,<br />
Hurttala<br />
rakennettu<br />
ympäristö,<br />
huvilarakennus<br />
Vana<strong>ja</strong>veden<br />
kapeikossa<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
ei asemakaavaa<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
9 Kalliola, Hurttala rakennettu<br />
ympäristö,<br />
rakennusryhmä<br />
Hurttalan<br />
peltoaukealla<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä ei asemakaavaa<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue jolla ympäristö säilytetään<br />
MT13 Hurttalan aukee:<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
10 Kinnala, Hurttala rakennettu<br />
ympäristö, pihapiiri<br />
rakennuksineen<br />
Ylityntien varrella<br />
Ar Rakennettava uusi tai rakennetta<br />
tiivistävä asuntovaltainen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-5 Pientalovaltainen asuinalue,<br />
joka sisältyy arvokkaaseen<br />
maisema-alueeseen<br />
AM Maatilojen talouskeskusten<br />
korttelialue<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
11a-e<br />
Katinalan kylä,<br />
a) Mäkelä<br />
(Honkasaari), b)<br />
Ali-Valtari<br />
(Waltari), c)<br />
Puotila, d) von<br />
Zansenin talot,<br />
e) ent.<br />
kaupparakennus<br />
rakennettu A Asuntovaltainen<br />
ympäristö, vanhaa<br />
rakennuskantaa<br />
keskiaikaisperäise<br />
n tontin<br />
tuntumassa<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
Ar Rakennettava uusi tai rakennetta<br />
tiivistävä asuntovaltainen alue<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös (kohteet<br />
65 <strong>ja</strong> 67)<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AK Kerrostalovaltainen asuinalue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP-5 Pientalovaltainen asuinalue,<br />
joka sisältyy arvokkaaseen<br />
maisema-alueeseen<br />
AP-me Pientalovaltainen<br />
asuinalue, joka sijoittuu<br />
liikennemelualueelle<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
PY/s Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
sl Luonnonsuojelukohde<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös (kohteet 65<br />
<strong>ja</strong> 67)<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
TY Teollisuusalue, jolla ympäristö<br />
asettaa toiminnan laadulle erityisiä<br />
vaatimuksia<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
AK Asuinkerrostalojen<br />
korttelialue<br />
AKR Asuinkerrostalojen<br />
korttelialue<br />
AM Maatilojen talouskeskusten<br />
korttelialue<br />
AR Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
AL Asuin- <strong>ja</strong> liikerakennusten<br />
korttelialue<br />
AT Maatilojen talouskeskusten<br />
korttelialue<br />
AV Asuin- <strong>ja</strong><br />
kasvitarharakennusten<br />
korttelialue<br />
EV Suo<strong>ja</strong>viheralue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue<br />
LPA Autopaikkojen korttelialue<br />
SM Muinaismuistoalue<br />
T Teollisuus- <strong>ja</strong><br />
varastorakennusten korttelialue<br />
TY Ympäristöhäiriötä<br />
aiheuttamattomien<br />
teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
UL Leikkikenttä<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VP/PL Puisto<br />
VU Urheilu- <strong>ja</strong><br />
virkistyspalvelujen alue<br />
YS Sosiaalitointa <strong>ja</strong><br />
terveydenhuoltoa palvelevien<br />
rakennusten korttelialue<br />
Mäkelä (Honkasaari), Ali-<br />
Valtari (Waltari), Puotila,<br />
von Zansenin talot<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2),<br />
ent. kaupparakennus<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
12 Tuulia-koti,<br />
Parolan<br />
kunnalliskoti,<br />
Katinala<br />
rakennus,<br />
funktionalistinen<br />
kunnalliskotirakenn<br />
us<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
PY/s Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
YS Sosiaalitointa <strong>ja</strong><br />
terveydenhuoltoa palvelevien<br />
rakennusten korttelialue<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
13 Parolan<br />
rautatieasema<br />
ympäristöineen<br />
rakennettu<br />
ympäristö, 1900-<br />
luvun eheä<br />
asemaympäristö<br />
la Taa<strong>ja</strong>majuna-asema<br />
TP35 Parolan risteys: palvelu-,<br />
toimisto- <strong>ja</strong> ympäristöhäiriötä<br />
tuottamattoman teollisuus- <strong>ja</strong><br />
varastotoiminnan työpaikka-alue<br />
LR Rautatieliikenteen alue LR Rautatiealue<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
asemarakennus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2),<br />
asuin- <strong>ja</strong> liikerakennukset<br />
paikallisesti arvokkaita<br />
(3)<br />
2 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
14 Parolan<br />
työväntalo<br />
rakennus, 1928<br />
rakennettu<br />
yhdistystalo<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon sr-1 Suojeltava rakennus.<br />
alue<br />
Kulttuurihistoriallisesti <strong>ja</strong><br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti, kyläkuvan kannalta arvokas<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman rakennus, jota ei saa purkaa.<br />
kannalta edustava rakennus tai Y/s Yleisten rakennusten<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
15 Tehdasvilla rakennus A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
TY Teollisuusalue, jolla ympäristö<br />
asettaa toiminan laadulle erityisiä<br />
vaatimuksia<br />
T Teollisuus- <strong>ja</strong><br />
varastorakennusten korttelialue<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
16 Parolan<br />
paloasema<br />
17 Kunnan<br />
virastotalo<br />
rakennus, 1940-<br />
luvulla rakennettu<br />
<strong>ja</strong> myöh.<br />
laajennettu<br />
paloasema<br />
rakennus, 1960-l.<br />
rakennettu tiilinen<br />
virastotalo<br />
TP35 Parolan risteys: palvelu-,<br />
toimisto- <strong>ja</strong> ympäristöhäiriötä<br />
tuottamattoman teollisuus- <strong>ja</strong><br />
varastotoiminnan työpaikka-alue<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
P/TY Palvelujen, hallinnon <strong>ja</strong> YT Julkisten <strong>ja</strong><br />
ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman varastorakennusten korttelialue<br />
teollisuuden alue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon YHS Hallinto- <strong>ja</strong><br />
alue<br />
virastorakennusten korttelialue,<br />
sekä sosiaalista toimintaa<br />
palvelevien<br />
rakennusten korttelialue.<br />
Rakennuspaikalle saa rakentaa<br />
enintään 15 asuntoa.<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
18 Nuorisotalo, ent.<br />
Hattulan<br />
osuusmeijeri<br />
rakennus, 1900-<br />
luvun alun meijeri,<br />
nuorisotaloksi 1980<br />
1990-l.<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
AK Kerrostalovaltainen asuinalue YV-1 Huvi- <strong>ja</strong> viihdetarkoituksia<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti, palvelevien rakennusten<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman korttelialue, joka on tarkoitettu<br />
kannalta edustava rakennus tai vapaa-aikatoimen käyttöön<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
19 Vehnämylly rakennus A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
AO Omakotirakennusten <strong>ja</strong><br />
muiden enintään kahden<br />
perheen talojen korttelialue<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
20 Jussila, Mierola rakennus A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
AT Maatilojen talouskeskusten<br />
korttelialue<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
21 Entinen Hattulan rakennus, A Asuntovaltainen<br />
säästöpankki klassistinen,<br />
nykyisin srk:n<br />
virastalona toimiva<br />
rakennus<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
AK kerrostalovaltainen asuinalue ALK Yhdistettyjen liike- <strong>ja</strong><br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti, asuntokerrostalojen korttelialue<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
22 Seurakuntatalo rakennus, 1964-<br />
1965 rakennettu<br />
tiilirakennus<br />
24 Osuuspankin<br />
talo<br />
rakennus, 1960-<br />
luvulla suunniteltu<br />
liikerakennus<br />
25 Parolan rakennettu<br />
keskuskansakou ympäristö<br />
lu<br />
26 Parolan<br />
yhteiskoulu<br />
27 Turmiontien<br />
asutus<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
rakennus, 1960- A Asuntovaltainen<br />
kouluarkkitehtuuria taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
rakennettu A Asuntovaltainen<br />
ympäristö, taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
esikaupunkimaista VL86 Taivaskallio: merkittävä<br />
tienvarsiasutusta retkeilyn <strong>ja</strong> luontovirkistyksen<br />
1900-luvun alusta viheralue<br />
C Keskustatoimintojen alue<br />
AK Kerrostalovaltainen asuinalue<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
AL Liikerakennusten<br />
korttelialue<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon Y/s Yleisten rakennusten<br />
alue<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon YO Opetustoimintaa<br />
alue<br />
palvelevien rakennusten<br />
korttelialue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP-me Pientalovaltainen<br />
asuinalue, joka sijoittuu<br />
liikennemelualueelle<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue<br />
UL Leikkikenttä<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
koulurakennus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2),<br />
ent. opettajien<br />
asuinrakennus<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
28 Alhainen,<br />
Mierola<br />
rakennettu ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
ympäristö, eheänä <strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
säilynyt<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
maatilakokonaisuu<br />
s<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
MT12 Mierola: maisemakuvaltaan<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
säilytettävä pelto<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä ei asemakaavaa<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
3 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
29a-i<br />
Mierolan kylä<br />
a) Hiidenlinna,<br />
b) Lotti, c)<br />
Tommen, d)<br />
Rantala<br />
(Sorkkala), e)<br />
Pihamaa<br />
(Jussila,) f)<br />
Mäkirinne, g)<br />
Lehtomäki, h)<br />
Kivimäki, i)<br />
Tyynelä<br />
rakennettu<br />
ympäristö<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
Ar Rakennettava uusi tai rakennetta<br />
tiivistävä asuntovaltainen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
SM Kiinteä muinaisjäännös (kohde<br />
61)<br />
Δ Virkistys- tai matkailukohde,<br />
venesatama<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AM Maatilojen talouskeskuksen<br />
alue<br />
AO Erillispientalojen asuntoalue<br />
AP-1 Pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP/s, AP-4 Pientalovaltainen<br />
asuntoalue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
LS Satama-alue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
alue<br />
MT Maatalousalue<br />
RA Loma-asuntoalue<br />
sk Keskia<strong>ja</strong>lta asuttu kyläpaikka<br />
SM Muinaismuistolain rauhoittama<br />
kiinteä muinaisjäännös (kohde 61)<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Ventolan rustholli)<br />
ALO Yhdistettyjen liike- <strong>ja</strong><br />
omakotirakennusten korttelialue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
AP/s Asuinpientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AR Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
LS/k Satama-alue<br />
M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousalue<br />
SM Muinaismuistoalue (kohde<br />
61)<br />
sr1 Rakennustaiteellisesti,<br />
historiallisesti tai kyläkuvallisesti<br />
arvokas rakennus,<br />
joka tulisi säilyttää (kolme<br />
rakennusta Ventolantien <strong>ja</strong><br />
Rainionku<strong>ja</strong>n välisellä alueella)<br />
TP Teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
TY Ympäristöhäiriötä<br />
aiheuttamattomien<br />
teollisuusrakennusten<br />
korttelialue<br />
VP Puisto<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
kylä valtakunnallisesti<br />
arvokas (1),<br />
kohteista Hiidenlinna,<br />
Lotti, Tommen, Rantala<br />
<strong>ja</strong> Pihamaa<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokkaita (1),<br />
muut maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
30 Mierolan<br />
betonisilta<br />
rakennettu<br />
ympäristö,<br />
Tiehallinnon<br />
museosilta<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
l l l Historiallinen tielin<strong>ja</strong>us<br />
Katualue<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
32 Ventola rakennettu<br />
ympäristö,<br />
Ventolan<br />
tilakokonaisuus<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AM maatilojen talouskeskusten<br />
alue<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
ei asemakaavaa<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
33 Suvanto <strong>ja</strong><br />
Kulhian huvilan<br />
pihapiiri<br />
rakennettu<br />
ympäristö<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AM maatilojen talouskeskusten<br />
alue<br />
AP-1 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla rakentaminen <strong>ja</strong><br />
ympäristönhoito<br />
tulee sopeuttaa alueen<br />
ei asemakaavaa<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue arvokkaaseen maisemaan<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
34 Soinilan huvila,<br />
Mierola<br />
rakennus,<br />
huvilarakennus<br />
1800-1900-luvun<br />
taitteesta<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
MT12 Mierola: maisemakuvaltaan <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
yhtenäinen viljelykäytössä<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
säilytettävä pelto<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
ei asemakaavaa<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
35 Rahkoilan kylä rakennettu<br />
ympäristö,<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas kylämiljöö<br />
ATs Kyläalue, jolla arvokkaan<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus<br />
ei asemakaavaa valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
4 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
35a-f a) Niemelä, b)<br />
Puontila, c)<br />
Oravainen, d)<br />
Jaakkola<br />
(Lepistö), e)<br />
Rekola, f)<br />
Kankaanniemi<br />
(Rahkoila)<br />
rakennuksia<br />
ATs Kyläalue, jolla arvokkaan<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
ei asemakaavaa<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
Niemelä, Puontila,<br />
Oravainen <strong>ja</strong> Lepistö<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokkaita (1)<br />
Rekola <strong>ja</strong> Kankaanniemi<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
36 Hattulan uusi rakennettu<br />
kirkko, Rahkoila ympäristö, 1950-<br />
luvulla rakennettu<br />
kirkko, osana<br />
Rahkoilan <strong>ja</strong><br />
Mierolan<br />
kyläkokonaisuuksia<br />
(rakennusperintöre<br />
kisterissä nro<br />
200548)<br />
As Asuntovaltainen<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla maisema-alue<br />
arvokkaan rakennetun<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet <strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
säilytetään<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
rakennus tai rakennettu<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun ympäristökokonaisuus<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
YK/s Kirkkolailla suojeltujen<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten alue<br />
YK Kirkkojen <strong>ja</strong> muiden<br />
seurakunnallisten rakennusten<br />
korttelialue<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
37 Tanhuanpään<br />
asutus<br />
rakennettu<br />
ympäristö,<br />
pienimuotoista,<br />
omaleimaista<br />
rakennuskantaa<br />
43 Rahkoilan koulu rakennus,<br />
maisemallisesti<br />
tärkeällä paikalla<br />
si<strong>ja</strong>itseva<br />
koulurakennus<br />
44 Koreila,<br />
Rahkoila<br />
rakennettu<br />
ympäristö, eheä<br />
talonpoikainen<br />
rakennusryhmä<br />
ATs Kyläalue, jolla arvokkaan<br />
rakennetun <strong>kulttuuri</strong>ympäristön<br />
peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
alue<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen MA <strong>Maisema</strong>llisesti arvokas<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto peltoalue<br />
sr-1 Rakennustaiteellisin,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisin tai<br />
maisemallisin perustein suojeltava<br />
rakennus tai rakennettu<br />
ympäristökokonaisuus (Rahkoilan<br />
kylä)<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
EV Suo<strong>ja</strong>viheralue<br />
ei asemakaavaa paikallisesti arvokas (3)<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
PY/s Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
s-2 Alueen tai rakennuspaikan<br />
osa, jolla olemassa oleva<br />
luonnonsuojelun kannalta<br />
arvokasta puuta ei saa kaataa<br />
eikä muuten vahingoittaa<br />
YL Julkisten lähipalveluiden<br />
korttelialue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
AM Maatilan talouskeskusten alue ei asemakaavaa<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
45 Sofieron huvila,<br />
Rahkoila<br />
rakennus,<br />
koristeellinen<br />
puutalo osana<br />
Hattulan<br />
huvilaperinnettä<br />
A Asuntovaltainen<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
maisema-alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
ei asemakaavaa<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
5 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
46a,d Pappilanniemi rakennettu<br />
ympäristö,<br />
historialliselle<br />
pappila-alueelle<br />
rakennettu<br />
sairaalaympäristö<br />
47 Ahlbackan<br />
kartano<br />
rakennettu<br />
ympäristö<br />
As Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla<br />
arvokkaan rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet<br />
säilytetään<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
AK/s Kerrostalovaltainen<br />
asuinalue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
AP/s Pientalovaltainen asuinalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
AK/s Asuinkerros-talojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
ALY/s Asuin-, liike- <strong>ja</strong><br />
toimistorakennusten sekä<br />
yleisten rakennusten<br />
korttelialue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue, AO Erillispientalojen korttelialue<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
PY/s Julkisten palvelujen <strong>ja</strong><br />
hallinnon alue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VV Uimaranta-alue<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue jolla ympäristö säilytetään<br />
Sr 62 Ahlbackan kartano:<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
valtakunnallista merkitystä omaava <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas miljöö kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(Ahlbackan kartano)<br />
AP/s-1 Asuinpientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AP/s-2 Asuinpientalojen<br />
korttelialue, jolla ympäristö<br />
säilytetään<br />
AR-1 Rivitalojen <strong>ja</strong> muiden<br />
kytkettyjen asuinrakennusten<br />
korttelialue<br />
ET Yhdyskuntateknistä huoltoa<br />
palvelevien rakennusten <strong>ja</strong><br />
laitosten alue<br />
MT/s Maatalousalue, jolla<br />
ympäristö säilytetään<br />
sr Suojeltava rakennus<br />
VL Lähivirkistysalue<br />
VP Puisto<br />
VV Uimaranta-alue<br />
YS/s Sosiaalitointa <strong>ja</strong><br />
terveydenhuoltoa palvelevien<br />
rakennusten korttelialue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä ei asemakaavaa<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
ent. pappilan<br />
päärakennus<br />
valtakunnallisesti arvokas<br />
(1),<br />
talousrakennus <strong>ja</strong><br />
sairaala paikallisesti<br />
arvokkaita (3),<br />
pistetalot<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
päärakennus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1),<br />
navetta <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>makasiini<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
48a-b<br />
Poransaaren rakennettu<br />
huvilat, a) ympäristö,<br />
Savonjousi <strong>ja</strong> b) Vana<strong>ja</strong>veden<br />
Nordenswan vanhaa<br />
huvila<strong>kulttuuri</strong>a<br />
A Asuntovaltainen<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP Pientalovaltainen asuntoalue<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
AO Erillispientalojen korttelialue<br />
s-1 Suojeltava rakennus<br />
(merkintä epäselvä)<br />
s Luonnonmukaisena<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman säilytettävä rakennuspaikan osa<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
49 Ellilän kartano,<br />
Pekola<br />
rakennettu<br />
ympäristö,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallise<br />
sti arvokas<br />
suurtilan<br />
rakennusryhmä <strong>ja</strong><br />
puutarha<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
(karttamerkintä virheellisesti nron<br />
50 Mattila kohdalla)<br />
ei asemakaavaa<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
50 Mattila, Pekola rakennettu<br />
ympäristö<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä ei asemakaavaa<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue jolla ympäristö säilytetään<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
(sr-merkintä tarkoittaa kohdetta nro<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen 49 Ellilä)<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
51 Santti, Pekola rakennettu<br />
ympäristö, arvokas<br />
rakennuskokonaisu<br />
us<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
MT23 Rahkoila, Pekola:<br />
maisemakuvaltaan yhtenäinen<br />
viljelykäytössä säilytettävä pelto<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
ei asemakaavaa<br />
52 Pekolan koulut rakennettu<br />
ympäristö,<br />
AT Kyläalue tai kylämäisen<br />
asutuksen alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
ei asemakaavaa<br />
koulurakennusyhm ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
PY Julkisten palvelujen <strong>ja</strong> hallinnon<br />
ä<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
alue<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue <strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
valtakunnallisesti<br />
arvokas (1)<br />
maakunnallisesti arvokas<br />
(2)<br />
6 (7)
LIITE 4<br />
Rakennus<strong>kulttuuri</strong>kohteet<br />
53 Pekolan lava rakennus, puinen<br />
tanssilava vuodelta<br />
1947<br />
AT Kyläalue tai kylämäisen<br />
asutuksen alue<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä<br />
maisema-alue<br />
AP-3 Kyläasutukselle varattu<br />
pientalovaltainen asuntoalue<br />
PV Huvi- <strong>ja</strong> viihdepalvelujen<br />
korttelialue<br />
paikallisesti arvokas (3)<br />
54 Metsänkylän<br />
kartano<br />
rakennettu<br />
ympäristö,<br />
Metsänkylän<br />
kartanon<br />
rakennusryhmä<br />
(päärakennus<br />
tuhoutunut v. 2001)<br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
Sr77 Metsänkylän kartano:<br />
valtakunnallista merkitystä omaava<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti arvokas miljöö<br />
am Valtakunnallisesti merkittävä ei asemakaavaa<br />
maisema-alue<br />
AP-4 Pientalovaltainen asuntoalue,<br />
jolla ympäristö säilytetään<br />
sr-2 Rakennustaiteellisesti,<br />
<strong>kulttuuri</strong>historiallisesti tai maiseman<br />
kannalta edustava rakennus tai<br />
rakennettu ympäristökokonaisuus<br />
talousrakennukset<br />
maakunnallisesti<br />
arvokkaita (2)<br />
91 Kanunki, Nummi rakennettu<br />
ympäristö<br />
As Asuntovaltainen<br />
AP Pientalovaltainen asuinalue<br />
taa<strong>ja</strong>matoimintojen alue, jolla M Maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltainen<br />
arvokkaan rakennetun<br />
alue<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön peruspiirteet pv-1 Vedenhankinnalle tärkeän<br />
säilytetään<br />
poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong><br />
ma <strong>Maisema</strong>-alue:<br />
<strong>kulttuuri</strong>maiseman, rakennetun<br />
<strong>kulttuuri</strong>ympäristön tai<br />
<strong>kulttuuri</strong>historian kannalta tärkeä alue<br />
AO Erillispientalojen korttelialue maakunnallisesti arvokas<br />
MM Metsätalousalue<br />
(2)<br />
7 (7)
LIITE 6<br />
HATTULAN KESKEISTEN ALUEIDEN<br />
OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVOJEN<br />
AJANTASAISTAMISEEN LIITTYVÄ<br />
KULTTUURIHISTORIALLISTEN RAKENNUSTEN<br />
ARVOTTAMINEN<br />
Tmi Lauri Putkonen 22.4.2009<br />
1
LIITE 6<br />
HATTULAN KESKEISTEN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN<br />
JA ASEMAKAAVOJEN AJANTASAISTAMISEEN LIITTYVÄ<br />
KULTTUURIHISTORIALLISTEN RAKENNUSTEN ARVOTTAMINEN<br />
Lauri Putkonen 22.4.2009<br />
tarkistukset 25.5.2009<br />
Tilaa<strong>ja</strong>:<br />
Hattulan kunta<br />
Aineistoon liittyy erillinen karttaliite<br />
TMI LAURI PUTKONEN<br />
Kristianinkatu 14 A 10<br />
00170 HELSINKI<br />
040 - 503 84 14<br />
lauri.putkonen@dlc.fi<br />
2
HATTULAN KESKEISTEN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVOJEN LIITE 6<br />
AJANTASAISTAMISEEN LIITTYVÄ KULTTUURIHISTORIALLISTEN<br />
RAKENNUSTEN ARVOTTAMINEN<br />
Lauri Putkonen 22.4.2009, tarkistukset 25.5.2009<br />
Kohteiden numerointi poh<strong>ja</strong>utuu vuonna 2003 julkaistuun rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvitykseen Kyliä <strong>ja</strong> kortteleita.<br />
Kohteen jälkeen on merkitty numerona arvoluokka sekä kohteen merkityksestä kertova luonnehdinta.<br />
Luokitus:<br />
1. Valtakunnallisesti merkittävä rakennus, edellyttää säilyttämismääräyksen kaavassa<br />
2. Maakunnallisesti merkittävä rakennus, edellyttää säilyttämismääräyksen kaavassa<br />
3. Seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus, säilyttämisedellytykset tutkittava detaljikaavoituksen<br />
yhteydessä (kunto, käyttömahdollisuudet)<br />
Liitteenä olevassa arvottamiskartassa kohteet on merkitty ryhmiin seuraavasti<br />
Punainen 1<br />
Sininen 2<br />
Vihreä 3<br />
1. Hurttalan kylä<br />
1<br />
Historiallinen kylämaisema vanhan kirkon tuntumassa.<br />
2. Hattulan vanha kirkko, tapuli <strong>ja</strong> kirkkomaa aitoineen<br />
1<br />
Suomen keskia<strong>ja</strong>n tärkeimpiin muistomerkkeihin lukeutuvalla pyhäköllä on poikkeuksellinen maisemallinen<br />
merkitys.<br />
3. Pitäjänmakasiini, Hurttala<br />
1<br />
1800-luvun suuri pitäjänmakasiini vanhan kirkon maisemassa.<br />
4. Hurttalan entinen pappila<br />
2<br />
1950-luvun pappila-arkkitehtuuria sopeutettuna <strong>kulttuuri</strong>maisemaan.<br />
5. Penttilä, Hurttala<br />
2<br />
Kirkon pohjoispuolen perinteiseen kylämaisemaan kuuluva rakennus vanhan tien varrella.<br />
6. Herniäinen, Hurttala<br />
2<br />
Historiallinen kartanoympäristö, josta osa säilynyt.<br />
7. Kärjen huvila, Hurttala<br />
2<br />
Vana<strong>ja</strong>veden kapeikon vanhinta huvila-asutusta.<br />
8. Saarela, Hurttala<br />
1<br />
Saarelan varhaisella huvilalla on näkyvä asema Vana<strong>ja</strong>veden kapeikon <strong>kulttuuri</strong>maisemassa.<br />
3
9. Kalliola, Hurttala<br />
2<br />
a. vanha kivinavetta<br />
Kalliolan rakennukset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden keskellä Hurttalan peltoaukeaa.<br />
LIITE 6<br />
10. Kinnala, Hurttala (Yllitty)<br />
a. Toinen vanha asuinrakennus<br />
2<br />
Kauas näkyvät kaksi vanhaa taloa Hurttalan <strong>kulttuuri</strong>maisemassa.<br />
11. Katinalan kylä<br />
a. Mäkelä (Honkasaari)<br />
2<br />
b. Ali-Valtari (Waltari)<br />
2<br />
c. Puotila<br />
2<br />
d. von Zansenin talot<br />
2<br />
e. entinen kaupparakennus<br />
3 (sr)<br />
Keskiaikaisperäisen kylätontin tuntumassa on säilynyt monipuolista vanhaa rakennuskantaa.<br />
12. Tuulia-koti, Parolan kunnalliskoti, Katinala<br />
3<br />
Funktionalistinen kunnalliskotirakennus, jota on myöhemmin laajennettu<br />
EHDOTAN sr-2 MERKINNÄN POISTAMISTA<br />
13. Parolan rautatieasema<br />
2<br />
a. asemahenkilökunnan asuinrakennus.<br />
3 (sr)<br />
b. vanho<strong>ja</strong> 1900-luvun alun liikerakennuksia.<br />
3 (/s)<br />
1900-luvun alun eheä asemaympäristö.<br />
14. Parolan työväentalo<br />
3 (sr)<br />
Alkuperäisessä asussa säilynyt yhdistystalo.<br />
15. Tehdasvilla<br />
3 (sr-mahdolisuus tutkittava)<br />
Parolan vanhimpia tehdasrakennuksia<br />
16. Parolan paloasema<br />
3 (ei sr)<br />
Useassa vaiheessa rakennettu paloasema<br />
17. Kunnan virastotalo<br />
3<br />
A<strong>ja</strong>lleen tyypillistä kunnantaloarkkitehtuuria 1960-luvun alusta.<br />
18. Nuorisotalo, ent. Hattulan osuusmeijeri<br />
3 (ei sr)<br />
Maatalouteen liittyvää teollisuusperintöä 1900-luvun alusta uudessa käytössä.<br />
4
19. Vehnämylly<br />
3 (ei sr)<br />
Parolan liikekeskustan vanha maamerkki.<br />
LIITE 6<br />
20. Jussila, Mierola<br />
3 sr<br />
Sopusuhtainen maatilan rakennusryhmä Parolan liikekeskustassa.<br />
21. Entinen Hattulan säästöpankki<br />
2<br />
Parolan vanhimpia liikerakennuksia.<br />
22. Seurakuntatalo<br />
2<br />
Geometrisiä muoto<strong>ja</strong> ihannoivaa arkkitehtuuria 1960-luvulta.<br />
24. Osuuspankin talo<br />
3 (ei sr)<br />
Modernin Parolan ensimmäisiä liikerakennuksia.<br />
25. Parolan keskuskansakoulu<br />
2<br />
a. entinen opettajien asuinrakennus samalta a<strong>ja</strong>lta.<br />
3 (sr)<br />
Kouluarkkitehtuuria suurten ikäluokkien aikakaudelta.<br />
26. Parolan yhteiskoulu<br />
3 (ei sr)<br />
1960-luvun kouluarkkitehtuuria.<br />
27. Turmiontien asutus<br />
3 (/s)<br />
Omaleimaista vanhaa tienvarsiasutusta.<br />
28. Alhainen, Mierola<br />
1<br />
Eheänä säilynyt vauraan maatilan rakennusryhmä maisemallisesti merkittävällä paikalla Vana<strong>ja</strong>n virran partaalla<br />
29. Mierolan kylä <strong>ja</strong> <strong>kulttuuri</strong>maisema<br />
1<br />
- Lotti 1<br />
- Tommen 1<br />
- Rantala (ent. Sorkkala) 1<br />
- Pihamaa (ent. Jussila) 1<br />
- Mäkirinne, Lehtomäki <strong>ja</strong> Kivimäki 2<br />
- Tyynelä 2<br />
a. Hiidenlinna<br />
1<br />
Historiallisen kyläkeskuksen <strong>ja</strong> raittinäkymän säilyttäneellä Mierolalla on poikkeuksellisen monipuolinen<br />
<strong>kulttuuri</strong>historia.<br />
30. Mierolan betonisilta<br />
1<br />
Tielaitoksen museosilta, Vana<strong>ja</strong>veden maiseman tärkeimpiä tunnusmerkkejä, varhaisen teräsbetonirakentamisen<br />
muistomerkki.<br />
5
32. Ventola<br />
1<br />
Ainakin keskia<strong>ja</strong>lta lähtien asuttu kylä, josta myöhemmin tuli rustholli.<br />
LIITE 6<br />
33. Suvanto<br />
2<br />
1900-luvun alun huvila<strong>kulttuuri</strong>n hyvin säilynyt edusta<strong>ja</strong> Vana<strong>ja</strong>veden rantamaisemassa.<br />
34. Soinilan huvila, Mierola<br />
2<br />
Alueen huvila<strong>kulttuuri</strong>n hyvin säilynyt edusta<strong>ja</strong>.<br />
35. Rahkoilan kylä<br />
1<br />
Niemelä 1<br />
Puontila 1<br />
Oravainen 1<br />
Lepistö 1<br />
Rekola 2<br />
Kankaanniemi 2<br />
Valtakunnallisesti arvokas kylämiljöö Vana<strong>ja</strong>veden rannassa.<br />
36. Hattulan uusi kirkko, Rahkoila<br />
1<br />
Vana<strong>ja</strong>veden maisemassa kauaksi näkyvä maamerkki osana Rahkoilan <strong>ja</strong> Mierolan kyläkokonaisuuksia.<br />
37. Tanhuanpään tienvarsiasutus<br />
3 (/s)<br />
Omaleimainen kylän osa, jossa pienimuotoista rakennuskantaa tien varrella.<br />
43. Rahkoilan koulu<br />
2<br />
<strong>Maisema</strong>llisesti tärkeällä paikalla si<strong>ja</strong>itseva Hattulan vanhimpiin kuuluva koulurakennus.<br />
44. Koreila, Rahkoila<br />
1<br />
Eheänä säilynyt 1800-luvun talonpoikainen rakennusryhmä vanhan maantien varressa.<br />
45. Sofieron huvila, Rahkoila<br />
1<br />
Hattulan vanhaan huvila<strong>kulttuuri</strong>in liittyvä rikasmuotoinen rakennus.<br />
HUOM. TÄLLÄ KOHTEELLA EI sr-MERKINTÄÄ VUODEN 2001 OSAYLEISKAAVASSA<br />
46. Pappilanniemi<br />
a. Entinen pappilan päärakennus<br />
1<br />
b. Kivinen talousrakennus on vuodelta 1935.<br />
3<br />
c. Sairaalarakennus<br />
3<br />
d. kolme nelikerroksista pistetaloa<br />
2<br />
Historialliselle pappila-alueelle rakennettu 1950-luvun sairaalaympäristö.<br />
47. Ahlbackan kartano<br />
6
1<br />
a. tiilinen navetta<br />
2<br />
b. tiilinen, rapattu vil<strong>ja</strong>makasiini<br />
2<br />
Vana<strong>ja</strong>veden itärannan rinteellä si<strong>ja</strong>itseva kartano, jolla on monipuolinen rakennushistoria.<br />
LIITE 6<br />
48. Poransaaren huvilat<br />
a. Savonjousen huvila (Mäntykärki)<br />
2<br />
b. Nordenswanin huvila<br />
2<br />
Vana<strong>ja</strong>veden vanhaa huvila<strong>kulttuuri</strong>a.<br />
49. Ellilän kartano, Pekola<br />
1<br />
OSAYLEISKAAVASSA EI MERKINTÄÄ sr-2 VAIKKA KYSEESSÄ ARVOKAS RAKENNUS<br />
Kulttuurihistoriallisesti arvokas suurtilan rakennusryhmä <strong>ja</strong> historiallinen puutarha-alue maisemallisesti<br />
hallitsevalla paikalla.<br />
50. Mattila, Pekola<br />
1<br />
Ellilän kartanon vaiheisiin liittyvä arvokas rakennuskokonaisuus.<br />
51. Santti, Pekola<br />
1<br />
Ellilän kartanon vaiheisiin liittyvä arvokas rakennuskokonaisuus.<br />
52. Pekolan koulut<br />
a. Pekolan ent. kansakoulu<br />
2<br />
b. Uudempi koulurakennus<br />
2<br />
Omaleimainen koulurakennusryhmä vanhan maantien varrella.<br />
53. Pekolan lava<br />
3<br />
Paikallista <strong>kulttuuri</strong>historiaa vanhan maantien varrella.<br />
54. Metsänkylän kartano<br />
VANHA PÄÄRAKENNUS PALOI v. 2000, OSAYLEISKAAVASSA MERKINTÄ sr-2, MIKÄ ON SYYTÄ MUUTTAA<br />
a. Metsänkylän talousrakennuksia<br />
2<br />
Metsänkylän kartanon monipuolinen, arvokas rakennusryhmä si<strong>ja</strong>itsee maisemallisesti merkittävällä paikalla<br />
Vana<strong>ja</strong>veden rannan <strong>ja</strong> vanhan maantien välissä.<br />
91. Kanunki, Nummi<br />
2<br />
Historiallisen talonpoikaistilan hyvin säilynyt rakennusryhmä Parolantien varrella.<br />
Lähdeaineistoa:<br />
• Hattula. Keskeisten alueiden oikeusvaikutukseton osayleiskaava 24.9.2001. Hattulan kunta <strong>ja</strong> Suunnittelukeskus<br />
Oy, Tampere.<br />
• Mar<strong>ja</strong> Ivars - Lauri Putkonen, Kyliä <strong>ja</strong> kortteleita. Hämeenlinnan <strong>ja</strong> Hattulan rakennus<strong>kulttuuri</strong>selvitys.<br />
7
Hämeenlinna 2003. http://www.hameenlinna.fi /tekniikka<strong>ja</strong>ymparisto/index.phpid=2993<br />
LIITE 6<br />
• Kansallismaisema. Julkaisi<strong>ja</strong> ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Toim. Lauri Putkonen. Vantaa 1993.<br />
• Mar<strong>ja</strong> Mikkola, Sirkka-Liisa Seppälä, Lauri Putkonen <strong>ja</strong> Heli Jutila, Vana<strong>ja</strong>veden laakson maisema, esihistoria,<br />
rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö <strong>ja</strong> luonto. Hämeen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 245.<br />
Hämeenlinna 2001.<br />
• Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto – Rakennustieto. Hämeenlinna<br />
2003. http://www.hameenliitto.fi /default.aspdocId=24478<br />
• Rakennettu <strong>kulttuuri</strong>ympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät <strong>kulttuuri</strong>historialliset ympäristöt. Museovirasto<br />
– Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu<strong>ja</strong> 16. Helsinki 1993. 2. painos 1998.<br />
http://www.nba.fi /rky1993/default.htm<br />
8
LIITE 6
Change language