RÃÃKKYLÃN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA - Ramboll
RÃÃKKYLÃN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA - Ramboll
RÃÃKKYLÃN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA - Ramboll
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>ORIVEDEN</strong> <strong>RANTAOSAYLEISKAAVA</strong><br />
7. Rantaosayleiskaavaluonnoksen kuvaus ja perustelut<br />
Rantaosayleiskaavalla on yhteen sovitettu tavoitteiden mukaisesti maanomistajien kohtuullinen uudisrakennusoikeus,<br />
luontoarvot, virkistysarvot ja -mahdollisuudet, arvokkaat muinaisjäännökset, rakennuskulttuuri, maaja<br />
metsätalous, olemassa oleva asutus ja yhdyskuntarakenne.<br />
Merkittävin asia, jota oikeusvaikutteisella rantaosayleiskaavalla yleensä muutetaan nykytilanteeseen verrattuna,<br />
on uusien rantarakennuspaikkojen osoittaminen. Näin on myös tässä rantaosayleiskaavassa. Lähtötilanteessa<br />
alueen rakentamistiheys on 3,95 rp/muunnettu rantaviivakilometri ja kaavan toteutumisen jälkeen rakentamistiheys<br />
on 5,60 rp/mrvkm. Liitteessä 8 on esitetty tarkemmat tilastot.<br />
7.1 Rantaosayleiskaavan tarkoitus<br />
Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava antaa mahdollisuuden useamman rantarakennuspaikan rakentamiseen<br />
kuin erillinen poikkeamislupamenettely, jonka perusteella suunnittelualueen rakentaminen tapahtuisi ilman oikeusvaikutteista<br />
rantaosayleiskaavaa. Tämä on myös osasyy miksi oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja laaditaan.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoo ranta-alueiden suunnittelutarpeesta seuraavaa:<br />
”Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa<br />
tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan<br />
käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.<br />
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ranta-aluetta, jolla rakentamisen ja muun käytön suunnitteleminen<br />
pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestämiseksi on tarpeen alueella odotettavissa<br />
olevan rakentamisen vuoksi. (MRL 72 §).”<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain ”henki” on tässä se, että suunnittelemalla kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisesti<br />
voidaan rakentaa enemmän kuin erillisillä poikkeamisluvilla. Tätä voidaan pitää myös ”maalaisjärjellä”<br />
ajateltuna järkevänä ajatuksena. Yksittäisten poikkeamislupien myötä rakentaminen tulisi suunnittelemattomasti<br />
hajalleen pirstoen vapaan yhtenäisen rantaviivan. Tällöin myös laaja-alaiset tai yksittäiset luonto- ja<br />
muut ympäristöarvot jäisivät joko kokonaan tai osin huomioimatta.<br />
7.2 Rakennusoikeuslaskelma<br />
Rantarakennuspaikkojen tilakohtainen lukumäärä perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisesti laadittuun rakennusoikeuslaskelmaan<br />
(LIITE 7). Rakennusoikeutta muodostuu sitä enemmän mitä enemmän tilalla on ns. muunnettua<br />
rantaviivaa. Rakennusoikeutta kuluttaa tilalle rakennetut ja tilasta vuoden 1959 jälkeen lohkotut rakennuspaikat.<br />
Mikäli tilan rantaviiva on kapeassa niemessä tai lahdessa rantaviivaa muunnetaan mitoitusperiaatteiden<br />
mukaisilla pienennyskertoimilla. Lisäksi muunnetussa rantaviivassa huomioidaan rannan rakennettavuus.<br />
Rantojen rakennuskelpoisuuden luokittelua on kuvattu kohdassa 3.2 ”Selvitys suunnittelualueen oloista”.<br />
Rakennusoikeuslaskelmassa on esitetty jokaisen mitoitettavalla alueella olevan tilan rantaviivan pituus, muunnetun<br />
rantaviivan pituus, alueella käytetty mitoitusluku, rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus, jäljellä oleva<br />
rakennusoikeus sekä kaavakarttaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä.<br />
Mikäli kaavakartta ja rakennusoikeuslaskelman mukainen laskennallinen jäljellä oleva rantarakennusoikeus<br />
poikkeavat, on siitä esitetty perusteet laskelman ”huom”-kentässä. Tällaisia poikkeustapauksia ovat seuraavat:<br />
26<br />
1. Tila on valtion omistama suojelualue tms.<br />
2. Tilan rakennusoikeus korvattu maanomistajalle aiemmin<br />
3. Tilalla voimassa oleva ranta-asemakaava<br />
4. Tilalla muodostunut rakennusoikeus huomioitu muissa kaavoissa<br />
5. Tilan rakennusoikeutta siirretty tälle tilalle<br />
6. Tilan rakennusoikeutta siirretty toiselle saman maanomistajan tilalle<br />
7. Emätilan rakennusoikeus osoitettu kohtuullistamisperiaatteen mukaan<br />
8. Tila on lohkottu rakennuspaikaksi<br />
9. Tilan rakennusoikeutta ei merkitä, koska tilan muoto/maasto ei sovellu rakennuspaikaksi<br />
10. Tila on rakentamaton ja lohkomaton emätila<br />
11. Tilan rakennusoikeus merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi<br />
12. Rakentamaton ja lohkomaton emätila, jolla ei ole rantaviivaa ja joka on pääasiassa ranta-alueen<br />
ulkopuolella siten, että rakennuspaikan osoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista<br />
13. Tila on kaava-alueen ulkopuolella<br />
Huom-kentän numero vastaa yllä esitettyä numerointia.
Change language