Kaavaselostus (3,4 Mb) - Ramboll

Vastaanottaja 

Parikkalan kunta 

Asiakirjatyyppi 

Kaavaselostus 

Päivämäärä 

28.5.2012 

PARIKKALAN KUNTA 

UUKUNIEMEN YLEISKAAVAMUUTOS 

KAAVASELOSTUS

1 

Päivämäärä 28.5.2012 

Laatija Markus Hytönen 

Viite 82129686

82127957 


Uukuniemen yleiskaavan muutos 

Kaavaselostus 

Kaavaselostus koskee 28. päivänä toukokuuta 2012 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. 

Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 

020 755 7800 

Vireilletulo 

Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu Parikkalan sanomissa 22.12.2011 

1

Selostuksen sisällysluettelo 

1. Perustiedot 3 

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 3 

1.2 Kaavan tarkoitus 3 

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 4 

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 5 

2.1 Suunnittelutilanne 5 

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 9 

3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 18 

3.1 Kyläalueet 18 

3.2 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset 19 

3.3 Muut muutokset 19 

4. Voimassa olevan kaavan muutoskohteet rantavyöhykkeellä 20 

4.1 Rantavyöhykkeen osoittaminen 20 

4.2 Rakennuspaikkojen lukumäärän osoittaminen 20 

4.3 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 21 

4.4 RA-1, RA-2 ja RA-3 alueet 22 

4.5 Ranta-asemakaava-alueet 23 

4.6 Rakennuspaikkojen siirrot 24 

4.7 Rakennuspaikkojen laajennukset 32 

4.8 Rakennusoikeuslaskelman perusteella lisättävät rakennuspaikat 48 

4.9 Rakennuslupatilanteesta johtuvat rakennuspaikkojen lisäykset 49 

4.10 Matkailupalvelujen alueet 49 

4.11 Muut muutokset 49 

5. Laaditut selvitykset 50 

6. Vaikutusten arviointi 50 

6.1 Vaikutukset ihmisten oloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset50 

6.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen 50 

6.3 Vaikutukset virkistykseen 50 

6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin ja 

luonnonsuojeluun 50 

6.5 Vaikutukset Natura-alueisiin 51 

6.6 Vaikutukset talouteen 51 

6.7 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 51 

7. Toteuttaminen 51 

Lähteet 51 

Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 

LIITEET 

LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

LIITE 2 Ote maakuntakaavasta 

LIITE 3 Rakennuskulttuurikohteet 

LIITE 4 Muinaisjäännökset 

LIITE 5 Maanomistus 

LIITE 6 Kaavamuutosesitysten sijainti ja huomioiminen 

LIITE 7 Kaavamuutoskohteet 

2

1. Perustiedot 

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 

Kaavamuutosalue käsittää koko voimassaolevan Uukuniemen yleiskaava-alueen lukuun ottamatta 

Kesälahden kunnalle siirtynyttä Sarvisalon eteläosaa. Kaavoitettavan alueen koko on 96 

km² ja alueella on rantaviivaa 126 km. 

Kuva 1. Voimassa olevan Uukuniemen yleiskaava-alueen rajaus. Sarvisalon eteläosa on siirtynyt 

Kesälahden kunnalle, eikä näin ollen sisälly muutosalueeseen. 

1.2 Kaavan tarkoitus 

Voimassa oleva Uukuniemen yleiskaava ei vastaa nykytilanteen tarpeita. Tavoitteena on nostaa 

rakennuspaikkojen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Lisäksi osoitetaan selkeämmin 

millä alueilla kaava oikeuttaa suoriin rakennuslupiin. Kaavamuutoksessa huomioidaan 

maanomistajan esittämät kaavamuutosehdotukset sekä korjataan kaavassa olevia virheitä 

mm. olemassa olevan rakentamistilanteen osalta. 

Rantarakennusoikeuden osalta mitoitusperiaatteita ei muuteta. Uukuniemen ja Niukkalan kyläalueille 

laaditaan ns. kyläyleiskaavat, jonka perusteella kaava oikeuttaa suoriin rakennuslupiin 

(MRL 44 §). 

3

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 

Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Parikkalan kunnan aloitteesta. 

Vaihe 

Aika 

Vireilletulo 22.12.2011 

Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 18.1.2012 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 19.10.2011 

Kaavaluonnos nähtävillä 

Kaavaehdotus I nähtävillä 

Kaavaehdotus II nähtävillä 

Kunnanvaltuuston hyväksyminen 

1.3.1 

Osallistuminen 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin yleiskaavan vuorovaikutusmenettely 

(LIITE 1). 

4

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 

Tässä luvussa on esitetty yleiset lähtökohdat, jotka koskevat koko suunnittelualuetta. Tarkemmat 

lähtökohdat on esitetty kunkin kohteen kohdalla erikseen. 

2.1 Suunnittelutilanne 

2.1.1 

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä 

tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. 

Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta 

siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24§). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Uukuniemen yleiskaavamuutoksessa 

oleellisia näistä ovat: 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

o Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön 

suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja 

alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 

o Luonnon monimuotoisuuden säilyminen 

o Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava 

siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen 

sekä loma-asumisen viihtyisyys. 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

o Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita 

vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan 

maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. 

o Ilmastonmuutos 

Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti 

huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Uukuniemen 

yleiskaavan muutoksessa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen sijoittamisessa 

ja määrässä. 

2.1.2 

Maakuntakaava 

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on hyväksytty Ympäristöministeriössä 

21.12.2011. Maakuntakaava ohjaa alueen maankäyttöä taajamien ulkopuoliseksi alueeksi 

poikkeuksellisen tarkasti. Maakuntakaava on pääpiirteissään voimassa olevan Uukuniemen 

yleiskaavan mukainen. Tästä poikkeavia asioita ovat: 

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu moottorikelkkareittejä. Osin niiden mukaisille reiteille 

on osoitettu ohjeellisia virkistysreittejä. Virkistysreittejä on osoitettu muutoinkin 

enemmän. Kaikki reitit on merkitty ohjeellisiksi. Osa reitistöstä on osoitettu ns. kaukovaellusreittiä 

E-10, joka on maakunnan lävistävä kansainvälinen reitti. 

Maakuntakaavaan on osoitettu virkistysyhteystarpeita/ekologisia käytäviä, joiden 

määräys on seuraava: 

"VIHERYHTEYSTARVE / EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 

Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia 

tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä 

ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. 

Suunnittelumääräys: 

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta 

virkistys-, luonto-, matkailu- ja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon 

lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys 

5

eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa 

suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden 

säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen." 

Maakuntakaavassa on osoitettu Uukuniemen kirkonkylään johtavatie polkupyöräreitiksi, 

jonka määräys on seuraava: 

"POLKUPYÖRÄREITTI 

Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät polkupyöräreitit ja niiden 

jatkuvuus ylimaakunnallisena. 

Suunnittelumääräys (retkeilyreitti E-10, retkeily- / ulkoilureitti, melontareitti, melontareitti 

uusi, polkupyöräreitti ja polkupyöräreitinyhteystarve): 

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset 

maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä erityisesti turvattava E-10 

reitin maakunnallinen ja ylimaakunnallinen jatkuvuus. Reittisuunnittelussa on pyrittävä 

hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia sekä maakunnassa 

olevia arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä alueen palveluja 

ja ottamaan huomioon alueen asutus sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. 

Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että reitit sovitetaan 

alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee 

huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta." 

Sama tieosuus on merkitty kehitettäväksi matkailu- ja maisematieksi (keltainen viiva). 

Merkinnän määräys on seuraava: 

"KEHITETTÄVÄ MATKAILU- JA MAISEMATIE 

Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset 

matkailutieyhteydet. 


Matkailuteiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema-, rakennusperintö- 

ja kulttuuriarvot sekä niiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Matkailuteitä 

kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös matkailuteiden ylimaakunnallisiin yhteyksiin." 

Maakuntakaavaan on osoitettu Uukuniemen kirkonkylän eteläpuolelle ja Ala- 

Kuorejärven ympäristöön laajahko MU/MY –merkintä, jonka määräys on seuraava: 

"MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA SE- 

KÄ ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA 

Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen 

lisäksi ovat ulkoilun sekä ympäristönarvojen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti 

merkittäviä. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. 


Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen 

toimintaedellytykset, mutta huomiota tulee kiinnittää todettujen ympäristöarvojen säilyttämiseen 

ja edellytysten parantamiseen. Edellä mainitut seikat tulee ottaa huomioon 

alueen ulkoilureittien ja -alueiden suunnittelussa. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa 

suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa 

kylärakennetta täydentävää rakentamista." 

Uukuniemen kirkonkylän eteläpuolisen alueen MU/MY –alueen sisälle on osoitettu 

ge/h-alue, jonka määräys on seuraava: 

"ARVOKAS HARJUALUE ge/h 

Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet 

sekä Etelä-Karjalan harjuluontotutkimuksissa maakunnallisesti merkittäviksi todetut 

alueet, joilla mahdollisesti on MaL 3§:n mukaisia arvoja." 

Ala-Kuorejärven ympäristö on osoitettu lisäksi Natura-alueeksi. 

Uukuniemen kirkonkylä, Niukkalan kylä ja Papinniemi on osoitettu maakuntakaavassa 

merkinnöillä ma/km. Merkinnän määräys on seuraava: 

"MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE 

Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti 

tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia 

rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti 

tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa- 

6

aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevaraus 

merkintä. 


Osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen 

soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön." 

Uukuniemen kirkonkylä on osoitettu maakuntakaavassa lisäksi merkinnällä ma/kv. 

Merkinnän määräys on seuraava: 

"VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE 

Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti 

merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia 

rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti 

tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osaaluemerkinnällä 

osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. 


Osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön 

ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien historiallisten rakennusten 

ja merkittävien rakennettujen ympäristöjen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa 

uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen 

arvokkaaseen ympäristöön." 

Niukkalan taajama on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jonka määräys on seuraava: 

"TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE 

Merkinnällä osoitetaan Ylämaan, Vainikkalan, Nuijamaan, Kuukanniemen, Jurvalan, Asemanseudun, 

Akonpohjan ja Niukkalan taajamien sijainti. 


Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen 

taajamakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja rakennetun 

kulttuuriympäristön vaalimiseen." 

Uukuniemen kirkonkylä on merkitty kulttuuripainotteiseksi kyläalueeksi, jonka määräys 

on seuraava: 

KYLÄALUE (at/ma) 

Merkinnällä osoitetaan liikenneyhteyksiltään hyviä ja palvelutasoltaan vaihtelevia kehittyviä 

maaseudun kyliä. 


Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava 

ympäristöönsä niin, että kylän omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat. Tulee 

myös huolehtia, että arvokkaat maiseman ja ympäristön ominaispiirteet säilyvät ja luontoja 

kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Asumisen ohella suunnittelussa on tuettava 

alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän 

elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja 

selvitettävä yhteisen vesihuollon sekä uusiutuvan energian käyttö- ja toteuttamismahdollisuudet. 

Merkinnällä osoitetaan kulttuuripainotteinen kyläalue; alueen toteuttamisessa otetaan erityisesti 

huomioon alueen maiseman ja kulttuurihistorian arvot mm. kirkkoympäristöt. 

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle teollisuutta 

Lisäksi voimassa olevaan yleiskaavan verrattuna on lisätty maa-ainestenottoalueita sekä muinaisjäännöksiä. 

Maakuntakaavakartta on esitetty liitteessä 2. 

2.1.3 

Yleiskaava 

Alueella on voimassa Uukuniemen yleiskaava, jonka Uukuniemen kunnanvaltuusto on hyväksynyt 

30.6.1997 ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus vahvistanut 20.6.1999. Kaavan on laatinut 

Etelä-Karjalan liitto. 

7

Yleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ollut rantarakennusoikeuden osoittaminen maanomistajia 

tasapuolisesti kohdellen, turvaten vapaat ranta-alueet ja rantojensuojeluohjelman 

toteutuminen. 

Kaavassa on osoitettu yhteensä 567 rakennuspaikkaa. Kaavan rakennustiheys on 

6,73rp/mrvkm. 

Kaavoitusta varten alueelle on laadittu luontoselvitys, jonka perusteella alue on jaettu erityyppisiin 

luontovyöhykkeisiin. 

2.1.4 

Asemakaavat 

Alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja kolme kappaletta. 

Kuva 2. Voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajaukset 

8

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 

2.2.1 

Väestö, asuminen ja loma-asuminen 

Pysyvä asuminen on pääasiassa keskittynyt Niukkalan taajamaan ja Uukuniemen kirkonkylän 

läheisyyteen. Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietojen mukaan kaava-alueella on noin 

190 asuinrakennusta. Näistä noin kymmenen on maatilojen talouskeskuksia. Rakennettuja 

lomarakennuksia on noin 390 kpl. Luvuissa ovat mukana myös rantavyöhykkeen ulkopuoliset 

rakennuspaikat. Yleiskaavaan on osoitettu rakentamattomia lomarakennuspaikkoja noin 140 

kpl. 

Kuva 3. Yleiskaava-alueelle rakennetut asuinrakennukset (RHR) sekä viemäriverkko 

2.2.2 

Työpaikat ja palvelut 

Kaava-alueella on työpaikkoja maa- ja metsätaloudessa sekä pienimittakaavaista metalliteollisuutta. 

Muuten alueella ei ole merkittäviä työpaikka-alueita. 

Yksittäiset palvelut sijoittuvat pääasiassa Niukkalan taajamaan ja Uukuniemen kirkonkylän 

alueella ei juuri palveluja ole. Niukkalassa on mm. pankki, kahvio ja seurakuntakeskus. Lisäksi 

alueella on pieniä yrityksiä, jotka tuottavat pienimuotoista palvelua. Papinniemessä sijaitsee 

leirintäalue. Laajempia kaupallisia palveluita on Parikkalan keskustan alueella, jonne kaavaalueelta 

on matkaa noin 40 kilometriä. 

9

2.2.3 

Liikenne 

Suunnittelualueen liikenne tukeutuu lähinnä kahteen alueella kulkevaan yhdystiehen 4040 ja 

4021 sekä muutamaan paikallistiehen. Kaava-alueen länsi-puolella kulkee valtatie 6 sekä Helsinki-Joensuu 

ratayhteys. 

Voimassa olevaan kaavaan on osoitettu veneväyliä ja 12 venesatamaa sekä 13 venevalkamaa. 

Alueella ei ole joukkoliikennettä. Niukkalan taajamaan on rakennettu kevyenliikenteenväyliä. 

Kuva 4. Voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut venevalkamat 

2.2.4 

Virkistysalueet ja muut vapaat alueet 

Suunnittelualueella on muutama pieni virkistysalue. Ne sijaitsevat Niukkalan urheilukenttää 

lukuun ottamatta Pyhäjärven rannalla. Alueella on virkistyskäyttöön soveltuvia rantoja ja metsiä 

sekä suojelualueita. Voimassa olevaan kaavaan on osoitettu 5 uimarantaa. 

Kaava-alueella on retkeilyreitistö. Reitistö kulkee Kirkkolammen ja Paakalammen ympäristössä 

ja se on osa E10 kaukovaellusreittiä. Reitti on osoitettu maakuntakaavassa. 

Pyhäjärven rannalla Papinniemen kärjessä sijaitsee leirintäalue. 

10

2.2.5 

Luonnonympäristö 

Alueelle sijoittuu kaksi perustettua luonnonsuojelualuetta: Petäjäsaaren luonnonsuojelualue ja 

Pohjolan rinteet Niukkalan kaakkoispuolella. Voimassa olevassa yleiskaavassa on osoitettu 

tämän lisäksi useita luonnonsuojelualueita Petäjäsaaren lähisaariin sekä Petäjäsaaren luonnonsuojelualueen 

laajennus. Kyseiset saaret sisältyvät lisäksi rantojensuojeluohjelman alueeseen. 

Yleiskaavaan osoitettu luonnonsuojelualueita lisäksi Suursuolle, Kurvisuolle sekä Kallioniemensuolle. 

Yleiskaavan mukaiset suojelualueet ovat merkitty myös maakuntakaavaan. 

Niukkalan kaakkoispuolelle sijoittuu laajahko harjujensuojeluohjelman alue. 

Pyhäjärven vesialue kuuluu kokonaisuudessaan Pyhäjärven Natura-alueeseen. 

Alueella on 6 eri pohjavesialuetta. Paakalammen ympäristössä on lisäksi maakuntakaavassa 

luonnonympäristön kannalta arvokkaaksi alueeksi rajattu laajahko harjualue. 

Luonnonympäristön osalta tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta tarkempi luontoselvitys, jossa 

keskitytään niihin alueisiin, joihin kaavamuutoksella aiheutetaan muutoksia. 

Kuva 5. Suojelualueet 

11

2.2.6 

Maisema 

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä on Uukuniemen kirkonkylän ja Niukkalan 

ympäristöt merkitty maisema- ja kulttuuriympäristövyöhykkeiksi. Vyöhykkeelle sijoittuu 

pääosa vanhoista viljelyalueista sekä historiallisia tielinjauksia. Vyöhykkeille sijoittuu myös 

pääosa valtakunnallisista ja maakunnallisista maisema-alueista. Niukkalan kylämaisemaa on 

kuvailtu pienipiirteiseksi, vaihtelevaksi ja luonnoltaan monipuoliseksi maakunnallisesti arvokkaaksi 

alueeksi. Uukuniemen Papinniemen historiallisen ajan muinaisjäännösalue on sekä lehtomaisine 

maisemineen että arkeologialtaan maakunnallisesti arvokas kohde. 

Vanhaan Uukuniemen yleiskaavaan on maisemallisesti merkittäviksi kohteiksi merkitty Kotalahdenkalliot. 

Kirkkokallio, Viklansaaren itäreuna sekä Louhisaaren eteläkärki ja Kuljakonvuori. 

Kuljakonvuori on merkitty myös maisemallisesti merkittäväksi lakialueeksi. 

Suunnittelualue on korkeussuhteiltaan ja maaperältään vaihtelevaa. Seudulla on runsaasti 

lehtomaisia rinne- ja rantavyöhykkeitä, mitä juontavat juurensa hedelmällisestä maaperästä ja 

suotuisasta ilmastosta. Toinen luonteenomainen seudun viljelymaisematyypeistä on järven 

laskun synnyttämät alavat rantapeltomaisemat Vesistöt ovat olennainen osa suunnittelualueen 

maisemaa. 

Kuva 6. Viistokuva Uukuniemen Kirkonkylän eteläpuolelta 

2.2.7 

Rakennettu ympäristö 

Suunnittelualueen rakennettuympäristö on keskittynyt Niukkulan kyläalueelle, Uukuniemen 

kirkonkylälle sekä rannalle rakennetusta loma-asutuksesta. Rakentamisen volyymit on esitetty 

kohdassa väestö, asuminen ja loma-asuminen. 

12

2.2.7.1 

Historia ja rakennettu kulttuuriympäristö 

Uukuniemen pitäjän rajat ovat muuttuneet historian aikana merkittävästi. Laajimmillaan Uukuniemi 

on ollut vuonna 1631. Lähihistorian merkittävin muutos tapahtui vuonna 1947. Uukuniemi 

menetti 5/6 osaa alueestaan talvi- ja jatkosotien seurauksena. Suomen ja Neuvostoliiton 

välinen raja vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947. Alueella on merkittävä 

määrä rakennuksia ja teitä, jotka on rakennettu ennen nykyistä valtion rajaa. Vanhimmat rakennukset 

ovat 1700-luvun lopulta ja vanha hautausmaa 1700-luvun alkupuolelta. 

Kuva 7. Uukuniemen rajat vuonna 1939 vihreällä. Punaisella on nykyinen valtakunnan raja. 

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvityksessä on Uukuniemen kirkonkylän ja Niukkalan 

ympäristöt merkitty maisema- ja kulttuuriympäristövyöhykkeiksi. Vyöhykkeelle sijoittuu 

myös pääosa vanhoista asutusalueita sekä rakennuskulttuurikohteista. (LIITE 3). 

Kaava-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ovat Etelä-Karjalan rakennuskulttuurin 

inventoinnista vuodelta 1987 ja 1996 täydennetyssä inventointiluettelosta, jonka 

tiedot on esitetty voimassa olevassa Uukuniemen yleiskaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat 

kohteet ovat kategorisoitu historiallisten (H), rakennushistoriallisten (RH) ja maisemallisten 

(M) arvojen mukaan. Suunnittelualueella on 23 kulttuurihistoriallista rakennusta. Rakennukset 

ovat numeroitu ja ne ovat esitetty liitteessä 3. 

1. Kirkko H, RH, M 

Uukuniemi erotettiin omaksi seurakunnaksi vuonna 1632 Kurkijoen, Kiteen ja Sortavalan 

osista. 

Nykyinen puukirkko rakennettiin vuonna 1793 ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1797. 

Nykyisen asunsa se on saanut vuonna 1853 tunnetun kirkonrakentajan T.J Tolpon tekemässä 

perusteellisessa korjauksessa. Tuolloin kirkkoa muutettiin valoisammaksi korottomalla 

ristikeskuksesta ikkunalliseksi torniksi. Samalla kertaa kirkko vuorattiin ulkoa 

ja sisältä. 

Kirkko on ristikirkko, jonka keskustassa kohoaa kupoliin liittyvä torni. Nykyisessä 

muodossaan kirkko edustaa myöhäisempireä. 

2. Tapuli RH, M 

Tapulin on piirtänyt T.J Tolpo ja se rakennettiin kirkon korjaustöiden yhteydessä 

vuonna 1853. Tulipalossa tuhoutuneen edellisen tapulin oli suunnitellut Taavetti Rahikainen. 

3. Kirkkoherran pappila H, RH, M 

13

Uukuniemen kirkkoherran pappila valmistui vuonna 1830. Se kuitenkin purettiin ja 

kasattiin sopivammalle paikalle. Uudistyö suoritettiin vuosina 1898-1900 rakennusmestari 

Oski Leanderin piirustusten mukaan. Valmistuttuaan se käsitti 11-huoneisen 

päärakennuksen, rippikoulutupana käytetyn tuparakennuksen, navetan, tallin, aitan, 

saunan ja riihen latoineen. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi säilyneet alkuperäisinä 

ja hyväkuntoisina. Nykyisin pappilassa toimii Savo-Karjalan virkistyskeskus. 

4. Kappalaisen virkatalo H, RH, M 

Päärakennus valmistui kirkonkylän Tienpäähän Bertha Envaldin suunnittelemana 

vuonna 1904. Rakennuksen sivustalla on viisilappeinen lasiveranta. Pihapiirissä on 

arentirakennus ja muita säilyneitä ulkorakennuksia. 

5. Kanttorila H, RH 

Seurakunta osti rakennuksen nimismies Vaarnalta 1930-luvulla ja se todettiin jo 

1950-luvulla huonokuntoiseksi, mutta korjattiin kuitenkin kanttorin virka-asunnoksi. 

Mansardikattoinen rakennus on 1900-luvun alusta ja se kuuluu Uukuniemellä kulttuurihistoriallisesti 

keskeiseen kirkollisten virkatalojen ryhmään. 

6. Pitäjäntupa H, M 

Pitäjäntupa on siirretty nykyiselle paikalleen v. 1888 Ertonlahden tilalta, jossa se oli 

aiemmin toiminut käräjätupana. Sittemmin se toimi ll maailmansotaan asti kuntakokousten 

pito paikkana. Nykyisin se on Uukuniemi-seuran omistuksessa ja toimii kokoontumispaikkana. 

7. Ertonlahti RH, M 

Kookas mansardikattoinen päärakennus sijaitsee korkealla mäellä Pyhäjärven rantaalueella. 

Alkuperäinen päärakennus, joka on ollut yksikerroksinen ja aumakattoinen, 

rakennettiin 1870-luvun lopussa. Nykyisen muotonsa rakennus on saanut 1900-luvun 

alussa. 

8. Kirkonkylän kansakoulu H, M 

Kirkonmäen maisemakokonaisuuteen kuuluva koulutalo edustaa tyypillistä vuosisadan 

vaihteen koulurakennusta. Koulu on vuodelta 1906. 

9. Niukkalan kansakoulu H, RH; M 

Niukkalan koulurakennus on edustava ja hyvin säilynyt jugendhenkinen koulutalo 

vuodelta 1910. 

10. Lehtola, vanha kunnantalo H, M 

Entinen Ratilan tilan päärakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Kunnantoimisto 

toimi siinä vuosina 1945-1971. Nykyisin se on asuinkäytössä. 

11. Huvila Paakasalmessa RH, M 

Sortavalaisen perheen Paakkalahden rannalle vuonna 1918 rakentama huvila on maisemallisesti 

ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. 

12. Nuorisoseurantalo Seurala 

Talo on kuulunut Ertonlahden tilaan ja vuokrattu v, 1915 nuoriseuran käyttöön. Sitä 

on kunnostettu myöhemmin. 

13. Seppälän tila H 

Niukkalassa sijaitseva ennen sotia rakennettu Juho Tiasen talo kuuluu kiinteästi seudun 

paikallishistoriaan. Sen saunassa ovat lotat keittäneet soppaa ja muonittaneet 

talvi- ja jatkosodan aikana laatokankarjalaisia pakolaisia. 

14. Apteekin talo H 

Talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Siinä toimi apteekki vuoteen 1937. Se on nykyisin 

kesäasuntona. 

15. Kankaan hovi H, RH, M 

14

Tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvulla ja siinä on toiminut aikaisemmin vanhainkoti. 

Sodan jälkeen se on siirtynyt asuinkäyttöön. 

16. Hovilan luhtiaitta H, HR 

Mansardikattoinen aitta on rakennettu 1800-luvulla. 

17. Tynkkysen kauppa H, RH 

18. Repola H, RH, M 

Tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Se on edelleen asuinkäytössä. 

Rakennusta on laajennettu kaksi kertaa. 

19. Ahokkaan talo H, RH, M 

Papinniemessä sijaitseva asuinrakennus 1800-luvulta. 

20. Rauhala H,M 

Tilan päärakennus on rakennettu 1905 ja verstasrakennus , jossa on toiminut harmonikkatehdas, 

on rakennettu v. 1911. Rakennukset ympäristöineen muodostavat kauniin 

maisemallisen kokonaisuuden. Harmonikkatehdas edustaa alueellista historiaa. 

21. Toivola H,M 

Tilan rakennus on 1850-luvulta. Ollut aikoinaan savutupa. 

22. Kaikuharju H, RH,M 

Tilan päärakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Niukkalaan Ertonlahden tilalta Uukuniemen 

kirkolta v. 1915. 

23. Ratila H, M 

Tilan päärakennus on valmistunut 1900-luvun alussa ja siinä on toiminut posti. 

Päivitetty Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – inventointi tuli voimaan 

22.12.2009. Valtakunnalliseen inventointiin ei ole valittu kohteita suunnittelualueelta, 

kuten aiemmassa vuoden 1993 inventoinnissa. 

Museoviraston rakennusperintörekisterissä on listattuna Uukuniemen kirkko. 

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 – luettelossa on suunnittelualueelta 

seuraavat kohteet: 

Pyhämäen kulttuurimaisema Uukuniemen seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi 

1600-luvun lopulla Pyhämäellä. Kirkkoherranpappila rakennettiin alun perin 1830, mutta 

siirrettiin nykyiselle paikalleen 1898–1900. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vanha rippikoulutupa, 

navetta, talli, aitta ja muita talousrakennuksia. Kappalaisenpappila on vuodelta 

1904 kanttorila samaten vuosisadan alusta. 

Uukuniemen kirkko ympäristöineen Uukuniemen kirkonkylä sijaitsee Pyhäjärven etelärannalta 

työntyvällä niemellä, kapean järvenlahden rannoilla. Uukuniemen puukirkko on 

rakennettu 1797. Nykyisen tasavartisen ristikirkon muotoon se korjattiin 1853 (T.J Tolpo). 

Erillinen puinen kellotapuli valmistui niin ikään 1853 (T.J Tolpo). Kirkkomaisemaan 

kuuluu lisäksi vanha pitäjäntupa. 

15

Kuva 8. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet, mukana on 

myös em. RKY-1993 mukaiset kohteet 

Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin perusteella alueella on useita kiinteitä 

muinaisjäännöksiä sekä historiallisia rajamerkkejä: Pyhäjärven Louhisaari ja Suitsansaaren 

Ristikallio (LIITE 4). 

2.2.8 

Ympäristöhäiriöt 

Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa. 

2.2.9 

Sosiaalinen ympäristö 

Suunnittelualueen sosiaalisia keskuksia ovat Niukkalan kyläalue sekä Uukuniemen kirkonkylä. 

Erityisesti Niukkalan kylä toimii jonkinlaisena liikenteen solmukohtana ja kokoontumispaikkana 

palvelujensa johdosta. 

2.2.10 

Maanomistus 

Pääasiassa suunnittelualueella omistavat yksityiset henkilöt. Muita merkittävän laajuisia maaalueiden 

omistajia ovat yksityiset maatalousyrittäjät, Parikkalan kunta, Parikkalan seurakunta 

ja Suomen valtio. (LIITE 5). 

2.2.11 

Rakennusjärjestys 

Parikkalan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty Parikkalan kunnanvaltuustossa 31.3.2005 

ja se on tullut voimaan 9.6.2005. " Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat 

suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonvarojen huomioon ottamisen 

sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta 

tarpeelliset määräykset maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi." 

Rakennusjärjestyksessä todetaan, että rakennuspaikan pinta-ala on kaava-alueella oltava 

3000 m 2 ja rakennuspaikan koko määräytyy rakennuksen sijainnin mukaan." Rakennettaessa 

ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ul- 

16

komateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin 

säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. 

Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee 

olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Asuinrakennuksen 

etäisyyden rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta 

johdu, olla vähintään 40 metriä, lomarakennuksen 25 metriä. 

Saunarakennuksen ja muun talousrakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 25 m 2 , saa rakentaa 

edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla 

tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. 

Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alimman vaurioituvan lattiarakenteen tulee olla 

keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella, 

mihin tulee vielä lisätä vesistön erityispiirteistä johtuva lisäkorkeus 0,3m-1m. Tämä määräys 

koskee myös muita rakennuksia, jos niitä on veden noususta vaurioituvia rakenteita 

Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen/enintään kaksikerroksinen 

asuinrakennus, asuin-/lomarakennus ja tarpeellisia talousrakennuksia. Saunarakennuksen 

kerrosala saa olla enintään 25 m 2 . Asuinrakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 

enintään 250 m 2 . Lomarakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 150 m 2 ." 

2.2.12 

Pohjakartta 

Yleiskaavamuutoksen pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 

1:20 000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa. 

Yleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000. 

17

3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 

3.1 Kyläalueet 

3.1.1 

Nykytilanne ja lähtökohdat 

Kyläalueista puhuttaessa käsitellään tässä Uukuniemen Kirkonkylää sekä Niukkalan kylän ympäristöä. 

Voimassa olevassa yleiskaavassa kyläalueille on osoitettu asutuksen laajenemisalueita, 

joiden mukaisesti uusi asutus on kutakuinkin rakentunut. Voimassa oleva kaava ei oikeuta 

näillä alueilla suoriin rakennuslupiin. Kaavassa ei myöskään ole otettu kantaa kyläalueelle sijoittuvien 

uusien rakennuspaikkojen lukumäärään. 

Molemmat kyläalueet ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Lisäksi Uukuniemen 

kirkonympäristö on RKY-1993 inventoinnissa ollut valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema, 

tosin nykyisestä inventoinnista tämä status on poistunut. (ks. kuva 8). Kaavaehdotusvaiheessa 

maisemallisia arvoja tarkennetaan. 

Niukkalan kyläalueelle on rakennettu noin 40 omakotitaloa sekä noin 10 asuinrivitaloa. Uukuniemen 

kirkonkylälle on rakennettu saman verran omakotitaloja, niiden käyttö lienee enemmän 

kesäasuntotyyppistä. Molemmille kyläalueille on rakennettu viemäröinti. (ks. kuva 3). 

Parikkalan kunnan tavoitteena on osoittaa yleiskaavamuutoksen myötä kyläalueille alueet, 

joilla kaava oikeuttaa asuinrakennusten osalta suoriin rakennuslupiin MRL:n 44 §:n mukaisesti. 

Kunnan tavoitteena on, että sekä Niukkalan, että Uukuniemen kirkonkylän alueille sallittaisiin 

noin 5 – 10 uutta asuinrakennuspaikkaa. 

3.1.2 

Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut 

Niukkalan ja Uukuniemen kirkonkylän alueet on osoitettu kaavaan AT-alueina. Ne sijoittuvat 

kyläalueiden ytimiin. AT-alueilla kaava oikeuttaa uusien asuinrakennusten osalta suoriin rakennuslupiin 

MRL:n 44 §:n perusteella. Kaava ohjaa rakentamisen määrää siten, että kullekin 

AT-alueelle on osoitettu kuinka paljon ko. alueella rakennettuja asuinrakennuksia ja kuinka 

moneen uuteen asuinrakennuksen suoraan rakennuslupaan kaava oikeuttaa. Yhteensä Niukkalan 

AT-alueille kaava oikeuttaa 7 suoraan asuinrakennuspaikan rakennuslupaan. Olemassa 

olevia asuinrakennuspaikkoja ko. alueella on 8 kpl. Uukuniemen kirkonkylän AT-alueille kaava 

oikeuttaa 5 suoraan asuinrakennuspaikan rakennuslupaan. Olemassa olevia rakennuspaikkoja 

ko. alueella on 18 kpl. 

AT-alueet on rajattu seuraavien periaatteiden mukaisesti: 

Aluksi lähdetty Parikkalan kunnan esittämästä tavoitteesta, joka on molempien alueiden osalta 

5 – 10 uutta asuinrakennuspaikkaa. 

Tämän jälkeen on tarkasteltu kyläaluetta kokonaisuutena ja arvioitu ne alueet, jotka ovat rakennusteknisesti 

edullisia alueita. Tähän ovat vaikuttaneet maastonmuodot, maaperä, viemäröinnin 

läheisyys, tiestö sekä olemassa oleva rakennuskanta. Olemassa oleva rakennuskanta 

laajentaa todennäköisesti viemäröinnin toiminta-aluetta, koska viemäröintiä laajennetaan 

olemassa olevan asutuksen mukaisesti. 

Lisäksi on lähdetty ajatuksesta, että rakentamista ei tule osoittaa liian yksityiskohtaisesti 

yleiskaavalla, koska rakennuspaikat sijoitetaan maanomistajien toimesta yleensä parhaille 

paikoille. Ennemminkin on lähdetty ajatuksesta, että osoitetaan ne alueet, jonne ei missään 

nimessä tule sallia rakentamista. AT-alueiden rajauksesta on esimerkiksi jätetty peltoalueet 

ulkopuolelle, jotta rakentamista ei tapahtuisi pelloille. 

Omilla merkinnöillään on osoitettu julkiset palvelut, kuten seurakunnan rakennukset, Niukkalan 

palvelukeskittymä sekä rivitaloalueet. 

Lisäksi AT-alueiden ulkopuolelle on jätetty ne alueet, jotka ovat rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeen 

rakennusoikeudet on ratkaistu kaavassa jo aiemmin. 

AT-alueiden osalta ei ole tehty rakennusoikeuslaskelmaa, jolla pyritään osoittamaan maanomistajien 

tasapuolinen kohtelu. tämä siksi, että uusia rakennuspaikkoja osoitetaan melko 

vähän ja rakennusoikeuslaskelma johtaa tämäntyyppisillä kyläalueilla useasti tarkoituksettomaan 

lopputulokseen. 

18

3.1.1 

Vaikutusten arviointi 

Esitetty kaavaratkaisu johtaa kyläalueiden hallittuun vähäiseen kasvuun, joka soveltuu maisemaan. 

Kaava selkeytyy huomattavasti ja antaa toisaalta maanomistajille hieman liikkumavaraa 

uusien rakennuspaikkojen sijoittamisen suhteen. 

Rakentamista ei ole ohjattu peltoalueille, joten maiseman kannalta useasti merkitykselliset 

peltoalueet eivät tule turmelluiksi. Maisemalliset vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa. 

3.2 Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset 

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maisema-alueet päivitetään kaavaan olemassa olevaan tietoon 

pohjautuen. Maakuntakaavan ja OIVA-paikkatieto aineiston tietojen perusteella kaavaan 

merkitään Niukkalan ja Uukuniemen kirkonkylän kulttuurimaisema-alueet, Vanhan Pappilan 

alue, Papinniemi ja Sirkeen alue maakunnallisesti merkittävinä kulttuurimaisema-alueina. 

Kaavaan lisätään myös kaavaluonnosvaiheessa tiedossa olevat muinaisjäännökset. Muinaisjäännökset 

on päivitetty museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella. Kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaat rakennukset on merkitty tai jätetty merkitsemättä voimassa olevan Uukuniemen 

yleiskaavan mukaisten tietojen perusteella. 

Liitteissä 3 ja 4 on esitetty kaikki kulttuurihistorian kannalta arvokkaat kohteet ja muinaisjäännökset. 

Merkintöjä tarkistetaan mm. maisemaselvityksen valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa. 

3.3 Muut muutokset 

3.3.1 

Kaavamääräykset 

Voimassa olevassa kaavassa on merkintöjä, jotka ovat ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön 

kanssa tai nojaavat vanhaan lainsäädäntöön. Tämä koskee SM, SL, sr ja pv-alueiden 

määräyksiä. Voimassa olevan kaavan kaavamääräykset poikkeavat myös monelta osin muista 

Parikkalan kunnan tuoreemmista yleiskaavoista. 

Kaavamääräyksiä muutetaan siten, että ne ovat yhdenmukaisempia muiden Parikkalaan kuntaan 

laadittujen rantayleiskaavojen kanssa. Erityisesti mukaillaan Pienten vesistöjen rantaosayleiskaavaa, 

jonka Parikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2003. 

Muutos on enemmän määräystekninen, jolloin määräyksistä saadaan yksiselitteisemmät. Sisällöllisiä 

muutoksia ei juuri näiden muutosten johdosta tule. 

3.3.2 

Pohjavesialueet 

Pohjavesialueiden rajaukset sekä kaavamääräys päivitetään vastaamaan nykylainsäädäntöä. 

3.3.1 

Maakuntakaavan ge-merkinnät 

Arvokkaiden harjualueiden rajaukset päivitetään maakuntakaavasta. 

19

4. Voimassa olevan kaavan muutoskohteet rantavyöhykkeellä 

Voimassa olevaan Uukuniemen osayleiskaavaan on ehdotettu muutoksia ympäri kaavaaluetta. 

Aloitteen tekijöinä ovat olleet yksityiset maanomistajat. Lisäksi kaavaprosessin aikana 

kaavassa on havaittu virheellisyyksiä, liittyen olemassa olevaan rakentamistilanteeseen tms. 

liittyen. Kaavaprosessin yhteydessä tutkitaan onko maanomistajan esittämä muutos mahdollinen. 

Kaikkiaan muutosesityksiä on esitetty 96 kpl ja niistä noin 70 kpl on johtanut kaavan 

muuttamiseen. Liitteessä 6 on kuvattu muutosesitykset sekä se mitkä niistä on johtanut kaavan 

muuttamiseen. 

Rakennuspaikkojen sijaintia muutettaessa tai rakennusaluetta merkittävästi laajennettaessa 

tullaan kaavaprosessin aikana selvittämään riittävällä tarkkuudella turmellaanko siirron yhteydessä 

joitakin ympäristöarvoja. Kaavaluonnosvaiheessa ei vuodenajasta johtuen tällaisia selvityksiä 

ollut mahdollista laatia. Näiden kohteiden osalta tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta 

luontoinventointi. Inventoinnin oleelliset asiat esitetään kaavaselostuksessa kunkin kohteen 

kohdalla. 

Liitteessä 7 on kuvattu muutoskohteiden sijainti, numerointi sekä mitä kussakin muutoskohteessa 

on muutettu. Kaavaselostuksessa on kuvattu jäljempänä tarkemmin ne muutoskohteet, 

joissa rakennuspaikkaa on siirretty, laajennettu tai lisätty uusi rakennuspaikka. Muutoskohteen 

nimen jäljessä suluissa oleva numerointi vastaa muutoskohteiden numerointia, joka on 

esitetty em. liitteessä. 

Muutoksista rakennuspaikkojen laajennuksia on 16 kpl ja siirtoja on 10 kpl. Rakennuspaikkoja 

on lisätty 12 kpl rakennuslupatilanteen tarkistusten johdosta. Lisäksi kaavaan on lisätty yksi 

uusi lomarakennuspaikka, jonka perusteena on rakennusoikeuslaskelmassa ollut virhe. 

4.1 Rantavyöhykkeen osoittaminen 

4.1.1 


Voimassa olevassa yleiskaavassa ei ole selvästi osoitettu missä kulkee rantavyöhykkeen raja. 

Tämä aiheuttaa paikoin epäselvyyttä siitä onko rakennuspaikka rantavyöhykkeellä vai ei eli 

tulkitaanko rantarakentamissäädöksiä. 

4.1.1 


Tämä johdosta kaavaan osoitetaan rantavyöhyke, joka on laajuudeltaan noin 200 metriä. Mikäli 

esim. yleinen tie kulkee alle 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta voi rantavyöhyke olla 

tällöin suppeampi. Oleellista on se, että vyöhykkeen raja on niin kaukana, että rannan läheisyyttä 

ei voida pitää erityisenä vetovoimatekijänä, jonka johdosta alueelle halutaan rakentaa 

tai on rakennettu. 

4.1.2 


Rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa kuin kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille. Tämä ei tosin 

koske maa-, metsä ja kalatalouden rakennuksia. Rantavyöhykkeen ulkopuolisille alueille voi 

rakentaa kunnan tapauskohtaisen harkinnan perusteella haja-asutusluonteisesti. 

4.2 Rakennuspaikkojen lukumäärän osoittaminen 

Voimassa olevassa yleiskaavassa rakennuspaikkojen lukumäärä on osoitettu kaavakartassa 

kunkin korttelin kohdalla numeroin. Tämän merkintätavan ongelmana on se, että rakennusoikeutta 

ei korttelin sisällä ei voida yksilöidä aina oikealle tilalle. 

Merkintätapaa muutetaan siten, että kaavakartalla olevan numeron sijaan rakennuspaikkojen 

määrä osoitetaan tilakohtaisesti symbolimerkinnöin. Tällöin ei tule epäselvyyttä siitä mille tilalle 

rakennusoikeus kaavan mukaan kuuluu. 

20

4.3 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 

Parikkalan kunnan yhtenä pääasiallisena tavoitteena on nostaa kaavamuutoksella lomarakennuspaikkojen 

rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Kaavamuutoksessa 

on lähdetty ajatuksesta, että tavanomaisilla rannoilla ja rakennuspaikan ollessa riittävän 

suuri, rakennusoikeus on 200 k-m². 

4.3.1 


Voimassa olevan kaavan laatimisen jälkeen lomarakennusten koko on kasvanut merkittävästi. 

Nykyisissä sisävesien rantayleiskaavoissa tavanomaisella lomarakennuspaikoilla sallitaan usein 

250 k-m² rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. 

Voimassa olevassa kaavassa on osoitettu kolmenlaisia merkintöjä lomarakennuspaikoille (RA, 

RA/sm, RA/s, RA-1, RA-2 ja RA-3). RA- merkintä kuvaa tavanomaisilla alueilla sijaitsevia lomarakennuspaikkoja, 

joilla rakennusoikeus on 120 k-m². Sama rakennusoikeus on myös 

RA/sm ja RA/s –merkinnällä merkityillä rakennuspaikoilla. Muista merkinnöistä on kerrottu 

jäljempänä. 

Voimassa olevan määräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alalla ei ole vaikutusta rakennuspaikan 

rakennusoikeuteen eli ns. tehokkuuslukua ei ole käytetty. 

Merkintä Rakennusoikeus 

(k-m²) 

Erityismääräys 

Lukumäärä 

Kaavassa 

RA 120 Etäisyys rannasta 25 m 470 

RA/sm 120 Etäisyys rannasta 25 m 4 

RA/s 120 Etäisyys rannasta 25 m 11 

RA-1 250 Myös asuinrakennuksille, 

rantaan rajoittuvat 

RA-2 250 Myös asuinrakennuksille. 

Etäisyys rannasta 70 

m 

7 

23 

RA-3 450 Etäisyys rannasta 70 m 11 

Taulukko 9. Rantavyöhykkeellä olevien lomarakennuspaikkojen määrät ja niihin kohdistuvat 

kaavamääräykset 

4.3.2 


RA–merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus nostetaan 

120 k-m² > 200 k-m². Lisäksi määräykseen lisätään tehokkuusluku, jolla estetään se, 

että pienille rakennuspaikoille rakennetaan niille soveltumattomia rakennuksia. Tehokkuuslukuna 

käytetään lukua 0,07. Rakennusoikeudeksi määritetään kuitenkin minimissään 150 k-m². 

Tällöin esim. 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle saa maksimissaan rakentaa 200 k-m² ja 

rakennuspaikan ollessa 2000 m² on rakennusoikeus 150 m². 

Rakennusoikeuden nostamisen perusteena on se, että nykyisin sallitaan lomarakennusten rakennusoikeuden 

olevan huomattavasti suurempi kuin 120 k-m². 

Päärakennuksen rakennuksen kokoa lisäksi porrastetaan sen mukaan kuinka kaukana rannasta 

se sijaitsee seuraavasti: 

Alle 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle rannasta 

yli 95 k-m² tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle rannasta 

Tällä on pyritty siihen, että muutos nykytilanteeseen ei ole niin valtava ja aiheuta maisemallisia 

muutoksia ja toisaalta turvaa nykyisen rakennuskannan säilymistä. 

Rajaksi on valittu 95 k-m², koska voidaan arvioida, että nykyiset suurimmat voimassa olevan 

kaavamääräyksen täyttävät päärakennukset ovat 95 k-m². Arvio perustuu siihen, että kun 

maksimi rakennusoikeus on ollut 120 k-m² ja siitä saunaan on saanut käyttää 25 k-m², niin 

21

päärakennukseen on jäänyt rakennusoikeutta 95 k-m². Nämä 95 k-m²:n suuruiset päärakennukset 

ovat sijoittuneet kaavamääräyksen mukaan 25 m etäisyydelle rannasta. 

4.3.3 


Kaavamuutos on laajuudessaan merkittävä, koska se koskee lähes viittäsataa lomarakennuspaikkaa. 

Muutos todennäköisesti aktivoi lomarakennuspaikkojen omistajia laajentamaan tai 

kokonaan uusimaan lomarakennuksia tai rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia. Rakennusoikeuden 

porrastamisella on kuitenkin turvattu se, että 25 m:n etäisyydelle rannasta ei 

rakenneta nykyistä suurempia päärakennuksia. 

Suurempi rakennusoikeus mahdollistaa laadukkaan loma-asunnon rakentamisen, joka soveltuu 

myös ympärivuotiseen käyttöön. Tämä johtaa siihen, että loma-asunnolla vietetään aikaa 

enemmän ja mahdollisesti siirrytään sinne jopa asumaan pysyvästi. 

4.3.3.1 

Kuntataloudelliset vaikutukset 

Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia. 

Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laaja ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja 

infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi. 

Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla 

maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus 

saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle 

kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan 

rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen 

käyttöön. (Koski) 

4.3.3.2 

Maisemalliset vaikutukset 

Rakennusoikeuden nostaminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia sellaisilla alueilla, joissa 

rantapuusto on poistettu määräysten vastaisesti rakennusten ja rannan välistä tai rantapuustoa 

ei ole. Muilla alueilla maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu. Maisemallisia vaikutuksia 

ehkäisee tehokkaasti rakennusoikeuden porrastus sekä määräys, jonka mukaan rakentamisen 

tulee sopeutua maastoon sekä suojapuuston vaatimus. 

4.3.3.3 

Liikenteelliset vaikutukset 

Koska lomarakennuspaikkoja mahdollisesti käytetään enemmän, vaikuttaa se myös liikenteen 

lisääntymiseen. Tämä varsinkin siinä tapauksessa, jos lomarakennuspaikkoja ryhdytään käyttämään 

suuressa määrin vakituiseen asuinkäyttöön. Nykyisillä liittymäjärjestelyillä yleisille 

teille sekä valtatielle liikennemäärät saisivat moninkertaistua, jotta liikenteellisiä ongelmia 

syntyisi. On todennäköistä, että liikennemäärät eivät tule kasvamaan näin merkittävästi. 

4.4 RA-1, RA-2 ja RA-3 alueet 

4.4.1 


Voimassa olevassa kaavassa RA-1- merkinnällä on osoitettu rakennuspaikkoja, joille voi sijoittaa 

joko loma-asunnon tai ympärivuotisen asunnon. Näiden rakennusoikeus on 250 k-m². RA- 

2 merkinnällä merkityt rakennuspaikat ovat vastaavia, mutta niillä päärakennus tulee sijoittaa 

vähintään 70 metrin etäisyydelle rantaviivasta. RA-3 –merkinnällä on merkitty yhteisrantaisia 

lomarakennuspaikkoja, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa enimmillään olla 450 k-m². Edellä 

esitetyssä taulukossa on esitetty kyseisten rakennuspaikkojen oleellisimmat määräykset. 

4.4.1 


Kaavalla muutetaan RA-1 ja RA-2 –rakennuspaikat pääosin A-rakennuspaikoiksi, mikäli ne 

sijoittuvat lähelle viemäriä tai ovat lähellä tiiviimpää asutusta. Muutoin merkinnät muutetaan 

RA-merkinnöiksi. 

RA-1 ja RA-2 rakennuspaikkoja on muutettu A-rakennuspaikoiksi yhteensä 20 kpl ja 10 kpl 

niistä on muutettu RA-rakennuspaikoiksi. 

Yhteensä 2 RA-3 rakennuspaikkaa muutetaan kahdeksi RA-rakennuspaikaksi, koska niiden 

voidaan katsoa olevan jo käytännössä rantaan rajoittuvia. 

22

4.4.1 


Kaava selkiytyy, koska kaavalla otetaan kanta onko rakennuspaikka tarkoitettu asuin- vai lomarakennukselle. 

Koska muutos ei koske merkittävää määrää rakennuspaikkoja, ei muutoksella 

ole merkittäviä vaikutuksia. 

4.5 Ranta-asemakaava-alueet 

4.5.1 


Voimassa olevaan yleiskaavaan ei ole merkitty ranta-asemakaavoitettuja alueita. Tämän johdosta 

on työlästä selvittää millä alueilla noudetaan jotain muuta kaavaa kuin yleiskaavaa. 

4.5.2 


Ranta-asemakaava-alueet osoitetaan yleiskaavakartalla siten, että ne erottuvat selvästi. 

4.5.3 


Rantayleiskaavan sisältö selkeytyy ja tulkinnanvaraisuus vähenee. 

23

4.6 Rakennuspaikkojen siirrot 

4.6.1 

Hietaranta (2) 

Muutoskohteet sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa, Hietasaaressa, tilalla Hietaranta (580- 

426-4-39), tilalla Hietasaari (580-426-4-32) ja 580-426-4-38. 

Kuva 10. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta.(oyk_ote_2) 

4.6.1.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Hietasaari on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa 

(RA), jotka ovat rakentamattomia. Tilalla Hietaranta on maa- ja metsätalousalueelle (M), 

rakennettu loma-asunto. 

Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 

4.6.1.2 

Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus 

Asia on havaittu kaavamuutosprosessin yhteydessä ja se korjataan Parikkalan kunnan aloitteesta. 

Alue on yksityisessä omistuksessa. 

4.6.1.3 

Muutoksen kuvaus 

Kaavamuutoksella siirretään tilalta Hietasaari rakennusoikeus tiloille Hietaranta ja 580-426-4- 

38. 

4.6.1.4 

Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset 

Alueet, jonne rakennuspaikat siirretään, ovat osin rakennettuja, joten merkittäviä muutoksia 

nykytilanteeseen ei tule. 

24

4.6.2 

Pöllökallio (3) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa, Viklansaaren edustalla, tilalla Pöllökallio 

(580-432-8-64) ja Särkänpää (580-432-8-35). 


4.6.2.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Särkänpää on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA) tilan kaakkoisreunaan, alue on rakentamaton. Tilasta on lohkottu tila Pöllökallio, joka on 

voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lomarakennus 

sijaitsee tilalla Pöllökallio. 


4.6.2.2 




4.6.2.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalta Särkänpää rakennusoikeus tilalle Pöllökallio. 

4.6.2.4 


Alue, jonne rakennuspaikka siirretään, on rakennettu, joten merkittävä muutoksia nykytilanteeseen 

ei tule. 

25

4.6.3 

Harkonsilta (10) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen läntisimmässä osassa Harkonsuolla tilalla Harkonsilta 

(580-428-24-19), tilalla Suopala (580-428-24-18) sekä tilalla Niilola (580-428-4-4). 

Kuva12. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta.(oyk_ote_10-26) 

4.6.3.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Harkonsilta on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa 

(RA), jotka ovat rakentamattomia. Rakennuspaikat ovat suolla ja näin ollen huonosti rakennettavissa. 

Kaavassa ei ole osoitettu tiloille Suopala ja Niilola rakennusoikeutta. Tilalle 

Suopala on rakennettu lomarakennus ja tilalle Niilola on rakennettu saunarakennus. 

Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila Suopala on ollut kaavaa laadittaessa 

tilaa Harkonsilta. 

4.6.3.2 


Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilat Harkonsilta, 

Suopala ja Niiilola. 

4.6.3.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalta Harkonsilta rakennusoikeus tiloille Suopala ja Niiilola. 

4.6.3.4 


Alueet, jonne rakennuspaikat siirretään, ovat rakennettuja, joten merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen 

ei tule. Vaikutukset mahdollisesti tarkentuvat selvitysten laatimisen jälkeen. 

26

4.6.4 

Poukama (37) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itä-reunassa, Uukuniemen kirkonkylältä noin kaksi kilometriä 

itään, Pyhäjärven rannassa, tilalla Poukama (580-432-6-49 ja tilalla Rile (580-432-6- 

42). 


4.6.4.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa, tilalle Poukama on osoitettu pieni alue lomaasuntoalueeksi 

(RA), joka on rakentamaton. Tilan Poukama maa- ja metsätalousalueelle (M) 

on rakennettu lomarakennus. Tilalle Rile on osoitettu laajempi loma-asuntoalue (RA). 


4.6.4.2 




4.6.4.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalta Rile rakennusoikeus tilalle Poukama. 

4.6.4.4 


Alue, jonne rakennuspaikka siirretään, on rakennettu, joten merkittävä muutoksia nykytilanteeseen 

ei tule. 

27

4.6.5 

Pankolanmäki (58) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen keskiosassa, Papinniemessä, Pyhäjärven rannalla, Paksuniemenlahdessa 

tilalla Pankolanmäki (580-432-3-64). 


4.6.5.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Pankolanmäki on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA), joka on rakentamaton. Lomarakennus sijaitsee tilan pohjoisosassa. 

Maakuntakaavassa alue on matkailun ja virkistämisen kohdealueella sekä maakunnallisesti 

merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön alueella. 

4.6.5.2 


Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Pankolanmäki. 

4.6.5.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalla Pankolanmäki rakennusoikeus hieman etelään päin saman 

tilan alueella. 

4.6.5.4 


Alue, jonne rakennuspaikka siirretään soveltuu paremmin rakentamiseen, kuin voimassa olevassa 

rantaosayleiskaavassa merkitty rakennuspaikka. 

28

4.6.6 

Kellokarpalo (59) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen keskiosassa Kellosaaressa, Pyhäjärven rannalla, tilalla 

Kellokarpalo (580-432-11-25). 


4.6.6.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kellokarpalo on osoitettu viisi lomarakennuspaikkaa 

(RA), joista yksi on rakennettu. Rakennuspaikoista neljä ovat tilan Kellosaaren osan eteläreunassa 

ja yksi Kellosaaren pohjoisosassa 

Maakuntakaavassa alue on luonnonsuojelualueella. 

4.6.6.2 

Kaavoitusaloitteen tekijä ja maanomistus 

Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Kellokarpalo. 

4.6.6.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalla Kellokarpalo rakennusoikeus tilan Kellosaaren osan eteläreunaan. 

4.6.6.4 


Alue, jonne rakennuspaikka siirretään soveltuu paremmin rakentamiseen, kuin voimassa olevassa 

rantaosayleiskaavassa merkitty rakennuspaikka. Merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen 


29

4.6.7 

Värtsi (60) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen keskiosassa, Uukuniemen kirkonkylältä kolme kilometriä 

pohjoiseen, Pyhäjärven rannalla, tilalla Värtsi (580-432-9-15). 


4.6.7.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Värtsi on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa, 

(RA) yksi tilojen Jeronniemi (580-432-9-5) ja Karppila (580-432-9-14) väliin. Tilan toinen lomarakennuspaikka 

on osoitettu tilan Lahdensuu (580-432-9-6) pohjoispuolelle, alueet ovat 

rakentamattomia. 


4.6.7.2 

Kaavoitusaloitteen tekijä ja maanomistus 

Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Värtsi. 

4.6.7.3 


Kaavamuutoksella siirretään rakennusoikeus tilalla Värtsi tilan keskiosaan, Luotosaarten edustalle. 

4.6.7.4 


Alue, jonne rakennuspaikka siirretään, soveltuu paremmin rakentamiseen, kuin voimassa olevassa 

rantaosayleiskaavassa merkitty rakennuspaikka. Merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen 


30

4.6.8 

Rajala (63) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen eteläisimmässä osassa Suojärven rannalla tilalla Rajala 

(580-432-24-14) ja tilalla Tyynelä (580-432-16-4). 

Kuva 17. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta.(oyk_ote_63-64) 

4.6.8.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Rajala on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa 

(RA), jotka ovat rakentamattomia. Rakennuspaikat ovat kallioalueella. Kaavassa ei ole osoitettu 

tilalle Tyynelä rakennusoikeutta. 


4.6.8.2 


Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilat Rajala ja 

Tyynelä. 

4.6.8.3 


Kaavamuutoksella siirretään tilalla Rajala rakennusoikeus tilan eteläreunaan ja tilalta Rajala 

rakennusoikeus tilalle Tyynelä. 

4.6.8.4 


Alueet, jonne rakennuspaikat siirretään soveltuvat paremmin rakentamiseen ja ovat jo olemassa 

olevan tieyhteyden varrella. Vaikutukset mahdollisesti tarkentuvat selvitysten laatimisen 

jälkeen. 

31

4.7 Rakennuspaikkojen laajennukset 

4.7.1 

Kontula (4) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen koillisosassa, Sirnihanlahden läheisyydessä, tilalla Kontula 

(580-429-3-37). 


4.7.1.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kontula on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA), joka on rakennettu. Lomarakennus sijaitsee osittain maa- ja metsätalousalueella (M). 

4.7.1.2 




4.7.1.3 


Kaavamuutoksella lomarakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakennustilanteen 

mukaisesti tilan Kontula alueelle. 

4.7.1.4 


Alueet, jonne loma-asutusaluetta laajennetaan, ovat rakennettu, joten merkittäviä muutoksia 

nykytilanteeseen ei tule. Kaava selkiytyy alueen osalta. 

32

4.7.2 

Anttila (7) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen läntisimmässä osassa Hevonselkiensärkän läheisyydessä, 

Pyhäjärven rannalla, tilalla Anttila (580-428-3-42). 


4.7.2.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa ei tilalle Anttila ole osoitettu lomarakennuspaikkoja 

(RA). Lomarakennuspaikat ovat osoitettu viereisille tiloille. Tilalla Anttila on luvanmukainen 

lomarakennus maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). 


4.7.2.2 

Kaavamuutoksen aloitteen tekijä ja maanomistus 



4.7.2.3 


Lomarakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakennustilanteen mukaisesti. 

4.7.2.4 

Kaava selkiytyy alueen osalta. 


33

4.7.3 

Mäkelä (9) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen läntisimmässä osassa Hevonselkiensärkän läheisyydessä, 

Pyhäjärven rannalla, tilalla Mäkelä (580-428-6-33) 


4.7.3.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa on tilalle Mäkelä osoitettu yksi lomarakennuspaikka. 

Lomarakennus on rakennettu lomarakennusalueen ulkopuolelle. Tilan luvanmukainen lomarakennus 

on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). 


4.7.3.2 




4.7.3.3 


Lomarakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakennustilanteen mukaisesti. 

4.7.3.4 



34

4.7.4 

Kaukola (16) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itäreunassa, Salmisaaressa, tilalla Kaukola (580-429-3- 

29). 


4.7.4.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kaukola on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA) sekä maa- ja metsätalousalueetta (M). Tilalle on rakennettu, mutta rakennukset sijaitsevat 

osittain maa- ja metsätalousalueella. 

4.7.4.2 

Kaavamuutoksen tekijä ja maanomistus 

Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Kaukola. 

4.7.4.3 



mukaisesti koko tilan Kaukola alueelle. 

4.7.4.4 


Alueet, jonne loma-asutusaluetta laajennetaan, ovat rakennettu, joten merkittäviä muutoksia 

nykytilanteeseen ei tule. Kaava selkiytyy alueen osalta. 

35

4.7.5 

Tiittala (18) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen kaakkoisreunassa, Paakalahdessa, tilalla Tiittala (580- 

427-1-42) sekä tilalla Rajala (580-427-1-21). 


4.7.5.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa tilalle Rajala on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa 

(RA). Lomarakennus on osittain rakennettu lomarakennusalueen viereen maa- ja metsätalousalueelle 

(M), tilalle Tiittala. Kaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta tilalle Tiittala. 


4.7.5.2 




4.7.5.3 


Kaavamuutoksella lomarakennuspaikkoja laajennetaan tilalle Tiittala tilalta Rajala. 

4.7.5.4 



36

4.7.6 

Kolkutranta (22) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itä-reunassa, Kolkutniemissä, tilalla Kolkutranta (580- 

427-3-16). 


4.7.6.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa, tilalle Kolkutranta on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA), joka on rakentamaton. Tilan maa- ja metsätalousalueelle (M) on rakennettu lomarakennuksia. 


4.7.6.2 

Kaavamuutosaloitteentekijä ja maanomistus 



4.7.6.3 



mukaisesti tilalla Kolkutranta. 

4.7.6.4 



37

4.7.7 

Petäjärinne (23) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itä-reunassa, Kolkutniemissä, tilalla Petäjärinne (580- 

427-3-11). 


4.7.7.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Petäjänrinne on osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA), joka on rakennettu. Rakennus sijaitsee osittain maa- ja metsätalousalueella (M). 


4.7.7.2 




4.7.7.3 



mukaisesti tilalla Petäjärinne. 

4.7.7.4 



38

4.7.8 

Kokkomäki (33) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen kaakkoisreunassa, Ukonniemessä, tilalla Kokkomäki (580- 

427-1-50). 


4.7.8.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kokkomäki on osoitettu asuinrakennusten alue 

(A), joka on rakennettu, osin asuinrakennusten alueelle ja osin maa- ja metsätalousalueelle 

(M). 

4.7.8.2 




4.7.8.3 



mukaisesti tilalla Kokkomäki. 

4.7.8.4 



39

4.7.9 

Kuljakko (36) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itäosassa, Kuljakossa, Uukuniemen kirkonkylältä koilliseen 

reilu kaksi kilometriä, tilalla Kuljakko (580-432-5-27) ja tilalla Kivelä (580-432-5-26). 


4.7.9.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa tilalle Kuljakko, Kivelä ja Kohtiranta on osoitettu 

kolme lomarakennuspaikkaa (RA), tilat ovat rakennettuja. Osa tilojen rakennuksista sijoittuu 

maa- ja metsätalousalueelle (M). 

Maakuntakaavassa alueelle ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. 

4.7.9.2 




4.7.9.3 



mukaisesti tiloilla Kuljakko ja Kivelä. 

4.7.9.4 



40

4.7.10 

Selkäsaaret (39) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itäosassa, Selkäsaaressa, tilalla Selkäsaaret (580-432-5- 

39). 


4.7.11 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Selkäsaaret on osoitettu loma-asuntoalue (RA), 

jossa on yksi rakennuspaikka sekä maa- ja metsätalousalue (M). Tilalle Selkäsaaret on rakennettu 

luvan mukaisesti molemmille saarille. 

4.7.12 




4.7.13 



mukaisesti koko tilan Selkäsaaret alueelle. 

4.7.14 



41

4.7.15 

Hirvala (40) 

Muutoskohteet sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa, Hietasaaressa, tilalla Hirvala (580-426- 

4-37) ja tiloilla 580-426-4-36, 580-426-4-35. 


4.7.15.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle 580-426-4-37, 580-426-4-36 ja 580-426-4-35 on 

osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa (RA), joista yksi on rakennettu. 


4.7.15.2 




4.7.15.3 

Kaavamuutoksen kuvaus 

Kaavamuutoksella lomarakennuspaikkoja laajennetaan tilojen 580-426-4-37, 580-426-4-36 ja 

580-426-4-35 alueella. 

4.7.15.4 


Kaava selkeytyy kun rakennuspaikka rajataan lohkotilan mukaiseksi. Vaikutukset täsmentyvät 

kaavaehdotusvaiheessa. 

42

4.7.16 

Hietasaari (41) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa, Hietasaaressa, tilalla Hietasaari (580-426- 

4-32) ja tilalla Vartiomaja (580-426-26-0). 


4.7.16.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on osoitettu kaksi lomarakennuspaikka (RA), jotka 

ovat saaren itäosassa. Kyseiset rakennuspaikat ovat rakentamattomia. Tilan Hietasaari 

eteläosassa rannan puoleisella alueella sijaitsee tila Vartiomaja, jolla on yksi lomarakennuspaikka, 

joka on rakentamaton. 

4.7.16.2 


Asia on havaittu kaavamuutosprosessin yhteydessä. Tila Hietasaari on yksityisessä omistuksessa 

ja tilan Vartiomaja omistaa Suomen valtio. 

4.7.16.3 


Kaavamuutoksella tilalla Vartiomaja sijaitseva loma-asutusalue laajennetaan tilalle Hietasaari, 

jotta rakentaminen on mahdollista sijoittaa riittävän etäälle rantaviivasta. 

4.7.16.4 


Rakentaminen voidaan toteuttaa riittävän etäälle rantaviivasta, jolloin rakennukset eivät näy 

maisemassa yhtä paljon kuin voimassa olevassa kaavassa. 

43

4.7.17 

Tervaniemi (42) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen eteläisessä osassa, Pyhäjärven rannalla, tilalla Tervaniemi 

(580-432-15-66). 


4.7.17.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila Tervaniemi on merkitty lomarakennusalueeksi (RA) 

ranta-alueen osalta. Tilan mantereen puoleinen osa on maa- ja metsätalousaluetta (M), jonne 

on rakennettu luvanvarainen lomarakennus. 


4.7.17.2 




4.7.17.3 



mukaisesti tilalla Tervaniemi. 

4.7.17.4 



44

4.7.18 

Kokkomäki (48) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen kaakkoisreunassa, Mustaniemessä, tilalla Kokkomäki 

(580-427-1-50). 


4.7.18.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on tilalle Kokkomäki osoitettu yksi lomarakennuspaikka 

(RA), joka on rakennettu osittain tilalle Kokkomäki ja osittain maa- ja metsätalousalueelle. 

Maakuntakaavassa ei ole alueella kohdistuvia merkintöjä. 

4.7.18.2 




4.7.18.3 


Lomarakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakennustilanteen mukaisesti tilalla 

Kokkomäki. 

4.7.18.4 



45

4.7.19 

Puikkari (54) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen keskiosassa, Papinniemessä, tilalla Puikkari (580-432-3- 

45). 


4.7.19.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Puikkari on osoitettu lomarakennuspaikka (RA), 

joka sijoittuu tilan ranta-alueelle. Tilalle on osoitettu myös maa- ja metsätalousaluetta (M), 

jonka alueella on luvanvarainen lomarakennus. 

Maakuntakaavassa alue on matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealueella sekä maakunnallisesti 

merkittävän kulttuurihistoriallinen ympäristö. 

4.7.19.2 




4.7.19.3 


Lomarakennuspaikkoja laajennetaan olemassa olevan rakennustilanteen mukaisesti tilalla 

Puikkari. 

4.7.19.4 



46

4.7.20 

Joensuu (67) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen länsiosassa, Anttosenmäellä, tilalla Joensuu (580-431-3- 

115). 


4.7.20.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa tilan Joensuu keskiosa on merkitty asuinrakennusten 

alueeksi (A). Kyseisellä alueella on asuinrakennuksia. Asuinrakennusten alueen järven 

puoleinen alue on merkitty ohjeelliseksi saunan rakennusalaksi (sa), joka on rakentamaton. 

Maakuntakaavassa alue on aivan maa-ainesten ottoon soveltuvan alueen lähituntumassa. 

4.7.20.2 


Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Joensuu. 

4.7.20.3 


Asuinrakennusten alue (A) laajennetaan etelään ja rantaan saakka ja saunan rakennusalaksi 

merkitty alue (sa) poistetaan. 

4.7.20.4 


Rannasta poistunut rasitetie ei enää rajoita rakentamista. Merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen 

ei tule. 

47

4.8 Rakennusoikeuslaskelman perusteella lisättävät rakennuspaikat 

4.8.1 

Hevoskallio (43) 

Muutoskohde sijaitsee kaava-alueen itäosassa, Hevoskalliossa, tilalla Hevoskallio (580-432-5- 

90). 


4.8.1.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa yleiskaavassa koko tila Hevoskallio on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi 

(MT). Tilalla ei ole rakennuksia. 

4.8.1.2 


Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan Hevoskallio. 

4.8.1.3 


Tilan itäreunaan lisätään yksi uusi lomarakennuspaikka (RA). Lomarakennuspaikka lisätään, 

koska laadittu rakennusoikeuslaskelma, joka on laadittu kaavaa laadittaessa oikeuttaa tilan 

vielä yhteen uuteen lomarakennuspaikkaan. 

4.8.1.4 


Vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa. 

48

4.9 Rakennuslupatilanteesta johtuvat rakennuspaikkojen lisäykset 

4.9.1 

Nykytilanne 

Voimassa olevassa kaavassa on ristiriitaisuuksia olemassa olevaan rakennuslupatilanteeseen 

verrattuna. Kaikki rantavyöhykkeellä olevat luvanmukaiset asuin- ja lomarakennukset tulee 

osoittaa kaavassa, muutoin rakennuspaikoilla ei ole rakennusoikeutta. 

Kaavamuutosaloitteet näiltä osin on tullut kaavanlaatijalta ja niitä on havaittu kaavaprosessin 

aikana. 

4.9.2 

Kaavamuutoksen kuvaus 

Kaavaan lisätään yhteensä yksi rakennusluvanmukainen asuinrakennuspaikka, kahdeksan 

lomarakennuspaikkaa sekä viisi erillisen saunan rakennuspaikkaa. 

4.9.3 


Kaava selkeytyy muutoksen seurauksena. Alueet ovat jo rakennettuja, joten ympäristöön ei 

kohdistu erityisiä vaikutuksia. 

4.10 Matkailupalvelujen alueet 

Tokkarinniemi muutetaan kokonaisuudessaan erityistoimintojen (ER) alueesta matkailupalvelujen 

alueeksi (RM). Alueelle on rakennettu rajavartioston toimintoja palvelevia rakennuksia. 

Kaavalla mahdollisestaan alueelle lisärakentaminen, joka toteutetaan ranta-asemakaavalla. 

Yleiskaavalla ei oteta kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalaneliömetreinä, koska 

se määrittyy tarkemmin ranta-asemakaavassa. Alustavan suunnitelman mukaan alueelle on 

tarkoitus rakentaa noin 5000 k-m2:ä uudisrakentamista. 

Mäkrävaaraan on voimassa olevassa kaavassa osoitettu laaja loma- matkailupalveluvaraus 

(R). Kaavamääräyksen mukaan alue ei eroa RM-merkinnästä. Tämän johdosta kyseinen alue 

muutetaan RM-alueeksi. 

4.11 Muut muutokset 

4.11.1 

Kaava-alue 

Kaavalla ei muuteta Sarvisalon eteläosaa, koska alue on siirtynyt Kesälahden kunnalle. Näin 

ollen kaavamuutosalueeksi on rajattu vain nykyinen Parikkalan kunnan puoleinen alue. 

4.11.2 

Venereittimuutokset 

Hevoskalliolta osoitetaan venereittiyhteys Salmenlammen kautta Sirnihanlahteen ja edelleen 

Kalattoman selälle. 

49

5. Laaditut selvitykset 

Kaavamuutosta varten laaditaan kaavaehdotusvaiheessa luontoja maisemaselvitys, jonka 

tulokset kuvataan kaavaselostuksessa. Luonnon osalta selvityksen laatii biologi ja maiseman 

osalta maisema-arkkitehti. 

Kaavaselostuksessa on lisäksi kuvattu nykytilanteen tietoja pohjautuen olemassa oleviin selvityksiin 

ja aineistoihin. 

6. Vaikutusten arviointi 

Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin kestävä menettely ja se täsmentyy prosessin 

edetessä. Vaikutustenarviointi tarkoittaa sitä, että arvioidaan millaisia vaikutuksia toteutunut 

kaava tuo mukanaan verrattuna siihen tilanteeseen, että kaavamuutosta ei olisi laadittu. Laajan 

yleiskaavan vaikutustenarviointi on erityyppistä kuin hankkeen, joka toteutuu nopeasti 

kaavan vahvistumisen myötä. Uukuniemen yleiskaava ei toteudu välttämättä täysin koskaan 

tai toteutumiseen menee todennäköisesti useita kymmeniä vuosia. Tällöin vaikutustenarvioinnissakin 

on kyettävä ennustamaan millainen tuleva kehitys olisi ilman kaavamuutosta. Vaikutustenarviointi 

perustuu kaavoittajan näkemyksiin, asiantuntijoiden tarkasteluun, maanomistajien 

palautteeseen sekä viranomaisten näkemyksiin. 

6.1 Vaikutukset ihmisten oloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset 

Kaavalla ei merkittävästi muuteta ihmisten elinoloja ja elinympäristöä verrattuna tilannetta 

voimassa olevaan kaavaan tai nykytilanteeseen. 

6.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen 

Kaavamuutoksella ei juurikaan ole vaikutuksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Joitakin 

aiemmin peltoalueina olleita alueita on kaavamuutoksessa osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön, 

joten kaava ei rajaa näillä alueilla maankäyttöä pelkästään peltoalueeksi. 

6.3 Vaikutukset virkistykseen 

Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen. Virkistysmahdollisuudet hieman paranevat 

osoitettujen virkistysreittien myötä. 

6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin 

ja luonnonsuojeluun 

Kaavan keskeiset muutokset luonnonympäristöön aiheutuvat niille alueille, joille voimassa oleva 

kaava ei salli rakentamista, mutta kaavamuutoksen myötä rakentaminen mahdollistuu. 

Nämä alueet n yksittäisiä kohteita ja niiden vaikutukset on ranta-alueiden osalta osoitettu 

edellä. Vaikutustenarviointi täsmentyy biologin maastokäyntien myötä. 

Kyläalueiden laajenemisalueiden osalta (AT) vaikutusten arviointi esitetään biologin maastokäyntien 

jälkeen. 

Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu ja metsäalueet pirstoutuvat. Uusien rakennusten 

myötä alueella tarvitaan kuitenkin myös uusia tieyhteyksiä, jotka voivat osaltaan lisätä 

rakentamistoimien vaikutusta luonnonympäristöihin. Kaava-alueen kokonaispinta-alaan suhteutettuna 

muutokset ovat erittäin vähäisiä. 

Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, joihin kaavan vaikutukset 

kohdistuisivat. Luo-merkinnöillä on pyritty turvaamaan erityisesti uhanalaisten sekä luontodirektiivin 

liitteen IV(a) lajien elinolojen säilyminen kaava-alueella. 

50

6.5 Vaikutukset Natura-alueisiin 

Kaavaa varten tehdään kaavaehdotusvaiheessa Natura-arvioinnin tarveharkinta, jossa tullaan 

esittämään vaikutukset Pyhäjärven Natura-alueeseen. 

6.6 Vaikutukset talouteen 

Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kaavalla ei rajoiteta alueen elinkeinotoimintoja 

siten, että siitä aiheutuisi erityisiä taloudellisia menetyksiä. 

6.7 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 

Kaavalla ei muuteta merkittävästi maisemaa, kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä. 

Tiedossa olevat ja nykyisin olemassa olevat kohteet on osoitettu kaavakartalla. AT-alueiden 

osalta maisemalliset vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa. 

7. Toteuttaminen 

Kaavamuutosten toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä toteuttamaan 

kaavan sallimia muutoksia. Alueelle on osoitettu kaksi melko rakentamatonta 

matkailupalvelujen aluetta, joille voidaan rakentaa mahdollisesti melko massiivisiakin rakennuksia. 

Näiden alueiden toteuttamisaikataulusta ei kuitenkaan ole tietoa. 

Parikkalan kunnalla sen jälkeen kun kaava on lainvoimainen, ei ole juurikaan roolia kaavamuutoksen 

toteuttamisen suhteen. 

Hollolassa 28.päivänä toukokuuta 2012 

Ramboll Finland Oy 

Matti Kautto 

yksikön päällikkö 

Markus Hytönen 

kaavoitusinsinööri 

Lähteet 

Uukuniemen yleiskaava, 1999 

Juvonen, 2009. Uukuniemen historia 

http://www.uukuniemi.net (20.4.2012) 

Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo. Vakituisen ranta-asutuksen 

kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007. 

www.rky.fi (6.10.2010) 

Parikkalan kunnan rakennusvalvonta rekisteri ja (RHR) 

Parikkalan kunnan rakennusjärjestys 

Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri 

51

Yhteystiedot 

Tiedustelut ja valmistelu 

Ramboll Finland Oy 

Konsultin yhteyshenkilö 

Kaavoitusinsinööri 

Markus Hytönen 

puh. 020 755 7827 

markus.hytonen@ramboll.fi 

Terveystie 2, 15870 Hollola 

Yksikönpäällikkö 

Matti Kautto 

Puh. 020 755 7841 

mattti.kautto@ramboll.fi 

Terveystie 2, 15870 Hollola 

Valmistelun ohjauksesta vastaa 


vs. Tekninen johtaja 

Heikki Määttänen 

Puh. 044 7811 220 

heikki.maattanen@parikkala.fi 

52

Kaavaselostus (3,4 Mb) - Ramboll

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?