Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
“Lopulta saatiin kuukauden<br />
aikana prosessin energiankulutus<br />
putoamaan kolmannekseen otsonoinnin<br />
vaatimasta energiasta.”<br />
– Vielä parempi olisi käyttää<br />
koronapurkauspuhdistusta<br />
hiekkasuodatuksen jälkeiseen<br />
veteen, mutta täällä vedessä on<br />
siinä vaiheessa jo klooridioksidi<br />
mukana, joten se ei ollut mahdollista,<br />
Hatakka selostaa.<br />
– Putkistossa on oltava desinfiointikykyä<br />
tulevaisuudessakin,<br />
joten kloorauksesta ei voida<br />
kokonaan luopua, koska otsoni<br />
ei säily verkostossa riittävän<br />
kauan. Ongelmana on myös<br />
nykyisen raakaveden kesäisin<br />
korkea lämpötila, joka heikentää<br />
desinfioinnin tehoa, Tampereen<br />
Veden käyttöpäällikkö<br />
Matti Virkamäki huomauttaa.<br />
Menetelmällä on laboratoriossa<br />
kyetty hapettamaan sellaisiakin<br />
yhdisteitä, joihin perinteinen<br />
otsonointi ei ole tehonnut.<br />
Tällaisia ovat muun muassa<br />
metaani jätevedenpuhdistuksessa<br />
ja talousvesipuolella muun<br />
muassa hormonit.<br />
Teho paranee happipitoisuutta<br />
nostamalla<br />
Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä<br />
olisi mahdollista<br />
korvata desinfioinnin lisäksi<br />
muitakin puhdistusprosessin<br />
vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden<br />
perusteella energiaa kuluu<br />
silloin niin paljon, että menetelmän<br />
kustannustehokkuus katoaa.<br />
Ruskon pilotissa sähköä käytetään<br />
noin 40 Wh puhdistettua<br />
vesikuutiota kohti eli noin 0,5<br />
sentin edestä.<br />
Laitteiston läpi ajettiin kesällä<br />
vettä noin kuusi kuutiometriä<br />
tunnissa. Puhdistustehoa<br />
on mahdollista parantaa nostamalla<br />
reaktorin happipitoisuutta.<br />
Teho kaksinkertaistuu, jos<br />
reaktorin happipitoisuus on 60<br />
prosenttia. Kustannusvertailua<br />
lisähapen käytön ja ilman hapen<br />
varassa toimivien reaktorien<br />
välillä ei ole vielä tehty. Sen<br />
sijaan otsonoinnin energian kulutuksesta<br />
on tietoa.<br />
– Otsonia annostellaan tyypillisesti<br />
2–10 mg/l, ja otsonin<br />
valmistamiseen kuluu energiaa<br />
noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen<br />
otsonoinnin energiakustannus<br />
vaihtelee välillä 40–350 Wh/m 3 ,<br />
Henry Hatakka sanoo.<br />
– Kun energian hinta nousee<br />
koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen<br />
on tärkeää, käyttöpäällikkö<br />
Virkamäki korostaa.<br />
Vähän huollettavaa<br />
Laitteistossa on varsin vähän<br />
kunnossapitoa vaativia kohteita.<br />
Korkeajännitteisen sähköpurkauksen<br />
tuottava elektrodilanka<br />
joudutaan vaihtamaan<br />
aika ajoin, mutta senkin käyttöikä<br />
on Hatakan mukaan varsin<br />
pitkä.<br />
– Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa<br />
myös vedenjakorakenteet<br />
vaativat jonkin verran<br />
huoltoa, mutta uskon, että täyden<br />
mittakaavan laitoksessa siihen<br />
löydetään lähes huoltovapaa<br />
suunnitteluratkaisu. Koko<br />
laitteiston käyttöiäksi voi arvioida<br />
noin 30 vuotta.<br />
Pilottilaitteistosta voidaan<br />
helposti skaalata tuotantokäyttöön<br />
soveltuva laitteisto. Generaattori<br />
tosin joudutaan vaihtamaan<br />
vesijäähdytteiseksi varsin<br />
pian koon kasvaessa.<br />
– Isompiin laitoksiin voidaan<br />
ja on usein muistakin syistä<br />
viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja.<br />
Toistaiseksi kokemuksia<br />
on enimmillään 10 kilowatin<br />
generaattoreista, Henry<br />
Hatakka sanoo.<br />
Ennen täyden mittakaavan<br />
laitoksen rakentamista kannattaa<br />
hänen mielestään ehdottomasti<br />
selvittää lisähapen käytön<br />
kustannustehokkuus. Tätä<br />
on tarkoitus testata myös käynnissä<br />
olevalla Ruskon pilottilaitteistolla.<br />
– Tarkoituksena on myös<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
9
Change language