17.01.2015 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

VESIHUOLTO<br />

“Kloorauksesta ei<br />

voida kokonaan<br />

luopua, koska otsoni<br />

ei säily verkostossa<br />

riittävän kauan.”<br />

20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon<br />

vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien<br />

välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä,<br />

kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa.<br />

neiden suhteen. Ongelma saatiin<br />

ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt<br />

luotettavasti.<br />

– Matkan varrella hajotettiin<br />

muutama reaktori, mutta lopulta<br />

saatiin kuukauden aikana<br />

prosessin energiankulutus putoamaan<br />

kolmannekseen otsonoinnin<br />

vaatimasta energiasta,<br />

Hatakka kertoo.<br />

Ongelmia on matkan varrella<br />

ollut muitakin. Varsinkin veden<br />

ollessa kylmää reaktorissa syntyvä<br />

otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon<br />

rakennetussa säiliössä.<br />

– Kun sisäilman otsonin rajaarvot<br />

ovat Suomessa vielä puolta<br />

pienemmät kuin muualla EU:ssa,<br />

niin asialle oli tehtävä jotakin.<br />

Täällä se tarkoitti veden johtamista<br />

putkessa laitosrakennuksen<br />

ulkopuolelle.<br />

Sähköpurkaus korvaa<br />

otsonoinnin<br />

Ruskon nykyinen puhdistusprosessi<br />

ei sisällä otsonointia, joten<br />

suoraa vertailua siihen ei täällä<br />

voida tehdä. Laitteistoon tuleva<br />

vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista<br />

flotaation jälkeen.<br />

Sähköpurkaus veden desinfioinnissa<br />

Henry Hatakka, TkT<br />

Lappeenranan teknillinen<br />

yliopisto / Wapulec Oy<br />

Menetelmä on kehitetty korvaamaan<br />

laadukasta vettä tuottava, mutta paljon<br />

energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia<br />

vastaava hapetusteho on saatu uudella<br />

koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu<br />

enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta<br />

energiasta. Koronapurkaus tuottaa<br />

suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta<br />

erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja.<br />

Lisäksi purkauksessa muodostuu<br />

muita hapettajia, kuten otsonia ja<br />

atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa<br />

radikaalimuodostuksessa.<br />

Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin<br />

hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat<br />

liuenneiden (orgaaniset ja jotkin<br />

epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani)<br />

aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla<br />

eli pilkkomalla haitalliset kemialliset<br />

komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi<br />

yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä<br />

kokonaan hiilidioksidiksi.<br />

Laitteisto koostuu generaattorista ja<br />

SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN<br />

TOIMINTAPERIAATE<br />

Puhdistettava vesi<br />

Ilma tai<br />

happi<br />

Generaattori<br />

Korkeajännitteinen<br />

sähköpulssi<br />

Reaktori<br />

Puhdas<br />

vesi<br />

sa on tehty yhteistyössä venäläisen<br />

Tomskin teknillisen yliopiston<br />

ja suomalaisen Wapulec Oy:n<br />

kanssa.<br />

– Menetelmää on tutkittu<br />

muuallakin, mutta venäläisillä<br />

on sen kaupallisesta käytöstä<br />

eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa,<br />

sanoo menetelmän<br />

kehittäjä ja pilottikokeita johtava<br />

tekniikan tohtori Henry Hatakka<br />

Lappeenrannan teknillisestä<br />

yliopistosta.<br />

Tutkimusta vietiin Suomessa<br />

eteenpäin Tekesin tukemalla<br />

2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä<br />

reaktorityyppiä kehitettiin<br />

poistamalla elektrodeissa käytetyt<br />

eristeet. Näin päästiin käsiksi<br />

koronapurkauksiin. Menetelmä<br />

on tehokas, mutta herkkä vedessä<br />

olevien sähköä johtavien aireaktorista.<br />

Generaattori tuottaa erittäin<br />

lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia)<br />

korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi<br />

muodostaa reaktorissa koronapurkauksen<br />

maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen<br />

elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina,<br />

norona tai kalvona) koronapurkauksen<br />

läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy<br />

muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja.<br />

Purkauksen on tapahduttava kaasussa<br />

(ilma, happi tai argon), koska kokonaan<br />

veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen<br />

hukataan moninkertainen määrä<br />

energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin<br />

yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava<br />

rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja<br />

kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella.<br />

Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen<br />

patolevyn kautta.<br />

Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan<br />

johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan<br />

hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa<br />

muodostunut ja veteen liuennut otsoni<br />

vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta<br />

riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän<br />

jälkeen se hajoaa itsestään.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!