17.01.2015 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline<br />

liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen.<br />

Espooseen Angry<br />

Birds -leikkipuisto<br />

Espoon ensimmäinen Angry<br />

Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa.<br />

Se on myös yksi Suomen<br />

ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista,<br />

jotka ovat maksuttomia<br />

ja kaikkien käytettävissä.<br />

Puiston ydin on Espoon suurin<br />

leikkiväline, jossa on muun muassa<br />

liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja<br />

riippusiltoja. Puistoon tulee myös<br />

keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia<br />

käyttäville lapsille sopivat<br />

esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko.<br />

– Leikkivälineissä ei ole mitään<br />

sähköisiä toimintoja, vaan ne<br />

houkuttelevat lapsia liikkumaan<br />

perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin<br />

maisema-arkkitehti Sari<br />

Knuuti painottaa.<br />

– Etenkin kouluikäisille puisto<br />

tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta<br />

ja toimii varmasti paikkana, jonne<br />

on helppo tulla yksinkin, vaikkei<br />

vielä olisi löytänyt kaveria uudelta<br />

asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran<br />

puheenjohtaja Cleo Bade.<br />

Leikkipaikan on suunnitellut<br />

Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet<br />

ovat Lappset Oy:n valmistamia.<br />

Lahteen Suomen<br />

suurin siirrettävä<br />

päiväkoti ja koulu<br />

Lahden Jalkarannan kaupunginosaan<br />

valmistuu lokakuuhun<br />

mennessä tiettävästi maamme<br />

laajin yhdellä kertaa toimitettu<br />

siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus.<br />

Rakennuksen 4 000 neliön<br />

tilat palvelevat Jalkarannan<br />

koulun ja päiväkodin 500 lasta ja<br />

työntekijää ainakin kolmen vuoden<br />

ajan. Vanhat tilat joudutaan<br />

purkamaan sisäilmaongelmien<br />

vuoksi.<br />

Lahden kaupunki on tehnyt<br />

tiloista Cramo Finlandin kanssa<br />

yli kolmen miljoonan euron arvoisen<br />

vuokrasopimuksen. Kyseessä<br />

on kaupungin neljäs koulu-<br />

ja päiväkotitiloja koskeva sopimus<br />

yhtiön kanssa.<br />

Sähkökaapelia<br />

tien sisäluiskaan<br />

Vilppulassa on testattu täysin<br />

uudenlaista sähköverkon maakaapelointia.<br />

Elenia Verkon ja Eltel<br />

Networksin testihanke on valittu<br />

ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä<br />

Pirkanmaan ely-keskuksen<br />

kanssa.<br />

– Pääsimme nyt ensimmäistä<br />

kertaa rakentamaan sähkökaapelia<br />

tien sisäluiskaan. Rakentaminen<br />

sujuu vauhdilla, kun<br />

voimme hyödyntää tien vierustaa.<br />

Ei tarvitse kaataa puita ja<br />

raivata, vaan teemme suoraan<br />

valmista, sanoo Elenia Verkon<br />

rakennuttamis- ja hankintajohtaja<br />

Jarkko Kohtala.<br />

Vilppulan hankkeessa työskentelevä<br />

ranskalaiskone ei tee<br />

ainoastaan kaivantoa vaan asentaa<br />

samalla kaapelit maan alle ja<br />

hoitaa suojahiekan kaivantoon.<br />

Vilppulan kaapelointikohde on<br />

valmistumassa parissa viikossa<br />

töihin varatun reilun puolentoista<br />

kuukauden sijaan. Ainoastaan<br />

maisemointi hoidetaan kaivinkoneella.<br />

Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia<br />

tien sisäluiskaan ennätysvauhtia.<br />

Juhani Eskelinen<br />

Vesihuoltomaksut<br />

nousseet<br />

maltillisesti<br />

Vesilaitosyhdistyksen kyselyn<br />

tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen<br />

nousseen maltillisesti.<br />

Talous- ja jäteveden yhteenlasketun<br />

käyttömaksun mediaaniarvo<br />

veroineen oli helmikuussa<br />

3,56 €/m 3 , mikä on viisi senttiä<br />

eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta<br />

enemmän.<br />

Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat<br />

maksavat useilla laitoksilla<br />

maksua verkkoon liittymisestä.<br />

Omakotitalojen liittymismaksut<br />

ovat 0–15 000 euroa<br />

laitoksesta riippuen. Samoin<br />

useilla laitoksilla peritään erillistä<br />

vesimittarimaksua tai kiinteää<br />

perusmaksua. Omakotitalojen<br />

kiinteät vuotuiset maksut<br />

vaihtelevat 0–500 euroa.<br />

Vesihuoltolaitosten taksojen<br />

rakenne vaihtelee hyvinkin paljon<br />

eri laitoksilla. Tämän vuoksi<br />

on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”.<br />

Vertailuhinta on laskettu<br />

lisäämällä käyttömaksuun<br />

(€/m 3 ) veden kulutuksesta riippumattomat<br />

ns. kiinteät maksut<br />

(perus- ja mittarimaksut) jaettuna<br />

esimerkkikiinteistön veden<br />

kulutuksella. Viemärilaitosten<br />

osalta kiinteään maksuun<br />

on perusmaksun lisäksi laskettu<br />

mukaan mahdollinen hulevesimaksu.<br />

Liittymismaksusta on vuosikustannuksena<br />

otettu huomioon<br />

3 prosenttia, mikä vastaa<br />

pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun<br />

sijoitetulle pääomalle.<br />

Liittymismaksun vuosikustannus<br />

on jaettu esimerkkikiinteistön<br />

veden kulutuksella ja<br />

lisätty vertailuhintaan.<br />

Näin laskettu vertailuhinta<br />

vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle<br />

veden käytöstä aiheutuvia<br />

kustannuksia vesikuutiometrille<br />

laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä<br />

on toisaalta kolmen<br />

henkilön asuttamaa omakotitaloa<br />

(180 m 3 /vuosi) ja toisaalta<br />

75 asukkaan 30 huoneiston<br />

kerrostaloa (5 000 m 3 /vuosi).<br />

VVY:n jäsenlaitoksissa talous-<br />

ja jäteveden yhteenlaskettu<br />

arvonlisäverollinen vertailuhinnan<br />

mediaani pientaloissa oli<br />

4,72 €/m 3 ja kerrostaloissa 3,85<br />

€/m 3 . Maksut ovat pientaloissa<br />

4,4 prosenttia ja kerrostaloissa<br />

2,9 prosenttia edellisvuotta<br />

korkeammat. Liittymismaksun<br />

mediaani puolestaan oli pientaloissa<br />

3 200 euroa ja keskiarvo<br />

3 895 euroa, kun liityttiin<br />

sekä vesijohtoon että viemäriin<br />

(niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua<br />

peritään).<br />

Taksatietojen perusteella<br />

ei voida tehdä johtopäätöksiä<br />

laitosten toiminnan taloudellisuudesta<br />

tai tehokkuudesta, sillä<br />

näihin vaikuttavat huomattavasti<br />

muun muassa kunnan<br />

taksapolitiikka, vedenhankinnan<br />

mahdollisuudet, jäteveden<br />

käsittelylle asetetut vaatimukset<br />

ja yhdyskuntarakenne.<br />

Paavo Taipale<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!