Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kupera-hankkeessa tutustuttiin<br />
Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin<br />
Raideliikenne ja<br />
kokeileva arkkitehtuuri<br />
menestystekijöitä<br />
Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa<br />
olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista<br />
sekä strategista otetta. Kesällä<br />
päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia<br />
tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa<br />
siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia<br />
rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden<br />
tuottamiseksi.<br />
Olli Hokkanen<br />
FM, FCG Koulutus<br />
ja konsultointi Oy<br />
Malmön 300 000 asukkaasta<br />
neljännes on syntynyt ulkomailla<br />
ja kaupungissa on edustettuna<br />
169 kansallisuutta. Puolet asukkaista<br />
on alle 35-vuotiaita.<br />
Malmö tunnetaan kansainvälisesti<br />
kestävän kehityksen vihreänä<br />
kaupunkina, jossa ekologiset<br />
kaupunkikehittämistavoitteet<br />
nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä.<br />
Tämä on tärkeää teknisen<br />
sektorin uudistamisen kannalta.<br />
Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet<br />
sekä perinteiseen ja kansainvälisesti<br />
arvostettuun Lundin<br />
yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun<br />
Malmön yliopistoon<br />
ovat tiiviit.<br />
Patrik Widerberg Malmön<br />
teknisestä virastosta kertoi, miten<br />
Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista<br />
on ajan myötä<br />
kehittynyt tiedon, palveluiden ja<br />
kommunikaatioverkostojen keskus.<br />
Tätä ”puistojen ja rannikon”<br />
kaupunkia hän luonnehtii kokeilevaksi,<br />
nuoreksi ja monikulttuuriseksi.<br />
Teknisen viraston kaupunkikehittämisen<br />
iskulauseen mukaan<br />
Malmössä ollaan mieluummin<br />
ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta<br />
silmällä pitäen nostetaan<br />
esille viisi näkökulmaa, jotka<br />
kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin<br />
ja sidosryhmiin sekä<br />
kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön.<br />
Strategisen perustan<br />
alle on luotu operatiivinen pohja,<br />
jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma<br />
voidaan laatia.<br />
Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen<br />
ohjelmista<br />
hyvinä esimerkkeinä Widerberg<br />
mainitsi kaupunkiympäristöohjelman,<br />
leikkipaikkaohjelman,<br />
aktiivisten kohtaamispaikkojen<br />
ohjelman, tapahtumapaikkojen<br />
ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman,<br />
turvallisuusohjelman ja<br />
maantieteellisen ohjelman.<br />
Kaupungin valaistukseen on<br />
kiinnitetty erityistä huomiota<br />
etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella,<br />
joka rakennettiin<br />
sosiaalisena asuntotuotantona<br />
1960–1970-luvuilla.<br />
Malmön korkein rakennus<br />
Turning Torso kohoaa<br />
190 metrin korkeuteen.<br />
Raideliikenne<br />
vihertää kaupunkia<br />
Teknisen viraston Klas Nydahlin<br />
mukaan kaupunki on pyrkinyt<br />
hyötymään erinomaisesta logistisesta<br />
sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa.<br />
Noin 10 miljardia<br />
kruunua maksanut Citytunnelprojekti,<br />
jolla on yhdistetty Malmön<br />
keskustan ja Hyllien asemat<br />
toisiinsa, tuo monia hyötyjä.<br />
Kansainvälinen hyöty on se,<br />
että pitkänmatkan rautatieyhteys<br />
kulkee Juutinrauman sillan<br />
yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista<br />
asti. Kaupunkitunnelin<br />
valmistumisen ansiosta voidaan<br />
erottaa myös alueelliset strategiset<br />
hyötytekijät, kun Öresundståg<br />
(kaukojuna) voi kulkea nyt<br />
esteettä koko Juutinrauman alueella<br />
ja Pågatåg puolestaan koko<br />
Skånen alueella. Paikallista hyötyä<br />
tuo se, että Malmön keskusta<br />
kehittyy entisestään, etenkin uuden<br />
Triangeln-aseman avaamisen<br />
jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen<br />
myötä.<br />
Rosengårdin alueen asemalla<br />
toivotaan olevan positiivinen vaikutus<br />
monikulttuuriseen alueeseen,<br />
jossa työttömyys ja rikollisuus<br />
ovat varsin korkealla tasolla<br />
ja jossa kielimuuri eristää asukkaita<br />
muusta Malmöstä. Myös<br />
Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen<br />
välinen metroyhteys on<br />
mahdollinen tulevaisuudessa.<br />
Peter Gustafsson puolestaan<br />
selosti, miten Hyllien aluetta on<br />
kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen<br />
aikana myös muilla<br />
ajankohtaisilla suunnitelmilla,<br />
joissa vihreät arvot korostuvat.<br />
Asematorin pohjoisosaan on<br />
esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita<br />
siten, että ne antavat vaikutelman<br />
pienestä metsästä, jossa<br />
voidaan järjestää erilaisia tapahtumia<br />
kaupunkilaisille.<br />
Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen<br />
osa valmistui vuonna<br />
2011 ja toisen osan on määrä valmistua<br />
vuonna 2014.<br />
Länsisatama<br />
pesi kasvonsa<br />
1800-luvun puolivälissä rakennettu<br />
Kockumsin telakka lopetti<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Change language