Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Rättisitikat parveilevat kesäisin
Suomen 2CV-kilta järjesti
50-vuotisjuhlansa merkeissä
heinäkuussa 2012 Sulkavalla
2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän
Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa
18 maasta.
Kesällä 2011 yli sata suomalaista
rättisitikkaa suuntasi Ranskassa
järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen,
johon niitä kerääntyi 7 036
kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa
Espanja ja 2015 Puolan Torun.
Legendaarinen
Citroën 2CV
Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman
jälkeen Citroënin Levalloisin
tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta
kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo,
jossa on neljä pyörää ja sateensuoja,
kuljettamaan neljää aikuista
ja heidän tavaroitaan 50
km/h:n tuntinopeudella maalla ja
kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä
ei kuormassa olevasta munakorista
saa yksiään muna rikkoutua.
Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta
enempää kuin 3 litraa 100
kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin
lisättiin, että autoa piti voida
kuljettaa silinterihattu päässä.
2CV:nprototyyppi valmistui 1939.
Sota keskeytti hankkeen, mutta
Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger
veti peitteen pois luomuksensa
päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin
tuota on tarkoitus käyttää”. Kansa
otti auton omakseen. Tuotanto nousi
500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja
joutui odottamaan vuosia.
2CV:n valmistus loppui Ranskassa
1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen
tuotiin 1950-1982 kaikkiaan
7 261 kappaletta, harrastajat vielä
omatoimisesti satakunta lisää.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä:
Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän
hengen peltihaalarit ja Sätkäkone.
2CV:n teknisiä piirteitä ovat:
rullalle kierrettävä kangaskatto
puolivälistä vaakasuoraan avautuvat
etuikkunat
tuulilasin alla avattava tuuletusluukku
lämmitysilma nousee omalla
painollaan moottoritilasta matkustamoon
tuulilasin pyyhkijän käyttövoima
nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä
käsikäyttö pienellä vivulla
kokonaispaino 600 kiloa, paljon
alumiiniosia
pinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat,
konepelti ja kattokaaret.
Mallinimi 2CV (ranskaksi deux
chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa
suoraan moottorin tehoon, vaan
moottorin iskutilavuuden mukaan
määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin.
Englantilaisia hevosvoimia
moottori tuottaa mallista
riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä
ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä
sitä ovat muutamat mopautot.
Ei löydy onnettomuustilastoista
Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa
Autokokemus (1998, B 75),
että automallien onnettomuusriskiraportista
ei löydy lainkaan Rättisitikkaa.
”Autoa on mahdoton
saada luistoon – edes liukkaalla
pinnalla. Sivuluiston sijasta se
vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus
ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia
suuremmaksi. Heikko teho
yhdistettynä yllätyksettömään ja
tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan
antaa lähes loputtomasti anteeksi
kuljettajan virheitä.”
Tapiolan leirikeskus
juhlapaikkana
Suomen 2CV-Killan oltermanni
Erkki Rajala kertoo vuoden 2012
juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan
Sätkälä, on ollut Suomen armeijan
käytössä, ja rakennukset ovat
peräisin pääosin toisen maailmansodan
ajalta. Sodan päätyttyä
alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä
ajalta on peräisin nimi Tapiola.
Myöhemmin alue myytiin Sulkavan
seurakunnalle markalla.
Pinta-ala on noin 23 hehtaaria.
Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen
tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin
suoritettavaksi talkootyönä.
Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen
vuotavat katot korjattiin.
Aluetta raivattiin ja se palautettiin
lähes alkuperäiseen asuun.”
Oltermannilla ja hänen lapsillaan
on tietenkin omat 2CV:t.
”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle
annetaan etunimi ja puhuttelu on
hän eikä se”.
Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla.
Pekka Rytilä on
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana.
Pekka Rytilä
Kuntatekniikka 5/2012
45