Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Paavo Taipale<br />
YHDYSKUNTA<br />
Integroitu yhdyskuntasuunnittelu<br />
tärkeää<br />
Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron<br />
pitänyt tukholmalaisen<br />
KTH:n professori ja<br />
SWECO:n johtava arkkitehti Ulf<br />
Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön<br />
tarjoavan lukuisia keinoja<br />
muuntaa yhdyskuntatekniikkaa<br />
ekologisesti kestävään<br />
suuntaan.<br />
Aihe herättää kiinnostusta<br />
maailmanlaajuisesti, sillä vuonna<br />
2050 jopa 75 prosenttia maapallon<br />
väestöstä arvioidaan elävän<br />
kaupungeissa.<br />
– Vaikka suurkaupungeissa<br />
päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset<br />
ongelmat korostuvat, prosessien<br />
nykyistä parempi koordinointi<br />
mahdollistaisi resurssien<br />
tehokkaamman hyödyntämisen<br />
esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa,<br />
hän sanoo.<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistyksen<br />
SKTY:n puheenjohtajan<br />
Jorma Vaskelaisen<br />
kolmivuotinen kausi<br />
IFME:n presidenttinä<br />
päättyi Helsingin<br />
kongressiin.<br />
Carl Haglund pitää mahdollisena<br />
myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen<br />
käyttöönottoa tärkeiden<br />
investointien toteutumisen<br />
varmistamiseksi.<br />
Adolfo Vera<br />
Lapsille hyvä kaupunki<br />
on hyvä kaikille.<br />
Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien<br />
rooliin tulevaisuudessa<br />
ja sanoo niiden olevan ratkaisu<br />
eikä ongelma. Hänen mielestään<br />
kaupunkisuunnittelussa tulisi<br />
lähteä lapsen maailmasta.<br />
– Kokonaisvaltainen lähestymistapa<br />
jo suunnitteluvaiheessa<br />
on tärkeää. Tämän onnistuminen<br />
edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa<br />
ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta,<br />
myös vahvaa osaamista monimutkaisten<br />
urbaanien ratkaisujen<br />
kehittämisessä ja toimeenpanossa.<br />
Ruotsissa on vuosina 2008–<br />
2012 ollut käynnissä kansallinen<br />
ohjelma, jonka tavoitteena<br />
on kaupunkikehityshankkeiden<br />
tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön<br />
parantaminen, kestävän<br />
kaupunkikehityksen esteiden<br />
tunnistaminen ja suunnittelun<br />
sosiaalisen ulottuvuuden<br />
vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa<br />
myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi<br />
kasvihuonekaasupäästöjen<br />
leikkaamiseksi.<br />
Ruotsiin rakennettiin miljoona<br />
asuntoa vuosina 1965–1975.<br />
Nyt nämä ovat peruskorjausiässä.<br />
Valtio on tukenut viime aikoina<br />
energiakorjauksia vuosittain<br />
vajaalla 20 miljoonalla eurolla<br />
myöntämällä enintään 30 prosenttia<br />
tukea peruskorjausten sellaisista<br />
lisäkustannuksista, jotka<br />
ovat aiheutuneet energiatehokkuuden<br />
parantamisesta, Ranhagen<br />
kertoo.<br />
Asukkaiden aktivoiminen<br />
kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys,<br />
jotta ihmisten tarpeet ja<br />
mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä<br />
ja palveluista tulisivat otetuksi<br />
huomioon.<br />
– Useissa ruotsalaisissa kunnissa<br />
viranomaiset käynnistävät<br />
dialogin kuntalaisten kanssa osana<br />
suunnitteluprosessia. Asukkaille<br />
tarjoutuu näin tilaisuus lausua<br />
mielipiteitään suunnitelmien<br />
vahvuuksista ja heikkouksista, sekä<br />
tuoda esille ideoita nykyisten<br />
ja uusien alueiden kehittämiseksi.<br />
Onnistuneita esimerkkejä<br />
maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin<br />
eri osa-alueiden<br />
integraatiosta löytyy Ruotsista jo<br />
nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille<br />
Tukholman Hammarby Sjöstadin,<br />
jossa vanha teollisuus- ja satama-alue<br />
on rakennettu kestävän<br />
kehityksen periaatteiden mukaisesti.<br />
Siellä kestävä asuminen toteutuu<br />
oikeastaan itsestään eikä vaadi<br />
asukkailta aktiivisia valintoja.<br />
Myös Malmön entisen satama-<br />
ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma<br />
edustaa tulevaisuuden<br />
kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.<br />
Erityisesti alueen tänä syksynä<br />
valmistuva Fullriggaren-kortteli<br />
on edelläkävijä ja maan suurin<br />
passiivi- ja matalaenergiarakentamisen<br />
alue, jonka toteutuksessa<br />
kiinteistökehittäjät ovat olleet<br />
mukana alusta lähtien.<br />
Alueen runsaasta 600 asunnosta<br />
kolmasosa on passiivitasoa<br />
ja loput matalaenergiatasoa.<br />
– Hyvä suunnittelu maksaa saavutettaviin<br />
hyötyihin nähden vähän,<br />
Ulf Ranhagen painottaa.<br />
Kampanja sai Uumajan<br />
asukkaat pyörän selkään<br />
Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan<br />
saavutukseksi valittiin<br />
Uumajan kaupungin Be Green<br />
Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia<br />
kannustettiin siirtymään yksityisauton<br />
käytöstä pyöräilijöiksi.<br />
Kaupungin 115 000 asukkaasta<br />
75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen<br />
sisällä. Tavoitteena oli<br />
saada kaupunkilaiset ymmärtämään,<br />
miten nopeaa ja helppoa<br />
Uumajassa on pyöräillä, selosti<br />
Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö<br />
Emma Ödling.<br />
Puolet kaupungissa ajettavista<br />
automatkoista on alle 10 kilometrin<br />
pituisia. Kaupunkilaisille<br />
osoitettiin testiajojen perusteella,<br />
että laajoilla alueilla keskustan<br />
lähistöllä pyörä oli nopein<br />
kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi<br />
kampanjassa käytettiin monia<br />
keinoja.<br />
– Järjestimme ”Typerin automatka”<br />
-kilpailun, kannustimme<br />
takseja luopumaan tyhjäkäynnistä<br />
ja järjestimme työpaikoille ”Pedal<br />
for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita.<br />
Tarjosimme kaupunkilaisille<br />
myös maksutta kuukauden<br />
työmatkalipun busseihin.<br />
Tulokset näkyivät pian. Puo-<br />
Adolfo Vera<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
21
Change language