Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

More documents

Recommendations

Info

PUURAKENTAMINEN edellyttää yhteistyötä Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä. Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on tarjolla Ruotsissa. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Puu kumahtaa, kun viimeiset laudat lyödään paikoilleen kolmanteen kerrokseen. On vuosi 1992 ja ruotsalaisessa Växjön kaupungissa on juuri valmistunut kielletty talo. Silloin Ruotsin laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista puutaloa. Växjön puukerrostalo tehtiin poikkeuslailla, sillä metsäisen Kaakkois-Ruotsin katsottiin olevan poikkeuksellisessa tilanteessa. – Poliitikot katsoivat karttaa. Hallitus päätti, että puusta tehdään businestä, se on ympäristöystävällistä ja sitä on kehitettävä vientituotteeksi. Växjöstä tuli ensimmäinen kaupunki, jossa puu tuli kunnan strategiaan. Meidän piti tukea ja lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön (Växjö Kommunföretag AB) projektikoordinaattori Hans Andrén kertoo. Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä poikkeuslaista ja korkeasta puurakentamisesta tuli sallittua vuonna 1994. Andrén lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle ja lupaa näyttää mitä sen jälkeen on tapahtunut. Tuhkasta nousi puuta Puurakentaminen oli iso askel kaakkoisruotsalaiselle 60 000 asukkaan Växjölle, joka oli palanut kolmesti. Sen kirkkoa olivat lieskat nuolleet seitsemän kertaa. – Ne palot tapahtuivat suurimmaksi osaksi tanskalaisten vallan aikana, Andrén huomauttaa. Hän ei ole huolissaan siitä, että puiset kerrostalot muodostaisivat maailman korkeimpia kokkoja. – Jopa teidän VTT:nne (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) on myöntänyt, ettei puurakentaminen ole ongelma paloturvallisuuden kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit pystyvät suunnittelemaan rakennukset niin hyvin. Växjön vanha kaupunkikeskusta on rakennettu kivestä ja puusta, eikä se näytä puurakentamisen kannalta mitenkään erityiseltä. Sen sijaan Växjö kaavoitti uudemman kaupunginosan, Välle Broarin niin, että kaikkien uusien rakennusten materiaalina tulee olla puuta. Samalla alueella sijaitsee myös Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt puurakentamista. Sen omat opetustilat ovat toimineet myös kokeilukenttänä. Tavoitteena on noin 1 500 asuntoa, noin 100 000 neliömetrin verran puisia koteja ja liikehuoneistoja. Kunta omistaa itse paljon: noin 12 000 asuntoa koko kaupungissa. Niiden kautta se on voinut vaikuttaa rakentamiseen. Puurakentaminen teollisemmaksi Växjön ”rakennettuja puita” on käynyt katsomassa 5 700 vierasta, ja Andrén on puhunut puun ekologisuudesta ja passiivitaloista kyllästymiseen asti. Niiden sijaan hän haluaisi puhua siitä, mitä kaupunki todella on. – Koko kaupunkisuunnittelun tulee lähteä siitä. Kaupunki on sama kuin ihmiset. Meidän on mietittävä, miten he haluavat asua. Ikeakaan ei puhu tänä päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä. Tämän päivän tyyli on asua yksin. Ruotsissa 47 prosenttia on yhden hengen talouksia. Andrén päivittelee rakennuskustannusten nousun olevan järjetöntä. Ennen asumiseen meni ihmisten tuloista keskimäärin 30 prosenttia, nyt 50. 16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 Hans Andrénin mielestä puurakentamisen arkkitehtuuriin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
YHDYSKUNTA Limnologenin julkisivu on rakennettu niin, ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu. <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 17
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 5/2012 Pyörätasku
Page 3: SISÄLTÖ 5/ 2012 6. syyskuuta 46-
Page 6 and 7: Sähköpurkauksella käsitellystä
Page 8 and 9: VESIHUOLTO “Kloorauksesta ei void
Page 10 and 11: TAMPEREEN VESI 2011 Tampereen kaupu
Page 13 and 14: VESIHUOLTO Opas vesiosuuskunnille,
Page 15: VESIHUOLTO nössä nimetty kunnan t
Page 19 and 20: pääosin metsäkonserni Södran ra
Page 21 and 22: Paavo Taipale YHDYSKUNTA Integroitu
Page 23 and 24: YHDYSKUNTA Lähes neljä vuosikymme
Page 25 and 26: YHDYSKUNTA nusta, ilmanvaihtokoneit
Page 27 and 28: HANKINNAT Kuva 1. Infra-alan tilaus
Page 29 and 30: HANKINNAT Konseptia laajennetaan mu
Page 31 and 32: HANKINNAT Konseptia laajennetaan mu
Page 33 and 34: Teemu Vehmaskoski Suomen kuntatekni
Page 35 and 36: Jyrki Vättö Kongressin laivariste
Page 37 and 38: www.ukty.fi Omavalvonta parantaisi
Page 39 and 40: TURVALLISUUS Arkadiankadun pyöräk
Page 41 and 42: TURVALLISUUS suoraan risteyksen poi
Page 43 and 44: TURVALLISUUS Jari Lepistö Jari Lep
Page 45 and 46: Rättisitikat parveilevat kesäisin
Page 47 and 48: KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Turun kaupu
Page 49 and 50: TEKNISET PALVELUT johtaja Lars Maur
Page 51 and 52: TEKNISET PALVELUT toimintansa 1980-
Page 53 and 54: KOULUTTAA välissä Mannerheimintie
Page 55 and 56: Opas yksityisteiden kunnossapitoon
Page 57 and 58: köksi Vesihuolto-yksikköön Tampe
Page 59 and 60: Tarkat laitos ja kunta sääasemat,

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?