Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

PUURAKENTAMINEN
edellyttää yhteistyötä
Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans
Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää
käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat
oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen
vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.
Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on
tarjolla Ruotsissa.
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen
Puu kumahtaa, kun viimeiset
laudat lyödään paikoilleen kolmanteen
kerrokseen. On vuosi
1992 ja ruotsalaisessa Växjön
kaupungissa on juuri valmistunut
kielletty talo. Silloin Ruotsin
laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista
puutaloa.
Växjön puukerrostalo tehtiin
poikkeuslailla, sillä metsäisen
Kaakkois-Ruotsin katsottiin
olevan poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Poliitikot katsoivat karttaa.
Hallitus päätti, että puusta tehdään
businestä, se on ympäristöystävällistä
ja sitä on kehitettävä
vientituotteeksi.
Växjöstä tuli ensimmäinen
kaupunki, jossa puu tuli kunnan
strategiaan. Meidän piti tukea ja
lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön
(Växjö Kommunföretag
AB) projektikoordinaattori Hans
Andrén kertoo.
Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä
poikkeuslaista ja
korkeasta puurakentamisesta
tuli sallittua vuonna 1994. Andrén
lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle
ja lupaa näyttää mitä
sen jälkeen on tapahtunut.
Tuhkasta nousi puuta
Puurakentaminen oli iso askel
kaakkoisruotsalaiselle 60 000
asukkaan Växjölle, joka oli palanut
kolmesti. Sen kirkkoa olivat
lieskat nuolleet seitsemän kertaa.
– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi
osaksi tanskalaisten vallan
aikana, Andrén huomauttaa.
Hän ei ole huolissaan siitä, että
puiset kerrostalot muodostaisivat
maailman korkeimpia kokkoja.
– Jopa teidän VTT:nne (Valtion
teknillinen tutkimuskeskus) on
myöntänyt, ettei puurakentaminen
ole ongelma paloturvallisuuden
kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit
pystyvät suunnittelemaan
rakennukset niin hyvin.
Växjön vanha kaupunkikeskusta
on rakennettu kivestä ja
puusta, eikä se näytä puurakentamisen
kannalta mitenkään erityiseltä.
Sen sijaan Växjö kaavoitti
uudemman kaupunginosan, Välle
Broarin niin, että kaikkien uusien
rakennusten materiaalina tulee
olla puuta.
Samalla alueella sijaitsee myös
Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt
puurakentamista. Sen omat
opetustilat ovat toimineet myös
kokeilukenttänä.
Tavoitteena on noin 1 500
asuntoa, noin 100 000 neliömetrin
verran puisia koteja ja liikehuoneistoja.
Kunta omistaa itse
paljon: noin 12 000 asuntoa koko
kaupungissa. Niiden kautta se on
voinut vaikuttaa rakentamiseen.
Puurakentaminen
teollisemmaksi
Växjön ”rakennettuja puita” on
käynyt katsomassa 5 700 vierasta,
ja Andrén on puhunut puun
ekologisuudesta ja passiivitaloista
kyllästymiseen asti. Niiden sijaan
hän haluaisi puhua siitä, mitä
kaupunki todella on.
– Koko kaupunkisuunnittelun
tulee lähteä siitä. Kaupunki
on sama kuin ihmiset. Meidän
on mietittävä, miten he haluavat
asua. Ikeakaan ei puhu tänä
päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä.
Tämän päivän tyyli on asua
yksin. Ruotsissa 47 prosenttia
on yhden hengen talouksia. Andrén
päivittelee rakennuskustannusten
nousun olevan järjetöntä.
Ennen asumiseen meni ihmisten
tuloista keskimäärin 30 prosenttia,
nyt 50.
16 Kuntatekniikka 5/2012
Hans Andrénin mielestä
puurakentamisen
arkkitehtuuriin tulisi
kiinnittää enemmän huomiota.