Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VESIHUOLTO<br />
Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston<br />
ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti.<br />
takka pohtii.<br />
Uuden menetelmän käyttökohteita<br />
Suomessa ei vielä ole<br />
arvioitu. Kun laitoksella tehtävien<br />
pilottikokeiden pohjalta<br />
päästään laskemaan todellisia<br />
energiankulutustietoja, voidaan<br />
myös arvioida sitä, millaisille<br />
suomalaislaitoksille menetelmä<br />
soveltuisi niin, että investoinnin<br />
takaisinmaksuaika olisi<br />
kohtuullinen.<br />
Tampereen Vesi mukana<br />
alan kehityshankkeissa<br />
Sopivaa vesilaitosta pilotointia<br />
varten kartoitettiin melko laajasti,<br />
ja lopulta Ruskon vesilaitos<br />
valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston<br />
rakentaminen ja asentaminen<br />
on tehty Keksintösäätiön<br />
hankerahoituksella. Ruskon<br />
vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat,<br />
analytiikan ja asennusapua sekä<br />
tarvittavan sähköenergian.<br />
– Periaatteenamme on ollut<br />
tehdä paljon yhteistyötä muun<br />
muassa oppilaitosten kanssa. Tämä<br />
on yhtenä hankkeena muiden<br />
joukossa. Ei tämä menetelmä<br />
välttämättä tule koskaan täällä<br />
tuotantokäyttöön, mutta kehitystä<br />
pitää olla mukana viemässä<br />
eteenpäin, Matti Virkamäki<br />
sanoo.<br />
Tampereen Vesi on käynnistänyt<br />
tällä hetkellä varalaitoksena<br />
toimivan Näsijärven vettä käyttävän<br />
Kaupinojan vesilaitoksen<br />
saneeraushankkeen. Näsijärven<br />
veden laatu on tällä vuosituhannella<br />
parantunut merkittävästi ja<br />
on joiltakin osin jopa parempi<br />
kuin Roineen vesi, jota Ruskossa<br />
käytetään. Vesi tullaan saneerauksen<br />
jälkeen ottamaan Näsijärvestä<br />
selvästi Roinetta syvemmältä,<br />
mikä myös vakauttaa lämpötilaa<br />
ja parantaa veden makua<br />
kesäaikana.<br />
Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat<br />
ovat jo valmiina,<br />
ja laitoksen on määrä olla<br />
käyttökunnossa kahden vuoden<br />
kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan<br />
se tulee olemaan hieman<br />
Ruskon laitosta suurempi.<br />
– Kun Kaupinojan laitos saadaan<br />
saneerauksen jälkeen käyttöön,<br />
Ruskon laitos on tarkoitus<br />
peruskorjata vuosikymmenen lopulla.<br />
Uskomme, että aikanaan<br />
saamme tänne TAVASE Oy:ltä<br />
tekopohjavettä, joka on luonnollisesti<br />
vielä paljon Roineen vettä<br />
laadukkaampaa. <br />
työtä<br />
töä täydentämässä tavanomaista<br />
puhdistusprosessia.<br />
– Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin<br />
aikanaan varsin perusteellisesti,<br />
ja nyt keskitymme enemmän<br />
ensin mainittuun perusvaihtoehtoon.<br />
Jokin aika sitten saatiin<br />
lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista,<br />
mutta niitäkään<br />
ei ole toistaiseksi otettu yleisesti<br />
käyttöön.<br />
Otsonoinnin annostuksesta<br />
opinnäytetyö käynnissä<br />
Tampereen teknillisen yliopiston<br />
kemian ja biotekniikan laitoksen<br />
professori Tuula Tuhkanen puolestaan<br />
muistuttaa, että suomalaisten<br />
pintavesien keskeisen ongelman,<br />
humuksen, poistoon on<br />
toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta<br />
edullisempia menetelmiä.<br />
– Hydroksyyliradikaalien käyttö<br />
hapetuksessa on perusteltua erityisesti<br />
silloin, kun vedessä on sellaisia<br />
epäpuhtauksia, joita muut<br />
menetelmät eivät poista.<br />
Tuhkasen mielestä on tarpeellista<br />
myös selvittää otsonoinnissa<br />
käytettävää annostusta. Tähän<br />
liittyvä opinnäytetyö on käynnissä<br />
HSY Veden kanssa.<br />
– On hiukan sellainen tuntuma,<br />
että monilla laitoksilla käytetään<br />
otsonoinnissa tällä hetkellä<br />
liian suurta turvamarginaalia. Sen<br />
pienentäminen alentaisi otsonoinnin<br />
kustannuksia. On kuitenkin<br />
hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin<br />
tutkitaan, hän sanoo.<br />
Osaavista tekijöistä pulaa<br />
Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen<br />
pitkästä aikajänteestä ja sanoo,<br />
että nyt tutkitaan menetelmiä,<br />
joita laitosmittakaavassa voidaan<br />
ajatella hyödynnettävän laajasti<br />
vasta 2030-luvulla. Harvat<br />
vielä käytössä olevat suomalaiset<br />
pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään.<br />
Niistäkin useat ottavat<br />
käyttöön tekopohjaveden<br />
pintaveden sijasta.<br />
– Näyttää kuitenkin siltä, että<br />
vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita<br />
urakoitsijoita ei tahdo enää<br />
kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä<br />
ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy,<br />
Vahala harmittelee.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
11
Change language