Opetussuunnitelma - Tervola

Koulutuslautakunta hyväksynyt 

10.5.2005 § 34

2 

SISÄLLYS 

JOHDANTO ....................................................................................................................................................... 4 

1 OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS ............................................................................... 4 

2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET ......................................................................... 5 

3 KIELIOHJELMA .............................................................................................................................................. 5 

4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO ............................................................................................. 6 

5 OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET ................................. 7 

6 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................................. 7 

7 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA .............................. 11 

7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS............................................................................................................. 11 

7.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI................................................................................................................ 20 

7.3 VIERAAT KIELET .................................................................................................................................. 22 

7.3.1. A-KIELI ENGLANTI .................................................................................................................... 22 

7.4 MATEMATIIKKA .................................................................................................................................... 26 

7.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO ..................................................................................................... 33 

7.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO .................................................................................................................. 37 

7.6.1 BIOLOGIA .................................................................................................................................. 37 

7.6.2 MAANTIETO .............................................................................................................................. 39 

7.7 FYSIIKKA JA KEMIA ............................................................................................................................. 42 

7.7.1 FYSIIKKA .................................................................................................................................... 42 

7.7.2 KEMIA ......................................................................................................................................... 44 

7.8 TERVEYSTIETO ................................................................................................................................... 46 

7.9 USKONTO ............................................................................................................................................. 49 

7.9.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ................................................................................... 49 

7.9.2 ORTODOKSINEN USKONTO .................................................................................................... 54 

7.10 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ............................................................................................................... 56 

7.11 HISTORIA............................................................................................................................................ 59 

7.12 YHTEISKUNTAOPPI ........................................................................................................................... 62 

7.13 MUSIIKKI ............................................................................................................................................. 64 

7.14 KUVATAIDE ........................................................................................................................................ 69 

7.15 KÄSITYÖ ............................................................................................................................................. 75 

7.16 LIIKUNTA ............................................................................................................................................ 82 

7.17 KOTITALOUS ...................................................................................................................................... 91 

7.18 VALINNAISET AINEET ....................................................................................................................... 93 

7.18.1 TEKNINEN TYÖ .................................................................................................................... 93 

7.18.2 TEKSITIILITYÖ ...................................................................................................................... 93 

7.18.3 KOTITALOUS ........................................................................................................................ 94 

7.18.4 KUVATAIDE ........................................................................................................................... 95 

7.18.5 TIETOTEKNIIKKA .................................................................................................................. 96 

7.18.6 MAASEUTUYRITTÄJYYS ..................................................................................................... 97 

7.18.7 ILMAISUTAITO JA VIESTINTÄ .............................................................................................. 98 

7.18.8 LIIKUNTA ............................................................................................................................... 99 

7.18.9 ENGLANNIN KIELI ................................................................................................................ 99 

7.18.10 RUOTSIN KIELI .................................................................................................................. 100 

7.18.11 SAKSAN KIELI (B2) ............................................................................................................ 101 

7.18.12 MATEMATIIKKA ................................................................................................................. 103

3 

7.19 OPPILAANOHJAUS ........................................................................................................................... 104 

8 VALINNAISAINEIDEN OPETUS ................................................................................................................ 107 

9 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE JA TYÖSKENTELYLLE .............................................. 107 

10 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA ............................................ 108 

11 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ ............................................................................................................ 108 

12 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA............................................................................................. 108 

13 OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ......... 108 

14 OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN JÄRJESTELYT ...... 109 

15 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN .................................................................................................. 110 

16 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ..................................................................................................... 111 

17 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ................................................................ 111 

18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA 

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN ......................................................................................................... 111 

19 OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET ......................................................................................... 111 

20 TODISTUKSET ......................................................................................................................................... 112 

21 TIETOSTRATEGIA ................................................................................................................................... 112 

22 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN ........................................................................ 113

JOHDANTO 

Opetushallitus on hyväksynyt 16.1.2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 

noudatettavaksi 16.1.2004 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 §:n 

mukaisesti. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 

opetussuunnitelmassa päätettävän porrastuksen mukaisesti kaikilla luokka-asteilla viimeistään 

1.8.2006. 

4 

Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen mitä perusteissa on 

määrätty. Koska opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joita tulee noudattaa, niin 

opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä 

sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. 

Opetussuunnitelma on koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma. Se sisältää koulun kasvatus- ja 

opetustyön tavoitteet ja myös keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmaan on 

kirjoitettu kaikki olennainen tieto koulun toiminnasta. 

Tervolan peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu valtakunnalliset säädökset ja paikalliset 

päätökset huomioon ottaen ja se voimaan tullessaan korvaa myös käytössä olevan vuosiluokkien 

1-2 opetussuunnitelman. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2005 alkaen. 

1 OPETUKSEN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 

Perusopetuksen tulee välittää opetus- ja kasvatustyössään niitä arvoja, jotka edistävät oppilaan 

yksilöllisyyden vahvistumista ja tukevat yhteiskunnan kehittämistä. Arvoperusta rakentuu 

ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden periaatteille. Moniarvoisessa kansainvälistyvässä 

yhteiskunnassa eläminen edellyttää identiteetin selkeyttämistä kansallisen ja paikallisen 

kulttuuriperinteen pohjalta. Muuttuvassa maailmassa erityisesti elämänhallintaan ja hyvinvointiin 

liittyvät arvoja eettiset kysymykset ovat keskeisiä. 

Koulu selkeyttää yhteistyössä lähiyhteisöjensä kanssa omaa arvoperustaansa ottamalla huomioon 

ihmisen suhteen omaan itseensä ja toisiin, työhön, yhteiskuntaan, uskontoon, kulttuuriin ja 

luontoon. Arvoperustan määrittäminen luo edellytykset ohjata oppilaita heidän omia arvojaan ja 

niistä johtuvia tekojaan koskevaan eettiseen pohdintaan ja valintoihin. Arvoperusta näkyy siten 

opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä jokapäiväisen koulutyön järjestämisessä. 

Perusopetuksen tehtävänä on perustietojen ja taitojen opettamisen lisäksi tukea oppilaan 

sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista sekä 

antaa valmiuksia aktiiviseen toimimiseen yhteiskunnan positiivisena rakentajana. Sivistyksellä 

tässä yhteydessä tarkoitetaan tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja arvoihin perustuvaa kykyä vastata 

elämisen haasteisiin. 

Vuosiluokkien 1-2 eli alkuopetuksen tehtävänä on antaa välineet perusopetuksessa tapahtuvaa 

työskentelyä ja oppimista varten, kuten lukuja kirjoitustaito, matemaattiset valmiudet sekä 

oppimis- ja työskentelytaidot. Perusopetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden 

kokonaispersoonallisuutta kasvattamalla ja opettamalla heitä koulutukselle asetettujen tavoitteiden 

mukaan mahdollisimman monipuolisesti. 

Tervolan kunnan toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen 

pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Kunnan toiminnan 

tavoitteena on viihtyisän asuinympäristön aikaan saaminen ja mahdollisimman hyvän palvelutason 

turvaaminen sekä noin 3700 asukkaan väestöpohjan säilyttäminen. 

Sivistystoimen päävastuualueen toiminta-ajatuksen mukaan sivistystoimen tehtävänä on tarjota 

kuntalaisille mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja antaa valmiuksia muuttuviin 

elämäntilanteisiin kehittämällä ja ylläpitämällä viihtyvyyttä, koulutus- ja kulttuuripalveluja sekä 

vapaa-aikaan liittyviä palveluja.

Peruskoulutuksen toiminta-ajatuksen mukaan Tervolassa annetaan oppijan kehitysikä ja 

oppimisedellytykset huomioonottavaa, uusien opetussuunnitelmien edellyttämää hyvää 

perusopetusta alueellisesti lähikouluissa niin, etteivät lasten ja nuorten koulumatkat tule 

kohtuuttoman pitkiksi ja rasittaviksi eivätkä siten heikennä oppimisen edellytyksiä. Otetaan 

huomioon yhteiskunnan muuttuvat tarpeet ja mahdollisuudet. 

5 

Koulut voivat lisätä opetussuunnitelmaansa myös mahdollisen oman täydentävän arvopohjansa ja 

toiminta-ajatuksensa. 

2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 

Opetussuunnitelman perusteissa mainittujen perusopetuksen tehtävien lisäksi opetuksen 

tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus niin kunnan, seutukunnan kuin koko maankin 

alueella. 

Perusopetuksen tavoitteena on, että oppijat omaksuvat edellytystensä mukaan 

opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot. Perustaitojen lisäksi oppija saa opiskeluun, 

ajatteluun, itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyökykyyn ja vastuullisuuteen liittyviä taitoja. 

Oppijoiden kasvua tuetaan saavuttamaan realistinen minäkäsitys, terve itsetunto sekä sosiaaliset 

vuorovaikutustaidot. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma nähdään opetuksen ja kasvattamisen 

olennaisena tavoitteena. 

3 KIELIOHJELMA 

Kunnassa on yhdenvertaisuuden turvaamiseksi kaikkia kouluja koskeva yhteinen kieliohjelma. 

Vuosiluokilla 3-9 opetetaan A1 -kielenä englantia. Vuosiluokilla 7-9 jatkuu kaikille yhteinen 

englannin kieli. B1 -kielen, ruotsin opetus alkaa vuosiluokalla 7. Vuosiluokilla 8 ja 9 voi opiskella B2 

-kieltä, joka voi olla saksan, ranskan tai venäjän kieli.

4 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO 

Tervolan koulutuslautakunta on hyväksynyt kunnan perusopetuksen tuntijaon 2.6.2003 § 46. 

Vuosiluokilla 1-6 annetaan opetusta 138 tuntia ja vuosiluokilla 7-9 90 tuntia. 

Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri 

vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä 

vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Koulukohtaisista taitoja taideaineista 

vuosiluokilla 1-6 sekä valinnaisaineista vuosiluokilla 7-9 päättää johtokunta. 

6 

AINEET 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä 

Äidinkieli ja kirjallisuus 

7 7 5 5 5 5 3 3 3 43 

A-kieli 

-------- -------- 2 2 2 2 3 2 3 16 

B-kieli 

-------- -------- -------- -------- -------- -------- 2 2 2 6 

Matematiikka 

3 4 4 4 4 4 3 4 3 33 

Ympäristöoppi 

Ympäristö- ja luonnontieto 

Biologia ja maantieto 

2 2 3 3 2 1 2 3 2 

Fysiikka ja kemia 

1 1 2 2 3 32 

Terveystieto 

1 1 1 

Uskonto/Elämänkatsomustieto 

2 1 1 1 1 1 1 2 1 11 

Historia ja yhteiskuntaoppi 

-------- -------- -------- -------- 1 2 2 2 3 10 

Musiikki 

1 1 1 1 1 1 1 

Kuvataide 

1 1 1 1 2 2 1 

Käsityö 

2 2 2 2 2 2 3 53 

Liikunta 

2 2 3 3 3 3 2 2 2 

Koulukohtainen taitoja taideaine 

1 1 2 2 6 

Kotitalous 

-------- -------- -------- -------- -------- -------- 3 3 

Oppilaanohjaus 

-------- -------- -------- -------- -------- -------- 1 1 2 

Valinnaiset aineet 

-------- -------- -------- -------- -------- -------- -------- 7 6 13 

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 

20 20 23 23 26 26 30 30 30 228 

Vapaaehtoinen A-kieli 

-------- -------- (6) (6)

5 OPPIMISYMPÄRISTÖN, TOIMINTAKULTTUURIN JA TYÖTAPOJEN KUVAUKSET 

Perusopetuksen järjestämisestä vastaa kirkonkylän alueella Lapinniemen koulu, yhtenäinen 

peruskoulu, joka järjestää myös esiopetusta ja luokkamuotoista erityisopetusta Lapinniemen 

päiväkodin tiloissa. Kolmiopettajaisia kouluja ovat Kaisajoen, Louen ja Mattisen koulut sekä 

kaksiopettajaisia ovat Koivun ja Lehmikummun koulut. Koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa 

ja opetus- ja oppimisvälineet ja -materiaalit ovat asialliset ja ajanmukaiset. 

Jokaisella koululla on oma johtajansa ja johtokuntansa. Kouluille on laadittu omaa toimintaa 

ohjaavat järjestyssäännöt, joissa on määritelty ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen ja 

tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii. 

Koulun lukuvuosisuunnitelma on osa opetussuunnitelmaa. Se kertoo, miten koulussa kyseisenä 

lukuvuonna aiotaan saavuttaa opetussuunnitelmassa mainitut ja kunnan taloussuunnitelmassa 

asetetut tavoitteet. 

7 

Turvallisen ja innostavan työskentely- ja oppimisilmapiirin luomiseen kiinnitetään erityistä 

huomiota, niin että se on avoin, kiireetön, rohkaiseva ja myönteinen. 

Oppimisympäristö ja pedagogiset järjestelyt toteutetaan niin, että ne mahdollistavat erilaiset 

oppimistavat ja erilaiset oppimisprosessit. Opetusmenetelmät valitaan tarkoituksenmukaisesti niin, 

että ne tukevat niin aktiivisen oppijan kuin tulevaisuuden työelämänkin tarpeita. Aktiivinen 

oppimiskäsitys ja siihen nojautuva yhteistoiminnallisuus ovat keskeisiä periaatteita työtapojen 

valinnassa. Aktiivisen oppimisen tunnuspiirteitä ovat mm. tiedon prosessointi, oppiminen oman 

toiminnan kautta, mahdollisuus kokeilla ja etsiä sekä oppimisen sosiaaliset elementit. 

Yhteistoiminnallisen oppimisen ominaisuuksia ovat positiivinen riippuvuus, lähivuorovaikutuksen 

lisääminen, yksilöllinen tulosvastuu, sosiaaliset taidot ja ryhmäprosessointi. 

Tarkemmat työtavat ilmenevät luvusta 7, jossa määritellään opetuksen tavoitteet ja sisällöt 

vuosiluokittain eri oppiaineissa. 

6 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN 

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 

Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt 

sisältyvät moniin eri oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille 

luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Tämä toteutuminen näkyy 

koulun arkipäivän toiminnassa sekä lukuvuosittain erikseen sovittavissa koko koulun yhteisissä 

vuositeemojen toteutuksessa. 

1. Ihmisenä kasvaminen 0 

Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista 

kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on turvallinen kasvuympäristö, joka tukee 

yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon sekä yhteisöllisyyden kehitystä. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan 

arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän 

tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana sekä 

toimimaan yhteisön jäsenenä 

Keskeiset sisällöt 

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät 

tunteiden tunnistaminen ja käsittely 

oikeudenmukaisuus, tasa-arvo 

opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen 

toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaiset yhteistoimintatavat

8 

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta 

ymmärtämään tervolalaista, lappilaista ja suomalaista sekä eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä, 

löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan toimia kulttuurien välisessä 

vuorovaikutuksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään 

tervolalaisen, lappilaisen ja suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja 

eurooppalaista kulttuuria 

oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman 

sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä 

tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin sekä saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa 

yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä 

saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle 

ja yhteisölle 


oma kulttuuri, tervolalainen kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 

muita kulttuureita ja monikulttuurisuus 

ihmisoikeudet 

ihmisten välisen yhteistyön edellytykset 

kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä yhteistyössä 

tapakulttuurit 

3. Viestintä ja mediataito 

Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. 

Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä 

kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja opiskellaan 

sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

viestinnän perustaitoja, kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi sekä median käyttäjäksi 

mediakriittisyyttä sekä eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä 

osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää 

viestinnän ja median välineiden monipuolista käyttöä 


omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa 

mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja 

ympäristöissä 

yhteistyö paikallisen median kanssa 

lähdekritiikki ja tietoturva 

median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka 

viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö 

videokameran, digikameran ja tietokoneen käyttö, äänen nauhoitus 

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys € 

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta 

hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia 

valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuuri ja 

toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, 

yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttavat oppilasta muodostamaan 

realistisen kuvan omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

9 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä ja toimintaa 

yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta 

osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta 

omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä 

kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti 

päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta 

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen 

sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa 


perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä 

työnjaosta 

osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan 

vaikuttavuuden arviointi 

verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi 

erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 

yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen 

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta * 

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden 

päämääränä on lisätä oppilaan motivaatiota ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen 

hyvinvoinnin puolesta. Tervolan peruskoulut kasvattavat ympäristötietoisia, kestävään 

elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulussa opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden 

rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden 

ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden 

havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan 

elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 

arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan 

kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja 

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja 

mahdollisuuksia globaalilla tasolla 

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä 

tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta 


ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys Tervolan peruskoulussa ja 

oppilaan omassa elinympäristössä 

yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista 

ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 

ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari 

oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen 

tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 

6. Turvallisuus ja liikenne 

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään 

turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen 

liikenteessä. Opetus antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa 

toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä 

toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi 

edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti 

toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 

toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä sekä 

kehittämään liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuutta 


10 

päihdyttävät ja huumausaineet 

onnettomuudet ja rikollisuus 

työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus 

koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit 

kiusaaminen 

väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 

keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 

muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet 

lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen 

7. Ihminen ja teknologia = 

Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus 

teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetus tarjoaa 

perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja 

saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetus 

kehittää oppilaiden kykyä välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämisessä 

ja käytössä. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri 

sektoreilla ja ympäristössä 

käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti 

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin 

ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien 

päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen 


teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, 

terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä 

teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina 

luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus 

teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja 

käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden 

yhteiskunta ja teknologia 

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet 

ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet on merkitty eri oppiaineisiin joko 

symbolilla tai kirjallisesti. Niitä ovat ihmisenä kasvaminen (0), kulttuuri-identiteetti ja 

kansainvälisyys ( ), viestintä ja mediataito ( ), osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (€), vastuu 

ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (*), turvallisuus ja liikenne ( ) sekä 

ihminen ja teknologia (=)

11 

7 OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 

7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 

Äidinkielen opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma kieli. Kieli ilmentää kulttuuria ja 

kielellä siirretään kulttuuriperintöä. Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja 

sosiaalista vuorovaikutusta luodaan kielen avulla. Kielen avulla rakennetaan identiteettiä ja 

sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita. Kieli on sekä oppimisen kohde että 

väline kaikissa oppimistilanteissa. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista ja kaikki 

kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. 

Yhdysluokissa äidinkielen sisältöjä voidaan opiskella vuorokursseina opettajan harkinnan 

mukaan. 

Vuosiluokat 1-2 

Mahdolliset työtavat 

Tavoitteet 

opettajajohtoinen keskustelu 

yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely 

draama, leikit, pelit 

soveltuvien opetusvälineiden käyttö 

Oppilas oppii 

ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti 

kuuntelemaan 

keskustelemaan 

lukemaan ja kirjoittamaan 

ymmärtämään lukemaansa 

tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja 

kirjoittaessaan ottamaan vähitellen huomioon kielten sopimuksia ja sääntöjä 

medialukutaidon ja tietotekniikan alkeita 

kuuntelemaan ja lukemaan kirjallisuutta 

valitsemaan itselleen lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta 


1. luokka 

Puhuminen ja kuunteleminen 

suullinen ilmaisu erilaisissa tilanteissa 

kerronta 

leikki 

draama 

sadut, kertomukset, runot, lorut 

esiintymiskokemukset 

Lukeminen 0 

pien- ja suuraakkoset 

äänteet, tavut, sanat, lauseet 

runot, lorut, riimit 

lyhyet kertomukset 

pienet kirjat, sarjakuvat 

Kirjoittaminen 

oikea kynäote; silmän ja käden koordinaatio 

pienet ja suuret tekstauskirjaimet 

iso alkukirjain, lauseen lopetusmerkkeihin tutustuminen 

_____________________________________________________________________________________________ 

ihmisenä kasvaminen 0 osallistuva kansalainen ja yrittäjyys € 

kulttuuri-identiteetti 

viestintä ja mediataito 

ihminen ja teknologia = turvallisuus ja liikenne 

vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta *

12 

sanavälit, sanan jakaminen eri riveille 

pienten tekstien tuottaminen 

Kirjallisuus 0 

erilaisten tekstien kuunteleminen, lukeminen ja käsittely 

sadut, runot, lorut, riimit, 

kirjat, tietotekstit integroituna muihin oppiaineisiin 

kirjallisuuden analysointi; pidin/en pitänyt, päähenkilö, juoni 

satu - tosi 

luokkakirjaston käyttö 

2. luokka 

Puhuminen ja kuunteleminen 

ensimmäisen luokan sisältöjä kerrataan ja laajennetaan 

Lukeminen 0 

sujuva lukeminen ääneen ja äänettömästi 

ymmärtävä lukeminen 


oikeinkirjoitus lausetasolla; omissa teksteissä isot alkukirjaimet ja lopetusmerkit 

tyyppikirjaimet ja niillä kirjoittaminen 

sanelut, toistokirjoitukset 

kirjeen kirjoittaminen 

pienet ilmoitukset ja mainokset 

Kirjallisuus 0 

laajennetaan ensimmäisen luokan sisältöjä 

siirrytään pitempiin teksteihin 

käytetään luokkakirjastoa 

pieniä kirja-arvosteluja 

kirjan sisällöstä kertominen muille 



3. luokka 

Tavoitteet 



lukemisen ja kirjoittamisen monipuoliset harjoitukset 

draama, teatteri, kuunnelmat ja elokuvat 

leikit ja pelit 


mediatyöpaja 

- video 

- kuunnelmat 

- luokkalehdet 

vierailut, vierailijat 

kirjasto, kirjallisuus 

Oppilas 

oppii kuuntelijan ja viestijän taitoja 

osallistuu keskusteluihin 

kehittää kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan 

oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä 

ymmärtää lukemansa 

oppii arvioimaan itseään lukijana 

osaa kirjoittaa käsialalla 

_____________________________________________________________________________________________ 






13 

oppii oikeinkirjoituksen perusasiat 

oppii rakentamaan erilaisia tekstejä 

harjoittelee kirjoittamista tietokoneella 

osaa hyödyntää aakkosia tiedonhaussa 

tutustuu erilaisiin tiedonhakukanaviin 

säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen 

tutustuu erilaisiin teksteihin 

osaa valita itselleen sopivaa luettavaa 

osaa kertoa kirjasta 


Vuorovaikutustaidot 

ڤ € kertomista 

oman mielipiteen ilmaisemista 

asiointia eri tilanteissa 

keskustelua ja kuuntelua 

ilmaisuharjoituksia; näytelmät, lausunta 

Tekstin ymmärtäminen 

silmäilevää, etsivää, asiatarkkaa ja päättelevää lukemista 

mielipiteen esittämistä luetusta 

pääasioiden löytäminen tekstistä 

ajatuskarttojen laatiminen 

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 

käsialakirjoitus 

oikeinkirjoitus 

- lopetusmerkit 

- alkukirjain 

- pilkku luettelossa 

- vuorosanaviiva 

- yhdyssanat 

oman tekstin suunnittelu ja kirjoittaminen 

ajatuskartta 

otsikointi 

tietokoneella kirjoittamista 

Tiedonhallintataidot 

ڤ aakkostaminen 

tiedonhakukanavat 

pääasioiden löytäminen tekstistä 

mielipiteen / tosiasian erottaminen 

Kielen tehtävät ja rakenne 

sanojen ryhmittely ja taivutus 

sanaluokat: substantiivit, adjektiivit ja verbit 

puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu 

Kirjallisuus ja muu kulttuuri ∞ 0 

kotimainen kirjallisuus: kertomukset, runot, lastenkirjallisuus, kansanperinne 

lukemastaan kirjasta kertominen ja mielipiteen muodostaminen lukemastaan 

yhteistä / vapaavalintaista lukemista 

4. luokka 

Tavoitteet 

Oppilas 

kehittyy viestijänä 

pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon viestinnässään 

kehittää kerrontaansa ja ilmaisuaan 

rohkaistuu antamaan ja vastaanottamaan palautetta 

_____________________________________________________________________________________________ 






14 

tarkkailee ja arvioi itseään lukijana 

oppii pohtimaan ja ilmaisemaan tekstin herättämiä ajatuksia 

oppii luetun ja kuullun arviointia 

oppii tekemään päätelmiä luetun pohjalta 

laajentaa ja täsmentää sanavarastoaan 

kehittyy erilaisten tekstien laatijana 

oppii käyttämään kirjastoa 

oppii käyttämään eri tiedonhankintakanavia 

oppii havaitsemaan ympäristössään eri kielet ja antamaan niille arvoa 

osaa valita kiinnostavaa ja itselleen sopivaa kirjallisuutta 

oppii keskustelemaan lukemastaan 

oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä 



ڤ € 0 kertomista ja selostamista 

oman mielipiteen esittämistä ja perustelemista 

kysymysten tekoa vuorovaikutuksessa 

puheenvuoroja 

palautteen antamista ja vastaanottamista 

Tekstinymmärtäminen 

sana- ja asiatarkkaa lukemista 

kysymysten esittämistä 

tiivistämistä 

keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua 

lukemisen strategiat 


ٱ sanavarasto laajentaminen 

erilaiset tekstit myös tekstinkäsittelyohjelmalla 

oikeinkirjoituksessa 

- pilkku erottamassa lauseita perustapauksissa 

- oikeinkirjoitustaito varmistuu 

kirjoittaminen prosessina 

tekstin korjaaminen ja muokkaaminen ohjatusti 

ohjeen kirjoittaminen 


ڤ € = kirjaston käyttäminen 

erilaisten tietokirjojen käyttö 

tiedonhakuja tietoverkoissa 

kirjallisen esityksen laatiminen hankitun tiedon pohjalta 

Kielen tehtävä ja rakenne 

sanojen merkitys eri tekstiyhteyksissä 

adjektiivien vertailu 

sanaluokista lisää 

- verbin taivutus: persoonamuodot, myönteinen ja kielteinen muoto 


pohjoismainen kirjallisuus 

itsensä kuvaileminen lukijana 

oman lukukokemuksen jakaminen keskustelemalla 

näytelmät 

keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: juoni, päähenkilö ja sivuhenkilö 

5. luokka 

Tavoitteet 

Oppilas 

_____________________________________________________________________________________________ 






15 

oppii käyttämään puheenvuoroa 

oppii tekemään päätelmiä kuullun perusteella 

osaa käyttää luetunymmärtämistä parantavia strategioita 

osaa yhdistää lukemansa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä 

osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla 

osaa suunnitella ja tuottaa kronologisesti etenevää tekstiä 

ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstien jäsentämisessä 

hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat 

tuntee tiedonhankinnan päävaiheet 

osaa etsiä tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä 

löytää pääasiat teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia 

tottuu käyttämään kirjastoa 

osaa hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan 

osaa ryhmitellä lauseita ja sanoja 

tutustuu elokuvan, teatterin tai muun median keinoin rakennettuun fiktioon 

osaa kuvailla itseään lukijana 

oppii laajentamaan lukemalla tietämystään 

saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan 



€ ڤ keskustelupuheenvuorot 

päätelmien tekeminen ja arvioiminen kuullun perusteella 

suullisen esityksen pitäminen 


väliotsikot 

päätelmien teko ja luetun arviointi 

kuullun ymmärtäminen 

sanaa, ääntä ja kuvaa sisältävien tekstien lukeminen 

tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstin vertaamista 

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 0 

ٱ ∞ tukisanalistan laatiminen ja käyttö 

esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen 

kontaktin ottaminen yleisöön 

mielipiteen ilmaiseminen 

kirjoitustaito: 

- väliotsikko 

- kappalejako 

elävää ja persoonallista tekstiä 

kuvauksen kirjoittaminen 

kronologisesti etenevä teksti 

kirjoittaminen prosessina itsenäisesti 

mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen 

tietotekstin kirjoittaminen 

oikeinkirjoitus: 

- pilkku erottamassa lauseita 


= € ڤ tiedon merkityksen pohtiminen 

hakemiston käyttäminen 

kirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustuminen 

kirjallisen esityksen tekeminen hankitun tiedon pohjalta 

Kielen tehtävä ja rakenne 

puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu 

verbin persoona- ja aikamuodot 

subjekti, predikaatti, objekti 

sijamuodoista nominatiivi, genetiivi ja partitiivi 

_____________________________________________________________________________________________ 






16 

aktiivi ja passiivi 

puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailu 


teatteri ja elokuva 

eurooppalainen kirjallisuus 

sarjakuva 

oman lukukokemuksen jakaminen kirjoittamalla 

6. luokka 

Tavoitteet 

Oppilas 

kehittää viestintävalmiuttaan 

harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana 

hyväksyy erilaisia vuorovaikutustapoja ja näkemyksiä 

kehittää tekstityyppien ja -lajien tuntemusta 

kehittää tulkitsevia ja arvioivia lukuja kuuntelutaitoja 

oppii käyttämään monenlaisia tiedonlähteitä 

kehittää omia tekstejä monipuolisesti 

oppii tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään 

oppii kriittistä suhtautumista tietoon 

oppii tekemään esitystään suunnitelmallisesti 

ymmärtää, että kieli vaihtelee käyttäjän mukaan 

monipuolistaa lukuharrastustaan 

oppii tekemään vertailuja kirjan ja elokuvan välillä 

saa käsityksen median ja tekstien vaikutuksesta maailmankuvan muodostuksessa 

oppii suvaitsemaan eri kielten puhujia 



0 € ٱ tilannetajun kehittäminen 

menettely ristiriitatilanteessa (väittely) 

palautteen antaminen ja vastaanottaminen 

puhujana kehittyminen 

omien tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen 

asioiden hoitaminen 


sopivan lukutavan valinta 

erilaisten tekstityyppien ymmärtävä lukeminen 


erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyväksikäyttäen 

murreteksti 

oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen 

kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen 

Tiedonhallintataidot € = 

tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden arviointi 

muistiinpanot 

lähdemerkintöjen opettelu 

Kielen tehtävät ja rakenne 

luokilla 3-5 opittujen kielioppiasioiden kertaaminen 

sijamuodoista lisää paikallissijat 

suomen kielen rakenteen vertailua muihin kieliin 

Kirjallisuus ja muu kulttuuri 0 * 

tietoa keskeisistä teoksista; Kalevalasta, kansanperinteestä 

fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen 

_____________________________________________________________________________________________ 






17 



Tavoitteet 




draama, pelit 

sanoma- ja aikakauslehdet 

kirjastovierailut 

vierailijat: kirjailijat, toimittajat, näyttelijät ym. 

Oppilas 

harrastaa lukemista 

saavuttaa monipuolisen lukutaidon 

oppii lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä ja tulkitsemaan niitä 

oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja 

kehittyy monipuoliseksi ja omaleimaiseksi tekstien tuottajaksi 

rohkenee tuomaan esille omia näkemyksiään ja perustelemaan niitä 

tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään 

kehittyy kommentoimaan rakentavasti toisten ajatuksia 

oppii monipuolisia vuorovaikutustaitoja puhujana ja kuuntelijana 

tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti puhetehtävissään 

oppii vertailemaan suomen kielen ominaisuuksia muihin kieliin 

tutustuu kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun 


7. luokka 

Lukeminen ja kirjallisuus 0 

mitä tieto on 

erilaisia tiedon lähteitä 

tiedon arviointi 

kouluja lähikirjaston käyttö 

vierailu kirjastoon ja tutustuminen kirjaston pääluokitukseen 

tekstien jaottelu: fakta ja fiktio 

kirjallisuuden lajien jaottelu: epiikka, draama ja lyriikka 

kirjallisuuden termejä: aihe, päähenkilöt, sivuhenkilöt, miljöö, juoni 

perinteisen ja modernin runon vertailua 

nuortenkirjailijoita ja -kirjoja 

luetun nuortenkirjan esittely 

Paasilinna-monumenttiin tutustuminen 

Kirjoittaminen 0 

fiktion tekstilajeja 

- kertomuksen rakenne 

- kertomuksen lajit: seikkailu-, kauhu-, jännitys-, matka-, rakkaus- ja nykytarina 

- kuvaus ja dialogi kertomuksen osina 

- kerronnan keinot mm. ajan ilmaisu 

- näkökulmia - erilaisia kertojia 

- runo 

- kielen keinoja 

- omia runoja 

faktan tekstilajeja 

- aineistopohjaisen tekstin laatiminen 

- referointi eli tekstinkeskeisten asioiden erottaminen 

_____________________________________________________________________________________________ 






18 

yleiskielen käyttö 

- alkukirjaimet (vertailu muihin kieliin) 

- yhdyssanat 

- välimerkit 

- suora- ja epäsuora esitys 

Kielitieto 

kielen rakenne 

tekstin sidoksisuus: virke, lauseiden lajit ja lausetyypit 

ylä- ja alakäsitteet 

sanaluokkien syventävä käsittely 

sijamuotojen syventävä käsittely 

ajan ilmaus kielessä: tempukset 

Puheviestintä 0 

esiintymistottumuksen ja viestintätaitojen harjoittelu 

- ääneen lukeminen 

- kirjan esittely - luetusta kirjasta tehdään muistiinpanot lukukortin tai -päiväkirjan avulla 

- haastattelu 

- draamaharjoituksia 

Viestintä ja mediataito = € 

median tekstilajeja 

- uutinen 

- sarjakuvien maailma 

- elokuvan ilmaisukeinoja 

- nuorten elokuva 

8. luokka 

Lukeminen ja kirjallisuus 0 € 

miksi kirjallisuutta luetaan 

- kirjallisuuden käsitteitä: epiikka, lyriikka ja draama 

- kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, kauhu-, ja scifikirjallisuus 

- novelli ja näytelmä kirjallisuuden lajeina 

- kirjallisuuden termeistä: kertoja, aihe, motiivi, teema, tapahtuma-aika ja -paikka, miljöö 

- vierailu kirjastoon 



- tyyliharjoituksia 

- novellin pohjalta kirjoitettu kertomus 

- novellin pohjalta kirjoitettu dialogi 

- runon keinoja kirjoituksessa: kielikuva, metafora, personifikaatio, äänteiden soinnuttelu 


- argumentoiva teksti: mielipidekirjoitus, arvostelu, laajahko aineistopohjainen kirjoitus 

- lukupäiväkirja 


- syventävä oikeinkirjoitus. alkukirjaimet, yhdyssanat ja välimerkit 

Kielitieto 0 

verbien vaikutuskeinoja: modukset 

lauseen rakenne ja sen jäsenet 

Puheviestintä 0 

esiintymistottumuksen ja ilmaisutaitojen harjoittelua 

- nonverbaalinen kehon kieli 

- perustelemisen taito 

- väittely 

- keskustelun taito 

- ilmaisuja draamaharjoituksia 



- faktan ja fiktion rajankäynti uutisoinnissa 

_____________________________________________________________________________________________ 






19 

9. luokka 

- kuvan vaikutuskeinoja 

- mainosten kieltä 

- elokuva Titanic: fiktio faktan pohjalta 

Lukeminen ja kirjallisuus 0 € 

kirjallisuustieto 

- 1800- ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä 

- keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja: esim. Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, 

Leino, Södergran, Jotuni, Sillanpää, Waltari, Saarikoski, Paasilinnat mm. 

- kirjallisuustutkielma suomalaisesta kirjailijasta 

- realismin ja modernismin piirteitä epiikassa ja lyriikassa 

- kansanperinteeseen ja Kalevalaan tutustumista 

- ulkomaisia klassikkoja: esim. Agatha Christie, Aleksei Tolstoi, H.C. Anderssen, Henrik 

Ibsen, Carl Mikael Bellman, August Strindberg, Dan Andersson, Nils Ferlin, Selma 

Lagerlöf, Astrid Lindgren, Evert Taube mm. 

tiedonhallintataidot 

- tutkielma kotimaisesta kirjailijasta, jossa on mukana kirjallisuuden termistön tuntemusta 

- tutkielmassa huomioidaan aiheen muotoilu, lähteiden käsittely sekä tutkielman 

kirjoittaminen 



- valinnaisesti runoja, satuja ja novelleja 


- sisältö ja rakenne: aikarakenne, vertailurakenne, luokittelurakenne ja pohdintarakenne 

- asiapitoinen kirjoitus jonkin rakenteen pohjalta 

- essee 

- kirjallisuustutkielma 


- puhutun ja kirjoitetun kielen eroja 

- vierassanat 

- lyhenteet 

Kielitieto 0 

nominaalimuodot 

lauseenvastike 

suomen kielen kehitys 

suomen kielen peruspiirteet 

tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen 

suomen kielen eri-ikäiset kerrostumat 

kielikunnat 

suomi ja sen sukukielet 

kielen vaihtelu: murre- ja slangituntemusta 

Puheviestintä 0 € 

vuorovaikutustaitojen harjoittelu 

- puhe 

- keskustelutaito, kokoustaito 

- kirjallisuustutkielman suullinen esittäminen 

- puhetilanteen analysointi- ja palauteharjoituksia 

- ilmaisuja draamaharjoituksia 



- sanoma- ja aikakauslehtien syventävä tarkastelu 

- elokuvan ja kirjallisuuden vertailua 

- haastattelutekniikkaa; henkilöhaastattelu 

_____________________________________________________________________________________________ 






20 

7.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI 

Kaikille yhteisenä aineena ruotsin kieli aloitetaan 7. luokalla. 


Tavoitteet 

opettajajohtoinen opetus 


pelit ja leikit 


Oppilas 

saavuttaa suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan peruskielitaidon 

edistää kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä 


7. luokka 

8. luokka 

aihepiirit 

- minä itse ja perhe, tervehdykset, esittely 

- numerot, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet 

- värit, harrastukset, vapaa-aika, lähiympäristö 


- virkkeiden täydentäminen kuullun perusteella 

- suomenruotsin ja ruotsinruotsin erojen havaitseminen 

puhuminen 

- mallin perässä toistaminen, suulliset pariharjoitukset, kielipelit, leikit 

- kappaleen sisällöstä kertominen ruotsiksi/suomeksi kuvien tai apusanojen avulla 

- asiointi kioskilla, ravintolassa, postissa 

- ruokapöytäkeskustelut, mielipiteen ilmaisu 

luetun ymmärtäminen 

- tunnistamistehtävät, kysymyksiin vastaaminen, tekstin sisällön kertominen omin sanoin 

ruotsiksi 


- läksytekstin tai uusien sanojen kirjoittaminen vihkoon, sana- tai kuvavihjeistä kirjoittaminen, 

sanelutehtävät, aukkotehtävät, kysymysten laatiminen sekä niihin vastaaminen 

rakenteet 

- persoonapronominit, omistuspronominit, genetiivi 

- substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto, monikko 

- pronominialkuiset kysymykset, verbillä alkavat kysymykset 

- olla-verbien vara ja ha välinen ero, preesens, imperfektin tunnistaminen, apuverbit, 

kieltolauseet, päälauseen sanajärjestys, adjektiivin kolme muotoa, tavallisimmat prepositiot 

aihepiirit 

- nuoren arki kotona ja koulussa, ystävät, nuorisokulttuuri, musiikki aloitetaan Pohjoismaihin 

tutustuminen, matkustus, lomailu, juhlat 0 


- edellisten lisäksi vaativammat kuuntelutekstit ja tehtävät 

puhuminen 

- edellisten lisäksi käytöstavat eri tilaisuuksissa; esim. juhlat, vierailut, tutustuminen 


- edellisten lisäksi vaativammat tekstit, tekstin kertominen ruotsiksi 


- edellisten lisäksi annetusta aiheesta kirjoittaminen 

rakenteet 

- persoonapronominien objektimuodot, tämä, tuo, nämä, nuo, ingen, någon 

_____________________________________________________________________________________________ 






21 

9. luokka 

- imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti, imperatiivi, man-passiivi 

- järjestysluvut ja päiväykset 

- adverbi, rinnastuskonjunktiot 

aihepiirit 

- Pohjoismaihin tutustuminen jatkuu, monikulttuurisuus, erilaiset harrastukset, ympäristön 

suojelu, ammatinvalinta, unelmat, olotila 0 * € 


- tekstit pitempiä ja vaativampia 

puhuminen 

- oman tuottamisen osuus kasvaa 


- tekstien vaikeustaso kasvaa 


- oman tuottamisen osuus kasvaa koko ajan, tehtävät vaativampia 

rakenteet 

- aikaisempien rakenteiden kertausta, adjektiivien vertailu, konditionaali, infinitiivi, 

refleksiiviverbit, sivulauseen sanajärjestys, prepositioilmaukset 

_____________________________________________________________________________________________ 






22 

7.3 VIERAAT KIELET 

7.3.1. A-KIELI ENGLANTI 


Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja 

itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää 

lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. 

Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 


Tavoitteet 



draama, leikit ja pelit 


Kielitaito 

Oppilas oppii 

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään yksinkertaisissa arkipäivän 

puhetilanteissa 

ymmärtää arkielämää ja tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön 

kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa tilanteissa 

Kulttuuritaidot 

Oppilas oppii 

tuntemaan kohdemaan kulttuurin ja sen eroja suomalaiseen kulttuuriin. 

viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. 

Opiskelustrategiat 

Oppilas oppii 

toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa 

käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa 

käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä 

käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan 

arvioimaan omaa työskentelyään, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan 


3. luokka 

Kuullunymmärtäminen 0 

tavallisimpia sanoja ja fraaseja 

tervehdyksiä, nimiä, lukuja ja kehotuksia € 

Puhuminen 0 

yksinkertaisia kysymyksiä ja vastauksia 

aihepiirin perussanastoa ja vakioilmaisuja 

ääntämisharjoituksia 

Luetun ymmärtäminen 0 

tuttuja sanoja 

lyhyitä fraaseja ja niiden kuviin yhdistämistä 

tuntee kirjainjärjestelmän 


numerot 0-100 kirjaimin 

tuttuja sanoja ja fraaseja 

kielen kirjaimet 

henkilökohtaisia perustietoja € 

_____________________________________________________________________________________________ 






23 

Rakenteet 

Monet rakenteet ovat samoja 3-4 luokka-asteille; 4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpien 3. luokalla 

käsiteltyjä rakenteita. 

be-verbi 

have/has 

can/can`t 

myönteinen ja kielteinen imperatiivi 

yleispreesesns: I play, I don`t play; Do you play 

My, your, his/her 

in, on, under, behind 

a/an 

säännöllinen monikko 

S-genetiivi 

kysymyssanoja 

4. luokka 


lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömiin 

tilanteisiin € 

Puhuminen 0 

henkilökohtaista perustietoa sisältäviä vuoropuheluita 

aihepiirin perussanastoa 



nimiä, kylttejä 

yksinkertaisia itselle tuttuja tekstejä 


lauseita ja fraaseja itsestä ja lähipiiristä 0 

perussanojen ja sanontojen kirjoittaminen 

Rakenteet (4. luokalla kerrataan ja laajennetaan useimpia 3. luokalla käsiteltyjä rakenteita) 

edellisten kolmannen luokan rakenteiden lisäksi 

y 3. p: He plays 

our/your, their 

in front of, next to 

epäsäännöllinen monikko 

be going to 

5. luokka 


henkilökohtaisia kysymyksiä 

jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja € * 

Puhuminen 0 

lyhyt kertomus itsestä ja lähipiiristä € 

vuoropuheluita ja palvelutilanteita € 

lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmauksia 



lyhyitä arkielämän viestejä 

rutiinitapahtumia € 

yksinkertaisia ohjeita * 

postikortti, säätiedotuksia 


yksinkertaiset viestit 

henkilötietoja, postikortit 

saneluja 

tavallisimmat omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin liittyvät sanat ja ilmaukset € 

_____________________________________________________________________________________________ 






24 

Rakenteet 

edellisillä luokilla käsitellyn lisäksi 

artikkelit a/an, the analyyttisemmin 

yleispreesens, myönteinen, kielteinen, kysyvä 

kestopreesens 

preesensien erot 

kysymyslauseen sanajärjestys 

artikkelin käytön eroja: a/an, the 

persoonapronominien objektimuodot 

this/that – these/those 

lyhyiden adjektiivien vertailu 

järjestyslukuja ja päiväyksiä 

There is… There are... 

prepositioita 

imperfekti (alustavasti säännölliset verbit ja be) 

6. luokka 


tutun puheen ja keskustelun seuraamista € 

lyhyitä itseä kiinnostavia keskusteluja ja viestejä 

ohjeita ja kuulutuksia 

Puhuminen 0 

lähipiiristä kertominen € 

palvelutilanteita € 


vuoropuhelun aloittaminen ja lopettaminen 


ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä 

tekstin pääajatukset ja päättely kontekstin avulla € 


rutiininomaisia arkitilanteita 

henkilökohtaisia kirjeitä 

luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista 

rakenteiden kirjoittaminen 

Rakenteet 

imperfekti intensiivisesti 

adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät) 

kesto- ja yleispreesensin eroja 

apuverbit 

kysymyslauseen sanajärjestys 

myönteisen lauseen sanajärjestys (SPOTPA) alustavasti 

will/won`t 


A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille 

yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun 

myötä alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. 

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä 

harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa 

kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää 

kielten opiskelulle ominaisia strategioita. 



_____________________________________________________________________________________________ 






25 

Tavoitteet 


projektit 

draama, leikit ja pelit 


Oppilas oppii 

ymmärtämään pääajatukset yleistietoa sisältävästä puheesta tai tekstistä 

keskustelemaan vaativammistakin epävirallisista aiheista sekä kertomaan ja kirjoittamaan arkisista 

asioista 

tiedostamaan kielen tärkeimmät variantit 

tuntemaan englantilaisen kielialueen kulttuuria ja toimimaan sen odotusten mukaan 

käyttämään tehokkaita työtapoja 

hyödyntämään tietotekniikkaa 

arvioimaan kehittymistään ja työtapojaan sekä muuttamaan niitä 

tarkkailemaan kielitaitoaan ja korvaaman siinä esiintyviä puutteita eri keinoin 


7. luokka 

8. luokka 

9. luokka 

aihepiirit: minä itse ja perhe, harrastukset, eläimet, lähiympäristö, englanninkieliset maat 0 

kuullun ymmärtäminen: 3–6 -luokkien lisäksi lyhyet arkipäivän tilanteet 

puhuminen: ääneen lukeminen, ohjatut parikeskustelut, tien neuvominen ja kysyminen 

luetun ymmärtäminen: monipuoliset aihepiireihin liittyvät tekstit, jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvät 

viestit 

kirjoittaminen: lyhyet, yksinkertaiset viestit, kuvaukset, kertomukset, kirjeet, sähköpostiviestit 

rakenteet: 3-6 -luokkien kertaus, perfekti, pluskvamperfekti, futuuri, epäsäännölliset verbit, 

persoonapronominit ja niiden objektimuodot, possessiivipronominit, sanajärjestys, there is/are, 

prepositioita, kysymyslauseet 

aihepiirit: koulu, oppiaineet, ammatit, rakkaus, seurustelu, muoti, ystävyys, terveys, 

englanninkieliset maat 0 

kuullun ymmärtäminen: monipuolisia tehtäviä kurssien aiheista 

puhuminen: pari- ja ryhmäkeskusteluja, mielipiteen tiedustelu ja ilmaiseminen, erilaisia 

asiointitilanteita, puhelinkeskustelu ja viestin jättäminen 

luetun ymmärtäminen: myös abstraktisempia aiheita 

kirjoittaminen: tiivistäminen sekä äidinkielellä että kohdekielellä, muita lyhyitä kirjoitustehtäviä 

rakenteet: substantiivien monikko, artikkelit ja niiden käyttö, I konditionaali sekä ehtolauseet, ingmuodot, 

konjunktioita, apuverbit, indefiniittipronominit, demonstratiivipronominit, adjektiivit ja 

adverbit, artikkelien käytön erikoistapaukset 

aihepiirit: koulutus, työpaikat, ammatinvalinta, eri kulttuurit, elokuva, musiikki 0 € = 

kuullun ymmärtäminen: ohjeita, viestejä, haastattelu, työnhaku, monipuolisia tehtäviä kurssien 

aiheista 

puhuminen: kuten edellä (ks. kuullun ymmärtäminen), itsestä kertominen, esityksiä 

luetun ymmärtäminen: tuttujen aiheiden lisäksi myös haasteellisempia tekstejä monipuolisesti 

kurssien aiheista 

kirjoittaminen: itsenäisesti kirjoitettuja kertomuksia ja tarinoita, projekteja, ohjeita, viestejä, 

kohteliaat kirjeet, tiedustelut, työpaikkahakemus 

rakenteet: aikamuotojen kertaus, II konditionaali ja ehtolauseet, passiivi, epäsuora kysymys, 

infinitiivi ja to-sanan käyttö, paljoussanat 

_____________________________________________________________________________________________ 






26 

7.4 MATEMATIIKKA 


Alkuopetuksen matematiikan tärkeimpiä tehtäviä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, 

keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin oppiminen sekä kokemusten hankkiminen 

matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen pohjaksi. 


Tavoitteet 

leikit 

opetusvälineiden käyttö: kymmensauvat, helmitaulut, sataruudukot, numerokortit, paikkapohjat, 

nopat, noppapelit, palikat, kertolaskukortit, lukopelit, dominot, muistipelit, mittanaru, viivotin, 

tietokonepelit ja internet 

Oppilas 

oppii keskittymään ja kuuntelemaan 

oppii loogista päättelykykyä ja matemaattista ajattelua 

kehittää matemaattisten käsitteiden hallintaa 

kehittää taitoa mallintaa maailmaa matemaattisilla käsitteillä 

oppii perus- ja päässälaskutaitoa 

oppii tulkitsemaan yksinkertaisia graafisia esityksiä ja geometrisiä kuvioita 

oppii arviointi ja mittaamistaitoja 

oppii kellonajat 

kehittää ongelmanratkaisutaitoja 

saa mahdollisuuden kokeilla ja toimia leikinomaisesti 

saa myönteisiä elämyksiä 

liittää opiskeltavan asian arkielämään 


1. luokka 

2. luokka 

lukukäsite 0 

- luonnolliset luvut 0-100 

- lukujen lukeminen ja numeromerkintä 

- suuruusvertailu 

- lukumäärä, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus 

yhteen- ja vähennyslasku 

- yhteen- ja vähennyskäsitteet ja niiden laskeminen lukualueella 0-100 

- vaihdannaisuus ja liitännäisyys 

- sovellus- ja arviointitehtäviä 

graafiset esitykset = 

- helppojen taulukoiden ja diagrammien laadintaa 

geometria = 

- kolmio, nelikulmio, ympyrä 

- pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio 

arviointi ja mittaaminen € 

- viivottimen käyttö 

- senttimetrien mittaaminen viivottimella 

- metriin tutustuminen ja esineiden vertailua metrin pituuteen 

- kellonajoista tasa- ja puolituntien tunteminen 

- euron ja sentin tunteminen 

lukukäsite 0 

- luonnolliset luvut 0-1000 

- lukujen lukeminen ja numeromerkintä 

_____________________________________________________________________________________________ 






27 

- suuruusvertailu 

- lukusuora lukujen vertailussa 

- kymmenjärjestelmä 

- lukumäärä, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus 

yhteen- ja vähennyslasku 

- yhteen- ja vähennyskäsitteet ja niiden laskeminen lukualueella 0-1000 

- kymmenylitys 

- allekkainlasku, lainaaminen ja muistinumero 

- vaihdannaisuus ja liitännäisyys 

- sovellus- ja arviointitehtäviä 

kertolasku 

- kertolaskukäsite 

- vaihdannaisuus 

- kertotaulut 1-5 

- sovellustehtäviä 

- jakolasku 

- jakolaskukäsite konkreettisten mallien avulla 

graafiset esitykset = 

- taulukoiden ja diagrammien tulkintaa ja laadintaa 

geometria = 

- kolmio, nelikulmio, ympyrä, 

- pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio 

- piste, viiva, suora ja jana 

- keskipiste, kärkipiste, sivu ja kulma 

arviointi ja mittaaminen € 

- viivottimen käyttö 

- pituus ja yksiköt: cm, m 

- massa ja yksiköt: g, kg 

- tilavuus ja yksiköt: dl, l 

- kellonajan tunteminen ja pistemerkintä 

- hinta ja yksiköt: snt, € 

- yksiköiden välisiä muunnos- ja sovellustehtäviä 



Tavoitteet 


yhteistoiminnallinen oppiminen 

ohjelmoitu opetus 

tietokoneavusteinen opetus 


ongelmakeskeinen opetus 

projektit ja tutkielmat 


Oppilas oppii 

tutkien ja havainnoiden muodostamaan ja käyttämään matemaattisia käsitteitä 

peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia 

löytämään ilmiöistä säännönmukaisuuksia, syy- ja seuraussuhteita sekä yhtäläisyyksiä ja eroja 

esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojensa pohjalta 

perustelemaan päätelmiään ja toimintaansa sekä esittämään ratkaisuja muille 

käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita 

keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työntekoon sekä toimimaan ryhmässä 

hyvät matemaattiset esitystavat 

_____________________________________________________________________________________________ 






28 


Luvut ja laskutoimitukset 

3. luokka 

4. luokka 

5. luokka 

Geometria 

3. luokka 

kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueella 0-9 999 

kellonaika (60-järjestelmä) 

lukujen luokittelua ja järjestämistä (merkit ) 

yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain, nollan yli lainaaminen 

kertotaulut 2-10 

kertolaskua allekkain 1-numeroisella kertojalla 

sisältö- ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla 

murto-, seka- ja desimaaliluvut ja niiden yhteys, suuruusvertailu 

kymmen- ja sadasosat desimaaliluvuissa 

vastausten tarkistaminen 

pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi 

havainnollistaminen ongelmien tutkimisessa = 

kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueella 0-99 999 

lukujen luokittelua ja järjestämistä 

yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä 

kertolaskua allekkain 2-numeroisella kertojalla 

jakokulma 1-numeroisella jakajalla 

samannimisten murto- ja sekalukujen yhteen- ja vähennyslaskua 

desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain 

pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi 

negatiiviset kokonaisluvut (koordinaatisto) 


vastausten mielekkyyden pohtiminen 

kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueella 0-100 000 000 

aikojen yksikkömuunnoksia 

lukujen luokittelua ja järjestämistä 

yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä 

jaollisuus 

jakokulma 2-numeroisella jakajalla 

murtolukujen muunnokset 

murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla 

desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla 

tuhannesosat desimaaliluvuissa 

prosentin, murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys 

desimaaliluvun pyöristäminen 


suurennoksia ja pienennöksiä ruudukon avulla 

symmetria, peilauksia suoran suhteen 

suora: yhdensuuntainen ja kohtisuora 

kulma: suorakulma ja vinokulma 

erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, nelikulmioiden luokittelu = 

kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen = 

monikulmion piiri 

_____________________________________________________________________________________________ 






29 

4. luokka 

5. luokka 

Algebra 

3. luokka 

4. luokka 

5. luokka 

mittaamisen periaatteen vahvistaminen = 

pituuden yksiköt: mm, cm, dm, m, km 

massan yksiköt: g, kg 

tilavuuden yksiköt: dl, l 

ajan yksiköt: min, h, d, vk, kk, a 

arviointiharjoittelua 

symmetria: peilauksia pisteen suhteen 

kulma: suorakulma, teräväkulma, tylppäkulma 

kolmio: suorakulmainen, teräväkulmainen, tylppäkulmainen 

ympyrä ja sen osat: halkaisija, säde 

kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen = 

mittaamisen vahvistaminen = 

massan yksikkö tonni 

ajanyksikkö sekunti 


ympyrän piirtäminen harpilla 

kulman mittayksikkö aste, kulman mittaaminen 

suorakulma, oikokulma, täysikulma 

kolmion ja nelikulmion kulmien summa 

kolmion ja nelikulmion pinta-ala 

mittaamisen vahvistaminen = 

mittakaava 

pituuden yksikköjärjestelmä (mm, cm, dm, m, dam, hm, km) 

massan yksikköjärjestelmä (mg, cg, dg, g, dag, hg, kg, t) 

tilavuuden yksikköjärjestelmä (ml, cl, dl, l) 

pinta-alan yksiköt (mm 2 , cm 2 , dm 2 , m 2 , a, ha, km 2 ) 


lukujonojen tulkitseminen ja jatkaminen 

helppojen säännönmukaisuuksien käyttäminen ongelmanratkaisussa 

yksinkertainen laskulauseke 

ongelman ratkaiseminen päättelemällä (yhtälö) 

lukujonojen ja säännönmukaisuuksien käyttö ongelmanratkaisussa 

lausekkeen käsitteen syventäminen 

lausekkeen kirjoittaminen ja sieventäminen vaiheittain (huom. = -merkin käyttö) 

sulkeiden käyttö 

yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaiseminen päättelemällä 

lukujonojen tulkitseminen, täydentäminen ja jatkaminen 

säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ja tulkitsemista 

lausekkeiden käytön harjoittelua 

yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaiseminen päättelemällä 

_____________________________________________________________________________________________ 






30 

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 

3. luokka 

4. luokka 

5. luokka 

tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista = 

pylväsdiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen 

tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista = 

pylväs- ja viivadiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen 

koordinaatistoon tutustuminen 

tietojen etsiminen tekstistä, kuvista taulukoista ja diagrammeista = 

diagrammien piirtämistä ja tulkintaa 

koordinaatiston käyttöä 

tietojen luokittelua ja järjestämistä 

keskiarvon käsite ja laskeminen (tunnuslukuihin tutustumista) 

mahdollisen, mahdottoman ja varman todennäköisyys 


Tavoitteet 

Oppilas oppii 

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan 

hallitsemaan muistamistaan ja työskentelemään keskittyneesti 

ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja perustelemaan toimintaansa 

laskutaitoja ja -rutiinia 

loogista ja luovaa ajattelua 

näkemään matematiikan säännönmukaisuuden ja esteettisyyden 

soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankkimisessa ja käsittelyssä 

ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja ajattelumalleja ja soveltamaan niitä reaalimaailman 

ongelmien ratkaisuissa 

toimimaan ryhmän aktiivisena jäsenenä 


Luvut ja laskutoimitukset 

6. luokka 

7. luokka 

peruslaskutoimitusten varmentaminen, laskulausekkeiden kirjoittaminen 

aikalaskuja, aikaväli 

murtolukulaskujen varmentaminen 

kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla 

prosenttilaskut 

pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö 

suhde 

lukujoukot, lukusuora 

vastaluku, itseisarvo, käänteisluku 

peruslaskutoimitukset, kokonais-, murto- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla luvuilla 

luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä 

lausekkeiden sieventäminen 

suhde 

potenssi, eksponenttina kokonaisluku 

juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella 

_____________________________________________________________________________________________ 






31 

8. luokka 

Algebra 

6. luokka 

7. luokka 

8. luokka 

9. luokka 

Geometria 

6. luokka 

7. luokka 

8. luokka 

laskujärjestys 

arviointi ja mittaaminen, merkitsevät numerot 

pyöristyssäännöt 

prosenttilaskut ja korkolaskut, liuoslaskut = * € 

lausekkeen sieventäminen 

yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko 

moninkertaiset sulkeet 

lauseke ja sen sieventäminen 

muuttujan käsite, lausekkeen arvon laskeminen 

yhtälö 

ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen 

lukujonojen tutkimista ja muodostamista 

polynomin käsite 

polynomien yhteen- ja vähennyslasku 

polynomin kertominen ja jakaminen luvulla 

verranto 

vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 

potenssilauseke ja sen sieventäminen 

polynomin kertominen ja jakaminen polynomilla 

yhtälöpari ja sen ratkaiseminen 

epäyhtälö, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko 

mittakaava 

kappaleiden tilavuuksien ja pinta-alojen laskemista 

symmetria pisteen ja suoran suhteen 

geometristä piirtämistä 

kulmien välisiä yhteyksiä 

kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä 

ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä 

säännölliset monikulmiot 

monikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminen 

geometrista piirtämistä 

yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys 

mittakaava 

peilaukset, kierto ja siirto tasossa 

_____________________________________________________________________________________________ 






32 

9. luokka 

Funktiot 

6. luokka 

8. luokka 

9. luokka 

ympyrän kehän ja kaaren pituuden laskeminen 

ympyrän ja sektorin pinta-alan laskeminen 

Pythagoraan lause 

kappaleiden nimeäminen ja luokittelu 

kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen 

trigonometriaa 

suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen 

kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä 

koordinaatiston kaikki neljännekset 

lukuparin esittäminen koordinaatistossa 

riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla 

lukuparin esittäminen koordinaatistossa 

funktion määritelmä 

funktion arvon laskeminen 

suoraan ja kääntäen verrannollisuus 

funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta 

suoran yhtälö kuvaajasta 

funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen 

lineaarinen funktio 

polynomiopin kertausta 

potenssiopin kertaus 

Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys 

6. luokka 

7. luokka 

8. luokka 

tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, 

pylväs-, viiva- ja ympyrädiagrammien piirtämistä ja tulkitsemista 

esimerkkejä todennäköisyydestä 

keskiarvon määrittäminen 

tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, 

pylväs-, viiva- ja ympyrädiagrammien piirtämistä ja tulkitsemista 

todennäköisyyden käsite 

frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi 

keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen 

hajonnan käsite 

diagrammien tulkinta 

tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa 

ٱ _____________________________________________________________________________________________ 






33 

7.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 


Ympäristö- ja luonnontieto on integroitu oppiaine, jossa yhdistyvät luonnontiede ja ihmisiä 

koskeva aines. Opetus tarkastelee ihmisen ja ympäristön välistä riippuvuutta. Oppilaan 

luontosuhde kehittyy kokevalla ja elämyksellisellä opetustavalla, oppilas oppii iloitsemaan 

luonnosta ja omaksuu tutkivan ja ongelmakeskeisen lähestymistavan tarkastella ilmiöitä ja asioita 

maailmanlaajuisesti. 

Eheyttäminen ja kokonaisuuksien opettaminen onnistuu ympäristö- ja luonnontiedossa 

erinomaisesti, koska aiheita voi käsitellä useamman oppiaineen pohjalta. 

Ympäristö- ja luonnontietoa voidaan opiskella vuorokurssina yhdysluokissa. 


Tavoitteet 



kirjallisuus ja kuvat 


vierailut ja vierailijat 

lähitienooseen tutustuminen 

kasvien keräileminen 

havainnointi, tutkiminen, vertailu, raportointi, luokitteleminen, lajitteleminen ja seuranta 

eri olomuodoista kuvatutkimus 

kasvun seuraaminen 

lintubongaukset ja kiikarointi 

teemaviikot 

Oppilas 

saa tietoja ja taitoja joiden avulla hän ymmärtää ympäristöään ja omaa suhdettaan siihen 

oppii ottamaan vastuuta ympäristöstä 

vahvistaa elämyksellistä kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun 

ympäristöön 

oppii kaikkia aisteja käyttäen havainnoimaan ympäristöään 

oppii uusia käsitteitä ja niiden välisiä suhteita 

oppii vertailemaan, luokittelemaan ja arvioimaan saatua tietoa 

kykenee laatimaan yksinkertaisen tutkimusraportin 

oppii turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja 

oppii erilaisia työskentelytapoja kuten ryhmässä toimimista 

oppii liikenneturvallisuutta ja käyttäytymistä 


1. luokka 

Turvallisuus liikkumisessa 

liikenne- ja heijastintutkimuksien avulla oppiminen 

lähialueen tutkiminen ja vaarapaikkojen nimeäminen 

vierailijoita esim. poliisi 

Lähiympäristömme 

retkikohteet lähiympäristöön 

Tervolan tärkeät paikat 

Aineet ympäristössämme * 

vesi, ilma, erilaiset raaka-aineet 

Avaruus 0 

aurinko, planeetat, tähdet ja kuut 

_____________________________________________________________________________________________ 






34 

Ihminen 0 

rakenne; millaisia me olemme 

lapset maapallolla 

Eläimet * 

eläinlajitutkimukset ja vertailut 

eläinten luokitteleminen 

Kasvit * 

kasvitutkimukset 

kasvipäiväkirjan tekeminen 

luokitteleminen 

2. luokka 

Eliö, elinympäristö ja ravintoketju * = 

eloton ja elollinen 

Syksyn satoa € * 

puutarhassa, pelloilla 

metsän satoa, tutustumiskäynnit 

Luonto eri vuodenaikoina * = 

kasvit ja eläimet eri vuodenaikoina 

säätilat ja sääkartat 

erilaiset fysikaaliset ilmiöt 

Ympäristön vuorovaikutus = 

aineet eri muodoissa 

sähköilmiöt 

koneiden toimiminen 

Avaruus ja aika = 

vuosi ja vuodenkiertokulku 

aikakäsite 

maa on pieni osa avaruutta 

avaruuden valloitus ja tutkiminen 

kuu ja tähdet 

kuututkimus 

Maapallo = 

Suomi ja oma kotiseutumme 

Ihminen 0 

ihmisen keho ja sen tärkeät osat 

syntyminen ja kasvu, elämänkaari 

ravinnon merkitys koko ihmiselle 

oma terveys 

ravinto- ja ruokailututkimus 

Eläimet * 

elollisuus 

erilaiset eläimet 

lajitutkimus 

eläinten keinot selviytyä 

Kasvit * 

kasvitutkimukset ja tunnistukset 

Turvallinen liikkuminen 

liikennetutkimus ja turvallisuus 

lähialueen tutkimus 

esim. poliisi vierailulle 

Ympäristökasvatus * 

tavaroiden alkuperä 

reppu- ja roskistutkimus 

poimi roska päivässä -teema 

lähitienoon siistiminen 

_____________________________________________________________________________________________ 






35 


Ympäristö- ja luonnontiedon keskeisenä tavoitteena on tukea ja ohjata oppilaan kasvua tutkivaksi 

ja toimivaksi kansalaiseksi, joka on kiinnostunut luonnosta, sen tutkimisesta ja suojelusta. 


Tavoitteet 

opettajajohtoiset kokeilut 

opetuskeskustelu 



havainnointi, tutkiminen, tulosten kirjaaminen 

luonnossa liikkuminen 

”Lapsi liikenteessä” -kansio 

mahdollisuuksien mukaan tutustumista ja vierailuja kotiseudun kohteisiin (esim. Länsi-Lapin 

ammatti-instituutin Louen toimipaikka, maatila, teollisuuslaitos, päiväkoti, vanhainkoti, museo, 

eräalue, luontoretki suolle ja turvetyömaalle, Tervolan sivukylät) 


matkailuesitteet, matkailumainoksen suunnittelu 

integrointi kuvaamataitoon 

luonnontarkkailua: lintuhavainnot, lintukirjat, kiikarit, muistiinpanot raportointi 

Oppilas 

oppii luonnossa liikkuen hankkimaan sieltä elämyksiä, havaitsemaan luonnon kauneuden ja 

monimuotoisuuden sekä tuntemaan elottoman ja elollisen luonnon rakenteita ja 

vuorovaikutussuhteita 

oppii havainnoimaan elinympäristöään ja sen ilmiöitä sekä tekemään yksinkertaisia mittauksia ja 

kokeita myös omatekoisilla välineillä 

harjaantuu tekemään omien havaintojensa perusteella kysymyksiä ja johtopäätöksiä, kuvaamaan 

saamiaan tuloksia sekä keskustelemaan niistä 

oppii tutkimaan aineita ja niiden ominaisuuksia sekä tutustuu energian merkitykseen luonnon 

prosessin ylläpitäjänä 

oppii tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaissuhteita 

harjaantuu hahmottamaan maaston, kuvan ja kartan suhdetta sekä piirtämään ja tulkitsemaan 

yksinkertaisia karttoja 

oppii rakentamaan jäsentyneen kuvan maasta taivaankappaleena ja maantieteellisenä 

kokonaisuutena sekä tutustuu ihmisen toimintaan maapallon eri alueilla 

oppii havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että 

rakennetussa ympäristössä ja etsimään ongelmien ratkaisukeinoja ja vaikuttamisen 

mahdollisuuksia 

oppiainekseen sisältyy ympäristö-, liikenne-, tapa- ja terveyskasvatusta 


3. luokka 

lähiympäristön eläimiä ja kasveja * 

kotiseudun maantietoa 

- karttaopetusta 

- liikenneopetusta 

- kotikunta tutuksi 

Suomen maantietoa = 

- Suomen rajanaapurit, pinnanmuodot, 

- vesistöt, elinkeinot, valtiomuoto, väestö 

- matkailemme Suomessa 

lemmikkieläimiä * 

lähipiirin eläimiä * 

_____________________________________________________________________________________________ 






36 

4. luokka 

kestävät rakenteet = 

luonto keväällä * 

kansainvälisyyskasvatusta: erilaisuus on rikkautta 0 * 

- pakolaiset, vieraat uskonnot 

monenlaisia lapsia 0 

- erilaiset lähtökohdat elämään: kehitysvammaisuus, tapaturmien aiheuttamat 

vammautumiset ja muut sairaudet 

tapaturmien ehkäisy ja hoito 

metsän kasveja ja eläimiä * 

kasvien yhteyttäminen ja valmistautuminen talveen 

palaminen ja lämmönlähde = 

eliöiden vuorovaikutus ja ravintoketjut * 

kotieläimiä * 

vesi luonnossa * = 

- veden kiertokulku 

- vesiluonto eri vuodenaikoina 

- veden säästäminen 

- lampi 

- suo 

- meri 

ilmakehän ilmiöitä = * 

- sää ja sääennustukset 

karttaopetusta 0 

- erilaiset kartat ja mittakaavat 

- kompassi, magneettiset ilmiöt 

suurpetomme 

eläinkunnan talvi 

Pohjoismaat ja Balttia 

kevään eläin- ja kasvilajistoa 

_____________________________________________________________________________________________ 






37 

7.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO 


Biologian opetuksessa 5-6 luokilla tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että 

oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä 

vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen 

tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona 

tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta 

sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. 

Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. 

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja 

kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen 

ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. 

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen 

vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan 

sitoutuneeksi kansalaiseksi. 




retket/vierailut 


oppilaan omat raportit 

omat kasvistot 

7.6.1 BIOLOGIA 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

eliöt ja elinympäristöt 

- tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista 

elinympäristöihinsä 

- hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä 

- liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa 

- ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta 

luonnon monimuotoisuus 

- kehittämään ympäristönlukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan 

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa 

ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys 

- tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista 

- arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan 

murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta 

- pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen 

vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä 

- ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset 


5. luokka 

oppilaan oma elinympäristö 0 * 

- niityt, pientareet ja puutarhat 

ihmisen biologiaa 0 

- lisääntyminen, ravitsemus, murrosikä 

evoluutio 0 

ihmisen juuret ja elämän kehitys 

_____________________________________________________________________________________________ 






38 

6. luokka 

metsä elinympäristönä 0 * 

- metsän ja soiden ekologia 

- metsän eläimet ja kasvit 

- ympäristönsuojelua 

sosiaalisia taitoja velvollisuuksia 0 






preparointi 

mikroskopointi 

pienimuotoiset tutkimukset 

Tavoitteet 

biologian käsitteistön, tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmien käyttäminen 

elämän perusilmiöiden kuvaaminen 

eliölajien tunnistaminen 

luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja vaalinta 

vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen 

perinnöllisyyden keskeisten käsitteiden tunnistaminen 

ympäristönsuojelun keskeisten tavoitteiden hahmottaminen 

luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet 

metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan hahmottaminen 

kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteet 

ihmisen perusrakenteen hahmottaminen 

ihmisen keskeisten elintoimintojen hahmottaminen 

ihmisen seksuaalisuuden biologisen perustan ymmärtäminen 

kotiseudun ympäristömuutosten havainnointi ja ratkaisumahdollisuudet 


7. luokka 

8. luokka 

vesiekosysteemi 

- kotiseudun vesikasvi- ja eläinlajien tunnistaminen 0 * 

- ominaispiirteet ja tutkiminen 0 * 

- rakenne ja toiminta 0 * 

luonnon monimuotoisuus 0 * 

eliökunnan synty, kehitys ja järjestelmä 0 * 

ekologisesti kestävä kehitys 0 * € 

oma ympäristökäyttäytyminen 0 * € 

metsäekosysteemi 

- kotiseudun kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen 0 * 

- ominaispiirteet ja tutkiminen 0 * 

- rakenne ja toiminta 0 * 

ohjattu kasvien kerääminen 0 * 

metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen 0 * € 


solun rakenne ja toiminta 0 * 

eliökunnan synty, kehitys ja järjestelmä 0 * 

ekologisesti kestävä kehitys 0 * € 

_____________________________________________________________________________________________ 






39 

9. luokka 

ympäristönsuojelu 0 * € 


solun rakenne ja toiminta 0 

ihminen 

biologinen ja kulttuurinen evoluutio 0 

- ominaispiirteet 0 

- rakenne ja keskeiset elintoiminnot 0 

- seksuaalisuus ja lisääntyminen 0 

- perimän ja ympäristön vaikutukset 0 * 

- oma ekologinen jalanjälki 0 * € 

oman elinympäristön tila 0 * € 

ympäristömuutokset ja ekosysteemi 0 * 

7.6.2 MAANTIETO 


Maantiedon opetuksessa 5-6 luokilla tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen 

tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden 

välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan 

maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että 

oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla 

maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. 

Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja 

kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös 

terveystiedon opetusta. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

Eurooppa osana maailmaa 

- laatimaan ja tulkitsemaan ja nimeämään karttoja ja karttatietoja sekä käyttämään tilastoja, 

diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä 

- perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja 

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin 

ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla 

- hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön 

- ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista 

maapallolla 


5. luokka 

6. luokka 

Eurooppa 

- Euroopan karttakuva 

- ilmasto, kasvillisuus 

- ihmisten elämää Euroopassa 

Afrikka * 

- Afrikan karttakuva, afrikkalaisia valtioita 

- kasvillisuusvyöhykkeet 

Aasia * 

_____________________________________________________________________________________________ 






40 

- Aasian karttakuva, aasialaisia valtioita 

- monsuuni-ilmasto 

Tyynenmeren alue 

- Oseania 

- Australia 

- Tyynimeri elinympäristönä 


Maantiedossa vuosiluokilla 7-9 tutkitaan maapalloa ja sen eri osa-alueita sekä alueellisia ilmiöitä. 

Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. 

Tavoitteena on oppilaiden luonnon-, rakennetun ja sosiaalisen ympäristön tarkastelukyvyn 

kehittäminen sekä ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen merkityksen ymmärtäminen 

paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksessa oppilaiden huomiota ohjataan 

ajankohtaisten tapahtumien seuraamiseen maailmassa sekä niiden vaikutusten havainnointiin 

luonnossa ja ihmisen toiminnassa. 

Maantiedon opetuksen perustana on oppilaiden kulttuurien tuntemuksen lisääntyminen sekä 

ymmärryksen ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuudesta eri puolilla maailmaa 

kehittyminen. Samalla sen tehtävänä on toimia luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen 

ajattelun välisenä siltana. Opetuksen tavoitteena on maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, 

kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteiden havainnointi ja 

ymmärtäminen. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään 

elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Opetusta voidaan integroida muihin aineisiin. 


Tavoitteet 




pienimuotoisia tutkimuksia 

aktiivinen, keskusteleva ja pohtiva työskentelymetodi 

Oppilas oppii 

tulkitsemaan erilaisia karttoja ja muita maantieteellisiä tietolähteitä 

hyödyntämään sähköisiä viestimiä kriittisesti 

määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet 

ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen 

alueen korkokuvan ja siihen vaikuttaneet tekijät 

ihmisen toimintojen sijoittumiseen liittyvät syy-yhteydet ja niiden havainnoinnin 

tunnistamaan eri kulttuurien ominaispiirteitä 

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja kulttuureihin 

kestävää kehitystä 

tuntemaan planetaarisuuden vaikutukset maapallolla 

tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä sekä rakennettua ympäristöä 

hahmottamaan omaa alueellista identiteettiään 

kansalaisen vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä suunnittelussa ja kehittämisessä 


7. luokka 

maailman maantieteellinen karttakuva 

maailman alueellinen hahmottaminen 0 

sisäiset ja ulkoiset tapahtumat maapallolla 0 

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 

- luonnonolot ja ihmistoiminta 0 

_____________________________________________________________________________________________ 






41 

8. luokka 

9. luokka 

- kulttuuriset piirteet ja niiden vertailu 0 * 

- ympäristö- ja kehityskysymykset sekä ratkaisumahdollisuudet 0 * 

- ihminen luonnonvarojen kuluttajana 0 * 

Tyynenmeren alue, Aasia ja Australia 0 

Maapallo aurinkokunnan osana 

Eurooppa 

- maantieteellinen karttakuva 

- alueellinen hahmottaminen 0 

- maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutukset 0 

- luonnonolot ja ihmistoiminta 0 

- kulttuuriset piirteet sekä niiden vertailu 0 

- Euroopan Unioni 0 

- ympäristö- ja kehityskysymykset sekä ratkaisumahdollisuudet 0 * 

- ihminen luonnonvarojen kuluttajana 0 * 

Afrikka ja sen yhteys Eurooppaan 0 

Suomi 

- maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutukset 0 

- karttakuva ja maisema 0 

- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus alueittain 0 

- rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat 0 

- väestö ja vähemmistökulttuurit 0 

- vaikutusmahdollisuudet omassa ympäristössä 0 

- luonnonvarojen kuluttajana 0 

Suomi maailmassa ja osana Eurooppaa 0 * 

Tervolan tai lähialueen eri ympäristöjen tutkiminen 0 * 

Itämeren ympäristökysymykset 0 * 

_____________________________________________________________________________________________ 






42 

7.7 FYSIIKKA JA KEMIA 

Opetettavaan asiaan voidaan lähestyä ongelmakeskeisesti, kokeilevasti tai keskustelunomaisesti. 

Jotta kokeilevaa osuutta voitaisiin toteuttaa, tulisi koulun laboratoriovälineiden olla ajan tasalla. 

Yhdysluokissa fysiikkaa ja kemiaa voidaan opiskella vuorokurssina. 




ohjelmoitu opetus 


tutkielmat 



Tavoitteet 

Oppilas oppii 

työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan 

annettuja ohjeita 

tekemään havaintoja ja mittauksia ja tekemään johtopäätöksiä niistä 

etsimään tietoa ja pohtimaan tiedon luotettavuutta 

tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita 

käyttämään fysiikan ja kemian käsitteitä 

ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden 


5. luokka 

6. luokka 

maan vetovoima ja kitka 

maan ja kuun liikkeet 

aurinkokunta ja avaruuden tutkiminen 

ilman koostumus ja ilmakehä * 

veden ominaisuudet 

turvallinen liikkuminen 

lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla 

sähköturvallisuus 

sähkön ja lämmön tuottaminen 

energiavarat * 

maaperän aineiden luokittelu ja erotusmenetelmiä * 

kierrätys * 

aineiden ja tuotteiden alkuperä ja turvallinen käyttö € * 

tupakka, päihteet ja huumaavat aineet ja niiden haitat 0 

tapaturmien ehkäisy 

7.7.1 FYSIIKKA 

Tavoitteet 

7. luokka 

Oppilas oppii 

työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa 

luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen 

_____________________________________________________________________________________________ 






43 

9. luokka 

havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja 

sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista 

käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä 

arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta 

tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon 

rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. 

Tavoitteena on 7. luokan tavoitteiden lisäksi, että oppilas oppii 

suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä 

vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia 

muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään 

yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta 

käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä 

ja ongelmanratkaisussa 


7. luokka 

9. luokka 

liike ja voima 

- vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat (painovoima, kitka, ilmanvastus, pinnan 

tukivoima) liike- ja tasapainoilmiöt (painopiste, tukipinta, tasapainolajit, vivut) 

värähdys- ja aaltoliike 

- erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt (heiluri, ääni) 

- aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen ja heijastuminen (jousi, 

ääni) 

- suureet: taajuus ja äänen voimakkuus sekä niiden yksiköt * 

lämpö 

- kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä ilmiöitä: aineen 

olomuodot ja niiden muutokset, aineiden sulamis- ja kiehumispisteet, lämmön 

johtuminen erilaisissa aineissa = 

sähkö 

- sähköturvallisuus = 

- kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat 

- sähköön liittyviä suureita ja yksiköitä (jännite, sähkövirta) sekä niiden mittaus 

- tasavirtapiiri = 

luonnon rakenteet 

- aineen rakenne ja sen fysikaaliset ominaisuudet (olomuoto, tiheys, massa, 

lämmönjohtavuus, sähkönjohtavuus) = 

- luonnon rakenneosien mittasuhteiden hahmottaminen (atomista galakseihin) = 

liike ja voima 

- liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit 

- voiman tekemä työ 

- mekaaninen energia (asema- ja liike-energia) 

- teho 

värähdys- ja aaltoliike 

- valon merkitys ja sovellukset 

- valon synty ja valon heijastumis- ja taittumislait 

- optisten laitteiden toimintaperiaatteita (silmä, silmälasit, kamera, kiikari, kaukoputki, 

mikroskooppi) = 

lämpö 

- lämpötila-asteikot (Celcius ja Kelvin) 

- aineiden lämpölaajeneminen 

- lämmön siirtyminen (johtuminen, virtaus ja säteily) ja sen merkitys jokapäiväisessä 

elämässä 

_____________________________________________________________________________________________ 






44 

- aineiden olomuodonmuutoksissa tarvitsemien energiamäärien laskeminen 

- energian säilyminen ja huononeminen fysikaalisissa prosesseissa, lämpö 

energiamuotona * 

sähkö 

- sähköturvallisuus = 

- tasavirtapiiri, kytkentäkaavioita 

- sarjaan- ja rinnankytkennät (jännitelähteet, vastukset) 

- sähköön liittyviä suureita ja yksiköitä (jännite, sähkövirta, resistanssi, työ, teho, energia) 

- Ohmin laki 

- sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona 

= 

luonnon rakenteet 

- luonnon rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen 

rakenneosien välisissä prosesseissa 

- radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen 

luontoon sekä säteilyltä suojautuminen * 

7.7.2 KEMIA 

Tavoitteet 

7. luokka 

Oppilas oppii 

työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen 

käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös 

tietoja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä 

tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia 

tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä 

soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa 

8. luokka 

Kemian opetuksen tavoitteena on 7. luokan tavoitteiden lisäksi, että oppilas oppii 

aineiden kiertokulkuun tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle 

ja ympäristölle 

aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja 

kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla 

tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle = * 


7. luokka 

ilma ja vesi 

- vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys 

- ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle * 

- aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä ja 

palamistuotteet 

raaka-aineet ja tuotteet 

- alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen 

- aineiden reaktionopeuksien vertailu 

elollinen luonto ja yhteiskunta 

- fotosynteesi ja palaminen kemiallisen energian sitoutumis- ja vapautumisprosessina * 

_____________________________________________________________________________________________ 






45 

8. luokka 

ilma ja vesi 

- aineiden palamistuotteiden jaottelu metalli- ja epämetallioksideihin, palamisreaktioiden 

kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset 

ympäristössä (happosateet, luonnon happamoituminen, kasvihuoneilmiö) * 

raaka-aineet ja tuotteet 

- tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia 

- tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys * 

- alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai 

jaksollisen järjestelmän avulla 

- reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen 

- sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset = 

elollinen luonto ja yhteiskunta 

- hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita * 

- orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja 

karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö 

- hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä 

teollisuuden raaka-aineina = 

- pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit * 

_____________________________________________________________________________________________ 






46 

7.8 TERVEYSTIETO 

Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta 

tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden 

säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja 

terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa 

vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena 

oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla 

lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan 

huomioon myös ajankohtaisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Opetuksessa 

kehitetään tiedonhankintataitoja ja edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohjaa. 


Tavoitteet 

opettajan esitys 

opetuskeskustelu 

pari- ja pienryhmätyöskentely 

oppilaiden esitykset 

yksilöllinen työskentely 

internet, tietokone ja kirjasto 


Oppilas oppii 

tuntemaan ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä 

ymmärtämään ihmissuhteiden ja huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa 

ymmärtämään itseään ja hyväksymään erilaisuuden 

tietämään ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia tekijöitä 

huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti 

tärkeitä selviytymisen taitoja 

arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja 

terveyden näkökulmasta 

käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä 

ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöissä 

ensiaputaitoja 


7. luokka 

kasvu ja kehitys 0 

- terveys voimavarana 

- uusi ympäristö, pelot, sosiaaliset muutokset 

- fyysinen ja psyykkinen kasvu 

- yksilöllisyys 

- erilaisuus ja koulukiusaaminen 

- henkilökohtainen hygienia; vartalon hoito, kasvojen ja hiusten hoito 

- väsymys ja lepo, oikea unirytmi 

- rentoutuminen, harrastukset ja pukeutuminen 

ravinto 0 

- ravitsemussuositukset 

- aterioinnin päivärytmitys 

- energiantarve eri tilanteissa 

- erikoisruokavaliot 

- suomalainen ravitsemus 

liikunta 0 

- liikunnan vaikutukset terveyteen ja elimistöön; kestävyys-, lihaskunto-, nopeus-, rentous-, ja 

notkeusharjoittelu 

_____________________________________________________________________________________________ 






47 

8. luokka 

9. luokka 

- oman kunnon seurantaa ja ryhti 

- liikunnan vaaroja ja riskitekijöitä 

päihteet 0 * 

- päihteiden käytön syyt, seuraukset ja riippuvuus 

- päihteet (tupakka, nuuska, alkoholi, huumeet) 

sairaudet 0 

- taudinaiheuttajat ja puolustusjärjestelmä 

- tavallisimmat tartuntataudit 

- tavallisimmat nuorten vaivat sekä niiden hoito ja ennaltaehkäisy 

- sairauksien hoito ja lääkkeet 

turvallisuus ja liikenne 

- kevyen liikenteen säännöt 

- turvallisesti vesillä ja jäällä 

minä ja ystävät 0 

- itsetuntoon liittyvät tekijät 

- itsesäätely ja erilaiset tunteet koulussa ja eri tilanteissa 

- sosiaaliset suhteet ja verkostot ja niiden merkitys 

- elämänkaari, eri elämänvaiheet 

- vastuut ja velvollisuudet 

- ongelmien ratkaisu 

seksuaalisuus, kasvu ja seurustelu 0 

- kasvu ja kehittyminen 

- seksuaalisuus ja seurustelu 

- arvot ja vastuullisuus 

- ehkäisymenetelmiä 

- tavallisimmat sukupuolitaudit 

mitä suomalaiset sairastavat 0 

- terveys ja sairaus 

- niska- ja selkäkivut, osteoporoosi 

- allergiat ja astma 

- syömishäiriöt 

- diabetes ja epilepsia 

- sydän- ja verisuonisairaudet, tules - sairaudet ja kasvaimet 

- sairauksien ennaltaehkäisy ja niiden hoito, reseptilääkkeet 

nuori liikenteessä 

- käyttäytyminen liikenteessä 

- nuorten liikennevälineet 

- liikenneonnettomuudet 

- liikenne ja päihteet 

- liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuus 

kasvu ja kehitys (perhe) 

- perheen merkitys 

- erilaisia perheitä 

- avioero ja kriisit perheissä 

- vanheneminen ja isovanhemmat 

- oikeudet ja velvollisuudet (lainsäädäntö) 

- ristiriidat ja asioista puhuminen 

terveys elämässä 

- elimistön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 

- terveysliikuntaa läpi elämän 

- henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen 

- ihmissuhteiden hoitaminen 

- itsehoito 

terveys yhteiskunnassa 

_____________________________________________________________________________________________ 






48 

- kunnan ja yhteiskunnan terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut 

- terveys ja turvallisuus koulussa 

- ergonomia 

- matkailijan terveys 

- kansalaisjärjestöjen toiminta 

ensiapu 

- riskien välttäminen (koti, liikenne, koulu ja vapaa-aika) 

- ensiaputaidot 

- sairaskohtaukset, palovammat ja paleltumat 

_____________________________________________________________________________________________ 






49 

7.9 USKONTO 

7.9.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 


Uskonnon opetuksen lähtökohtana on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden 

pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä 

ympäristössään. Opetuksessa käsitellään oppilaiden omia kokemuksia, ihmisenä elämiseen ja 

kasvamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, sekä tuetaan oppilasta hänen oman 

maailmankatsomuksen muodostamisessa. Oppilasta ohjataan tekemään vastuullisia ratkaisuja ja 

ymmärtämään tekojensa seurauksia. Jokaisen oppilaan ja kodin ajatuksia sekä vakaumusta 

kunnioitetaan. Uskonnon sisältöjä voidaan opiskella opettajan harkinnan mukaan myös 

vuorokursseina. 


Tavoitteet 1-2 

opettajajohtoinen työskentely 

yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentely 

Raamattuun ja virsikirjaan perehtyminen 

draama, laulu ja musiikin kuuntelu, videon tai koulu-TV:n katsominen 

tutustumiskäynnit ja vierailut 

uskonnolliseen materiaaliin kuten lehtiin ja nettisivuihin sekä taiteeseen tutustuminen 

Oppilas 

tutustuu kristinuskon perusteisiin ja kirkon toimintaan 

tutustuu kirkkovuoden juhliin, perhejuhliin ja seurakunnan työmuotoihin 

tutustuu Raamatun keskeisiin kertomuksiin 

oppii erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuutta 

oppii tulemaan toimeen toisten kanssa 

tuntee itsensä arvokkaaksi 

pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä 

oppii kouluja kirkkovuoden keskeisiä virsiä ja hengellisiä lauluja 

Keskeiset sisällöt 0 * 

1. luokka 

arvokas ja ainutlaatuinen elämä 

hyvä ja paha 

erilaisuus 

kiusaaminen 

anteeksi 

oma ja toisen oma 

säännöt 

luottamus ja turvallisuus 

Raamattu 

elämää Jeesuksen aikana 

rukous 

minun juureni 

koti ja perhe 

kirkko ja seurakunta 

lähetystyö 

kirkkovuoden juhlat 

virret ja hengelliset laulut 

vieraat uskonnot 

_____________________________________________________________________________________________ 






50 

2. luokka 

3. luokka 

Tavoitteet 

arvokas ja ainutlaatuinen elämä 

oikea ja väärä 

tyytyväisyys 

anteeksi 

totta ja valhetta 

omatunto 

Jumala luojana 

elämän ja luonnon kunnioittaminen 

Isä meidän -rukous 

luottamus ja turvallisuus 

ystävyys 

auttaminen 

pelko 

rukous 

Raamatun kertomukset 

Jeesus opettajana 

Jeesus parantajana 

kirkkovuoden juhlat 

virret ja hengelliset laulut 

Oppilas 

tutustuu Vanhan Testamentin kertomuksiin 

pohtii yhdessä elämistä, kasvamista ja oikeudenmukaisuutta 

pohtii oikeaa ja väärää 

oppii luottamaan ja turvaamaan Jumalan huolenpitoon 

tutustuu seurakunnan toimintaan 

kertoo kokemuksiaan kirkollisista toimituksista ja jumalanpalveluksista 

tutustuu luterilaisen kirkon käsityksiin Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta 

tutustuu kristillisiin symboleihin kirkossa ja arjen keskellä 

oppii virsiä ja hengellisiä lauluja 

opettelee Raamatun käyttämistä 


4. luokka 

Tavoitteet 

Vanhan Testamentin kertomukset 

- Abraham ja Saara 

- Rebekka 

- Jaakob, Raakel 

- Joosef 

- Egyptistä luvattuun maahan, Mooses 

Herran siunaus 

kymmenen käskyä 0 

seurakunnan elämää 0 € 

- kirkko 

- messu eli jumalanpalvelus 

- kaste 

- rippikoulu ja konfirmaatio 

- häät 

- hautajaiset 

_____________________________________________________________________________________________ 






51 

Oppilas 

pohtii ihmisen arvoa luomisen näkökulmasta 

pohtii yhdessä elämisen kysymyksiä, oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta 

tutustuu vieraisiin uskontoihin ja kirkkoihin 

tutustuu sekä Vanhaan että Uuteen Testamenttiin 

perehtyy luterilaisen kirkon käsitykseen Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta 

perehtyy kirkkoja kalenterivuoden juhliin sekä niihin liittyviin kristillisiin sisältöihin ja tapoihin 

tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin 


oppii käyttämään Raamattua 


5. luokka 

Tavoitteet 

Vanhan Testamentin Kertomukset 

- Simson, Samuel 

- Saul 

- Daavid 

- Salomo 

- alkukertomukset 

uskonto ja elämän juhlat 0 € 

- luterilaiset 

- ortodoksit 

- katolilaiset 

- helluntailaiset 

- Jehovan todistajat 

- muslimit 

Jeesuksen opetuksia 0 * € = 

- kertomuksia ja vertauksia 

- Rakkauden kaksoiskäsky 

- Kultainen sääntö 

Joulu ja pääsiäinen 0 

- Jeesuksen syntymä 

- Jeesuksen viimeinen viikko ja kuolema 

- Jeesuksen ylösnousemus 

Uskontunnustus 

Isä meidän -rukous 

Herran siunaus 

Oppilas 

tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin 

pohtii Jeesuksen opetusten ja vertausten sanomaa 

pohtii 10 käskyn noudattamista arjen tilanteissa (eettistä ja moraalista pohdintaa) 

tutustuu kristillisiin symboleihin ja kirkkotaiteeseen 


osaa käyttää Raamattua itsenäisesti 


elämän pelisäännöt 0 * € = 

- 10 käskyä erilaisissa arjen tilanteissa 

Jeesus Nasaretilainen 

- Rooman valtakunta 

- Evankeliumien synty 

- Jeesuksen lapsuus, valmistautuminen tehtävään ja opetuslapset 

- vuorisaarna 

_____________________________________________________________________________________________ 






52 

Jeesus ihmisten keskellä 0 * € = 

- vertauksia ja opetuksia 

Jeesus Kristus 0 

- Jeesus Jerusalemissa 

- Jeesuksen tuomitseminen, kärsimys ja kuolema 

- Jeesuksen ylösnousemus 

Luterilainen käsitys Jumalasta ja armosta 0 

- kristilliset symbolit 

- kirkkotaide 

Vuosiluokat 6−9 

Uskonnon opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan 

ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Oppilaalle 

pyritään antamaan mahdollisimman laaja uskontoon liittyvä yleissivistys, joka mahdollistaa sekä 

oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumisen sekä ihmisenä kasvamisen. 


6. luokka 

Tavoitteet 

opettajan kerronta 

vihkotyöskentely 

avoin ja pohdiskeleva keskustelu 


luova ilmaisu (esim. draama, sarjakuvien piirtäminen) 

videot 

musiikin kuuntelu 

Oppilas 

perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn, historiaan ja nykytilanteeseen 

tutustuu suomalaisten muinaisuskoon ja kristinuskon tuloon Suomeen 

perehtyy uskonpuhdistukseen Suomessa 

paneutuu Suomen nykyiseen uskontotilanteeseen ja tutustuu muihin uskontoihin 

osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 

tiedostaa alustavasti tekijöitä, jotka vaikuttavat maailmankatsomuksen rakentumiseen sekä 

ihmisyyteen kuuluvaan eettiseen pohdintaan 

pohtii elämän merkitystä ja rajallisuutta 


tutustuu kirkkotaiteeseen 


alkuseurakunnan elämää 

- Apostolien teot 

- Paavalin kirjeet 

Jeesus-liikkeestä maailman suurimmaksi uskonnoksi 0 

- kristinuskon synty ja historia 

- kristilliset kirkot ja liikkeet sekä kristinuskosta irtautuneet liikkeet 

suomalainen katsomusperinne ennen ja nyt 0 € 

- muinaisusko 

- kristinuskon tulo Suomeen 

- puhdasoppisuus ja herätysliikkeet 

- luterilainen kirkko nyt 

- muut kristilliset ja ei-kristilliset kirkot sekä mormonit 

ihmisten ja uskontojen maailma 0 * € = 

- tutustumista maapallolla esiintyviin uskonnollisiin kulttuureihin 

_____________________________________________________________________________________________ 






53 

7. luokka 

Tavoitteet 

maailmankatsomuksellista pohdintaa 0 * € = 

- elämän merkitys ja sen rajallisuus 

- rikos ja rangaistus 

- eläinten oikeudet 

- raha ja onni 

- aseista kieltäytyminen 

- Jumalan olemassa olo 

Oppilas 

tutustuu uskontoon ilmiönä ja siihen liittyvään peruskäsitteistöön 

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään 

ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön 

elämässä 


8. luokka 

Tavoitteet 

uskonnonvapaus 

uskontotieteen peruskäsitteet 

uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin 0 

keskeisten maailmanuskontojen sekä luonnonuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja 

uskonnollisen elämän pääpiirteet 

Oppilas 

perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana 

perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan 

elämässä 


9. luokka 

Tavoitteet 

Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä 

Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta 

Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä 

Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö 

Raamatun kulttuurivaikutuksia 

keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä 

kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia 

luterilaisen kirkon historia 

kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään 

kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset 

symbolit 

Oppilas 

tuntee suomalaisen uskonnollisuuden historiasta nykypäivään 

perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen toimintaan Suomessa sekä luterilaiseen uskonkäsitykseen 

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä 

eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa 

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä 


_____________________________________________________________________________________________ 






54 

suomalainen katsomusperinne; suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja 

sen jälkeinen aika 

yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä 

muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus 

uskonnonvapaus 

luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta € 

eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen = * 0 

kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen * 0 

ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana = * 0 

kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja 

vertaukset 

maailmankatsomus- käsitteen selkiyttäminen, elämän merkitys ja rajallisuus 0 

uskon ja tiedon suhde 

7.9.2 ORTODOKSINEN USKONTO 

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin 

vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle 

itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi 

opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. 


Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja 

kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja 

eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. 

Tavoitteet 

Oppilas 

vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten 

elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan 

toimintaan 

tutustuu uskonopin peruskysymyksiin 

perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan 

omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä 

tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin 


kirkkovuosi ja pyhät ihmiset 

- pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat 

- oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä 

- paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset 

kirkon jäsenenä 

- ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa 

- oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö 

- luostarien toiminta 

- kirkollisia järjestöjä 

- lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja 

- oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla 

- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä 

Raamattu pyhänä kirjana 

- alkukertomukset ja patriarkkakertomukset 

- Egyptistä luvattuun maahan 

- Jeesuksen elämä ja opetukset 

- evankeliumien kirjoittajat 

- ylösnousemus ja uusi elämä 

_____________________________________________________________________________________________ 






55 

- uuden testamentin ajanhistoriaa 

liturginen elämä 

- jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus 

- sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen 

- kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja 

- kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana 

- ikoni kuvana ja pyhänä esineenä 

uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen 

- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena 

- Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet 

- pelastus ja iankaikkinen elämä 

- kirkko ja seurakunta 

- kymmenen käskyn etiikka 


Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa 

oppilaan ymmärrystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta 

ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen 

rakentumista. 

Tavoitteet 

Oppilas 

vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen 

historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään 

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja 

katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä 

perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana 

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä 

eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan 

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään 

osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä 


Raamattu 

- Raamatun synty ja sisältö 

- Raamattu pyhänä kirjana 

- Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit 

- Apostolien teot 

kirkkohistoria 

- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat 

- kirkkokunnat sekä ekumenia 

- Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa 

- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys 

maailmanuskonnot 

- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja 

uskonnollisen elämän pääpiirteet 

- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin 

liturgiikka ja uskonoppi 

- sakramentit 

- jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia 

- kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki 

- uskonopin keskeiset kohdat 

etiikka 

- ortodoksinen ihmiskäsitys 

- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen 

- Vuorisaarnan etiikka 

_____________________________________________________________________________________________ 






56 

7.10 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin 

kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa 

ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat 

merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä 

ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen 

tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata 

aktiivisesti omaa elämäänsä. 

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, 

vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee 

kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti 

muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin 

liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen 

kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa 

vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. 


elämykselliset menetelmät; kertominen, draama, keskustelut, väittelyt, videot 

yhteistoiminnalliset menetelmät; pari- ja ryhmätyö, yksilötyöskentely; miellekartat 

projektien toteutus 

kirjalliset tehtävät 

yhteydenpito koulun ulkopuolelle: haastattelut, tutkimukset, vierailut ja vierailijat 


Tavoitteet 

Oppilas 

oppii etsimään ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppii 

hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittämään taitojaan 

ilmaista itseään 

oppii kehittämään arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppii huomaamaan 

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja 

katsomuksellista harkintaa 

tutustuu ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen 

periaatteisiin ja oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta 

tutustuu lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin 


1. luokka 

2. luokka 

3. luokka 

ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä 0 

kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet 0 

yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen 

sääntö 0 

toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen 0 

hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys 0 

ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa * 

erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus 

_____________________________________________________________________________________________ 






57 

4. luokka 

5. luokka 

suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö 

lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet 0 

elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän 

erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa 

oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja 

köyhyys maailmassa 0 

tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma 

luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten 

elämässä, maailmanperintö ja ympäristö * 

ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä 

hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä 0 

elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia 

etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä 

ongelmia ja niiden ratkaisuja 0 


Tavoitteet 

Oppilas 

oppii etsimään ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppii samalla 

hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittämään taitojaan 

ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan 

oppii kehittämään arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppii huomaamaan 

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja 

katsomuksellista harkintaa 

omaksuu ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen 

oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppii kantamaan vastuuta itsestään, 

toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta 

laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppii tuntemaan eri kulttuureissa 

tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden 

taustoja ja välittymistä sekä oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. 


6. luokka 

7. luokka 

8. luokka 

katsomusten maailma 

- katsomusten historiaa, katsomusvapaus 0 

- maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus 0 

kulttuuri 

- kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto 

- kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus 0 

kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 

- yhteiskuntateorian perusteet, demokratia € 0 

katsomusten maailma 

- tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen 

- uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus 0 

kulttuuri 

_____________________________________________________________________________________________ 






58 

9. luokka 

- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: mm. humanistinen, mystinen ja luontokeskeinen 

0 

etiikka ja hyvä elämä 

- etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu 0 * 

- ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka * 

- monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä 

kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta 

- politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys 0 € * 

tulevaisuus 

- tulevaisuuden tutkiminen = 

- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö * 

- minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi * 0 

_____________________________________________________________________________________________ 






59 

7.11 HISTORIA 


Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa 

käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että 

oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa 

käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. 

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan 

käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. 

Historian opetus alkaa 5. luokalta, jolloin aloitetaan aiheesta omat juuret ja historiallinen tieto ja 

edetään opetussuunnitelman mukaisilla aihekokonaisuuksilla. Kouluissa, joissa on yhdysluokkia, 

toimitaan vuorokurssiperiaatteen mukaisesti. Joka toinen vuosi opetetaan 1. vuorokurssi eli 5. 

luokan oppimäärä ja joka toinen vuosi 2. vuorokurssi eli 6. luokan oppimäärä. 


yksilö-, ryhmä- ja parityöskentely 

draama 

mahdolliset vierailut oman paikkakunnan ja lähiseutujen museoihin ja historiallisiin kohteisiin esim. 

Keminmaan vanha kirkko (muumio) ja Paakkolaan Tervolan kotiseutumuseo, Peräpohjolan 

maatalousmuseo 

kirjat, tietokirjallisuus, lehdet, kirjasto 


historiaa voidaan integroida muihin aineisiin esim. kuvataiteeseen 

aikajanan kokoaminen vähitellen 

tutkiminen mitä tapahtui Suomessa mitä muualla samaan aikaan 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, 

historia, vanha aika ja uusi aika 

ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien 

lähteiden tai tarkastelutapojen myötä 

tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia joiden 

on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyyn 

tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa 

esittämään muutoksille syitä 


5. luokka 

omat juuret ja historiallinen tieto 

- oman perheen ja kotiseudun historia 0 

- muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien 

tulkitseminen 

esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit 

- maanviljelyksen synty 

- valtioiden synty 

- kirjoitustaidon keksiminen = 

- kivikauden ihmisten elinolot 

- muutokset raudan ja pronssin keksimisen myötä = 

- esihistorialliset kaudet 

keskiaika 

- uskontojen vaikutus ihmisten elämään 0 

_____________________________________________________________________________________________ 






60 

6. luokka 

- ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema: säädyt 

- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia 

- ristiretket, keskiaikaiset linnat 

- Pähkinäsaarenraja 

Suomi Ruotsin valtakunnan osana 

- elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina 

- talonpojan asema → nuijasota 

- kreivinaika = 

- uudenajan alku Suomessa 

- Suomen asema Venäjän noustessa suurvallaksi 

- elämää ja edistystä 1700-luvun Suomessa 

Eurooppalaisen sivilisaation synty 

- antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri 

- antiikin heijastuminen nykypäivään 

- valtakuntien synty, laajentuminen, jakautuminen ja tuho 

- tarkastellaan kulttuureja yhdistäviä ja erottavia piirteitä mm. hallinto, armeija, kulttuuri ja 

uskonto 

uuden ajan murros 

- eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset 0 

- renesanssi taiteessa 

- reformaatio uskonnossa 

- maailmankuvan avartuminen tieteessä 0 

vapauden aate voittaa alaa 

- Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset € 

- vallankumouksen taustat sen aikaisessa yhteiskunnassa 

- vapaus, veljeys ja tasa-arvo konkretisoituu vallankumouksessa 

- kuningaskunnasta tasavallaksi € 

- vallankumouksen jälkeinen ajan tarkastelu keskittyy Napoleonin keisarikuntaan 

lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle 

saakka: 

1. jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri 

2. kaupankäynnin kehitys € 

3. kulttuurin kehitys: esim. syömisen, juomisen, haarukat, veitset, kouluruokailun kehitys, 

pukeutumisen historiaa 

4. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys = 

5. väestössä tapahtuneet muutokset. Esim. vähemmistöt, muuttoliikkeet, taudit 


Historian opetuksen tehtävänä on tarkastella menneisyyden ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuuria. 

Historian avulla pyritään ymmärtämään ja selittämään menneisyyden ja nykyajan ilmiöitä 

kriittisesti. Oppilas perehtyy historiatiedon luonteeseen, sen hankintaan, jäsentelyyn ja käyttöön, 

sekä tutustuu historian lähteisiin ymmärtäen, että niitä voidaan tulkita eri tavoin. Opetuksessa 

käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Historian opetuksen kasvatuksellisena tavoitteena 

on perehdyttää oppilas muihin kulttuureihin, vahvistaa oppilaan identiteettiä ja maailmankuvaa 

sekä tukea kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi. 


opettajajohtoinen keskustelu ja kysely 

muistiinpanot 

pari- ja ryhmätyöt 


pedagogiset draamat ja simulaatiot 

eläytyvät kirjoitelmat 

_____________________________________________________________________________________________ 






61 

Tavoitteet 


väittely 

sanomalehdet ja lähteet 


Oppilas oppii 

hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa 

tutkimaan historian lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteen 

niiden pohjalta 

ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita näkökulmasta riippuen eri tavoin 

selittämään ihmisen toiminnan syitä ja seurauksia 

arvioimaan omaa aikaa ja tulevaisuutta käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa 


7. luokka 

8. luokka 

elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate 

- mitä historia on 0 

- elämää 1800-luvun Suomessa ja oman alueen historian vaiheita 0 

- 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset 

Euroopassa 

- Suomen kansallinen herääminen 1800-luvulla 

teollinen vallankumous 

- teollistuminen Suomessa ja maailmalla ja sen vaikutukset työväestön elämään * = 

- kaupungistuminen, liikenteen kehittyminen ja muuttuva maaseutu 

murrosten aika Suomessa 

- sääty-yhteiskunnan mureneminen ja siirtyminen kansalaisyhteiskuntaan 

- Suomen venäläistämiskausi ja sen vastarinta 

suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen 

- imperialismi ja sen vaikutukset eurooppalaisille suurvalloille ja siirtomaille * 

- ensimmäisen maailmansodan syyt ja seuraukset 

- Venäjän keisarikunnan hajoaminen, vuoden 1917 vallankumous ja Neuvostoliiton synty 

- Suomen itsenäistyminen ja vuoden 1918 sisällissota 

laman ja totalitarismin aika 

- maailmantalouden romahtaminen 1920-30 -luvuilla ja sen vaikutukset Euroopassa ∞ 

- elämää demokraattisessa ja diktatuurisessa valtiossa 0 

toisen maailmansodan aika 

- toisen maailmansodan syyt ja seuraukset = 

- Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen 

Suomi 1950-luvulta nykypäivään 

- Suomen elinkeinorakenteen muutokset ja vaikutukset ihmisten elämään 

- hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen € 

idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun 

- kylmän sodan osapuolet 0 

- maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat * 

elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa 

- länsimainen kulutusyhteiskunta ja vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön * 

- tiedonvälityksen kehitys 

lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka 

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri 

b) tasa-arvoisuuden kehitys * 

c) kulttuurin kehitys 

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys = 

_____________________________________________________________________________________________ 






62 

e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen 

7.12 YHTEISKUNTAOPPI 

9. luokka 

Yhteiskuntaopin tarkoituksena on antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja 

toiminnasta sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Yhteiskuntaopin opetuksen avulla 

pyritään ohjaamaan oppilasta yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. 

Yhteiskuntaopin kautta tuetaan myös oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi 

kansalaiseksi. 


Tavoitteet 

opettajajohtoinen keskustelu ja kysely 

muistiinpanot 

pari- ja ryhmätyöt 


pedagogiset draamat ja simulaatiot 

eläytyvät kirjoitelmat 


väittely 

sanomalehdet ja muut kirjalliset lähteet 


Oppilas 

oppii käsittämään yhteiskunnallisen tiedon luonnetta 

oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää koskevaa informaatiota kriittisesti 

oppii tuntemaan julkiset palvelut 

saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen 

oppii yrittäjyyden perusteet ja yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta 

oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutukset kansalaisten elämään 

kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta 

tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset 

oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnan 

toimijana 


yksilö yhteiskunnan jäsenenä 

- perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit 

yksilön hyvinvointi 

- hyvinvointiyhteiskunnan ulottuvuudet 0 * 

- tasa-arvo, kestävä kehitys ja muut hyvinvoinnin edistämiskeinot 0 * 

kansalaisen turvallisuus 

- oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu 0 

- liikenneturvallisuus 

- turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus 

vaikuttaminen ja päätöksenteko 

- kansalaisen vaikutusmahdollisuudet € 

- demokratia, vaalit ja äänestäminen 0 

- politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla € 

- media yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä 

taloudenpito 

- yksityisen taloudenpidon periaatteet € 

- työnteko ja yrittäjänä toimiminen € 

_____________________________________________________________________________________________ 






63 

kansantalous 

- yksilön ja kotitalouksien kuluttaminen ja taloudellinen toimivuus € * 

- ulkomaankauppa ja globaalitalouden merkitys * = 

talouspolitiikka 

- suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio ja niiden vaikutukset yksityistalouksille * 

- julkinen talous ja verotus € 

_____________________________________________________________________________________________ 






64 

7.13 MUSIIKKI 


Musiikin opetuksen tehtävänä on innostaa oppilasta monipuoliseen musiikilliseen 

ilmaisuun ja toimintaan, jossa keskeistä on yhdessä tekeminen. Musiikillisten 

elämysten ja kokemusten avulla oppilas oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja musiikin 

perustaitoja. Laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu ja musiikkiliikunta tukevat 

toisiaan ja kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. 


Tavoitteet 

laulu 

soitto 

leikki 

kuuntelu 


Oppilas 

omaksuu musiikin perustaitoja ja tietoja 

rohkaistuu musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen 

oppii tuottamaan rytmejä ja melodioita soittaen ja laulaen 

tutustuu leikinomaisesti musiikin peruskäsitteisiin 

oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan musiikkia 

tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin 

Keskeiset sisällöt 0 

1. luokka 

2. luokka 

laulaminen 0 

- lastenlaulut ja laululeikit 

- vuodenaikoihin, juhlapäiviin ja koulun tapahtumiin liittyviä lauluja 

- kansanlauluja 

soittaminen 0 

- rytmisoittimet 

- kehorytmit 

musiikin tuntemus ja kuuntelu 0 

- peruskäsitteisiin rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka tutustuminen 

musiikillinen keksiminen 0 € 

- erilaiset äänelliset kokeilut 

- musiikin mukaan liikkuminen 

laulaminen 0 

- vuodenaikoihin, juhlapäiviin ja koulun tapahtumiin liittyviä lauluja 

- kansanlauluja 

soittaminen 0 

- rytmi- ja melodiasoittimet 

- kehorytmit 

musiikin tuntemus ja kuuntelu 0 

- peruskäsitteisiin rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka tutustuminen 

- musiikin kuuntelua 

musiikillinen keksiminen 0 € 

- omat melodiasommitelmat 

- musiikin mukaan liikkuminen 

_____________________________________________________________________________________________ 






65 


Musiikinopetuksen lähtökohtina ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun kautta saadut kokemukset 

ja elämykset. Niiden avulla kehittyy ymmärtävä suhde musiikkiin, joka toteutuu laulamisena, 

soittamisena ja liikkumisena. Tehtävänä on saada oppilas ymmärtämään, että musiikki on 

erilaista paikasta ja ajasta riippuen sekä muodostamaan arvostava suhtautuminen eri kulttuurien 

musiikkiin. 


Tavoitteet 

laulaminen 

- yhteislaulu 

- kaanonit 

- ääniharjoitukset 

- laululeikit 

soittaminen 

- eri soitinten tekniikkaharjoittelu 

- kehorytmit 

- kaikusoittoharjoitukset 

- yhteissoitto 

musiikin tuntemus ja kuuntelu 

- monipuoliset laulu-, soitto- ja kuunteluharjoitukset 

- rytmiharjoitteet tititoiden, loruillen, laulaen, soittaen ja liikkuen 

- visailut ja musiikkipelit 

- musiikilliset esitelmät 

- koululaiskonsertit 

- vierailut 

- opetusohjelmat 

musiikillinen keksiminen 

- omat ja ryhmissä tehtävät sanoitukset, sävellykset ja rytmitykset 

- ääni- ja rytmipartituurit 

- improvisoinnit 

- äänimaisemat 

- draamalliset ilmaisukeinot 

- kehorytmit, liike- ja tanssiharjoitteet 

laulaminen 

oppilas oppii 

- käyttämään luontevasti omaa ääntään 

- ilmaisemaan itseään laulaen ryhmässä ja yksin 

- tuntemaan suomalaisia, pohjoismaisia sekä muiden kulttuurien lauluja 

soittaminen 

oppilas oppii 

- ilmaisemaan itseään soittaen sekä ryhmässä että yksin 

- tunnistamaan erilaisia rytmejä ja tempon vaihteluja 

- toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä 


oppilas oppii 

- kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti eläytyen ja havainnoiden 

- tuntemaan erilaisia musiikin lajeja ja tyylejä 

- tuntemaan suomalaista, pohjoismaista ja eri kulttuurien musiikkiperinnettä 

- tuntemaan musiikin keskeiset peruskäsitteet 

- tietämään eri musiikin harrastamismahdollisuudet 


oppilas oppii 

- käyttämään erilaisia ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän 

aineksina 

_____________________________________________________________________________________________ 






66 


3. luokka 

4. luokka 

5. luokka 

- ilmaisemaan itseään liikkuen ja improvisoiden 

- ymmärtämään osallistumismahdollisuutensa riippumatta soitto- tai laulutavoista 

laulaminen 

- äänenkäytön harjoituksia * 

- ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja monipuolista lauluohjelmistoa 0 

- kansanlaulut 0 

- lauluja koulun tapahtumien ja teemojen mukaan 0 

soittaminen 

edellisten lisäksi 

- rytmisoittimien soittotekniikoiden harjoittelu 0 € = 

- nokkahuilun, sekä jonkin muun melodiasoittimen soittotekniikkaan tutustuminen 0 = 

- yhteissoiton harjoittelu 0 € 


- musiikin eri elementtien peruskäsitteistöön; voima, kesto, taso, sointiväri tutustuminen 

- suomalainen kansanmusiikkiperinne 

- eri soitinperheiden soittimiin tutustuminen 


- liikkuminen musiikin mukaan 0 € 

- partituurien harjoittelua 0 € 

laulaminen 

- äänenkäytön harjoituksia * 

- moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia 0 € 

- ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja monipuolista lauluohjelmistoa 0 

- lauluja koulun tapahtumien ja teemojen mukaan 0 

- suomalaisia, pohjoismaisia ja lähikulttuureiden lauluja 0 

soittaminen 

- syvennetään aiemmin opittuja taitoja 

- rytmisoittimien soittotekniikat 0 = 

- nokkahuilun, sekä jonkin muun melodiasoittimen soittotekniikka 0 = 

- yhteissoiton harjoittelu 0 € 


- musiikin eri elementtien peruskäsitteistö: voima, kesto, taso, sointiväri 

- suomalainen ja pohjoismainen musiikkiperinne 

- tunnettuihin suomalaisiin, sekä pohjoismaisiin säveltäjiin tutustuminen 


- itseilmaisun ja improvisoinnin harjoittelua 0 

- partituurien kehittelyä 0 € 

laulaminen 

- terve äänenkäyttö * 

- yksiäänisiä lauluja 0 

- lauluja Euroopasta 0 

- lauluja vuodenaikojen ja koulun tapahtumien mukaan 0 

soittaminen 

- soittimen soittotekniikka (kosketinsoitin, kielisoitin) 0 = 

- erilaisia rytmisoittimia 0 = 

- yhteissoitto 0 € 


- rytmi (erilaisia tahtilajeja ja tempoja) 

_____________________________________________________________________________________________ 






67 

6. luokka 

- muoto (AB, ABA) 

- musiikkia Euroopasta 

- musiikin lajien ja tyylien tunnistaminen 

- nykyiset musisointimahdollisuudet Tervolassa 


- liike ja kehollisuus itseilmaisun ja improvisoinnin välineenä 0 

- keksintä (rytmi- ja melodiakuvioita) 0 

- sovituksia yhtyeelle (partituuri) 0 € = * 

laulaminen 

- terve äänenkäyttö * 

- yksi- ja kaksiäänisiä lauluja 0 

- lauluja eri puolilta maailmaa 0 

- lauluja vuodenaikojen ja koulun tapahtumien mukaan 0 

soittaminen 

- soittimen soittotekniikan kehittelyä 0 = 

- erilaisia rytmisoittimia 0 = 

- yhteissoitto 0 € 


- rytmi (5.luokan sisällön syventelyä) 

- melodia (duuri, molli) 

- dynamiikka (dynamiikan merkintöjä) 

- musiikkia eri kulttuureista (Euroopan ulkopuolelta) 

- keskeisiä säveltäjiä 

- tervolalainen musiikkiperinne 


- improvisointia 0 

- keksintä (rytmi-, melodia- ja sanoituskuvioita) 0 

- sovituksia yhtyeelle (partituuri) 0 € 


Musiikkikäsitteiden vahvistamista ja musiikin jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti. 


Tavoitteet 

laulu ja säestys 

kuuntelu ja analysointi 

soitto yksin tai ryhmässä 

kokeileminen 

ryhmätyö ja tutkimus 


Oppilas 

ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla 

oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää 

musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan 

oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja 

muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä 

oppii musiikin tietoja ja taitoja omakohtaisen musisoinnin avulla. 

rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän avulla 

_____________________________________________________________________________________________ 






68 


7. luokka 

musiikin käsitteet 

- ihmisääni, äänityypit, kuorotyypit. Äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia, 

lauluja musiikin eri alueilta 0 

- musiikin perusteorian oppiminen: nuottikirjoitus, merkintöjen tulkinta, soinnut, intervallit 

0 

- soitinmusiikki: soitinyhtyeet ja orkesterit = 0 

- laajempia muotorakenteita (esim. sonaattimuoto, sonaatti, konsertto, sinfonia) 0 

- monipuolista kuunteluohjelmistoa = 0 

suomalainen ja pohjoismainen musiikkiperinne 0 

- suomalainen kansanmusiikki sekä kansanmusiikissa käytetyt ja käytettävät soittimet 

- naapurimaiden musiikkia 

musiikkia eri kulttuureista 0 

- Euroopan maiden musiikkia 

- Etelä- ja Pohjois-Amerikan musiikkia 

musiikin lajeja, tyylejä ja esittäjiä 

- kansanmusiikki 0 

- blues, country, folk 0 

- rock ja pop meillä ja muualla 0 = 

- jazzin tyylejä 0 = 

- näyttämö- ja elokuvamusiikkia 0 

- hengellinen nuorisomusiikki 0 

- koululaiskonsertti 0 = 

musiikin keskeisiä aikakausia ja säveltäjiä 0 = 

- barokki (esim. Vivaldi, Bach, Händel) 

- klassismi (esim. Haydn, Mozart, Beethoven) 

- romantiikka (esim. Schubert, Chopin, Musorgski, Grieg, Sibelius) 

- 1900-luku (esim. Stockhausen, Cage, Rautavaara) 

musiikin teknologia = 

- musiikkia sähköisillä soittimilla = 0 

- tietokonemusiikki = 0 

- äänentoisto ja kuulonhuolto = * 

- musiikkivideot = 

_____________________________________________________________________________________________ 






69 

7.14 KUVATAIDE 


Kuvataiteen opetuksen lähtökohta on tutustuttaa oppilas kuvien ja taiteen maailmaan riippumatta 

oppilaan lahjakkuudesta. 

1-2 luokilla on olennaista kokeileva lähtötapa, sekä mielikuviin että erilaisiin havaintoihin 

perustuva kokeilu. 

Kuvataide on tärkeä osa kokonaisvaltaista opetusta, sillä se liittyy läheisesti muihin oppiaineisiin. 


Tavoitteet 


havainnointi, tutkiminen ja kokeileminen 

kuvat, kirjallisuus ja maalauskirjat 

laulut 

vierailijat ja vierailut erilaisiin oppilaitoksiin 

projektityöskentely 


Oppilas 

innostuu ja kiinnostuu kuvataiteesta 

harjoittelee oman mielikuvituksensa käyttöä 

tutustuu erilaisiin tekniikoihin ja työtapoihin sekä materiaaleihin 

harjaannuttaa motorisia taitojaan 

kehittää muoto-, tila- ja avaruudellista tajuaan 

motivoituu tekemään työnsä loppuun asti 

oppii huolehtimaan työvälineistään ja työympäristöstään 

Keskeiset sisällöt 0 * = 

1. luokka 

piirustus 

- elävän viivan harjoittaminen; pinta ja viivaharjoitukset 

- erilaiset piirtimet ja paperit 

- lyijykynän käytön harjoittelu 

- alkeellinen mallipiirustus 

maalaus 

- erilaiset siveltimet ja maalausvälineet 

- väriopin alkeet; lämmin ja kylmä väri 

- laveeraus 

- sekatekniikat 

- maalausvälineiden huolto 

grafiikka 

- sormi-, kasvi- ja kohopainanta 

- materiaalipainanta 

- yksinkertainen kaaviopainanta 

- leimasimen tekeminen 

muotoilu, askartelu ja rakentelu 

- paperirevintä ja leikkaus 

- origami eli paperitaittelu 

- rakentelu luonnonmateriaaleista 

- lumiaskartelu 

- hiekkatyöt 

- kivimaalaus 

- erilaisiin massoihin tutustuminen 

- yhteistyö kunnan eri oppilaitosten kanssa 

_____________________________________________________________________________________________ 






70 

2. luokka 

kuvallinen viestintä 

- sadun ja toden kuvallisuuden eron ymmärtäminen 

- sarjakuvien alkeet 

- eläydytään kuvien maailmaan 

taidekasvatus 

- osallistuminen taidenäyttelyyn 

- hautausmaalle ja kirkkoon tutustuminen 

- oppilaiden omista töistä näyttelyn tekeminen 

- oman luokan koristelu ja viihtyisyys 

- juhlatilan koristelu 

ympäristötaide 

- rakennettu ja rakentamaton maisema 

piirustus 

- elävän viivan harjoittaminen; pinta ja viivaharjoitukset 

- erilaiset piirtimet ja paperit 

- lyijykynän käytön harjoittelu 

- alkeellinen mallipiirustus 

maalaus 

- erilaiset siveltimet ja maalausvälineet 

- väriopin alkeet; lämmin ja kylmä väri 

- laveeraus 


- maalausvälineiden huolto 

grafiikka 

- sormi-, kasvi- ja kohopainanta 

- materiaalipainanta 

- yksinkertainen kaaviopainanta 

- leimasimen tekeminen 

muotoilu, askartelu ja rakentelu 

- paperirevintä ja leikkaus 

- origami eli paperitaittelu 

- rakentelu luonnonmateriaaleista 

- lumiaskartelu 

- hiekkatyöt 

- kivimaalaus 

- erilaisiin massoihin tutustuminen 

- yhteistyö kunnan eri oppilaitosten kanssa 

kuvallinen viestintä 

- sadun ja toden kuvallisuuden eron ymmärtäminen 

- sarjakuvien alkeet 

- eläydytään kuvien maailmaan 

taidekasvatus 

- osallistuminen taidenäyttelyyn 

- hautausmaalle ja kirkkoon tutustuminen 

- oppilaiden omista töistä näyttelyn tekeminen 

- oman luokan koristelu ja viihtyisyys 

- juhlatilan koristelu 

ympäristötaide 

- rakennettu ja rakentamaton maisema 


Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 3-4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja 

mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Opetuksen perussisältönä ovat 

kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö. 

_____________________________________________________________________________________________ 






71 

Opetuksessa painotetaan prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen 

ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. 

Tavoitteet 

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on yhdistää havainnot, mielikuvat ja ilmaisu taiteelliseksi 

toiminnaksi. Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen 

ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. 

Keskeistä on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa 

ja ympäristöä. Tavoitteena on myös, että oppilaalle syntyisi henkilökohtainen suhde taiteeseen. 

Kuvataiteen opetus luo perustaa oman ja vieraiden kulttuurien visuaalisen maailman 

arvostamiselle ja ymmärtämiselle. 

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, 

mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden 

luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. 


Tavoitteet 


yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely sekä projektityöskentely 


kokeileminen 

vierailijat, vierailut 

kamerat ja videokamerat 

rakentelu (esim. pienoismallit) 

lehdet, mainokset, sarjakuvat 

havainnointi ja tutkiminen 

maalauskirjat 

taidekuvat ja -kirjallisuus sekä muu kirjallisuus 

draama 

Oppilas oppii 

tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeiset ilmaisutavat, materiaalit ja tekniikat ja oppii 

käyttämään niitä 

nauttimaan omien ajatusten, mielikuvien ja havaintojen pohjalta erilaisista taiteen ilmiöistä 

ymmärtämään taiteellista prosessia ja liittämään sen omaan työhönsä 

arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja 

hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä omaan työskentelyyn yhtenä 

tiedonhankintana ja opiskelumuotona 

tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän 

välineitä omien ajatustensa ilmaisemisessa 

tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä 

näkökulmasta 

työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä erilaisissa projekteissa 


3. luokka 

kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu 0 * 

- kuvailmaisun keinot, tekniikat ja ilmaisutavat, kuvasommittelun perusteita, omien 

havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin, eri tekniikoiden 

kertausta ja varmentamista, erilaisin piirtimin erilaisille papereille 

- piirustus: elävän pinnan tuottaminen, rikastaminen, ääriviivapiirtäminen, ihmisen kasvot ja 

mittasuhteet 

_____________________________________________________________________________________________ 






72 

4. luokka 

- grafiikka: pelkistämisen, peilikuvan ja vedostamisen alkeet, pressprint kaiverrus ja 

painanta, monotypia 

- maalaus, värioppiharjoitus: puhtaat värit ja välivärit, laveeraus, kuiva- ja märkätekniikat 

taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 0 

- näyttelykäynnit mahdollisuuksien mukaan 

- oman luokkanäyttelyn pystyttäminen 

- taidekuvien tarkasteleminen ja analysointi 

ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu * € = 

- veisto ja muotoilu eri tekniikoin, vuodenaikojen vaihtelu töissä, oman paikkakunnan 

rakennukset vanhaa ja uutta 

- rakentelu: esim. pienoismalli, viihtyisä lähiympäristö ja ympäristötaide 

luonnonmateriaaleista 

media ja kuvaviestintä = € * 

- valmiin kuvaan liittäminen itse tuotettuun taustaan 

- värien ja muotojen tarkastelu 

- symboliikka 

- kuvan kriittinen tarkastelu 

- pienen tarinan kuvittaminen 





- piirustus; mallipiirtämisen alkeet, ihmisen etukuva ja profiili, ruutusuurennos 

- grafiikka: keskusornamentti, monotypia 

- maalaus, värioppi: murretut värit, väriympyrän teko, akryylimaalaus, sekatekniikat, 

maisemamaalaus, lähellä ja kaukana, sivellintekniikat 


- taiteilija ammattina, tunnettujen taiteilijoiden töitä, näyttelykäynnit mahdollisuuksien 

mukaan, oman luokkanäyttelyn pystyttäminen ja järjestäminen 


- muotoilu erilaisilla luonnonmateriaaleilla muotoilu ja veisto 

- rakentelu: naamarit, mobilet ja pienoismallit, luonnonympäristö ja luonnonmateriaalit, oman 

koulupihan suunnittelu 


- julisteiden suunnittelu ja tekstaus, valokuvaus ja kuvien käsittely mahdollisuuksien mukaan, 

uutiskuva ja mainoskuva 


Kuvataiteen opetuksessa 5-7 luokilla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän 

välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mahdollisuuksien mukaan 

mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta 

sekä kuvatulkintoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri 

kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. 

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja 

vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma 

työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan 

ymmärrystä kuvataiteen prosessista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista 

oppimista. 



yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely sekä projektityöskentely 

kokeileminen 

_____________________________________________________________________________________________ 






73 

Tavoitteet 


kamerat ja videokamerat 

rakentelu (esim. pienoismallit) 

lehdet, mainokset, sarjakuvat 

havainnointi ja tutkiminen 

maalauskirjat 

taidekuvat ja -kirjallisuus sekä muu kirjallisuus 

vierailijat, vierailut (mahdollisuuksien mukaan) 

Oppilas oppii 

tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja 

työvälineitä sekä oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti ilmaisussaan 

ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän 

erilaisia ilmiöitä 

ymmärtämään taiteellista prosessia omassa työskentelyssään 

arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua 

hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman 

työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä 

tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja sekä käyttämään keskeisiä 

kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa 

tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä 

näkökulmasta 

työskentelemään itsenäisesti 


5. luokka 

6. luokka 


- kuvailmaisun eri keinot, tekniikat ja ilmaisutavat, kuvasommittelun perusteita, omien 



- piirustus: elävä muodon kuvaus (ääriviiva – valööripiirustus, muotoileva varjostus, 

heittovarjo), ihmisen kuvaus: kokokuva, mittasuhteet, eri asentojen kuvaus, kasvotutkielma 

sekä groquis. 

- grafiikka: kohopaino, monotypia, onnistunut vedos, grafiikan merkinnät 

- maalaus: lämpimät ja kylmät värit, kontrasti, asetelmasommitelmat 

- keramiikka ja kuvanveisto; muovailu, savi tai vastaava materiaali, makkara- ja 

levytekniikka, integroiminen esimerkiksi esihistoriaan tai antiikin taiteeseen 

- tilataide ja taide ympäristössä; tilateoksen suunnittelu ja tuottaminen projektityönä 


- kotimaiseen taiteeseen tutustuminen, mahdollisuuksien mukaan näyttely- tai museovierailu 

tai taiteilijan työhön tutustuminen, oman näyttelyn kokoaminen 


- muotoilu: muotoiluprosessiin tutustuminen (mahdollisuuksien mukaan paikan päällä, esim. 

Kivikoulu), suomalaisen muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustuminen 


- medialukutaito (kuvan käyttötarkoituksen tarkasteleminen mediassa), valokuva mediassa ja 

taiteena (lehtikuva, mainoskuva), mainonnan ilmaisukeinoja ja kanavia, sarjakuva (eri 

kuvakoot) 





_____________________________________________________________________________________________ 






74 

7. luokka 

- piirustus: eri perspektiivilajit sekä maisema- että sisäkuvissa, luonnos, maisemakuvissa 

etuala, keskiala ja taka-ala, käsitteet: horisontti, pakopiste, sammakko- ja lintuperspektiivi 

- grafiikka: linokaiverrus, monotypia 

- maalaus: abstraktion käsite (luonnon muodoista ja väreistä pelkistäminen), 

maisemamaalaus, henkilökuvia, valööri, pahvikehysten valmistaminen ainakin yhteen 

työhön 

- keramiikka ja kuvanveisto; reliefi kaivertaen kipsiin 

- tilataide ja taide ympäristössä; ympäristötaide (esim. lumi- ja jääveistokset) 


- esihistorialliseen sekä keskiajan taiteeseen tutustuminen (esim. ihmiskuvaus tai 

arkkitehtuuri), oman näyttelyn kokoaminen, mahdollisuuksien mukaan museovierailu 


- lähiympäristön rakennettu kulttuuriympäristö, luonnon ja rakennetun ympäristön tarkastelu, 

suomalaisen arkkitehtuurin tärkeimpiin edustajiin tutustuminen 


- graafisen suunnittelun alkeita, kuvan ja tekstin yhdistäminen, kuvittaminen (esim. oman 

julisteen suunnittelu), mahdollisuuksien mukaan sekä valokuvaukseen että 

videokuvaukseen tutustuminen 


- oman ilmaisun kehittäminen kuvallisin keinoin 

- piirustus 

- eri vahvuiset lyijykynät 

- ääriviivapiirustus 

- ihmisen mittasuhteet 

- grafiikka 

- grafiikan sanasto, merkinnät ja lajit 

- keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä 

- kolmiulotteinen muotoilu: savi tai paperi 

- maalaus 

- erilaiset sivellintekniikat 

- peiteväritekniikka 

- väriopin kertausta: väriympyrä, taitetut ja murretut värit, tietoa värien 

luonteesta ja vaikutuksista 


- taidehistoriaa 

- tutustutaan Suomen taiteen kultakauteen 

- katsaus modernin taiteen syntyyn 

- taidekuvasta oppiminen 

- taidesanastoa, käsitteistöä 

- mahdollisuuksien mukaan internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä sekä 

näyttelykäyntejä 

ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu * 

- luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua 

- tilan havainnointia ja suunnittelua 

media ja kuvaviestintä = * € 

- kuvanlukutaidon kehittämistä 

- kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvankuvan erityispiirteitä 

- elokuvan analysointi 

_____________________________________________________________________________________________ 






75 

7.15 KÄSITYÖ 

Käsityön opetuksen lähtökohtana on tukea oppilaan esteettistä, taidollista ja tiedollista 

kehittymistä. Käsityöhön tutustutaan elämyksellisesti ja kannustetaan oppilasta toteuttamaan 

luontaista uteliaisuuttaan ja kekseliäisyyttään sekä iloitsemaan käsityötaidoistaan. Oppilaille 

tarjotaan onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia oppia soveltamaan tekstiili- ja teknisen 

työn materiaaleja keskenään. Käsityö kehittää oppilaan hienomotoriikkaa sekä kykyä 

työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Oppilasta ohjataan 

arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä perinteitä. 



portfoliotyöskentely 



Tavoitteet 

Oppilas oppii 

kehittämään ajatteluaan käsillä tekemisen kautta 

tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja ja työvälineitä 

tekemään luovia ratkaisuja 

kiinnittämään huomiota esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin 

tarkastelemaan omaa työskentelyään käsityön parissa, käsityöperinnettä ja paikallista kulttuuriidentiteettiä 

tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä 

käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua 

Keskeiset sisällöt € 

1. luokka 

lankatyöt 

- punominen, letitys, solmeilu 

- tupsu, rusetti 

- virkkaus; oikea virkkausote, ketjusilmukka, kiinteä silmukka 

ompelu 

- suunnittelu, kaava, nuppineula 

- kankaan leikkaaminen 

- erilaisia pistoja; etupisto, luotospisto, pykäpisto, pujottelu 

- yksinkertainen päällikeompelu 

kudonta 

- pujottelu 

- hapsujen purkaminen reunaan 

- ryijynukka 

puutyö 

- naulaaminen 

- sahaaminen 

- hiominen 

- pintakäsittely 

metallityö 

- ohkolevy 

- metallilanka 

muovi 

- styrox 

askartelu 

- paperi, kartonki, pahvi, kangas 

- repiminen, leikkaaminen, liimaaminen, taittelu 

_____________________________________________________________________________________________ 






76 

2. luokka 

- painanta 

- muovailu 

työturvallisuus 

lankatyöt 

- punominen, letitys, solmeilu 

- tupsu, rusetti 

- virkkaus; oikea virkkausote, ketjusilmukka, kiinteä silmukka 

ompelu 

- suunnittelu, kaava, nuppineula 

- kankaan leikkaaminen 

- erilaisia pistoja; etupisto, luotospisto, pykäpisto, pujottelu 

- yksinkertainen päällikeompelu 

kudonta 

- pujottelu 

- hapsujen purkaminen reunaan 

- ryijynukka 

puutyö 

- naulaaminen 

- sahaaminen 

- hiominen 

- pintakäsittely 

metallityö 

- ohkolevy 

- metallilanka 

muovi 

- styrox 

askartelu 

- paperi, kartonki, pahvi, kangas 

- repiminen, leikkaaminen, liimaaminen, taittelu 

- painanta 

- muovailu 

työturvallisuus 


Tavoitteet 

Oppilas 

kehittää luovuutta ja itsetuntoa 

omaksuu monipuolisia käsityön tietoja ja taitoja 

oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä 

tutustuu käsityössä tarvittaviin erilaisiin työtapoihin ja materiaaleihin 

oppii työskentelemään turvallisesti ja työohjeita noudattaen 

tuntee yleisimmät käsityömateriaalit: mm. puu eri muodoissa, muovi, nahka, metallit (levyt ja lanka) 

tutustuu paikalliseen käsityöperinteeseen 

hallitsee käsityön perustekniikoita ja tuntee keskeisimpiä käsitteitä 

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työkaluja 

oppii vähitellen hahmottamaan keskeisen käsityöprosessin 

Keskeiset sisällöt: 

3. luokka 

Tekstiilityön osuus 

ompelu = * 

- ompelukoneen käyttö 

- ompelun työtavat 

_____________________________________________________________________________________________ 






77 

- suora ja siksakommel, sauma ja saumanvara, päärme ja käänne 

virkkaus 

- oikea työote 

- ketjusilmukka ja kiinteä silmukka 

- kääntyminen, työn päättely ja viimeistely 

tekstiilitieto ja vaatehuolto * = 

- vesipesu- ja silitysmerkit 

- silittäminen 

kankaan koristelu * = 

- kankaanpainanta 

- konekirjonta 

Teknisen työn osuus 

materiaalit = 

- puu, nahka, ohuet metallilevyt (ohkolevyt) ja muovi 

työtavat = 

- mitoitus, piirrotus, poikkisahaus, höyläys, naulaus, viimeistely hiomavälinein, pintakäsittely 

* = 

- metallisahan käyttö ja ohuen levyn paloittelu, * = 

- avoin ja suljettu virtapiiri sekä siihen kytkettäviä komponentteja * = 

työvälineet 

- turvallinen työskentely ja suojavälineiden käyttö * 

suunnittelu ja dokumentointi € = * 

- luonnostelu 

- yksinkertainen malli paperille 

työturvallisuus ja ympäristö 0 € = * 

- työtilat järjestykseen ja järjestelmällinen työskentely 

4. luokka 

Tekstiilityön osuus 

ompelu = * 

- kaavan käsittely 

- suunnitellaan ja toteutetaan yksinkertainen ompelutyö 

neulonta * 

- silmukoiden luominen 

- oikea ja nurja silmukka 

- edestakaisneule 

- neulonnan perusasiat 


- tietoa puuvillasta, pellavasta ja villasta 

kankaankoristelu * = 


- käsinkirjonta 

lisäksi opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen mukaan opetellaan eri tekniikoita, esim. tilkkutyöt, 

huovutus tai kudonta 

Teknisen työn osuus 

materiaalit ja työtavat = 

- uutena materiaalina tina, elektroniikka (yksinkertainen työ) 

työtavat = € 

- mitoitus, piirrotus poikkisahaus, höyläys, naulaus, viimeistely hiomavälinein, pintakäsittely 

liima-/naulaliitos 

- metallisahan käyttö ja ohuen levyn paloittelu 

- juottaminen 

työvälineet * 

- työturvallisuus normien mukaisten koneiden käyttö 

suunnittelu ja dokumentointi € = * 

_____________________________________________________________________________________________ 






78 

- luonnostelu 

- yksinkertainen malli paperille 

työturvallisuus ja ympäristö 0 € = * 

- työtilat järjestykseen ja järjestelmällinen työskentely 

- tuotteiden huoltaminen ja elinkaari 


Vuosiluokilla 5-7 oppilaille annetaan mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan joko tekniseen työhön tai 

tekstiilityöhön. Lisäksi kaikki oppilaat osallistuvat esim. tekstiili- ja teknisentyön yhteisprojektiin tai 

vaihtokurssille. Käsityön yhteiset sisällöt huomioidaan tekstiili- ja teknisen työn sisällöissä. 

Tavoitteet 

Oppilas 

löytää käsityön mielekkyyden ja ilon 

oppii ohjatusti suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, käyttökelpoisia ja kestäviä tuotteita 

tutustuu monipuolisesti materiaaleihin ja nykyaikaisiin sekä perinteisiin työtapoihin ja oppii 

käyttämään niitä entistä itsenäisemmin 

pyrkii ymmärtämään sanallisia, kirjallisia ja kuvallisia työohjeita 

oppii arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä työn laatua ja kasvaa näin kriittiseksi kuluttajaksi 

pyrkii löytämään ongelmiin luovia ratkaisuja itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa 

oppii ottamaan vastuuta työturvallisuudesta ja työvälineiden asianmukaisesta käytöstä ja huollosta 

tutustuu paikalliseen käsityöperinteeseen (kivi, poron luut) 

omaksuu työkalujen tarkoituksenmukainen käytön 

ymmärtää henkilökohtaisten ja konekohtaisten suojainten merkityksen luonnollisena osana 

työskentelyä 


5. luokka 

Tekstiilityö 

neulonta * 

- nurja silmukka 

- kavennus ja levennys 

- suljettuneule 

- silmukoiden poimiminen 

ompelu = * 

- varmennetaan ompelukoneen käyttötaitoa 

- erilaisia saumoja ja ompeleita 

- kiinnitin: vetoketju, nappi tai tarra 

virkkaus * 

- piilosilmukka, puolipylväs, pylväs 

- leventäminen ja kaventaminen 

kankaankoristelu = * 

- mallin jäljentäminen kankaalle 

- erilaisia kirjontapistoja ja niiden soveltamista omaan työhön 


erikoistekniikat 

- toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erilaisia tekniikoita eri vuosina. 

- huovutuksen eri tekniikat 

- kudontaa, esimerkiksi nauhan kutominen 

- paikallisen oppilaitoksen hyödyntäminen 


- puuvilla, villa, pellava 

- vaatehuollon merkkejä 

_____________________________________________________________________________________________ 






79 

Tekninen työ 

suunnittelu 0 = 

- mitoittaminen 

- piirrokset/kuvannot 

- ulkonäkö 

puutyö * 

- mittaaminen (rullamitta) 

- höylääminen (lappeen höylääminen) 

- viilaaminen (raspi) 

- vuoleminen (pehmeä puu) 

- pylväsporakoneen ja/tai akkuporakoneen käyttö 

- hiominen (mahd. hiomakoneen käyttö) 

- halkisahaaminen 

- muotoon sahaaminen 

pintakäsittely * 

- maalaus 

- vahaus 

- polttovärjäys 

metallityö * 

- peltisaksien käyttö 

- taivutus 

muovi = * 

- muotoon taivuttaminen (lämmitys) 

liittäminen 

- tappiliitos 

sähköoppi ja elektroniikka = * 

- yksinkertaisen rakennussarjan valmistus 

huoltotöitä * 

- polkupyörä 

ergonomia ja työturvallisuus 

- oikeat työmenetelmät ja asennot 

- silmien ja korvien suojaus 

- materiaalien taloudellinen ja ympäristöystävällinen käyttö 

- myrkylliset lakat, maalit, liuotteet, liimat 

6. luokka 

Tekstiilityö 

neulonta * 

- tutustutaan erilaisiin neulepintoihin 

- opetellaan uusi neulepinta 

- harjoitellaan ohjeen lukemista 

ompelu = * 

- kaavan valinta ja käyttö 

- työn ohjattu suunnittelu 

- vaatteen valmistus 

virkkaus * 

- perehdytään erilaisiin virkkausmateriaaleihin 

- virkkauksen lyhenteet ohjeissa 

- ohjeen mukaan virkkaaminen 

kankaan koristelu = * 

- kirjontalankojen valintaa 

- erilaisia kirjontapistoja ja niiden soveltamista omaan työhön 

- applikointi 

- konekirjontaa 

erikoistekniikat 

- toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erilaisia tekniikoita eri vuosina 

- huovutuksen eri tekniikat 

- kangaspuihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan 

_____________________________________________________________________________________________ 






80 

- paikallisen oppilaitoksen hyödyntäminen 

tekstiilitieto ja vaatehuolto = * 

- vaatteiden hoito-ohjeita 

- vaatteiden korjaustapoja 

Tekninen työ 

suunnittelu 0 = 

- mitoittaminen 

- piirrokset/kuvannot 

- ulkonäkö 

puutyö * 

- mittaaminen ja merkitseminen (työmitta, harppi) 

- höylääminen (höylän säätö) 

- viilaaminen (kavahöylä, villaharja) 

- halkisahaaminen 

- muotosahaaminen 

pintakäsittely * 

- lakkaaminen 

- öljyäminen 

- vahaus ja kiillotus 

metallityö * 

- kuparin pakottaminen 

- niittaaminen 

- takominen 

- emalointi (jauhe) 

- pehmytjuotos 

muovi = * 

- liimaaminen (akryyliliima) 

liittäminen 

- yksinkertainen loviliitos 

sähkö ja elektroniikkatyö = * 

- elektroniikkasarjan kokoaminen 

huoltotyö * 

- polkupyörä 

ergonomia ja työturvallisuus 

- kierrätyskelpoinen ja ongelmajätemateriaali 

- sähköturvallisuus 

7. luokka 

Tekstiilityö 

neulonta = 

- pienen neuletyön suunnittelu ja toteutus 

- uusi neulepinta 

- neulemerkit ja lyhenteet 

- neuletyön korjaaminen 

virkkaus = 

- ohjeen mukaan virkkaaminen 

ompelu = * 

- vahvistetaan ompelukoneen käyttötaitoa 

- tutustutaan saumuriin ja kirjontakoneeseen 

- pienet kaavan muutokset 

- mittojen otto 

- vaatteen sovitus 

erikoistekniikat = * 

- omiin töihin sopivia tekniikoita kokeillaan vaihtelevasti esim. huovutus, helmityöt, 

värjäykset, nauhatyöt, kankaanpaino, käsin- ja konekirjonta 

materiaali - ja tekstiilitietous 0 * 

- tietoa omiin töihin käytettävistä materiaaleista 

_____________________________________________________________________________________________ 






81 

- tietoa tekokuiduista 

- tutustutaan käyttö - ja taidetekstiilien sekä muodin historiaan 

suunnittelu 0 = € * 

- ohjatusti oman työn suunnittelu: mallin, koon, värin ja materiaalin valinta annettujen rajojen 

puitteissa 

- työjärjestyksen ja valmistustavan miettiminen 

- materiaalikustannusten huomioon ottaminen 

mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää apuna tietoteknisiä sovelluksia ja uutta teknologiaa 

Tekninen työ 

puutyöt 

- puuraaka-aineet, niiden ominaisuudet ja käyttö 0 = * 

- pintakäsittelymenetelmät = 

- liitostekniikat = 

metallityöt 

- eri metallit, niiden ominaisuudet ja käyttö 0 = * 

- työstövälineiden käyttö 

- pora- ja hiomakoneet = 

- leikkurit = 

- taivutuskoneet = 

- MIG-kaasu- ja pistehitsi = 

- työskentelytekniikat 

- juottaminen = 

- niittaus = 

- takominen = 

- pakotus = 

- pienimuotoinen ajokortti 0 = * 

kone- ja sähköoppi 0 

- rakennepiirustusten tulkinta 0 = 

- eri elektroniikan komponenttien toimintaperiaate, kuten diodi, transistori, mikropiiri, vastus 

ja kondensaattori = 

- piirilevyn valmistus = 

puuntyöstökoneiden käyttö 

- vannesaha = 

- oiko- ja tasohöylä = 

- puusorvi = 

- yläjyrsin = 

- hiomakoneet = 

- pienimuotoinen ajokortti = 

_____________________________________________________________________________________________ 






82 

7.16 LIIKUNTA 

Liikunnan tehtävänä on antaa oppilaille sellaisia taitoja ja asenteita, joiden pohjalta syntyy 

liikunnallinen elämäntapa. Liikunnan opetus kehittää oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja 

yleisiä oppimisedellytyksiä. 

Liikunnan opetuksen motto " Liiku leikkien" 


liikuntaleikit ja kisat 

lajiharjoitteet 

telineradat 

tekniikkaradat 

hiihtomaa 

pienpelit 

uimaopetus järjestetään uimahalleissa uimaopettajien avustuksella viisi uintikertaa 

yksilö- ja pariharjoittelu 

ryhmäharjoitteet 

testit ja kilpailut 


Tavoitteet 

Oppilas 

saa mukavia kokemuksia ja elämyksiä 

innostuu liikunnanharrastuksiin 

saa mahdollisuuden kehittää itsetuntoaan 

innostuu luovuuteen ja itseilmaisuun 

oppii kestämään voittoja ja tappioita 

oppii kehittämään oman kehon hallintaa 

oppii kehittämään fyysistä kuntoaan 

oppii hyvää käytöstä 

oppii noudattamaan sovittuja sääntöjä 

saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan, ilman keskinäisen kilpailun 

korostumista 

oppii uimataidon 

Keskeiset sisällöt 0 

1. luokka 

kestävyys 

voimakkuus 

nopeus 

tasapaino 

reaktiokyky 

rytmi 

liikesujuvuus 

koordinaatio 

yhteistyökyky 

itseilmaisu 

leikkien ja pelien säännöt 

järjestäytymismuodot ja leikit 

yleisurheilu 

retkeily ja aarteenetsintä 

palloilu 

voimistelu 

_____________________________________________________________________________________________ 






83 

2. luokka 

telinevoimistelu 

välinevoimistelu-musiikkiliikunta 

hiihto 

- perinteisen ja vapaan hiihtotekniikan alkeita 

luistelu 

uinti 

kestävyys 

voimakkuus 

nopeus 

tasapaino 

reaktiokyky 

rytmi 

liikesujuvuus 

koordinaatio 


itseilmaisu 

leikkien ja pelien säännöt 

järjestäytymismuodot ja leikit 

yleisurheilu 

retkeily ja aarteenetsintä 

suunnistus pihakartalla 

palloilu 

voimistelu 

telinevoimistelu 

välinevoimistelu-musiikkiliikunta 

hiihto 

- perinteisen ja vapaan hiihtotekniikan alkeita 

luistelu ja jääpelit 

uinti 


Tavoitteet 

Oppilas 

saa mahdollisuuden kehittää itsetuntoaan 

oppii myönteistä liikunta-asennetta ja saa mahdollisuuden jatkuvaan liikunnan harrastamiseen 

kokee virkistyksen ja liikunnan iloa 

oppii kasvattamaan fyysistä kuntoa 

oppii kehittämään yhteistyötaitojaan 

oppii liikunnan perus- ja lajitaidot 

oppii myönteistä terveyskäyttäytymistä 

oppii luovaa ilmaisua 


3. luokka 

pelit ja leikit 0 

- liikuntaleikit ja pienpelit 0 

- leikkien ja pelien säännöt 

- yhteistyökyky 

yleisurheilu 0 

- juoksut: pika-, kestävyys- ja viestijuoksu 

- hypyt: pituushyppy 

- heitot: pallonheitto 

_____________________________________________________________________________________________ 






84 

4. luokka 

hiihto 0 

- perinteinen ja vapaa hiihtotekniikka 

luistelu 0 

- luistelu eteen ja taakse, jarrutukset, kaarreluistelu, liukuminen, vauhtikäännös 

jääpelit 0 

- kaukalopallon alkeet ja säännöt 

palloilu 0 

- koripallo: heittotavat, kuljetukset, set up -heitto, koripallon säännöt 

- lentopallo: hiha- ja sormilyönti, alakautta syöttö, alkeispeli 

- pesäpallo: heitto, kiinniotto, syöttö, lyönti, pesäpallon säännöt 

- jalkapallo: syötöt, potkut, kuljetus, haltuunotot 

voimistelu 0 

- perusvoimistelu: käynti, juoksu, hypyt, kierrot, pyöritykset, taivutukset 

- kuntovoimistelu: kuntopiiriharjoittelu 

- telinevoimistelu/permannolla: kuperkeikka, tasapainoliikkeet (käsillä- ja päälläseisonta), 

kärrynpyörä ja hypyt (kyykky- ja haarahyppy), jumppasirkussarja 

- telinevoimistelu/rekillä: päinistunta ja neulansilmä 

uinti 0 

- veteen totuttautuminen, kelluminen, liukuminen, sukeltaminen, uintiliikkeet, hypyt 

suunnistus ja retkeily 0 * 

- luonnossa liikkuminen 

- karttamerkit, kartan suuntaaminen, viuhkasuunnistus, suunnistaminen kartalla tutussa 

maastossa 

musiikkiliikunta 

- rytmiikkaharjoitukset ja liikkuminen 

- itseilmaisu 







- hypyt: pituushyppy 

- heitot: pallonheitto 

hiihto 0 


luistelu 0 


jääpelit 0 


palloilu 0 


- lentopallo: hiha- ja sormilyönti, alakautta syöttö, alkeispeli 


- jalkapallo: syötöt, potkut, kuljetus, haltuunotot 

voimistelu 0 




kärrynpyörä ja hypyt (kyykky- ja haarahyppy), jumppasirkussarja 

- telinevoimistelu/rekillä: päinistunta ja neulansilmä 

uinti 0 

- kelluminen, liukuminen, sukeltaminen, uintiliikkeet, hypyt 



_____________________________________________________________________________________________ 






85 

- karttamerkit, mittakaava, kartan suuntaaminen, viuhkasuunnistus, suunnistaminen 

kartalla tutussa maastossa 


- rytmiikkaharjoitukset ja liikkuminen 

- itseilmaisu 


Tavoitteet 

Oppilas 

oppii terveen itsetunnon kehittymistä 

oppii myönteisen liikunta-asenteen ja jatkuvan harrastuksen vahvistumista 

kokee virkistyksen ja liikunnan iloa 

oppii kasvattamaan fyysistä kuntoaan 

oppii kehittämään yhteistyötaitojaan 

oppii kehittämään liikunnan perus- ja lajitaitojaan 

oppii myönteistä terveyskäyttäytymistä 

oppii luovaa ilmaisua 


5. luokka 







- hypyt: pituus- ja korkeushyppy 

- heitot: kuulantyöntö, keihäänheiton alkeet 

hiihto 0 


luistelu 0 


jääpelit 0 


palloilu 0 


- lentopallo: hiha- ja sormilyönti, alakautta syöttö, pelin kehittäminen 


- jalkapallo: syötöt, potkut, kuljetus, haltuunotot, puskut 

voimistelu 0 




kärrynpyörä ja hypyt (kyykky- ja haarahyppy) 

- telinevoimistelu/rekillä: päinistunta, neulansilmä, kieppi ja kaarihyppy 

uinti 0 

- kelluminen, liukuminen, sukeltaminen, uintiliikkeet, hypyt 



- karttamerkit, mittakaava, kartalla suunnistus, viuhkasuunnistus, kompassin käyttö, helpot 

suunnistusradat 


- rytmiikkaharjoitukset ja liikkuminen musiikin mukaan 

- itseilmaisu 

_____________________________________________________________________________________________ 






86 

6. luokka 


- liikuntaleikit ja pienpelit 





- hypyt: pituus- ja korkeushyppy 

- heitot: kuulantyöntö, keihäänheiton alkeet 

hiihto 0 


luistelu 0 

- luistelu eteen ja taakse, jarrutukset, kaarreluistelu, liukuminen, vauhtikäännös, 

alkeishypyt 

jääpelit 0 


palloilu 0 


- lentopallo: hiha- ja sormilyönti, yläkautta syöttö, pelin kehittäminen 

- pesäpallo: heitto, kiinniotto, syöttö, lyönti, pesäpallon säännöt ja taktiikka 

- jalkapallo: syötöt, potkut, kuljetus, haltuunotot, puskut 

voimistelu 0 




kärrynpyörä ja hypyt (kyykky- ja haarahyppy), kyykky- ja haarahyppy pitkittäiselle 

telineelle 

- telinevoimistelu/rekillä: päinistunta, neulansilmä, kieppi, kaarihyppy ja kiintopyörähdys 

eteen- ja taaksepäin 

uinti 

- veteen totuttautuminen, kelluminen, liukuminen, sukeltaminen, uintiliikkeet, hypyt 

suunnistus ja retkeily = 


- karttamerkit, mittakaava, kartalla suunnistus, viuhkasuunnistus, kompassin käyttö, helpot 

suunnistusradat 

musiikkiliikunta 0 

- rytmiikkaharjoitukset ja liikkuminen musiikin mukaan 

- itseilmaisu 


Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan kehitystä ottamalla huomioon kasvun ja 

kehitysvaiheen erot. Tärkeätä on, että oppilas tottuu yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteen ja 

huomioimaan toiset oppilaat toiminnassaan. Keskeistä on myös, että oppilas kehittyy itsenäiseksi 

ja osaa harrastaa liikuntaa omatoimisesti. Tarjotaan oppilaille myönteisiä, luovia, kokemuksellisia 

ja turvallisia liikuntatilanteita. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. 

Motto: ”Liiku oppien”. 




telineradat 


hiihtomaa 

pienpelit 



_____________________________________________________________________________________________ 






87 

Tavoitteet 



Oppilas 

oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä 

oppii kehittämään toimintakykyään 

oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä 

oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti pukeutuneena liikuntatilanteissa 

hyväksyy itsensä ja suvaitsee erilaisuutta 

oppii harrastamaan liikuntaa eri ympäristöissä 

kehittää motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja 

oppii liikunnan lajitaitoja ja -tietoja 

kehittää luovuuttaan 


perusliikunta 0 

- yleisurheilun lajiharjoituksia, yleisurheilutuloksia 

- juoksuharjoitteita, kisoja, viestejä 

- erilaisia heittoja työntöharjoituksia 

- hyppyharjoituksia ja loikkia 


- karttamerkkejä, mittakaavoja, kompassin käyttöä 

- askelparimitta, maastossa liikkumista 

- katusuunnistusta / maastossa liikkumista 

- helppoja rastinhakutehtäviä 

palloilu 0 

- perussäännöt kaikista peleistä 

- jalkapallo; erilaiset potkut, pallon hallinta ja kuljetus, pääpusku, pariharjoituksia ja 

pienpelejä 

- pesäpallo; heitto- kiinniotto, peruslyönnit, pelinomaisia harjoitteita 

- koripallo; syötöt, koriinheitto, kuljetus, lay up ja pienpelejä 

- lentopallo; sormi - ja hihalyönnit, pelipaikat, pistelasku, pienpelejä 

- sähly; syöttely, kuljetus ja pallonhallinta, peli 

- fair play 

voimistelu/musiikkiliikunta 0 

- välinevoimistelua eri välineitä käyttäen 

- telinevoimistelu: helppoja liikkeitä seuraavilla telineillä; rekki, hyppy, permanto, 

puolapuut, narut, telineradat 

- kuntopiirien ja kuntosaliharjoitteiden perusteet 

- musiikkiliikuntaa ja aerobic- tyyppistä voimistelua 

- fyysisen kunnon mittausta 

tanssi 0 

- piiritanssi ja parinvaihtotansseja 

- valssin ja humpan perusteet 

- jenkka ja letkajenkka 

luistelu ja jääpelit 0 

- oikea pukeutuminen talvisäässä 

- erilaisia luistelu-, jarrutus-, tempoja käännösharjoituksia 

- yksilö- ja pariharjoitteita, 

- pelivälineisiin tutustumista, tuntee joitakin jääpelien sääntöjä 

- pienpelit 

hiihto 0 

- oikea pukeutuminen talvisäässä 

- perinteisen ja luistelun tekniikka 

- hiihtää annetun matkan 

_____________________________________________________________________________________________ 






88 

8. luokka 

Tavoitteet 

uinti 0 

- toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikunta-, teema- ja virkistyspäivinä 

- uintia eri tavoilla 

- alkeishyppyjä ja sukeltaminen 

- vesiturvallisuus 

Oppilas 







kehittää motorisia perustaitojaan 





- yleisurheilun lajiharjoituksia; heitot ja hypyt 

- kestävyys- ja pikajuoksuharjoituksia 

- yleisurheilutuloksia 


- suunnistustaitojen kehittäminen; varmistuu kartanlukutaidoissa ja kompassin käytössä 

- jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet 

- reitin valintoja ja rastin hakuja 

palloilu 0 

- jalkapallo; pallon käsittely, harhautuksia, erikoistilanteita, pelipaikat ja peliä 

- pesäpallo; heitto- lyönti- ja kiinniottoharjoituksia ja peliä 

- koripallo; heittoja, harhautuksia, eri pelipaikat, levypallopeli ja peliä 

- lentopallo; toiminta verkolla (hyökkäys, torjunta), aloitussyöttö eri pelipaikat 

- sähly; sovellettua peliä ja peliä 



- telinevoimistelu: helppoja liikkeitä ja liikesarjoja; rekki, hyppy, permanto, puolapuut, narut 

- kuntopiirit ja kuntosaliharjoitteet 



tanssi 0 

- piiritansseja ja paritansseja 

- valssin ja humpan tanssimista 

- foxtrot ja tango ja jokin tanssi 

- harjoitellaan tansseja eri parien kanssa 


- luistelutekniikan harjoituksia eri suuntiin; yksin ja pareittain 

- muita luistelutekniikan harjoituksia 

- jääpelien tekniikkaharjoituksia yksin ja pareittain 

- jääpelejä (pallo, ringette, kiekko) sovelletuin säänöin ja reilun pelin hengessä 

hiihto 0 

- hiihtoa eri tavoilla nopeutta ja matkaa vaihdellen 

- hiihtää erilaisissa maastoissa 

- hiihtää annetun matka 

uinti 0 


_____________________________________________________________________________________________ 






89 

9. luokka 

Tavoitteet 




Oppilas 







kehittää motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja 





- yleisurheilun harjoituksia eri lajeissa 

- yleiskestävyyttä, voimaa ja notkeutta kehittäviä harjoituksia maastossa 

- yleisurheilutuloksia 


- suunnistustaitojen kehittäminen edelleen 

- luontoliikuntaa ja retkeilyä 

- reittisuunnistusta 

- fyysisen kunnon ja suunnistustietojen parantamista 

palloilu 0 

- jalkapallo; pelissä vaadittavien taitojen ja tekniikoiden parantaminen ja hallinta, 

pelaaminen 

- pesäpallo; pelissä vaadittavien taitojen ja tekniikoiden parantaminen ja hallinta, 

pelaaminen 

- koripallo; pelissä vaadittavien taitojen ja tekniikoiden parantaminen ja hallinta, 

pelaaminen 

- lentopallo; pelissä vaadittavien taitojen ja tekniikoiden parantaminen ja hallinta, 

pelaaminen 

- sähly; 

- pelissä vaadittavien taitojen ja tekniikoiden parantaminen ja hallinta, pelaaminen 

- erotuomaritoiminnan perusteet 



- telinevoimistelu; liikkeitä ja liikesarjoja eri telineillä 

- rentoustekniikat 

- vaativammat kuntopiirit ja kuntosaliharjoitteet 



tanssi 0 

- jive ja jokin valinnainen (esim. vanhat tanssit) 

- tanssitaan sujuvasti erilaisia tansseja kohteliaasti 


- opittujen luistelu taitojen edelleen kehittäminen 

- jääpelien tekniikkaharjoituksia ja taitoharjoituksia 

- jääpelejä (pallo, ringette, kiekko) sovelletuin säänöin ja reilun pelin hengessä 

- erotuomaritoiminta 

hiihto 0 

- hiihtoa eri tavoilla nopeutta ja matkaa vaihdellen 

- hiihtää annetun matkan 

_____________________________________________________________________________________________ 






90 

- hiihto kuntoilu- ja ulkoilumuotona 

- suksi- ja välinehuolto 

uinti 0 





_____________________________________________________________________________________________ 






91 

7.17 KOTITALOUS 

7. luokka 

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjessa tarvittavia käytännön työtaitoja, 

yhteistyövalmiuksia ja tiedon hankkimista sekä taitojen ja valmiuksien soveltamista arkielämässä. 

Kotitalouden tehtävänä on ohjata oppijaa ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja 

taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. 

Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppijan oman 

lähtökohdan huomioimiseen sekä kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa 

perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, joita 

ovat mm. nuori itse, koti ja perhe sekä niiden yhteydet muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. 

Opetus tarjoaa mahdollisuuden opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden 

kanssa. Kotitaloudessa voidaan soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa esim. biologia, 

kemia, fysiikka ja terveystieto. 


Tavoitteet 


kotipesätyöskentely 


oppimispäiväkirjan, portfolion tai käsitekarttojen valmistelu 

erilaiset harjoitustyöt 

Oppilas oppii 

ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta 

pohtimaan kotitalouden arjen tarpeiden ja voimavarojen merkitystä sekä yhteyksiä omiin valintoihin 

ja toimintaan 

ruokatalouden, puhtaanapidon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot ja käyttämään turvallisia, 

kestävän kehityksen ja tarkoituksenmukaisia aineita ja työtapoja 

toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana 


perhe ja yhdessä eläminen 

- hyvät tavat oppilastovereita, opettajaa ja muita kohtaan 0 

- kauniit pöytätavat ja sopiva käyttäytyminen 0 

- toisten huomioiminen ja ”välittämisen” henki 0 

- tasa-arvo ja ajan käyttäminen perheessä, töiden jakaminen luokassa 0 

- kalenterivuoden juhlat suomalaisessa kulttuurissa 

ravitsemus 

- suomalaiset ravitsemussuositukset 0 

- terveellisen ruoan valinta, pakkausmerkinnät 0 

- oikea ja hygieeninen ruoan käsittely ja säilyttäminen 

- perusruoanvalmistus- ja kypsennysmenetelmät 0 

- arkiruoan ja leivonnaisten valmistus 0 

- ruokatottumusten muuttuminen 

- kansallinen ruokaperinne 

- aterioiden suunnittelu ja hinta 

kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta 

- oman rahan käytön suunnittelu 0 

- kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet € 

- kuluttajan valintatilanne € 

- itse tehdyn ja valmisruoan hintavertailua 0 

- ympäristön huomioiminen ostovalinnoissa ja kierrätys * 

koti ja ympäristö 

_____________________________________________________________________________________________ 






92 

- asunnon ja tekstiilien hoito 0 

- siivoustyön suunnittelu 0 

- jätehuolto, kierrätys * 

- kodin laitteiden ja koneiden turvallinen ja energiataloudellinen käyttö = 

_____________________________________________________________________________________________ 






93 

7.18 VALINNAISET AINEET 

7.18.1 TEKNINEN TYÖ 



Tavoitteet 

työskentely on mahdollisimman käytäntöpainotteista 

oppilaita rohkaistaan itsenäiseen työskentelyyn 

työturvallisuuteen, työtapoihin ja materiaaleihin liittyvää teoriaa kerrataan tarpeen mukaan 

Oppilas 

syventää seitsemännellä luokalla opittuja teknisiä tietoja ja taitoja 

toteuttaa oma ''projekti'' ideasta valmiiksi tuotteeksi 

vahvistaa oppijan yritteliäisyyttä sekä omatoimisuutta ja antaa valmiuksia tekniseen ammattiin 

suuntautumiselle 

kehittää omia tietojaan ja taitojaan 


opetus jatkuu 7. luokalla saavutetusta tasosta 

teknisen työn eri osa-alueita painotetaan ryhmän intressien ja tarpeitten mukaan 

tietotekniikan soveltamista tekniseen työhön 

7.18.2 TEKSITIILITYÖ 

Lähtökohtana on 7. luokalla saavutetut tiedot ja taidot. Työskentelyssä on entistä enemmän 

mahdollisuuksia eriytyvälle, yksilölliselle työskentelylle. 


Tavoitteet 

yksilö-, pari ja ryhmätyöskentely 

portfolio 

Oppilas 

oppii soveltamaan jo aiemmin oppimiaan ja uusia taitoja ja tietoja mahdollisimman monipuolisesti 

etsii entistä itsenäisemmin luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin 

oppii luottamaan omiin kykyihinsä ja löytää työn tekemisen ilon ja mielekkyyden 


8.-9. luokka 

Sisältöjen toteutusjärjestys sovitaan kunkin ryhmän kanssa erikseen, kuitenkin niin, että sisällöt toteutuvat 

jokaisen oppilaan kohdalla kahden vuoden aikana. 

vaatteen valmistus ja pukeutuminen 

- yksilöllinen pukeutuminen, värit, tyyli ja muoti 

- oma pukeutuminen eri tilanteissa 

- vauvan vaatetus 

- pukuhistoriaan tutustumista 

sisustus ja asuminen 

- kodin tekstiilit 

- juhlaperinne 

tekstiili- ja kuluttajatieto 

- materiaalitietoutta ja kuluttajataitoja 

_____________________________________________________________________________________________ 






94 

- taloudellisuus, kierrätys 

suunnittelu ja toteutus 

- työn ja sen toteutuksen ohjattu suunnittelu (mallin, materiaalin ja työtavan valinta sekä 

työjärjestyksen laatiminen) 

- työn mahdollisimman itsenäinen toteutus työjärjestyksen mukaan 

- koko työprosessin dokumentointi tavalla tai toisella 

7.18.3 KOTITALOUS 

Valinnaiskotitalouden opetuksen tavoitteena on syventää arjen hallinnassa tarvittavia käytännön 

työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedon hankintaa sekä näiden taitojen ja valmiuksien 

soveltamista arkielämässä. Valinnaiskotitalous ohjaa oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, 

ihmissuhteistaan, taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. 

Valinnaiskotitalous perustuu pääasiassa käytännön toimintaan ryhmän jäsenenä, oppijan oman 

lähtökohdan huomioimisen ja kasvun tukemiseen. Valinnaiskotitaloudessa perehdytään ihmisen 

hyvinvoinnin ja mielekkään elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin mm. kotimaan eri alueiden ja 

eri maiden ruokakulttuureihin, eri elämän tilanteiden juhlallisuuksiin sekä kodin ja perheen 

perustamiseen sekä niiden yhteydet muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden 

opetus voidaan eheyttää ja sen opetusta voidaan tehdä yhteistyössä muiden oppiaineiden 

kanssa. Valinnaiskotitaloudessa voidaan soveltaa useiden eri aineiden tietoa, esim. kielet, 

matematiikka, biologia, kemia, fysiikka ja terveystieto. 


Tavoitteet 


kotipesätyöskentely 

yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentely 

oppimispäiväkirjan, portfolion tai käsitekarttojen valmistelu 

erilaiset käytännön työt 

Oppilas oppii 

ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön, perheen ja ympäristön 

hyvinvoinnin kannalta suhteessa eri maiden tapoihin 

pohtimaan kotitalouden arjen tarpeiden ja voimavarojen merkitystä sekä omien valintojen yhteyksiä 

omiin valintoihin ja toimintaan esim. juhlia suunnitellessa 

ruokatalouden, puhtaanapidon ja tekstiilien hoitoon liittyvien perustaitojen syventämistä ja 

käyttämään turvallisesti kestävän kehityksen kannalta suotuisia ja tarkoituksenmukaisia aineita ja 

työtapoja 

toimimaan vastuunsa tuntevana ja harkitsevana kuluttajana 

8.-9. luokka 


perhe ja yhdessä eläminen 0 

- hyvät tavat oppilaskavereita, opettajaa ja muita kohtaan 

- kauniit pöytätavat ja sovelias käyttäytyminen 

- toisten huomioiminen positiivisesti ja ”välittämisen” henki 

- taitojen ja voimavarojen merkitys arjen hallinnassa 

- oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä ja töiden jakaminen luokassa tasapuolisesti 

- tasa-arvon ja ajan käyttäminen perheessä 

ravitsemus ja ruokakulttuuri 0 € 

- säilöntä ja luonnonvaraisten tuotteiden käsittely ja käyttö 

- ajankohtaista tietoa ja asioita ruoan turvallisuudesta ja ravitsemuksesta 

- erityisruokavaliot 

_____________________________________________________________________________________________ 






95 

- kansallinen ruokaperinne: maakuntaruoat ja -leivonnaiset 

- kansainvälinen ruokakulttuuri, ruokatottumusten ja -kulttuurien muuttuminen 

- arki- ja juhlaruokien ja leivonnaisten valmistus 

- ruoanvalmistuksen ja leipomisen perustaitojen syventäminen 

- aterioiden suunnittelu ja ruoan hinta 

kuluttaja ja muuttuvat yhteiskunta 0 * = 

- mitä eläminen maksaa, järkevä ja kriittinen tiedon hankinta, vertailu ja valikoiminen 

- omatoimisuuden ja aloitteellisuuden merkitys arjen hallinnassa 

- kodin perustaminen, rahan käyttö 

- erilaisten palvelujen ja valmiiden tai puolivalmiiden tuotteiden sekä itse tehdyn vertailua 

mm. suhteessa hintaan, makuun ja laatuun 

- ympäristön huomioiminen ostovalinnoissa, kierrätys 

koti ja ympäristö 0 * = 

- asunnon ja tekstiilien hoito 

- siivoustyön suunnittelu 

- lähiympäristön hoito ja jätehuolto, kierrätys 

- kotitalouskoneiden ja -laitteiden energiataloudellinen ja turvallinen käyttö 

7.18.4 KUVATAIDE 


Tavoitteet 


kuvataiteelle tyypillisestä, havaintopohjaista tietoa liitetään monipuoliseen toimintaan 

portfolio 

Oppilas 

syventää ja kartuttaa aiemmin opittuja tietoja ja taitoja 

saa onnistumisen elämyksiä 

oppii itsenäistä työskentelyä ja persoonallista kuvailmaisua 


8. luokka 


- piirustus 

- eri piirtimet: lyijykynä, hiili pastelli, huopakynä 

- ulkoluonnokset, pikapiirrokset 

- valööri 

- ihminen 

- grafiikka 

- kohopaino 

- maalaus 

- peitevärit, akvarellit ja akryylivärit, 


- värioppia: sävyt ja väriharmonia, väripsykologiaa 

- keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä 

- kolmiulotteinen muotoilu: savi tai kipsi tai paperimassa 

- tilataide, taide ja ympäristö: keskustelua ja tarkastelua, toteutus eri materiaalein 


- nykytaiteeseen tutustuminen 

- mahdollisuuksien mukaan ohjattuja näyttelykäyntejä ja internetin kulttuuripalvelujen 

hyödyntämistä 

- taidekuvan tulkintaa ja hyödyntämistä omassa ilmaisussa 

ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu = 

- ympäristön tarkastelua ja arviointia 

- suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tärkeimpiä edustajia 

_____________________________________________________________________________________________ 






96 

9. luokka 


- kuvalukutaidon kehittäminen 

- kuvalla viestiminen ja vaikuttaminen 

- graafinen suunnittelu: kuva ja sana 

- kuvitusta eri tavoin 

kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu * 

- piirustus 

- erilaiset piirtimet syventäen 

- grafiikka 

- esim. serigrafia 

- keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taideympäristössä 

- kolmiulotteinen muotoilu: savi, paperi 

- lumirakentaminen 


- nykytaide 

- mahdollisuuksien mukaan ohjattuja näyttelyvierailuja ja internetin kulttuuripalvelujen 

hyödyntämistä 

- taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä sekä 

hyödyntämistä omassa ilmaisussa 

ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu * = € 

- luonnonympäristö ja kulttuuriympäristö oman työskentelyn lähtökohtana 

- arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä 

- esinesuunnittelua 


- kuvalukutaidon kehittäminen, kuvien kriittistä tarkastelua ja analysointia 

mahdollisuuksien mukaan valokuvaus ja videokuvaus 

7.18.5 TIETOTEKNIIKKA 


Tavoitteet 

yksilöllinen henkilökohtainen tietokoneen käyttö 

opettajajohtoinen työvälineohjelmien harjoittelu 

harjoitustyöt 

projektit 

tiimityöt 

Oppilas oppii 

käyttämään tärkeimpiä työvälineohjelmia 

tietotekniikan rutiineja 

ymmärtämään tietotekniikan merkityksen tiedon tuottamisen ja jalostamisen välineenä sekä 

aseman yhteiskunnassa 

tietotekniikan ja tietoliikenteen käytön vastuut ja etiketit 

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan 

työskentelemään keskittyneesti 

loogista ja luovaa ajattelua 

soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankkimisessa ja käsittelyssä 

toimimaan ryhmän aktiivisena jäsenenä 


Opetuksessa noudatetaan Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry:n tietokoneen A-ajokortin 

opetussuunnitelmaa valituissa kursseissa. Oppilas valitsee kahden vuoden aikana viisi kurssia. Lisäksi 

_____________________________________________________________________________________________ 






97 

läpäisevänä kurssina Internetin käyttö. Lopuksi oppilas tekee lopputyön, jossa osoittaa hankkineensa 

tarvittavat taidot. 

8. luokka 

9. luokka 

laitteen käyttö, tiedonhallinta ja Internetin perusteet 

tekstinkäsittely 

taulukkolaskenta 

grafiikka (esitysgrafiikka) 

html-dokumenttien teko 

lopputyö 

7.18.6 MAASEUTUYRITTÄJYYS 


Opetus- ja havainnointimenetelminä ovat ennen kaikkea oppilaiden omakohtainen kokeminen, 

tekeminen ja tiedonhaku. Tämän saavuttamiseksi hyödynnetään pari- ja ryhmätöitä, vierailuja 

sekä tietotekniikkaa soveltuvin osin. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan oma aktiviteetti, 

aloitteellisuus ja ryhmätöiden tulokset. Varsinaisia mittaavia teoriakokeita ei välttämätöntä 

järjestää. Yhdeksännen luokan keväällä oppilaat tekevät lopputyön valitsemistaan aiheista. 

Molemmilla vuosiluokilla integroidaan sekä maa- ja metsätalouden perusrakenteiden että 

yrittäjyyden ja markkinoinnin periaatteiden käsittely mahdollisuuksien mukaan jo olemassa 

olevaan infrastruktuuriin. Paikallista tietotaitoa hyväksikäyttäen oppilaille luodaan mahdollisuus 

saada kattava kokonaiskuva nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista 

muuttuvassa maailmassa. 

Tavoitteet 

Oppilas 

oppii arvostamaan maaseudun monimuotoisia elinkeinoja 

oppii ymmärtämään, että maa- tai metsätilan pito on tänä päivänä yrittäjyyslähtöistä toimintaa 

oppilas saa perustiedot ja -taidot maaseudun elinkeinojen perustasta sekä yritystoiminnasta ja 

markkinoinnista 

oppii ymmärtämään luonnonolojen merkityksen elinkeinojen ja samalla yrittäjyyden mahdollistajana 

Ainetta voidaan pitää luonteeltaan soveltavana ja siksi sen tulee antaa virikkeitä luonnontieteiden 

sovelluksiin ja kokeiluihin sekä opastaa huomaamaan yrittäjätoiminnan monimuotoisuuden. 


8. luokka 

maaseudun elinkeinojen perusteet ja yrittäjyys 

- luonnon edellytykset 

- viljelykasvit 

- kotieläimet 

- luomuviljely 

- tuotteiden käsittely ja markkinointi 

- sivuammatit 

- yrityksen perustaminen 

- liikeidea ja - toimintasuunnitelma 

- yritysmuodot 

_____________________________________________________________________________________________ 






98 

9. luokka 

maaseudun markkinointi ja yrittäjyys 

- metsätalous 

- taloudelliset mahdollisuudet ja suunnitelmat 

- maaseutu ja EU 

- maa- ja metsätalous ja yhteiskunta 

- maaseutuyrittäjyyden tulevaisuudenkuva 

- kirjanpidon perusteet 

- asiakaskeskeinen markkinointi 

- markkinoinnin kilpailukeinot 

- segmentointi 

- taloudellinen suunnittelu 

7.18.7 ILMAISUTAITO JA VIESTINTÄ 

Valinnaisaineen tarkoitus on kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään, ajatuksiaan, mielipiteitään ja 

tunteitaan eri tavoin suullisesti, kirjallisesti ja koko olemuksellaan. 


Tavoitteet 




kirjastovierailut 

teatterikäynnit 

vierailijat: mm. kirjailijat, toimittajat, näyttelijät 

Oppilas 

harrastaa lukemista 

kehittyy omaleimaiseksi ja monipuoliseksi tekstien tuottajaksi 

rohkenee tuomaan esille omia näkemyksiään ja perustelemaan niitä 

kehittyy kommentoimaan rakentavasti toisten ajatuksia ja esityksiä 

oppii käyttämään olemustaan ilmaisussa 


Suullisen ilmaisutaidon vahvistaminen ja avoimen persoonallisuuden kehittäminen 

ilmaisua kehittäviä harjoituksia 

improvisointia 

pantomiimia 

Kirjallisen ilmaisutaidon kehittäminen 

luovaa kirjoittamista mielikuvitusta käyttäen 

näytelmätekstien suunnittelua, kirjoittamista, harjoittelemista ja esittämistä 

Kirjallisuuteen tutustumista 

eri tyylisuuntia edustavien kirjailijoiden tuotantoa tutkien 

omien tekstien tuottamista eri tyylisuuntia käyttäen 

Toimittajan työhön tutustumista 

lehtijuttujen/lehden laatimista 

haastatteluja nauhuria käyttäen 

videohaastatteluja 

oppia tulkitsemaan viestien maailmaa kriittisesti 

_____________________________________________________________________________________________ 






99 

7.18.8 LIIKUNTA 

8.-9. luokka 


Tavoitteet 



telineradat 


hiihtomaa 

pienpelit 





Oppilas 

kokee liikunnassa onnistumisia, mielihyvää ja ryhmähenkeä 

kehittää liikuntataitojaan sellaisiksi, että voi harrastaa useita lajeja täysipainoisesti 

kehittää oman lajinsa erityisosaamista 

selviytyy vaikeista ja erilaisista liikuntasuorituksista 

harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja vastuullisesti 


8. luokka 

suunnitellaan ryhmittäin lukukauden ohjelma (painotukset) 

toteutetaan ryhmäopetuksena tai harjoitellaan omaa kilpailulajia 

tutustutaan uusiin lajeihin (mailapelit, golf, rullaluistelu, pyöräily tai oppilaiden toiveet) 

projektit (kilpailut, retket, esitykset) 

9. luokka 

suunnitellaan ryhmittäin lukukauden ohjelma (painotukset) 

toteutetaan ryhmäopetuksena tai harjoitellaan omaa kilpailulajia 

tutustutaan uusiin lajeihin (mailapelit, golf, rullaluistelu, pyöräily tai oppilaiden toiveet) 

projektit (kilpailut, retket, esitykset) 

perehdytetään toimitsijatehtäviin ja erotuomaritoimintaan 

väline- ja laitehuoltoa 

7.18.9 ENGLANNIN KIELI 

Vuosiluokat 8-9 (2 tuntia viikossa) 

Mahdollisia työtapoja 


pari- ja ryhmätyöt sekä keskustelut 

itsenäinen työ 

pelit, videot ja tietokone 

varsinaisia oppikirjoja ei käytetä vaan opiskelumateriaali ja – tuotokset kerätään kansioon 

kohdekieltä käytetään mahdollisimman paljon ryhmän taidot huomioiden 

_____________________________________________________________________________________________ 






100 

Tavoitteet 

Oppilas 

kertaa ja syventää englanninkielen ( A1) perusopetuksen sisältöjä 

harjoittaa ja kehittää erityisesti suullista kielitaitoa ja itseluottamusta eri kielenkäyttötilanteissa 

oppii esittämään ja perustelemaan omiea mielipiteitään kielen eri osa-alueilla 

perehtyy englantilaisen kielialueen maihin, kulttuuriin, historiaan ja elinolosuhteisiin 


8. luokka 

9. luokka 

aihepiirit 

- minä itse, perhe ja lähiympäristö 

- kotimaa verrattuna muihin englantilaisen kielialueen maihin 

- ajankohtaiset asiat kotimaassa ja ulkomailla 

- arkipäivän erilaiset asiointitilanteet ja niihin liittyvät fraasit 

- ”small talk” 

- mahdolliset englanninkieliset esitelmät eri tietolähteitä ja nettiä käyttäen 

aihepiirit 

- edellisen vuoden aihepiirit jatkuvat 

lisäksi 

- tulevaisuuden suunnittelu, toiveet ja ammatinvalinta 

- nuorten elämänpiiriin läheisesti kuuluvat asiat ja ongelmat 

- sanastollisesti ja kieliopillisesti vaativammat tekstit ryhmän taidot huomioiden 

- esitelmien laatiminen ja esittäminen 

Opetus määräytyy pitkälti ryhmän innokkuuden, taitojen, toiveiden ja aktiivisuuden mukaan. 

Kurssin sisältöön kuuluu jatkuvien puhumisen ja kieliopillisten harjoitusten lisäksi kirjoittamista 

(esim. päiväkirja, aineita) sekä luetun ja kuullun ymmärtämistehtäviä. 

7.18.10 RUOTSIN KIELI 



Tavoitteet 


pari- ja ryhmätyöt ja keskustelut 

itsenäinen työ 

pelit, video ja tietokone 

opetuksessa ei käytetä varsinaisia oppikirjoja vaan sovelletaan portfoliotyöskentelyä 

opiskelu tapahtuu pääosin kohdekielellä 

Oppilas 

kertaa ja syventää perusopetuksen (B1-kielen) sisältöjä 

kehittää erityisesti suullista kielitaitoa ja itsensä ilmaisemista kaikilla kielen osa-alueilla 

lisää pohjoismaisen kielialueen maantuntemusta ja kulttuuriin ja elämänmuotoon tutustumista 

rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä 


8. luokka 

aihepiirit 

- itsestä ja lähiympäristöstä kertominen 

_____________________________________________________________________________________________ 






101 

9. luokka 

- kotimaan ja pohjoismaisen kielialueen kulttuuriin ja elinolosuhteisiin perehtyminen ja niiden 

vertaaminen 

- ajankohtaisten asioiden huomioiminen ja käsitteleminen 

- erilaisissa asioimistilanteissa toimiminen (esim. pankki, posti, puhelin ja matkustamiseen 

liittyvät tilanteet) 

aihepiirit 

- edellisten aihepiirien teemat jatkuvat 

lisäksi 

- tulevaisuuden suunnitelmat ja ammatinvalinta 

- nuorten elämään läheisesti kuuluvat asiat 

- sanastoltaan ja lauserakenteiltaan vaativampien tekstien mm. käyttöohjeitten lukeminen ja 

ymmärtäminen 

- esitelmien laatiminen ja pitäminen 

Opetuksessa otetaan huomioon ryhmän toiveet ja harrastuneisuus. Harjoitellaan jatkuvasti puhumista, 

kirjoittamista, luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä rakenteita. Arviointi tapahtuu jatkuvan näytön 

perusteella tukeutuen mahdollisiin kokeisiin. 

7.18.11 SAKSAN KIELI (B2) 


Opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Tavoitteena on 

antaa hyvä pohja käyttökelpoiselle saksan kielen taidolle ja myös valmentaa oppilasta jatkoopinnoille. 


Tavoitteet 


yksilö-. pari- ja ryhmätyö 


tietokone ja video 

kielitaito 

oppilas oppii 

- kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään ja selviytymään arkipäivän puhetilanteissa 

puhekumppanin tukemana 

- ymmärtämään arkielämään liittyvää tekstiä ja puhetta 

- kirjoittamaan lyhyen viestin liittyen kaikkein tutuimpiin tilanteisiin 

- ääntämään kieltä luontevasti ja ymmärrettävästi 

kulttuuritaidot 

oppilas oppii 

- tuntemaan ja ymmärtämään suomalaisen ja saksankielisen alueen kulttuurin yhtäläisyyksiä 

ja eroja 

- tulemaan toimeen arkipäivän puhetilanteissa saksalaiselle kielialueelle tyypillisellä tavalla 

opiskelustrategiat 

oppilas oppii 

- käyttämään rohkeasti kielitaitoaan 

- hyödyntämään muiden kielten opinnoissa oppimiaan tietoja, taitoja ja oppimisstrategioita 

- arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään 


8. luokka 

_____________________________________________________________________________________________ 






102 

9. luokka 

aihepiirit 

- esittäytyminen 

- perheestä ja harrastuksista kertominen 

- kuulumisten kysyminen 

- kohteliaat pyynnöt 

- mielipiteen ilmaiseminen 

- säästä keskusteleminen 

- puhelinkeskustelu 

- erilaisia asioimistilanteita (esim. kahvilassa tai elokuvissa) 


- tavallisimpia sanoja ja fraaseja arkisissa yhteyksissä 

- henkilökohtaisiin asioihin liittyviä lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia 

- omaan kokemukseen ja tiettyyn tilanneyhteyteen sidonnaisia keskusteluja 

puhuminen 

- ääntämisharjoituksia 

- henkilökohtaisia kysymyksiä ja vastauksia 

- tilannesidonnaisia ilmaisuja ja vuoropuheluita palvelutilanteissa 


- arkielämän tilanteisiin liittyviä lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä ja ohjeita 


- kirjaimet ja numerot kirjaimin 

- henkilökohtaiset perustiedot 

- tuttuja sanoja ja sanontoja 

- vastauksia kysymyksiin itsestään ja lähipiiristään 

- sanelun mukaan kirjoittaminen 

- yksinkertaisia viestejä 

rakenteet 

- numerot 1-1000 

- verbin preesens 

- persoonapronominit (nominatiivi ja akkusatiivi) 

- kysymyssanat 

- sein- ja haben-verbi 

- wissen ja möchte 

- nein ja nicht 

- substantiivien suku 

- objekti (akkusatiivi) 

- mein ja dein 

- viikonpäivät 

- päälauseen ja kysymyslauseen sanajärjestys 

- kellonajat 

- modaaliapuverbit 

- eriävät yhdysverbit 

aihepiirit 

- lisää asioimistilanteita (esim. kaupassa asioiminen ja matkalipun ostaminen) 

- menneestä kertominen 

- kulkuneuvot 

- tien neuvominen ja kysyminen 

- luonteenpiirteistä kertominen 

- kotipaikkakunnan ja Suomen esitteleminen 


- edellisten lisäksi vaativammat kuuntelutekstit ja tehtävät 

puhuminen 

- oman tuottamisen osuus kasvaa 

- vuoropuheluita erilaisissa arkipäivän tilanteissa (esim. onnitteleminen) ja asioimistilanteissa 

- tekstin kertominen omin sanoin saksaksi esim. vihjesanojen tai kuvien avulla 


_____________________________________________________________________________________________ 






103 

- edellisten lisäksi vaativammat tekstit 


- edellisten lisäksi kirjoittaminen annetusta aiheesta lyhyesti 

rakenteet: 

- aikaisempien rakenteiden kertaamista 

- perfekti 

- substantiivien ja persoonapronominien datiivi 

- akkusatiivia ja datiivia vaativia prepositioita 

- monikon persoonapronominien omistusmuodot 

- sivulauseet (dass, weil, wenn) 

- hatte, war 

- man-rakenne 

Aihepiirien ja rakenteiden käsittelyssä 8. ja 9. luokalla voidaan poiketa yllä olevasta esittelystä huomioiden 

oppilasryhmän eteneminen kielen opinnoissa. Varsinkin rakenteiden opiskelussa edetään joustavasti 

ryhmän taitojen ja edellytysten mukaan. 

7.18.12 MATEMATIIKKA 



Tavoitteet 




pelit 

askartelu 

Oppilas 

varmentaa ja laajentaa matematiikan perusoppiainesta jatko-opintoja varten 

paneutuu täsmälliseen matemaattiseen esitykseen 

pyrkii tavoitteeseen 

- kertaamalla aikaisemmin opittuja asioita ja syventämällä niitä 

- tutustumalla sellaisiin uusiin asiasisältöihin, jotka tulevat vastaan jatko-opintojen 

alkuvaiheessa ja joita ei ehditä käsitellä yhteisillä matematiikan oppitunneilla 


ensimmäisen asteen yhtälöt (myös murtolausekeyhtälöt ja identtiset yhtälöt) 

prosenttilaskentaa (yhtälön käyttö prosenttilaskuissa) 

geometriaa (geometrinen piirtäminen, ympyrä) 

erilaisten funktioiden piirtämistä ja tulkintaa (suora ja paraabeli) 

vektorilaskentaa 

tilastojen kuvaamista erilaisilla diagrammeilla 

neliöjuuri (syventäviä tehtäviä) 

toisen asteen yhtälöt 

potenssioppia (laskukaavat, negatiivinen luku eksponenttina ja murtoluku eksponenttina) 

polynomilausekkeiden sievennys (polynomien kertominen, muistikaavat, supistus) 

itseisarvot 

epäyhtälöt 

päässälaskuharjoituksia 

laskimenkäyttöharjoituksia 

_____________________________________________________________________________________________ 






104 

7.19 OPPILAANOHJAUS 

Tuntijakoon merkityt kaksi oppilaanohjauksen vuosiviikkotuntia ajoittuvat edelleen vuosiluokille 7- 

9 siten, että opetusta annetaan yksi vuosiviikkotunti vuosiluokilla 7 ja 9. 

Uuden lainsäädännön mukaan oppilaanohjaus sisältyy opetussuunnitelmaan kaikilla luokkaasteilla. 

Vuosiluokilla 1-6 opettajat antavat ohjausta eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun 

toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja. Ohjausta 

annetaan sekä luokkamuotoisena ohjauksena oppitunneilla että henkilökohtaisena ja 

pienryhmäohjauksena. Perusopetuksen ylimmillä vuosiluokilla oppilaanohjauksen painopiste on 

jatko-opinnoista tiedottamisessa ja uranvalintavalmiuksien parantamisessa. Oppilaanohjaukseen 

kuuluu myös työelämään tutustumista (TET). 

Oppilaanohjaus tukee oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään 

opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta 

tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjauksesta saamansa tuen avulla oppilaalla on valmiuksia 

tehdä omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja 

elämänuraa koskevia päätöksiä. Perusopetuksen oppilaanohjaustoiminnan avulla sekä eri 

oppilaitosten ja kouluasteiden ohjaustyötä tekevien henkilöiden yhteistyöllä tuetaan oppilaan 

turvallista siirtymistä opintopolun eri nivelvaiheissa. 

Tavoitteet 

Oppilas oppii 

itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen 

yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 

kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua 

ongelmatilanteissa 

tuntemaan erilaiset oppimistyylit 

kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan 

saamaan tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja 

perusopetuksen päättövaiheessa 

etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia 

ja valintoja varten käyttäen tiedonhankinnassaan myös informaatioteknologian tarjoamia 

mahdollisuuksia 

kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan 

myös muuttuvissa olosuhteissa 

saamaan tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä 

oppiaine-, koulutus- ja ainevalinnoissa 

hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan 

monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen 

muodostamaan kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista 

käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia 

opiskelutaitojaan 

kehittämään itselle sopivia opiskelustrategioita 

tuntemaan Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista 

hankkimaan perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista 

etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla 

tuntemaan Suomen elinkeinoelämän rakenteen, tiedostamaan itsensä tulevaisuuden työntekijänä 

ja osana suomalaista työelämää 

tiedostaa omat jatko-opintoedellytyksensä ja -vaihtoehtonsa ja kykenee valitsemaan itselleen 

sopivan vaihtoehdon 

tuntemaan opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät tukipalvelut 

tiedostamaan yrittäjyyden vaihtoehtona työllistyä tulevaisuudessa 

etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla 


Oppilaanohjausta annetaan eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan 

tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa tueksi sekä erilaisissa arkielämän 

kysymyksissä. Kartoitetaan oppilaan oppimisvaikeuksia ja toimitaan niiden poistamiseksi 

mahdollisuuksien mukaan.

105 


1. luokka 

2. luokka 

3. luokka 

4. luokka 

5. luokka 

6. luokka 

tuetaan oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen ja autetaan häntä koulunkäyntiin 

liittyvien taitojen kehittämisessä 0 

opetetaan oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta koulunkäynnistä ja koulutehtävistä 0 € 

opetetaan oppilasta toimimaan ryhmässä 0 

oppilaan opiskelutaitoja kehitetään ja ohjataan häntä käyttämään monipuolisia työtapoja 0 

ohjataan oppilasta käyttämään erilaisia tietolähteitä € 

oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa 

arkielämän kysymyksissä 

opetetaan oppilasta ottamaan vastuuta koulunkäynnistä ja koulutehtävistä 0 € 

opetetaan oppilasta toimimaan ryhmässä 0 

oppilaan opiskelutaitoja kehitetään ja ohjataan häntä käyttämään monipuolisia työtapoja 0 


oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa 

arkielämän kysymyksissä 

ohjataan oppilasta ottamaan yhä enemmän vastuuta koulutyöstään ja opiskelustaan 0 

oppilasta ohjataan tiedonhankinnan valmiuksien kehittämisessä ja monipuolisten työmenetelmien 

käytössä 0 

tutustutaan ammatteihin ja työelämään € 

oppilaita ohjataan erilaisten opiskelumenetelmien käytössä ja tuetaan heitä opiskelutaitojen 

harjoittelussa 0 

opetetaan arvioimaan omia opiskelutaitojaan ja kehittämään niitä 0 

tuetaan oppilaan siirtymistä seitsemännelle luokalle 0 




käytössä 0 









käytössä 0 









käytössä 0 

tutustutaan ammatteihin ja työelämään €

106 






Vuosiluokat 7- 9 

Vuosiluokkien 7-9 oppilaanohjausta toteutetaan käyttämällä eri tilanteisiin sopivia ohjausmenetelmiä. 

Oppilas saa ohjausta yksilöllisiin tarpeisiinsa ja yhteisöllisyyteen kasvamisessa. 

Oppilaanohjaustoiminnasta muodostuu kokonaisuus, mikä tukee oppilaan 

päätöksentekoprosessia ja siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle. 


luokkamuotoinen ohjaus 

yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus 

sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta 

työelämään tutustumisesta 


7. luokka 

8. luokka 

9. luokka 

kouluyhteisössä toimiminen 0 

perusopetuksen rakenne 

opintojen eteneminen ja oppilaan arviointi 0 

opiskelun ja oppimisen taidot 0 

ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut (mm. kirjaston palvelut) 

tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä 

oma sijoittuminen tulevilla työmarkkinoilla € 

työllistyminen omalla kotiseudulla € 

itsetuntemus 0 

päätöksentekotaidot 0 

työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat € 

hakeutuminen jatko-opintoihin 0 

opiskelu ja työskentely ulkomailla 

ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys € 

ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut (mm. KELA:n ja työvoimatoimiston palvelut) €

107 

8 VALINNAISAINEIDEN OPETUS 

Valinnaisaineilla syvennetään ja laajennetaan perusopetuksen yhteisten oppiaineiden tai 

aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineilla annetaan 

oppilaille mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Tuntijaon 

mukaisesti varsinaisia valinnaisaineita on oppilailla 8. luokalla seitsemän (7) tuntia ja 9 luokalla 

kuusi (6) tuntia viikossa. 

Oppilaan valinnaisaineet koostuvat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin aineista ja 

lyhyemmistä oppiainekursseista, jotka voivat olla yhden vuosiviikkotunnin mittaisia. Oppilaat 

valitsevat 8. luokan alusta kolme 2 vuosiviikkotuntia käsittävää valinnaisainetta, jotka jatkuvat 

edelleen 9. luokan ajan ja yhden vuosiviikkotunnin käsittävän valinnaisaineen, joka kestää 8. 

luokan ajan. Yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineella kahdeksannella luokalla syvennetään ja 

tuetaan erityisesti taidekasvatusta ja ilmaisutaitoa sekä annetaan tietotekniikan opetusta. 

Tarkoituksen on antaa syventävää opetusta niille oppilaille, jotka eivät ole valinneet em. aineita 2 

vuosiviikkotunnin valinnaisaineeksi. Teknistä tai tekstiilityötä voi oppilaalla olla valinnaisaineena 

yhteensä 4 vuosiviikkotuntia, mikäli hän valitsee sekä perus- ja että lisäkurssin. 

Kahden vuosiviikkotunnin oppimäärät arvioidaan perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteiden 

(1999) mukaisesti numeroarvioinnilla. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet 

arvioidaan ”hyväksytty” merkinnällä. Teknisessä tai tekstiilityössä 4 vuosiviikkotuntia valinneet 

oppilaat arvioidaan yhdellä numerolla ja todistuksessa on merkintä 4 vuosiviikkotuntia. 

Kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineita ovat (8. ja 9. luokka): 

tekninen työ 

- peruskurssi 

- lisäkurssi 

tekstiilityö 

- peruskurssi 

- lisäkurssi 

kotitalous 

musiikki 

kuvataide 

tietotekniikka 

maaseutuyrittäjyys 

viestintä ja ilmaisutaito 

liikunta 

englanti 

ruotsi 

saksa 

matematiikka 

Yhden vuosiviikkotunnin tai lyhyempiä valinnaisaineita ovat (8. luokka): 

viestintä- ja ilmaisutaito 

kuvataide 

tietotekniikka 

musiikki 

Lisäksi oppilaat voivat opiskella ylimääräisenä valinnaisaineena kansalaisopistossa venäjää, 

ranskaa tai espanjaa. 

9 TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE JA TYÖSKENTELYLLE 

Käyttäytymisen kriteerit 

oppilas noudattaa koulun sääntöjä esimerkillisesti. Hän on aktiivinen, ystävällinen, rehellinen ja 

toiset huomioon ottava. Hän on vastuuntuntoinen, täsmällinen ja huolellinen (erinomainen tai 

kiitettävä käyttäytyminen)

108 

oppilas noudattaa koulun sääntöjä. Hän on aktiivinen, ystävällinen, rehellinen ja toiset huomioon 

ottava. Hän on yleensä vastuuntuntuinen, täsmällinen ja huolellinen (hyvä käyttäytyminen) 

oppilas noudattaa pääsääntöisesti koulun sääntöjä (tyydyttävä käyttäytyminen) 

oppilas toimii usein koulun sääntöjen vastaisesti (kohtalainen tai välttävä käyttäytyminen) 

oppilas ei sopeudu koulun sääntöihin (hylätty) 

Työskentelyn kriteerit 

Työskentelyn arviointi, joka on osa oppiaineen arviointia, kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja 

arvioida työtään. 

Huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: 

läsnäolo oppitunneilla 

työvälineet mukana 

ryhtyminen heti annettuun tehtävään 

paneutuminen tehtävän suorittamiseen itsenäisesti ja tarvittaessa osaa pyytää apua 

tehtävän loppuun suorittaminen 

kotitehtävien suorittaminen 


ajankäytön suunnittelu ja hallinta 

10 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA 

Esiopetusta annetaan sivukouluissa alkuopetuksen yhteydessä yhdysluokkaopetuksena, joten 

kaikinpuolinen yhteistyö on välttämätöntä niin luokan sisällä kuin koko koulussakin. 

Yhdysluokkaopetuksena tapahtuvassa esiopetuksessa on opettajan huomioitava esiopetuksen 

omat tavoitteet ja toimintatavat. Opetus on järjestettävä niin, että oppilaiden tavoitteet ja tehtävät 

on eriytetty ryhmien ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Taajama-alueella esiopetus 

järjestetään omina ryhminään Lapinniemen koulun toimintana Kaisajoen koululla ja Lapinniemen 

päiväkodilla, jossa toimivat myös erityisopetuksen luokat, joiden kanssa yhteistyö on luonnollista. 

11 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan ja koulun tehtävä on tukea kotien 

kasvatustyötä. Sen vuoksi on tärkeää saada aikaan luottamuksellinen suhde koulun ja kodin 

välille samoin kuin jatkuva yhteydenpitokin. Koulut huolehtivat jatkuvasta ja systemaattisesta 

yhteydenpidosta kotien kanssa valitsemillaan tavoilla. Vanhempainillat ja -vartit sekä yhteiset 

juhlat ja tapahtumat ovat edelleen mahdollisia yhteistyömuotoja. 

12 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA 

Koulujen tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat oppilashuollossa mukana olevat tahot, joita ovat 

kouluruokailusta ja -kuljetuksista vastaavat, kouluterveydenhuollosta ja sosiaalityöstä vastaavat 

tahot samoin kuin kirjasto- ja vapaa-aikatoimi sekä kolmannen sektorin toimijat. Edellä mainittujen 

lisäksi paikkakunnan yritykset ja työvoimatoimi ovat tärkeitä kumppaneita. Näiden eri tahojen 

kanssa toimitaan luottamuksellisesti ja voimassaolevia päätöksiä ja yleisiä eettisiä periaatteita 

noudattaen. 

13 OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN 

JÄRJESTÄMINEN 

Oppilashuolto on lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä huolehtimista. Siihen kuuluu 

fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on luoda 

turvallinen, hyvinvoiva ja tasapuolinen oppimisympäristö ja mahdollistaa kaikille ongelmaton 

opiskelu sekä tukea syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Toiminnassa korostuu varhaisen 

puuttumisen merkitys ongelmien selvittelyssä ja hoitamisessa.

109 

Koulujen järjestyssäännöillä edistetään kouluyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja oppilaiden 

vastuun ottamista omista toimistaan. Erityisesti huolehditaan valvonnan toimivuudesta ja 

tiedostetaan aikuisen vastuun merkitys kouluyhteisön hyvinvoinnissa. Kouluilla on nimetyt 

oppilashuoltotyöryhmät, jotka voivat moniammatillisessa yhteistyössä suunnitella ja toimia 

ongelmatilanteissa. Oppilashuoltoryhmien toimintaan osallistuvat Lapinniemen koululla 

säännöllisesti vähintään kerran lukukaudessa ja muilla kouluilla tarvittaessa, terveydenhoitaja ja 

osa-aikainen koulukuraattori opetushenkilöstön lisäksi. Tarvittaessa tukitoimiin osallistuvat Kemin 

perheneuvola tai Länsi-Pohjan sairaalan nuorisopsykiatrinen poliklinikka. Toimintaa koordinoi 

Tervolan kunta-alueen oppilashuoltoryhmä. 

Kaikille erityisopetukseen siirretyille oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä 

koskeva suunnitelma (hojks) Se pidetään ajan tasalla koko koulun ajan. Suunnitelma 

hyväksytään yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Jatko-opiskelu suunnitellaan peruskoulun 

päättöluokalla yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa käyttäen joustavan valinnan tarjoamia 

mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen 

erilaisissa oppimis- ja harjaantumistilanteissa käytetään koulunkäyntiavustajia silloin, kun se on 

tarkoituksenmukaista. 

Mikäli kurinpitotoimena joudutaan oppilas erottamaan koulusta, järjestetään hänelle mahdollisuus 

opiskella esim. tukiopetuksessa ja ohjeiden mukaan itsenäisesti opiskellen sekä kokeisiin 

osallistumalla kouluajan ulkopuolella. Kyseisessä tilanteessa opiskelusuunnitelma laaditaan 

yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Oppilaiden poissaoloja seurataan päivittäin ja luvattomista poissaoloista otetaan välittömästi 

yhteyttä oppilaan kotiin. Mikäli koulun ja oppilaan huoltajien toimet eivät auta tilanteen kuntoon 

saattamiseksi, oppilashuoltoryhmä pohtii jatkotoimenpiteitä. Samoin toimitaan kiusaamisen, 

väkivaltatilanteiden ja muun häiriökäyttäytymisen ja esim. tupakoinnin suhteen. Kiusaamisen 

selvittelymalli on kirjattuna ops:n liitteeksi. Päihteiden käyttämisestä kouluaikana ilmoitetaan 

välittömästi sosiaalitoimeen ja kotiin sekä tarvittaessa poliisiviranomaisille. Oppilashuoltotyöryhmä 

käsittelee asian ja ryhtyy jatkotoimenpiteisiin. Menettelyistä tapaturma-, onnettomuus- ja 

kuolemantapauksissa on ohjeita liitteenä olevissa koulun turvallisuussuunnitelmassa ja 

kriisisuunnitelmassa. 

Päivittäisessä ruokailussa huomioidaan terveellinen, ravitseva ja ruokatottumuksia rikastuttava 

ateriatarjonta ja ohjataan oppilaita hyviin ruokailutapoihin. 

14 OHJAUSTOIMINTA OPISKELUN TUKENA JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN 

JÄRJESTELYT 

Oppilaanohjauksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteena vuosiluokkien 7-9 

osalta on, että perusteet tukisivat opettajia ja ohjaushenkilöstöä ohjauksen toteuttamisessa. 

Ohjaustyöhön osallistuvat oppilaanohjaaja, rehtori, luokanvalvojat, luokanopettajat sekä eri 

oppiaineiden opettajat. Oikeus oppilaanohjaukseen kuuluu kaikille peruskoulun oppilaille. 

Opetussuunnitelmassa on vuosiluokille 1-2, 3-6 ja 7-9 oma oppilaanohjauksen osionsa. 

Luokanopettaja ohjaa oppilaita erityisesti opiskelun taidoissa ja auttaa opiskeluvaikeuksien 

ilmaantuessa. Oppilaanohjaaja ohjaa kokonaisvaltaisesti oppilaita. Oppilaanohjaus suunnitellaan 

lukuvuosittain siten, että oppilaita ohjataan opintojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja 

arvioinnissa sekä koulutusalan ja ammattiuran valinnassa. Toiminnassa pyritään siihen, että 

huoltajat tulevat mukaan tukemaan lastensa opiskelua ja valintoja. Ohjauksen tehtäväksi tulee 

osaltaan edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja oppilaiden hyvinvointia 

sekä ehkäistä syrjäytymistä. 

Oppilaanohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen järjestämisestä sekä sen suunnittelusta ja 

toteutuksesta. Suunnittelutyötä oppilaanohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja opettajien sekä 

oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Oppilaanohjaajan vastuulla on oppilaiden uran- ja

110 

elämänsuunnittelun ohjaus. Hän vastaa myös oppilaiden valintoihin liittyvästä ohjauksesta ja 

neuvonnasta. Oppilaanohjaajalla on myös vastuu oppilaan työelämään tutustuttamisesta 

perusopetuksen yläluokilla sekä ensisijainen vastuu yhteydenpidosta työelämän ja työhallinnon 

edustajien kanssa, sekä samoin yhteistyöstä muiden oppilaitosten edustajien kanssa oppilaiden 

nivelvaiheiden tukemiseen liittyvässä ohjaustyössä. 

Luokkamuotoisessa ohjauksessa käytetään tarvittaessa yksilöllisiä opiskelumenetelmiä. Koska 

oppilaiden päätöksentekovaiheet ja intressit vaihtelevat, tarjotaan oppilaille mahdollisuus 

työskennellä joillakin oppitunneilla sellaisten aihealueiden kanssa, jotka parhaiten vastaavat 

heidän tarpeitaan. 

Pienryhmäohjausta käytetään ohjausmenetelmänä silloin, kun käsitellään jollekin ryhmälle 

yhteistä teemaa. Ryhmäohjauksessa yhtenä etuna on vertaistuki ja asioiden yhdessä pohtiminen 

toisten oppilaiden kanssa. Ryhmän käyttö ohjauksellisena menetelmänä vaatii erityisjärjestelyjä ja 

sopivia tiloja, mikä otetaan huomioon, kun ohjausta suunnitellaan. 

Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti 

opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintaansa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. 

Henkilökohtaista keskustelua voidaan käyttää ohjauksen menetelmänä eri tavoin riippuen siitä, 

mitä tavoitteita sille asetetaan. Henkilökohtaisessa keskustelussa voi olla kyse neuvonnasta. 

Tällöin oppilas haluaa ohjeita ja neuvoja yksiselitteiseen ongelmaan. Edellä mainitut keskustelun 

muodot on erotettava ammatillisesta ohjauskeskustelusta. Ammatillisen ohjauskeskustelun 

teemoina opinto-ohjaajan ja oppilaan välisissä tilanteissa on usein koulutus- ja ammatinvalintaan 

liittyvä päätöksenteko, opiskeluun tai oppilaan elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat. 

Opinto-ohjauksessa käytetään enenevässä määrin internetiä. Oppilaita ohjataan käyttämään 

urasuunnittelua tukevia sivuja ammatti- ja koulutusurasuunnittelussaan, sekä ohjataan etsimään 

tietoa internetistä erilaisia hakupalvelimia ja tiedonhakumenetelmiä käyttämällä. Työelämätietous 

ja työpaikan haku -osioita ohjatessa oppilaat tutustuvat internetissä oleviin työelämää käsitteleviin 

sivustoihin sekä sähköisessä muodossa oleviin testeihin ja simulointitehtäviin. 

Työelämään tutustuminen (TET) 

Työelämään tutustumista järjestetään vuosiluokkien 8-9 aikana kolme viikon mittaista jaksoa. 

Vuosittaisessa työsuunnitelmassa määritellään jaksojen määrä ja ajankohta ko. vuosiluokilla. 

Työelämään tutustumisen järjestelyissä kiinnitetään erityisesti huomiota: 

- oppilaan omatoimisuuteen TET-paikan hankinnassa 

- määräaikojen noudattamiseen (sopimusten/ tehtävien palauttaminen) TET-tehtävien 

monipuolisuuteen 

- saatujen kokemusten reflektointiin ja purkamiseen pienryhmä- ja luokkamuotoisessa 

ohjauksessa 

Oppilaan tulee suorittaa TET-harjoittelunsa kolmessa eri paikassa ja eri aloilla. Oppilaan 

huoltajan työpaikka voi olla harjoittelupaikkana, mikäli vastuuhenkilönä on joku muu kuin huoltaja. 

Oppilaan harjoittelualueena on ensisijaisesti oma kotipaikkakunta. Mikäli vastuukysymykset ovat 

kunnossa, opinto-ohjaaja ja rehtori voivat myöntää luvan TET- harjoitteluun myös muualla. 

Oppilas maksaa itse muualla suoritetusta harjoittelusta aiheutuneet kustannukset. 

15 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 

Kerhotoimintaa järjestetään koulujen lukuvuosisuunnitelman mukaan.

111 

16 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 

Tukiopetusta järjestetään kaikissa oppiaineissa perustellusta syystä sitä tarvitseville. Tukiopetusta 

voi saada ennakolta, samanaikaisesti tai jälkikäteen. Aloitteen tukiopetuksen järjestämisestä voi 

tehdä oppilas, huoltaja tai opettaja. 

17 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 

Erityistä tukea järjestetään oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat 

heikentyneet fyysisen tai psyykkisen vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. 

Psyykkistä ja sosiaalista tukea oppilas voi saada opetushenkilökunnan lisäksi koulukuraattorilta. 

Osa-aikainen erityisopetus 

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen 

yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista 

erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa 

samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää 

oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, 

joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osaaikaista 

erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 

Osa-aikaisen erityisopetuksen painopiste on luokilla 0-3. 

Erityisopetukseen otettujen opetus 

Mikäli opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei muuten ole 

tarkoituksenmukaista koulutuslautakunta voi siirtää oppilaan erityisopetukseen, jolloin opetus 

tapahtuu osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. EHA2 -tasoisten eli vaikeasti 

kehitysvammaisten oppilaiden opetusta annetaan Lapinniemen koululla omassa ryhmässään 

henkilökohtaisten koulunkäyntiavustajien avustamana. Lapinniemen koulun erityisluokassa 

annetaan opetusta lähinnä harjaantumistasoisille (EHA1) oppilaille sekä tarpeen vaatiessa niille 

oppilaille, joiden koko peruskoulun oppimäärä on yksilöllistetty. Mukautetun opetussuunnitelman 

mukaista opetusta voidaan antaa myös normaaliluokan yhteydessä silloin, kun se on 

tarkoituksenmukaista, kuten oppilasmäärältään pienissä luokissa matkan Lapinniemen koulun 

erityisluokkaan muodostuessa oppilaan kannalta rasittavaksi. Yhdessä tai vain muutamassa 

oppiaineessa mukautettuun opetussuunnitelmaan siirretyt oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti 

integroituna normaaliin luokkaan. Opetuksessa käytetään tukena koulunkäyntiavustajia 

mahdollisuuksien mukaan. Kaikille erityisopetukseen siirretyille oppilaille valmistetaan 

henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). 

18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN 

KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN 

Peruskoulussa noudatetaan oppilaan arvioinnissa, mitä hyvän osaamisen kuvauksissa ja 

päättöarvioinnin kriteereissä edellytetään. Näiden lisäksi noudatetaan, mitä seuraavissa 

asiakirjoissa edellytetään: Tervolan koulutuslautakunnan päätös 2.2.2000/7 §, Oppilaan arvioinnin 

perusteet sekä Tervolan koulutuslautakunnan päätös 20.11.2002/105 §, Tervolan kunnan 

koulutoimen arviointijärjestelmä. 

19 OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET 

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä 

tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden 

koulutyön päätyttyä seuraavalle luokalle.

112 

Oppilas jää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa 

oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas 

jää vuosiluokalle, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi 

hylättyjä suorituksia. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle 

jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat. Vuosiluokalle jääneen oppilaan 

suoritukset raukeavat. 

Hylätyn suorituksen voi oppilas saada hyväksytyksi lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön 

päätyttyä erillisessä kuulustelussa. Tarkemmat tiedot löytyvät liitteenä olevasta Oppilaan 

arvioinnin perusteista. 

20 TODISTUKSET 

Perusopetuksen aikana oppilaille annetaan seuraavat todistukset: 

Lukuvuositodistus 

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa käytetään 

numeroarviointia kolmannen luokan keväästä alkaen. Ensimmäisellä ja toisella luokalla arviointi 

on sanallista. Sanallisesta arvioinnista on käytävä ilmi, onko oppilaan opiskelema oppimäärä 

suoritettu hyväksyttävästi vai onko suoritus hylätty. 

Välitodistus 

Syyslukukauden päättyessä oppilaalle annetaan välitodistus. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen 

luokan välitodistuksessa käytetään sanallista arviointia. Sitä voidaan käyttää myös alkavan 

oppiaineen välitodistuksessa viidennellä luokalla. 

Päättötodistus 

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa 

aineissa on hyväksytty. 

Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten 

välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. 

Erotodistus 

Oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut 

oppivelvollisuuttaan suoritetuksi, annetaan erotodistus. 

Mikäli oppilas on opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaan (hojks), arvio merkataan tähdellä (*) 

kaikissa todistuksissa. 

Jakso-opetuksessa annetaan jaksojen lopussa oppilaalle jaksotiedote, johon merkitän oppilaan 

jakson aikana eri oppiaineesta saamat koenumerot. Lisäksi jaksotiedotteessa voi olla sanallinen 

arvio oppilaan koulumenestyksestä joko yksittäisessä aineessa tai yleensä koulussa sekä tiedot 

poissaoloista. 

Jos todistuksissa on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, todistus on 

näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. 

21 TIETOSTRATEGIA 

Peruskoulussa noudatetaan Tervolan koulutuslautakunnan 26.2.2003/19 § hyväksymää Tervolan 

koululaitoksen tietostrategia-asiakirjan mukaista näkemystä, jonka mukaan tietoja 

viestintätekniikan hyväksikäyttö ymmärretään kaikille kuuluvana kansalaistaitona, jota nykyisessä 

ja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän. Tietotekniikan perustietojen opetuksen 

lisäksi korostetaan oppijan kriittistä suhtautumista tietoon ja sitä kautta oman ajattelun 

kehittämiseen.

113 

Tietotekniikan käytön tavoitteena on ohjata oppilasta hankkimaan tietoja, tutkimaan jäsentämään 

asiakokonaisuuksia sekä herättämään kiinnostus luovan ongelmanratkaisun välineenä. 

22 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 

Opetussuunnitelman liitteenä olevassa Tervolan kunnan koulutoimen arviointijärjestelmässä on 

mainittu seuraavat periaatteet, joita noudatetaan perusopetuksen toiminnan arvioinnissakin: 

arviointia suoritetaan tulosyksikkötasolla jatkuvasti ja systemaattisesti ja se perustuu kunnan 

koulutuspoliittisiin ja opetussuunnitelmallisiin tavoitteisiin 

arviointi toteutetaan oheisen liitteen mukaisesti pääsääntöisesti itsearviointina, joka on kiinteä osa 

kunnan arviointia 

arviointi on menetelmiltään ja kriteereiltään tasapuolista ja vertailukelpoista 

arvioinnin seuranta, tulosten dokumentointi ja raportointi on koulutoimiston vastuulla niin kuin 

tulosten hyödyntäminen yhdessä koulujen kanssa 

arviointitulokset julkaistaan keskiarvotuloksina tai muulla yhteisesti sovitulla tavalla 

osallistutaan valtakunnallisiin arviointeihin

Opetussuunnitelma - Tervola

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?