Albumi 1/2012 - Suomen Kameraseurojen Liitto ry
Albumi 1/2012 - Suomen Kameraseurojen Liitto ry
Albumi 1/2012 - Suomen Kameraseurojen Liitto ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
T U R U N K A M E R A T r . y . J Ä S E N L E H T I 1 / 2 0 1 2<br />
Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa<br />
Juhlapuhe Turun Kamerat <strong>ry</strong>:n täyttäessä 80-vuotta<br />
Isokari kutsuu<br />
Studiokuvaus harrastuksena<br />
Porilaisten arvostelukaavio – ja mitä siitä seurasi<br />
Teemanäyttelyn paras seura
SEPPO NURMI<br />
Sisältö<br />
T U R U N K A M E R A T r y<br />
J Ä S E N L E H T I 1 / 2 0 1 2<br />
Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa 4<br />
Juhlapuhe Turun Kamerat <strong>ry</strong>:n täyttäessä 80-vuotta 6<br />
Keijo Hakasen kirje Turun Kameroiden jäsenille 10<br />
Isokari kutsuu 13<br />
Studiokuvaus harrastuksena 15<br />
Toimintaa <strong>2012</strong> 17<br />
Porilaisten arvostelukaavio – ja mitä siitä seurasi 19<br />
Teemanäyttelyn paras seura 21<br />
Kölnin näyttelyyn lähteneet kuvat 22<br />
Seuracup <strong>2012</strong> 23<br />
Mietteitä valokuvausharrastuksesta<br />
Auran rannoilla<br />
Turun Kameroilla on mielenkiintoinen menneisyys, josta saamme lukea historiikistamme. Valokuvausharrastus on muuttunut<br />
varakkaiden puuhastelusta koko kansan harrastukseksi. Lähes jokaisella on tätä nykyään jonkinlainen kamera. Tässä on<br />
kameraseuratoiminnalle mahdollisuus, koska osa varmaankin haluaa saada aikaan parempia valokuvia. Kiinnostava toiminta<br />
tuonee uusia aktiivisia jäseniä seuratoimintaan.<br />
Valokuvaus on hieno harrastus, mikä on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut melkoisen muutoksen. Kamerat ja<br />
kuvantekomenetelmät ovat vaihtuneet uuteen teknologiaan. Muistikortit ovat nyt korvanneet valoherkät filmit ja kehityspurkit<br />
sekä suurennuskoneet ovat vaihtuneet tietokoneeseen. Kaikki tapahtuu tänä päivänä kädenkäänteessä. Silti hyvien ja ajattomien<br />
kuvien saaminen on haaste.<br />
Valokuvauksen harrastajien kannattaa hakeutua myös yhteisille retkille ja tapahtumiin, missä tapaa toisia samoista asioista<br />
kiinnostuneita. Jokaisella on joskus pohdittavana jokin asia, mitä ei ole hoksannut tai osannut ratkaista. Henkilökohtaisesti<br />
olen saanut näissä kokoontumisissa lisätietoa ja näkemyksiä harrastukseeni.<br />
Julkaisemme turkulaisen valokuvan 170 vuotta juhlavuoden kunniaksi <strong>Albumi</strong>-lehden. Kiitämme yhteistyötahojamme<br />
saamastamme tuesta, mikä mahdollisti tämän projektin. Meillä on myös suuri kunnia saada pystyttää valokuvakokoelmamme<br />
Terveystalo Pulssin Ikkunagalleriaan. Teokset esittelevät seuramme valokuvausharrastuksen kehittymistä yli 80 vuoden ajalta.<br />
Turun Kamerat on ansiokkaasti vaalinut turkulaisen valokuvauksen perintöä Auran rannoilla.Toivottavaa olisi,<br />
että voisimme vastata ajan vaativiin haasteisiin tulevaisuudessakin.<br />
Pertti Leino, puheenjohtaja<br />
Turun Kamerat <strong>ry</strong><br />
Yhdistyksen hallitus:<br />
Puheenjohtaja: Pertti Leino, pertti.leino@gmail.com<br />
Varapuheenjohtaja: Matti J. Niemi, matniemi@gmail.com<br />
Sihteeri:<br />
Tommi Lehtonen, tommi.lehtonen@posti.fi<br />
Hallituksen jäsenet: Visa Jokela, visa.jokela@epoque.fi<br />
Marjatta Laineenkare, marjattalaineenkare@dnainternet.net<br />
Janne-Henrik Fjäder, safari88@hotmail.com<br />
Seppo Nurmi, sepponu@gmail.com<br />
Varainhoito: Kauko Lehtonen. kauko.lehtonen@kolumbus.fi<br />
<strong>Albumi</strong>-lehti<br />
Päätoimittaja: Pertti Leino<br />
Toimitus ja taitto: Kari Laiho<br />
Paino:<br />
Lightpress Oy, Kaarina<br />
3
Turun Kamerat<br />
80-vuotisjuhlatunnelmissa<br />
Juhlavalmistelujen valmistuttua aloin etsiä hakukoneelta mahdollisia seuraamme koskevia tietoja. Ensimmäisellä yrityksellä<br />
ponnahti esille Puutarhakadulla sijaitsevan antikvariateetin ilmoitus Turun Kameroiden jäsenkortista. Päätin siltä istumalta<br />
mennä katsomaan moista aarretta paikan päälle.<br />
Asiantunteva kauppias löysi hyvin järjestetystä arkistostaan Insinööri Väinö Laurisen<br />
jäsenkortin, jonka oli allekirjoittanut varainhoitaja B. Lundsten. Hyväkuntoinen<br />
harvinaisuus on vuodelta 1931, jolloin jäsenmaksuun suuruus oli 30 <strong>Suomen</strong> markkaa.<br />
Eihän jäsenmaksu ole siitä miksikään muuten muuttunutkaan paitsi, että on<br />
nykyään euroja.<br />
Historiikki<br />
Juhlakirjan julkistamistilaisuus oli Taimi II:ssa 18.5.2010. Turkulainen harrastevalokuvaaja<br />
etsimessä -teokseen onnistuttiin saamaan ansiokas kooste yhdistyksemme<br />
historiatietoa ja jäsenten valokuvia eri aikakausilta. FinnFoto <strong>ry</strong>:n ja eri yhteistyötahojen<br />
tuella tilattiin digipainosta 100 kirjan ensipainos ja myöhemmin vielä 50 kirjaa.<br />
Samassa yhteydessä julkistettiin valokuvakilpailu nuorisolle (alle 18 vuotta) aiheena<br />
”Let`s go”. Lähetetyistä valokuvista pidettiin ikkunanäyttely. Tarkoituksenamme oli<br />
herätellä nuoria valokuvauksen harrastajia seuratoiminnan pariin.<br />
Pöytästandaari<br />
Juhlavuoden melskeissä mietittiin myös sitä, miten voitaisiin<br />
palkita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja ansioituneita<br />
tahoja valokuvausharrastuksen piiristä. Pohdinnoissa<br />
päädyttiin standaarien hankkimiseen ja sen suunnittelussa<br />
käytettiin hyväksi seuran vanhaa Pekka Ilon suunnittelemaa<br />
sinivalkoista logoa vuosien takaa. Ensimmäinen viiri luovutettiin<br />
Toivo Anttilan säätiön edustajalle Auran kirjastossa.<br />
Yhdistyksemme juhlanäyttelyt<br />
Juhlanäyttelyn avajaiset pidettiin 12.11.2009 kulttuurikeskuksessa ja iltajuhla Alabamassa.<br />
Juhlanäyttelyyn ripustettiin esille 156 valokuvaa, mitkä esittelivät jäsenistön<br />
valokuvausharrastuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana.<br />
Näyttelyä jatkettiin 9.2–26.3.2010 Loimaalla Elias-salissa vanhalla kunnantalolla.<br />
Näyttelytila oli tasokas ja teokset olivat edustavasti esillä.<br />
Tämän jälkeen osa kuvista siirrettiin Turku Energian tiloihin, jossa kuvat olivat toukokuun<br />
lopusta elokuun loppuun.<br />
Täältä näyttely jatkoi matkaa Uudenkaupungin Crusell -saliin, jossa se oli syyskuun<br />
ajan. Näyttelytilan laajuus mahdollisti kattavan valokuvanäyttelyn.<br />
Joulukuussa 2010 näyttelymme oli esillä Auran kirjastossa edesmenneen jäsenemme<br />
Toivo Anttilan 100-vuotistapahtumana. Seuran edustajat laskivat seppeleen ja sytyttivät<br />
kynttilän hänen haudalleen.<br />
4
80 v. juhlavuoden näyttelyjen sarja päättyi Raision kirjastoon,<br />
jossa kuvat olivat esillä tammikuun 2011 ajan. Mittava<br />
näyttelyponnistus oli näillä erin loppumassa.<br />
Jäsentemme vanhoja valokuvia oli vielä tämänkin jälkeen<br />
esillä Forituvalla vaihtuvana näyttelynä.Valokuvat olivat esillä<br />
12.6.–12.8.2011.<br />
Turun kaupunginhallituksen ja FinnFoto <strong>ry</strong>:n apurahojen<br />
turvin olemme saaneet kehystettyä 65 jäsenistön valokuvaa<br />
lasillisiin alumiinikehyksiin, joissa teosten toivotaan säilyvän<br />
tuleville sukupolville.<br />
Puolet kuvista on kerätty vanhoista seuramme arkistokuvista<br />
ennen niiden luovutusta Turun maakunta-arkistoon. Toinen<br />
puoli kuvista edustaa uudempaa tuotantoa antaen kokonaiskuvan<br />
seuran valokuvausharrastuksen kehittymisestä. Jokainen<br />
voi itse todeta, mikä tekee hyvästä valokuvasta ajattoman.<br />
Vanhin valokuva on vuodelta 1928, minkä perustajajäsenemme<br />
Väinö Hakanen on ottanut Bromarissa. Uudemmat kuvat<br />
edustavat viimeisintä nykytekniikkaa.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong> <strong>Liitto</strong><br />
80 vuotta<br />
Turun Kamerat <strong>ry</strong> on myös 80-vuotiaan <strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong><br />
Liiton (SKsL) perustajajäseniä yhdessä Kameraseuran<br />
(H:ki), Karjalan Kameraseuran (Viipuri), Lahden Kamerakerhon<br />
ja Kuopion Museoseurojen Valokuvauskerhon kanssa.<br />
Perustava kokous pidettiin 12.11.1931 Lahden Seurahuoneella.<br />
Juhlistaakseen tätä merkittävää tapahtumaa yhdistyksemme<br />
luovutti juhlivalle <strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong> Liitolle standaardin<br />
keväällä <strong>2012</strong>.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong> liiton kautta yhdistyksemme jäsenet<br />
jäseninä tai seurana voivat osallistua kotimaisiin sekä kansainvälisiin<br />
näyttelyihin. Menestyksemme on ollut hyvä ja toivottavasti<br />
kirvoittaa uusia ja vanhoja jäseniämme uusiin haasteisiin.<br />
Pekka Ilo suunnitteli<br />
merkin lisäksi myös<br />
palkintoplaketit.<br />
5
Juhlapuhe<br />
Turun Kamerat <strong>ry</strong>:n täyttäessä 80-vuotta<br />
Arvoisat valokuvauksen aktiiviharrastajat, valokuvauksen<br />
ystävät ja tietenkin myös valokuvaajien ystävät...........<br />
Turun Kamerat juhlii 80-vuotista taivaltaan salamavalon väläyksen<br />
verran etuajassa. Kerhotoimintaa on todistettavasti<br />
ollut jo vuonna 1929, vaikka kerhon virallinen perustava<br />
kokous pidettiin vuonna 1930 ja yhdistysrekisteriin kirjaaminen<br />
tapahtui vasta 1931.<br />
Vaikka kerhon alkutaival oli valokuvausmielessä mustavalkoinen,<br />
oli se toisessa mielessä melko värikäs. 1930-luvulla<br />
maailmassa elettiin suurten ideologioiden aikakautta, koettiin<br />
New Yorkin pörssiromahduksesta alkanut lama ja<br />
varustauduttiin toiseen maailmansotaan, joka alkoi vuosikymmenen<br />
lopulla.<br />
Valokuvaus oli kerhon alkuaikoina melko elitistinen harrastus,<br />
sillä jäsenistö muodostui pääosin korkeasti oppineista ja<br />
vaikutusvaltaisista henkilöistä. Palaan kohta Turun Kamerat<br />
<strong>ry</strong>:n alkutunnelmiin, mutta sitä ennen haluan tarkastella sitä,<br />
mitä valokuvauksessa on ajan myötä tapahtunut.............<br />
Jo kolme vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua Aristoteles<br />
mainitsi teoksessaan ”Ongelmia” laitteen neulareikäkuvien<br />
luomiseksi. Tiettävästi kiinalaiset jo vuosisata aiemmin olivat<br />
askarrelleet samaisen laitteen parissa. Myöhemmin laite<br />
tunnettiin nimellä ”Camera Obscura”, joka italiankielestä<br />
vapaasti suomennettuna tarkoittaa pimeää huonetta............<br />
Ensimmäinen askel valokuvauksen suuntaan otettiin vasta<br />
1400-luvulla Italiassa, kun taiteilijat alkoivat käyttää Camera<br />
Obscuraa apuvälineenään. Valon säteet muodostavat pienen<br />
reiän läpi tunkeutuessaan nurinpäin olevan kuvan pimeään<br />
huoneeseen asetetulle paperiarkille. Näihin aikoihin Italiassa<br />
keksittiin myös linssi, jota käytettiin korjaamaan silmien<br />
heikentynyttä näkökykyä. Kun linssit aluksi olivat kuperia,<br />
niin ne muistuttivat kylvövirvilän siemeniä. Sana linssi tuli<br />
tämän kasvin latinalaisesta nimestä. Kasvin siemenistä tehtiin<br />
keittoa ja Suomessakin linssikeitto tunnetaan.................<br />
Taiteilijat alkoivat hyödyntää Camera Obscuraa 1400-luvulla<br />
ja 1500-luvun puolessavälissä peruslaitteeseen lisättiin linssi<br />
ja himmennin. 1600-luvulla käytössä oli jo kannettava pimeä<br />
havaintohuone. Laitteen käyttäjät olivat siis taiteilijoita, jotka<br />
hyödynsivät heijastuvaa kuvaa piirtämisessään............<br />
Vähitellen laite kehittyi pienemmäksi, siihen saatiin kahdella<br />
linssillä säädettävä polttoväli ja peilin avulla kuva saatiin<br />
heijastettua opaalilasille oikeinpäin. Kuvat kuitenkin tallen-<br />
6
Kai Yrjänäinen puhui juhlanäyttelyn avajaisissa.<br />
nettiin piirtämällä, eivätkä taitelijat kuvan kiinnittämistä<br />
ehkä ajatelleetkaan.<br />
1700-luvulla tiedemiehet alkoivat käyttää kemiaa kuvan<br />
tallentamiseksi, mutta vasta 1765 – 1833 elänyttä Joseph<br />
Niepceä voidaan pitää valokuvauksen keksijänä, kun hän<br />
onnistui valmistamaan maailman ensimmäisen valokuvan.<br />
Alkeelliseen tekniikkaan en tässä puutu, mutta työhuoneen<br />
ikkunasta kuvattavaa näkymää hän valotti noin kahdeksan<br />
tuntia.<br />
Kun Niepce sai kumppanikseen Louis Deguerren, joka keskittyi<br />
kuvan kiinnittämiskemiaan, voitiin 1939 esitellä<br />
maailmalle uusi valokuvausmenetelmä – dagerrotypia.<br />
Syntyneet kuvat olivat positiivisia kuvia ja niitä ei voinut<br />
kopioida.<br />
Deguerre julkaisi kirjan, jonka avulla menetelmä levisi<br />
maailmalle. Kirja sisälsi ohjeen myös kameran valmistamiseksi.<br />
Suomessa ensimmäinen valokuva on otettu Turussa juuri tällä<br />
menetelmällä. Kuvan otti Henrik Kajander 3.11.1842 niin<br />
sanotusta Nobelin talosta. Kuva on säilynyt näihin vuosiin<br />
saakka.<br />
Sitten tekniikka alkoi kehittyä nopeasti. Kun negatiivista monistaminen<br />
positiiviksi tuli mahdolliseksi, alkoi 1850-luvulla<br />
ainakin suurimmissa kaupungeissa toimia ammattivalokuvaajia.<br />
Tavallisimpia kuvauskohteita olivat muotokuvat ja<br />
kaupunkinäkymät.<br />
1880-luvulla tehdasvalmisteiset valoherkät materiaalit,<br />
kuivalevyt ja helposti siirrettävät kamerat ohjasivat kuvaamista<br />
luontoon ja kaupunkinäkymiin. Jokainen aktiivikuvaaja tuntee<br />
esimerkiksi I. K. Inhan laadukkaat maisemakuvat tältä ajalta.<br />
1800-luvun lopulla kuvauksista huolehtivat ateljeekuvaajat<br />
ja kiertävät kuvaajat, mutta myös harrastuksena valokuvaus<br />
alkoi lisääntyä.<br />
1900-luvun alussa markkinoille tulleet pienkamerat ja rullafilmi<br />
lisäsivät roimasti valokuvausharrastusta. Tällöin myös<br />
Suomessa harrastuksen ympärille alkoi kehittyä kerhotoimintaa.<br />
Turun Kameroiden synty<br />
Menkäämme seuraavaksi alkuperäisten pöytäkirjojen mukaan<br />
kerhomme syntyhistoriaan. Näin sanatarkasti teksti pöytäkirjoista<br />
kuuluu:<br />
Vuonna 1930 marraskuun 7. päivänä kokoontuivat alempana<br />
mainitut henkilöt allekirjoittaneen kutsusta ravintola Itämereen<br />
Turussa kello puoli 7 illalla keskustelemaan kameraseuran<br />
perustamisesta Turkuun. Kokoukseen oli saapunut: maisteri<br />
Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo Kiviranta, kumpikin<br />
varsinaisia aloitteentekijöitä hankkeessa, sekä insinööri Väinö<br />
Laurinen, ylioppilas Tauno Vaaramäki, prokuristi Birger<br />
Lundsten, isännöitsijä Mauno Rainto sekä allekirjoittanut<br />
liikkeenjohtaja V. A. Wahlström.<br />
Keskustelun tuloksena voidaan merkitä, että yksimielisesti<br />
katsottiin tällaisen yhdistyksen perustaminen tarpeelliseksi<br />
valokuvaustason ja innostuksen elvyttäjänä paikkakunnallamme.<br />
Perustava kokous päätettiin pitää viikon kuluttua<br />
eli marraskuun 14. päivänä ravintola Itämeressä ja nimettiin<br />
kolmisenkymmentä henkilöä, jotka kokoukseen kehoitetaan<br />
saapumaan.<br />
7
Heikki Nilanen ja Raimo Raassina tutustumassa juhlanäyttelyymme.<br />
Ja pöytäkirja jatkuu:<br />
Marraskuun 14. päivänä 1930 kello 7 illalla kokoontuivat<br />
alempana mainitut henkilöt Turun kaupungissa ravintola<br />
Itämereen perustamaan kameraseuraa. Kokouksessa olivat<br />
saapuvilla: maisteri Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo<br />
Kiviranta, insinöörit Väinö Laurinen ja V. Kilpinen, johtaja<br />
Birger Lundsten, konttoristi Åke Toivonen, isännöitsijä Mauno<br />
Rainto, opettaja Ukko Kivistö, johtajat Väinö Hakanen ja<br />
V. A. Wahlström sekä taiteilija Viljo Lehmussaari............<br />
§ 1 Kokouksen avasi maisteri Lauri Kari selostaen aloitteentekijäin<br />
ajatuksia ja suunnitelmia kameraseuran aikaansaamiseksi<br />
sekä kehoittaen valitsemaan kokoukselle puheenjohtajan<br />
ja sihteerin. Puheenjohtajaksi valittiin maisteri<br />
Kari ja pöytäkirjanpitäjäksi allekirjoittanut Wahlström.<br />
§ 2 Kokous oli yksimielinen aloitteentekijän ehdotuksen<br />
kanssa ja päätti perustaa yhdistyksen. Luettiin sitten Helsingin<br />
Kameraseuran säännöt, minkä pohjalla annettiin valittavan<br />
väliaikaisen johtokunnan valmistaa ne seuralle sopivaan<br />
muotoon, seuraavalle kokoukselle lopullista hyväksymistä<br />
varten.<br />
§ 3 Valittiin väliaikaiseen johtokuntaan maisteri Lauri Kari,<br />
rakennusmestari K. Kiviranta, johtaja B. Lundsten, taiteilija<br />
V. Lehmussaari ja johtaja V. Wahlström sekä heille varamiehiksi<br />
johtaja V. Hakanen ja opettaja Ukko Kivistö...................<br />
Tilien tarkastajaksi valittiin insinööri V. Kilpinen ja konttoristi<br />
Å. Toivonen sekä varalle isännöitsijä M. Rainto.................<br />
§ 4 Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Turun Kamerat <strong>ry</strong>.<br />
§ 5 Helsingin Kameraseuran sääntöihin tehtiin joitakin<br />
muutoksia ohjeeksi johtokunnalle sääntöjen lopullista asua<br />
muokatessaan.<br />
§ 6 Vuosimaksuksi hyväksyttiin kolmekymmentä <strong>Suomen</strong><br />
markkaa vuoden 1931 loppuun vuosijäseniltä ja kolmesataa<br />
markkaa vakinaisilta, mikä ei kuitenkaan saa olla pienempi<br />
määrältään kuin kymmentä kertaa vastaava vuosimaksu.<br />
§ 7 Seuraavaan niin kutsuttuun kuukausikokoukseen päätettiin<br />
yhteiseksi kilpailuaiheeksi ottaa ”Syksyinen Aurajoki”.<br />
§ 8 Seuraava varsinainen yhdistyksen kokous pidetään<br />
joulukuun 12. päivänä kello 7 iltapäivällä ravintola Itämeressä.<br />
§ 9 Johtokunnalle annettiin tehtäväksi ehdottaa arvostelulautakunnan<br />
kokoonpano ja esittää asia päätettäväksi seuraavassa<br />
kokouksessa.<br />
§ 10 Tämän pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin herrat Laurinen<br />
ja Rainto.<br />
Vakuudeksi V. A. Wahlström<br />
Näin siis Turun Kamerat tuli perustetuksi marraskuun 14.<br />
päivänä 1930. Yhdistysrekisteriin Turun Kamerat on merkitty<br />
26.9.1931.<br />
Käytännössä kerho kuitenkin toimi jo 1929, joten hieman<br />
sumean etsimen läpi katsoen voimme jo nyt viettää kerhomme<br />
80-vuotisjuhlaa. Mielestäni 100-vuotisjuhlaa tulisi kuitenkin<br />
viettää vasta vuonna 2030.<br />
8
Siinä oli aimo annos valokuvauksen ja kerhomme alkutaivalta,<br />
sitten menkäämme nykypäivään ja tulevaisuuteen............<br />
Olemme tänään avanneet kulttuurikeskuksessa upean<br />
näyttelyn, jossa on kuvia kerhomme eri vuosikymmeniltä.<br />
Näyttely on keino tuoda harrastustamme taiteena esiin.<br />
Viimeisen 10 vuoden aikana valokuvaus on muuttunut<br />
merkittävästi. On alkanut digitaalinen kausi, mikä on<br />
mullistanut kameralaitteiston ja kuvien valmistamisen. Eipä<br />
taida kotoisesta Suomestamme löytyä suurtakaan joukkoa<br />
kansalaisia, joilla ei olisi jonkinlaista kameraa. Ja niitähän<br />
löytyy – kännykkäkamerasta laadukkaisiin huippukameroihin.<br />
Vaikka tavallisten kansalaisten ottamat valokuvat ovat teknisesti<br />
parempia kuin filmikautena, niin kuvaamisen taito ei<br />
kuitenkaan ole parantunut. Aktiiviharrastaja huomaa, että<br />
pienellä koulutuksella kuvista kuitenkin saataisiin entistä<br />
parempia. Kuvakulman muutos voisi parantaa kuvan ilmaisua<br />
ja sommittelua, rajaus tiivistäisi aihetta ja kuvankäsittelyssä<br />
saataisiin värit paikalleen.<br />
Tällaisessa opastavassa koulutuksessa riittää kerhollemme<br />
haasteita tulevaisuuteen.<br />
Myös näyttelyt ovat vahva vaikutuskeino valokuvauksen<br />
edistämisessä. Olisiko aihetta aktivoida kerhossamme<br />
näyttelytoimikunta, joka kokoaisi kerhomme jäsenten<br />
menestyneistä valokuvista pysyvän näyttelymateriaalin ja<br />
varaisi näyttelypaikat pitkälle tulevaisuuteen..................<br />
Ilahduttavaa on todeta, että kerhoilloissa on nykyään paljon<br />
kuvia nähtävillä kuukausikilpailuissa. Samoin monet kerhomme<br />
jäsenet lähettävät aktiivisesti kuvia FIAP:in alaisiin<br />
kansainvälisiin näyttelyihin.<br />
Entä nuoriso Miten saisimme nuorison mukaan kerhotoimintaan<br />
Pelottaako nykyinen jäsenistömme ikärakenne nuoret<br />
pois, vai olisiko aika pohtia nuorisokerhon pitämistä pääkerhon<br />
rinnalla Vai onko toiminta nuorten osalta siirtynyt nettiin<br />
Olemmeko tiedottaneet toiminnastamme huonosti, kun<br />
uusia jäseniä ei kerhoiltoihimme juuri ilmesty.................<br />
Olisiko meidän järjestettävä jäsenhankintakampanja Jokainen<br />
meistä tuntee jonkun valokuvausta harrastavan. Voisit<br />
tuoda hänet kerhoiltaamme ja ennen pitkää hän liittyy jäseneksemme.<br />
Jäsenistömme uusiutuminen ja kasvaminen on elinehto<br />
kerhollemme. Haluan vakaasti uskoa, että kerhomme viettää<br />
runsasjäsenisenä 100-vuotisjuhlaa parinkymmenen vuoden<br />
kuluttua.<br />
Nyt kuitenkin mittarissa on 80 vuotta turkulaista harrastekuvausta<br />
kerhossamme. Toivottakaamme sille kuitenkin pitkää<br />
ikää myös jatkossa.<br />
Nouskaamme seisomaan ja kohottakaamme malja 80-<br />
vuotiaalle Turun Kamerat <strong>ry</strong>:lle ja toivottakaamme sille<br />
aktiivisia vuosikymmeniä myös jatkossa.<br />
Eläköön Turun Kamerat!<br />
Matti J. Niemi 12.11.2009<br />
9
11<br />
Keijo Hakasen kirje<br />
Turun Kameroiden jäsenille
ISOKARI KUTSUU<br />
MARKKU IMMONEN<br />
Toukokuinen perjantaiaamun sääennuste lupaa tulevalle viikonlopulle<br />
kaunista säätä. Retkivarusteet on pakattu ja tietenkin<br />
kamerat, sillä tänä keväänä Turun Kamerat suuntaa<br />
saaristomatkansa Isokarin majakkasaareen. Keväisiä tai syksyisiä<br />
kuvausmatkoja saaristoon lienee järjestetty kerhon perimätiedon<br />
mukaan jo 60-luvulta alkaen.<br />
Kokoonnumme Raision venesatamassa ja tällä kertaa mukaan<br />
lähtee seitsemän aktiivista kuvaajaa. Enemmänkin mukaan<br />
mahtuisi, sillä Aina-nimiseen alukseen pystyy mukavasti majoittumaan<br />
ainakin 15 henkeä. Tavarat ja eväät on kannettu<br />
paattiin, jalustat seisovat siistissä rivissä kannella ja matka<br />
voi alkaa.<br />
Aluksemme Aina (m/s Aina af Bowellstrand) on rakennettu<br />
Etelä-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa vuonna 1914 rahtialukseksi.<br />
Laiva on 15 metriä pitkä, 6 metriä leveä ja sen syväys<br />
on 2,0 metriä. Aluksen hankkimisesta Suomeen ei ole tarkkaa<br />
tietoa ja huonokuntoisena se makasi monia vuosia eri laitureissa.<br />
Vuonna 1983 ränsistynyt Aina tuli Raision pioneerien<br />
omistukseen ja tuhansien talkootuntien jälkeen se teki kunnostettuna<br />
uuden neitsytmatkansa keväällä 1984. Aluksen<br />
ruumassa on hyvät makuutilat, keittiö, WC ja muut tarvittavat<br />
tilat.<br />
Aluksen jyskyttäessä Raisiosta Naantalin Ukko-Pekan sillan<br />
alta kohti Isokaria makailemme auringossa kannella ja kertoilemme<br />
tarinoita kuvausreissuista, ideoimme Turun Kameroiden<br />
toimintaa ja muistelemme edellisten matkojen hauskuuksia.<br />
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on silakkajuhliin valmistautuva<br />
Teersalo, josta ostamme jäätelöt ja räpsimme ensimmäiset<br />
kuvat.<br />
Matkan jatkuessa kohti Isokaria Arto esittelee hänelle hyvin<br />
tuttuja saaria. Pysähdymme hetkeksi kuvaamaan Keskikallioluodon<br />
ruokkeja, joiden lähelle pääseminen ei onnistu. Kun<br />
saavumme Isokarin laituriin, huomaamme iloksemme aluksemme<br />
ympärillä runsain määrin riskilöitä, joista lähikuvien<br />
ottaminen on mahdollista mukana olevilla kamerakalustoillamme.<br />
Lintukuvaus on todella vaikeaa. Sen huomaa, kun<br />
yrittää saada veteen laskeutuvan punaräpyläisen riskilän hyvässä<br />
asennossa kuvaan.<br />
Riskilä lätkii pakoon aktiivista kuvaajaa.<br />
MATTI J. NIEMI<br />
Joukkomme lähtee kamerat kaulalla tutustumaan saaren länsiosaan.<br />
Kuljemme majakan ohitse kohti kalliorantaa ja ku-<br />
12
vaamme kukkia ja muita kasveja sekä merellisiä näkymiä.<br />
Palaamme alukselle, innostumme vielä riskilöiden kuvaamisesta,<br />
mutta harhalaukauksiakin tulee ja ne täytyy poistaa<br />
muistikortilta. Iltapalan jälkeen asetumme yöpuulle ja tavoitteenamme<br />
on herätä aamulla auringon noustessa jatkamaan<br />
kameratyötä.<br />
Toisena päivänä ahkeran kuvaamisen<br />
lisäksi ohjelmassa<br />
on opastettu tutustuminen<br />
1833 rakennettuun Isokarin<br />
majakkaan. Majakka on <strong>Suomen</strong><br />
toiseksi korkein, jos <strong>Suomen</strong>linnaa<br />
ei lasketa majakaksi.<br />
Keskivedestä majakan valon<br />
keskelle on korkeuseroa<br />
49,4 metriä. Kiipeäminen ylös on kova urakka, kun askellettavaa<br />
on yli 170 porrasta ja lopuksi vielä pieni, pullean miehen<br />
nipin napin läpimentävä luukku ylätasanteelle, josta aukeaa<br />
komea näkymä joka suuntaan.<br />
Laivalle päästyämme mietimme ruokailun lomassa uuteen<br />
paikkaan siirtymistä. Niinpä sitten vähän yli kello 14 suuntaamme<br />
keulan kohti Katanpäätä. Katanpää on historiallinen<br />
saari tykkipattereineen, vankiloineen ja varuskuntineen. Nyt<br />
alue on Natura-aluetta. Saaren kohteet läpikäytyämme valitsemme<br />
seuraavaksi etapiksi Raision ulkoilusaaren nimeltään<br />
Pirisholmi.<br />
Rantautuessamme saaren laiturissa on veneilevä perhe, joka<br />
hurjan joukkomme nähdessään päättää siirtyä muualle. Illalla<br />
tunnelmoimme saunomisen ja makkaran grillauksen merkeissä.<br />
Aamulla muistikortille tarttuu runsaasti kuvia erilaisista vesilinnuista,<br />
jotka viihtyvät matalassa lahdelmassa. Kalliolla pesivät<br />
tiirat ja lokit hyökkäilevät, jos erehtyy menemään liian<br />
lähelle. Arto onnistuu saamaan päälaelleen napakympin pesäänsä<br />
puolustavalta tiiralta. Jälleen saamme kokea, miten<br />
vaikeaa lentävän linnun kuvaaminen on.<br />
Mutta lähdön aika koittaa ja kotimatka alkaa. Kuvausretki<br />
todetaan yhteistuumin onnistuneeksi. Tällaisilla retkillä on<br />
ilo tutustua alaa harrastaviin kavereihin. Jokunen tiedon jyväkin<br />
saattaa muiden kokemuksesta löytyä. Huumori kukkii<br />
ja saattaahan tallennetusta kuvasadosta löytyä aina jokin helmikin.<br />
Seuraavan retken ajankohdaksi suunnittelemme vuoden<br />
2013 syksyä. Matka tehtäisiin syksyiseen saaristoon jälleen<br />
Aina-aluksella. Matkahan on kaikille Turun Kameroiden jäsenille<br />
avoin, joten toivottaavaa on runsas osallistuminen.<br />
Matti J. Niemi (SKsLM ja EFIAP)<br />
MATTI J. NIEMI<br />
Majakasta on komeat maisemat, mutta ihailtava on myös komeaa<br />
peilirakennelmaa.<br />
MATTI J. NIEMI<br />
Kevätretken osallistujat yhteispotretissa. Keskellä Arto Kangas, seisomassa vasemmalta Matti J. Niemi, Esa Soon, Pertti Leino, Hannu Soon, Jouko<br />
Seppänen, laivan puosu Jarmo Suominen, Kari Laiho ja laivan kippari Jouko Kielo.<br />
13
Studiokuvaus<br />
harrastuksena<br />
Visa Jokela<br />
VISA JOKELA<br />
Yleistä<br />
Studiolla tarkoitetaan yleisesti ottaen mitä tahansa tilaa, jossa<br />
työskennellään jonkin teoksen toteuttamiseksi. Teos voi olla<br />
kuvataiteellinen, musiikkia, käsityötä tai vaikkapa hiusmuotoilua,<br />
mutta yhteinen nimittäjä teokselle voisi olla se, että<br />
siinä pyritään omaa luovuuttaan käyttäen päätymään taiteelliseen<br />
ja tekijänsä näkemyksen mukaiseen lopputulokseen.<br />
Tässä artikkelissa keskitytään pohtimaan studion käytön tuomia<br />
mahdollisuuksia valokuvaamisessa.<br />
Studiokuvaaminen jakaa usein valokuvaajien mielipiteitä ja,<br />
koska studiossa pääsääntöisesti käytetään kainotekoisia valoja,<br />
osa kuvaajista vierastaa kuvaamista studiossa. Kuvaajissa on<br />
monia vannoutuneita luonnonvalon käyttäjiä, jotka eivät<br />
käytä edes kameraan liitettyä salamavaloa. Mikään ei kuitenkaan<br />
estä käyttämästä ikkunoista tulevaa luonnonvaloa vaikka<br />
ollaankin sisätiloissa.<br />
Studiokuvaamisessa on sekä etuja että haittoja, jotka on syytä<br />
huomioida, kun suunnittelee <strong>ry</strong>htyvänsä kuvaamaan studioolosuhteissa.<br />
Aivan selkeänä etuna voi pitää valaistuksen ja<br />
olosuhteiden hallintaa. Valaistuksen voi suunnitella etukäteen<br />
ja kuvaamisen aikana valaistusta voi muutella haluamakseen.<br />
Studiossa käytössä olevasta tilasta riippuen tilaa voi käyttää<br />
luovasti hyväkseen.<br />
Studiossa kuvaamiseen liittyy toisaalta myös selkeitä haittoja,<br />
jotka voivat vaikuttaa omien kuvaideoiden toteuttamiseen.<br />
Koska kuvaaminen on sidottu aina yhteen paikkaan ja useimmiten<br />
käytössä oleva tila on jollain tavalla rajallinen, ihan<br />
kaikki kuvausideat eivät ole välttämättä toteutettavissa studiossa.<br />
Kuvaaminen studiossa edellyttää hieman enemmän<br />
kiinteän kuvausvälineistön hankkimista, mm. salalaitteet tai<br />
muu valaistus, sekä jonkin verran rekvisiittaa. Investointina<br />
studio edellyttää enemmän kuin vaikkapa luontokuvaus.<br />
Peruskuvauskalusto studiossa<br />
Valaistus<br />
Studiokuvaamisen aloittamiseen tarvitaan tilan lisäksi ainakin<br />
yksi tai kaksi kunnollista valolähdettä. Yleisimmin käytetään<br />
ns. studiosalamia, jotka ovat teholtaan ja kooltaan käsisalamalaitteita<br />
isompia, ja tietysti niissä on myös vähän isompi<br />
hankintahinta. Toinen vaihtoehto on käyttää kuumavaloja,<br />
jotka ovat siis valoteholtaan riittävän suuria antaman tarpeeksi<br />
valoa studiotilaan. On vielä kolmaskin vaihtoehto: voi rakentaa<br />
itse studiossa käyttämänsä valot, mutta tällöin on syytä perehtyä<br />
erilaisten lamppujen ja loisteputkien valon värilämpötilaan,<br />
jotta lopputulos kuvissa olisi mahdollisimman oikea<br />
värisävyjä ajatellen. Nykyisin on saatavilla myös erilaisia<br />
LED –tekniikkaan perustuvia valaisimia, joita voi käyttää<br />
studiokuvaamisessa. Valolähteet tarvitsevat myös tukevia ja<br />
korkeudeltaan säädettäviä jalustoja.<br />
Kamera<br />
Kameralta vaadittavia ominaisuuksia ovat ensisijaisesti hyvä<br />
manuaalisäätömahdollisuus ja kameran liitettävyys studiosalamalaitteisiin<br />
joko kiinteän johdon kanssa (ns. PC-liitin)<br />
tai langattomasti, jolloin useimmiten edellytyksenä on, että<br />
kamerasta löytyy salamakenkää lähetinosan kiinnittämiseksi<br />
kameraan. Jos jotain oppii studiossa kuvatessaan, niin ainakin<br />
oman kameran manuaalisäätöjen käytön.<br />
Muut välineet<br />
Muita tarvittavia välineitä ovat ainakin taustakangas tai -kartonki.<br />
Näitä tarvitaan yleensä useamman värisiä eri tilanteita<br />
varten. Loppujen lopuksi alkuun pääsee hyvinkin pienellä<br />
investoinnilla ja laitteistolla. Salamalaitteita ja muita valoja<br />
saattaa saada käytettynä, mutta riittävän hyväkuntoisina ja<br />
tänä päivänä on myös harrastajatasolle suunnattuja valaistuspaketteja<br />
saatavilla kohtuulliseen hintaan. Lisäksi tutustuminen<br />
muitten studioihin antaa hyviä vinkkejä siitä, miten erilaisia<br />
14
asioita voi käyttää hyväkseen studiossa. Esimerkiksi valkoisia<br />
styrox –levyjä voi käyttää heijastimina ja taustoja voi tehdä<br />
itsekin värjäämällä sopivan suuria kankaita haluamansa värisiksi.<br />
Sitten, kun studioharrastus laajenee, kuvaaja voi pikku hiljaa<br />
täydentää käytössään olevaa kalustoa ja hankkia salamalaitteisiin<br />
lisäosia, joilla valoa voi pehmentää, hajottaa, keskittää<br />
tai rajata haluamallaan tavalla. Studiokuvaamisesta voi tehdä<br />
myös välineurheilua, mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä.<br />
Hienotkaan studiosalamat eivät takaa onnistuneita kuvia,<br />
jos kuvan ottamisen perusteet eivät ole tuttuja.<br />
Mitä sitten studiossa voi kuvata<br />
Studiossa kuvaamista ei rajoita mikään muu kuin käytössä<br />
oleva tila. On studioita, joihin voi ajaa vaikka auton sisälle<br />
ja kuvata sitä. Useimmiten studiossa kuvataan ihmisiä joko<br />
erilaisiin potretteihin, hääkuviin tai muihin juhliin liittyviin<br />
tapahtumiin. Yhtä lailla studiossa voi kuvata lemmikkieläimiä,<br />
esineitä tai tehdä luovaa kuvausta vaikkapa mainoksiin.<br />
Kuvaaminen ja valojen käyttö<br />
Studiokuvauksen tärkein juttu on valojen käyttö. Käytössä<br />
olevasta valaisinlaitteistosta riippuen studiossa kuvattavaa<br />
kohdetta voi valaista monin eri tavoin. Tällöin on kiinnitettävä<br />
huomiota mm. valon suuntaan, varjoihin ja myös itse valon<br />
laatuun. Valo voi olla pehmeää tai se voi olla kovaa ja valoa<br />
voidaan suunnata kuvattavaan kohteeseen eri suunnista, jolloin<br />
kuvaan saadaan hyvinkin erilaisia tunnelmia.<br />
Kuvauksessa käytettävien valojen määrästä ei ole mitään yksiselitteistä<br />
ohjetta. Osa kuvaajista on sitä mieltä, että yksi<br />
päävalo riittää kuvaamiseen<br />
ja toisten mielestä<br />
päävalon lisäksi<br />
tarvitaan yksi tai useampia<br />
sivuvaloja, joilla<br />
voi tasata valoa kuvausidean<br />
toteuttamiseksi.<br />
Yleensä kannattaa<br />
lähteä siitä, että<br />
oma kuvausidea kyllä<br />
kertoo, millä tavalla ja<br />
kuinka monella valolla<br />
tulisi työskennellä halutun<br />
lopputuloksen<br />
saavuttamiseksi.<br />
Valolähteiden määrä<br />
ei yksinään takaa hyvää<br />
laatua, mutta<br />
useammalla kuin yhdellä<br />
valolla voidaan<br />
korostaa jotain yksityiskohtaa,<br />
vaikkapa mallina olevan henkilön kasvoja kuvassa.<br />
Myös se, minkälaisesta kuvasta on kyse ja mikä on kuvan<br />
käyttötarkoitus, määrittää käytettävien valojen määrää.<br />
Hää-, ylioppilas- ja rippikuvissa tarvitaan erilaista valaistusta<br />
kuin esimerkiksi jossain tunnelmakuvassa, jota käytetään<br />
vaikkapa sisustustauluna.<br />
VISA JOKELA<br />
Mallikuvaus<br />
Studiokuvaaminen on useimmiten henkilökuvausta ja mallien<br />
käyttö on oma erityinen studiokuvauksen suuntaus.<br />
Mallikuvausta voivat olla erilaiset vaatekuvaukset, koru- tai<br />
meikkikuvaukset, hiuskuvaukset, potrettikuvaus ja sitten tietysti<br />
perinteinen alastonkuvaus, joka omalla kapealla sektorillaan<br />
toimii omana genrenään, johon voi perehtyä.<br />
Yksi usein kysyttyjä asioita on, mistä sopivia malleja sitten<br />
saa. Nykyään internetissä on useita sivustoja, joilla sekä mallit<br />
että kuvaajat hakevat toisiaan. Osa malleista toimii joko täysin<br />
ammattilaisina tai osittain oman työnsä ohessa ammattimalleina.<br />
Lisäksi on paljon henkiöitä, jotka haluavat olla<br />
malleina, ei niinkään ansiomielessä vaan enemmänkin kiinnostuksesta<br />
esiintyä tai hakeakseen kokemusta esiintymisestä.<br />
Mallien hakeminen kannattaa aloittaa joko omasta tuttavapiiristä<br />
tai kysellä vähän muilta kuvaajilta vinkkejä ja sitten<br />
myös laittaa kuvauspyyntöjä eri mallisivuilla oleville henkilöille.<br />
Mallikuvauksessa tulee muistaa, että jokaisesta kuvauksesta<br />
tulisi tehdä mallin kanssa kirjallinen sopimus, jolla sovitaan<br />
kuvien käytöstä ja myös mallin saamasta korvauksesta kuvattavana<br />
olemisesta. Monet harrastusmielessä malliksi lupautuvat<br />
haluavat otettuja kuvia itselleen ja tätä nimitetään TFP tai<br />
TFCD sopimukseksi (Trade for Pictures tai Trade for Cd) eli<br />
mallin saama korvaus on sarja kuvia itsestä. On itsestään selvää,<br />
että ammattilaisina mallin työtä tekevät edellyttävät rahallista<br />
korvausta työstään. Palkkiot vaihtelevat suuresti, joten<br />
se on aina ensimmäinen asia, joka pitää sopia mallin<br />
kanssa, jos korvaa mallin työtä rahalla. Rahakorvauksissa<br />
jommankumman osapuolen pitää myös huolehtia lakisääteisistä<br />
velvoitteista eli veroista ja eläkemaksuista.<br />
Linkkejä mallisivustoille:<br />
http://www.model.fi<br />
http://www.maybemodel.fi<br />
http://www.mallit.fi<br />
http://www.modelmayhem.com<br />
VISA JOKELA<br />
15
Olavi Vartiainen<br />
EFIAP, SKsLM<br />
8.7.1935 Rautalampi 4.5.<strong>2012</strong> Turku<br />
Henrik Kajanderin muistolaatta, Uudenmaankatu 8. Kuva: Pertti Leino 3.11.1992.<br />
16
TOIMINTAA<br />
<strong>2012</strong><br />
KLAUS SALKOLA<br />
Jari Hakala arvostelee printtikuvat tammikuun kuukausikokouksessa 12.1. Taimi II:ssa.<br />
Helmikuun palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Matti J. Niemi,<br />
Louis<br />
2. Visa Jokela,<br />
Tyylikäs<br />
3. Marko Airismeri,<br />
Aamuhämärä<br />
4. Klaus Salkola,<br />
Åseholmin myllysaha<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Arto Kangas, Tomaatit<br />
2. Sauli Ojutkangas, Ruusupavut<br />
3. Janne-Henrik Fjäder, Paletti<br />
4. Klaus Salkola, Heikkojalkainen<br />
4. Marko Airismeri, Tiira<br />
Rajalan lahjoittama uusi kiertopalkinto.<br />
Ensimmäinen kiinnitys Timo Lähtiselle.<br />
YLEISTÄ SEURAN TOIMINNASTA<br />
Yhdistyksen toiminnan rungon muodostavat<br />
kuukausikokoukset. Kokouksissa ohjelmana<br />
on jäsenten välisiä kuvakilpailuja sekä kuvaesityksiä<br />
erilaisista matkoista. Myös vierailevia<br />
esiintyjiä pyritään mahdollisuuksien<br />
mukaan saamaan kokouksiin. Kokoukset<br />
pidetään pääsääntöisesti Taimi II:n tiloissa.<br />
Myös Turku Energian sekä Rajala Cameran<br />
tiloissa on viime vuosina pidetty kerhoilta.<br />
Turkuseuran kanssa on tehty yhteistyötä valokuvanäyttelyiden<br />
merkeissä. Lisäksi järjestetään<br />
vuosittain retkiä mm. saaristoon ja<br />
yhdistys on perustanut matkakerhon kuvaushenkisten<br />
matkojen järjestämiseksi. Jäsenet<br />
pitävät myös omia näyttelyjä erilaisissa julkisissa<br />
tiloissa. Jäsenet lähettävät kuviaan<br />
kotimaisiin sekä kansainvälisiin näyttelyihin<br />
ja kilpailuihin.<br />
Yhdistyksessä toimii arvostelulautakunta,<br />
joka pyydettäessä arvostelee kuvakilpailuja.<br />
Tiedotustoiminta hoidetaan sähköpostitse,<br />
netin kotisivujen ja facebookin välityksellä.<br />
Tammikuun palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Matti J. Niemi,<br />
Tatit myynnissä<br />
2. Marko Airismeri,<br />
Aamu-uinti<br />
3. Kari Laiho,<br />
Vauva varjossa<br />
4. Sauli Ojutkangas,<br />
Kaiverrus<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Marko Airismeri, Talvimyrsky<br />
2. Marko Airismeri, Kivet<br />
3. Kauko Lehtonen, Lummelampi<br />
4. Kaj Koskinen, Ovet<br />
17
Maaliskuun palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Matti J. Niemi, Sumuinen satama<br />
2. Marko Airismeri, Ruissalosta Airistolle<br />
3. Marko Airismeri, On The Stairway<br />
4. Pertti Paasio, Kukkaiskärpänen<br />
4. Matti J. Niemi, Kevätelämää Karjalassa<br />
4. Klaus Salkola, Keltsun aukko<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Marko Airismeri, Silkkitie<br />
2. Sulo Virtanen, Kitaristi<br />
3. Visa Jokela, Volgat<br />
4. Matti J. Niemi, Myrsky<br />
Toukokuun palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Marko Airismeri,<br />
Toinen todellisuus<br />
2. Arto Kangas, Höylät<br />
3. Arto Kangas,<br />
Valimo I, II, III<br />
4. Kari Laiho, Koiran työ<br />
(Juosta karkuun)<br />
4. Kari Laiho,<br />
Kamerankorjaaja<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Hannu Soon, Vaateri<br />
2. Marko Airismeri,<br />
EFTU Lumityöt<br />
3. Visa Jokela, Terotus<br />
4. Matti J. Niemi,<br />
Ruoppaustyö<br />
4. Marko Airismeri, Michael<br />
Syyskuun<br />
palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Matti J. Niemi, Rantaelämää<br />
2. Matti J. Niemi, Rantakoivut<br />
3. Kari Laiho, Hiekkaenkeli<br />
4. Kaj Koskinen, Kesäilta Saaronniemessä<br />
Huhtikuun palkitut kuvat:<br />
PRINTIT<br />
1. Marko Airismeri, Fishing Harbor<br />
2. Sauli Ojutkangas, Fingalin kotka<br />
3. Kari Laiho, Bengtskärin homeseinä<br />
4. Matti J. Niemi, Papin katse<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Janne-Henrik Fjäder,<br />
Ötökän elämää<br />
2. Marko Airismeri,<br />
Kesähaaveet<br />
3. Mejatta Laineenkare,<br />
Voi pojat, mikä kesä<br />
4. Risto Anttila,<br />
Koivikko<br />
18<br />
HEIJASTETTAVAT<br />
1. Matti J. Niemi, Koskiralli<br />
2. Matti J. Niemi, Talviaurinko<br />
3. Anssi Huovinen, Puuuusi<br />
4. Marko Airismeri, Aquaplaning<br />
Pistetilanteet syyskuun kokouksen jälkeen:<br />
Harrastusmestaruuspisteet:<br />
Kuukausimestaruuspisteet:<br />
1. Airismeri Marko 521<br />
2. Niemi Matti J. 332<br />
3. Lähtinen Timo 296<br />
4. Leino Pertti 47<br />
5. Lehtonen Kauko 46<br />
6. Laiho Kari 41<br />
7. Salkola Klaus 31<br />
8. Nurmi Seppo 30<br />
9. Kangas Arto 25<br />
10. Ojutkangas Sauli 23<br />
11. Koskinen Kaj 23<br />
12. Jokela Visa 22<br />
13. Laineenkare Marjatta 22<br />
14. Fjäder Janne-Henrik 19<br />
15. Paasio Pertti 19<br />
16. Virtanen Sulo 14<br />
17. Nilanen Heikki 11<br />
18. Huovinen Anssi 11<br />
19. Soon Hannu 10<br />
20. Lautala Timo 9<br />
21. Anttila Risto 6<br />
22. Vuorinen Mauno 5<br />
23. Soon Seppo 4<br />
24. Toivonen Juha 4<br />
25. Salo Päivi 3<br />
26. Purola Kirsi 2<br />
27. Seppänen Jouko 2<br />
28. Valtere Risto 2<br />
29. Sandström Mattias 2<br />
30. Leskinen Hannu 1<br />
31. Krappala Marjukka 1<br />
1. Airismeri Marko 77<br />
2. Niemi Matti 74<br />
3. Laiho Kari 41<br />
4. Salkola Klaus 31<br />
5. Ojutkangas Sauli 23<br />
6. Jokela Visa 22<br />
7. Koskinen Kaj 20<br />
8. Kangas Arto 19<br />
9. Fjäder Janne-Henrik 19<br />
10. Lehtonen Kauko 15<br />
11. Laineenkare Marjatta 15<br />
12. Virtanen Sulo 14<br />
13. Huovinen Anssi 11<br />
14. Leino Pertti 10<br />
15. Soon Hannu 10<br />
13. Nilanen Heikki 9<br />
17. Paasio Pertti 7<br />
18. Anttila Risto 6<br />
19. Vuorinen Mauno 5<br />
20. Lautala Timo 4<br />
21. Soon Seppo 4<br />
22. Toivonen Juha 4<br />
23. Purola Kirsi 4<br />
24. Seppänen Jouko 2<br />
25. Lähtinen Timo 2<br />
26. Valtere Risto 2<br />
29. Sandström Mattias 2<br />
27. Leskinen Hannu 1<br />
31. Krappala Marjukka 1<br />
Musta-valko pisteet:<br />
1. Niemi Matti 5<br />
2. Jokela Visa 2<br />
3. Paasio Pertti 1<br />
4. Laiho Kari 1
tarkka kuvan erittely on siten tärkeä lähtökohta kuvan<br />
ymmärtämiselle. Samalla voidaan arvioida kohteen löytöarvo<br />
ja kuvaajan näkemisen taito tai kuvaidea ja antaa kuville jyviä<br />
näiden ansioiden mu-kaisesti.<br />
ja mitä siitä seurasi<br />
Sauli Ojutkangas<br />
Kameraseuroissa kuvien arvostelu on aina ollut jonkinlainen<br />
ikuisuuskysymys. Tämänkertainen pohdiskelu sai alkunsa<br />
Turun Kameroiden ja Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien<br />
viimevuotisesta kilpailusta. Porin Kameraseura arvosteli kuvat,<br />
ja niin kuin muistetaan, siellä oli käytössä tällainen kolmiosainen<br />
arvostelukaavio:<br />
Tekninen laatu, kuvan optimointi: Tähän sisältyy kuvaus,<br />
kehitys, oikea valotus, terävyys/tarkoituksenmukainen terävyysalue,<br />
värimaailma, kontrasti, valo/varjo.<br />
Kokonaisuus: Tämä sisältää sommittelun, visuaalisuuden,<br />
muodot, tilankäytön, liikkeen tunnun, <strong>ry</strong>tmisyyden, tasapainoisuuden,<br />
virheet (esim. häiritsevät tekijät, värivirheet).<br />
Aihe: tämä sisältää tarinan, tunteet, ainutlaatuisuuden, kuvan<br />
tarkoituksen.<br />
Millaisen lopputuloksen porilainen menetelmä antaa Osiot<br />
tekninen laatu ja kokonaisuus sisältävät niitä asioita, joista<br />
viisaat opukset puhuvat yhteisnimellä valokuvan muoto; vastaavasti<br />
aihe on suurin piirtein sama kuin kuvan sisältö. Kun<br />
kuva voi saada jokaisesta osa-alueesta 5 pistettä, muodosta<br />
voi tällä tavoin kertyä yhteensä 10 (5+5) ja sisällöstä 5 pistettä.<br />
Toisin sanoen muoto saa kaksinkertaisen painon verrattuna<br />
sisältöön, mikä on melko terhakka linjanveto. Tällaiselle on<br />
kirjallisuudessa nimilappukin: formalismi. Kilpailussa kaavan<br />
avulla arvosteltiin kuitenkin pelkästään luontokuvia, ja niihin<br />
tällainen painotus saattaa sopiakin. Joka tapauksessa kaaviosta<br />
on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun se tällä tavoin ohjaa<br />
tarkastelua ja määrittelee arvostelun painopistettä.<br />
Kuvanlukuharjoitus<br />
Tällainen naapurista saatu malli on siitä kiusallinen, että ennen<br />
pitkää alkaa miettiä omaa versiota ja tietenkin kuvittelee,<br />
että kyllä meidän porukka panee paremmaksi; alkajaisiksi<br />
siten että runko sopisi muihinkin aihepiireihin kuin luontokuviin.<br />
Samalla haikailee jonkinlaista asteikkoa tai mittapuuta:<br />
mitä kaikkea kuvasta pitää löytyä, jotta se ansaitsee vaikkapa<br />
3 pistettä jostakin osiosta, ja millä kriteereillä No, tarkan<br />
mittarin kehittely on tietenkin mahdoton yritys. Mutta voisiko<br />
kameraseuralaista kilpailuvammaa parantaa sillä, että malli<br />
enemmänkin ohjaisi kuvien lukemiseen kuin rankkaamiseen<br />
Tästä ajatuskokeilusta muokkaantui lopulta matriisi (löytyy<br />
jutun lopusta), joka sai nimekseen kuvanlukuharjoitus. Nimi<br />
on vähän vinksahtanut, kun kaavio silti tarjoaa ohjelman<br />
myös kuvien kilpailuttamiseen. Kuville ei siinä kuitenkaan<br />
anneta pisteitä vaan jyviä, mikä on tietenkin peräisin Bert<br />
Carpelanin monivuotisista jutuista Kameralehdessä, ja jyvät<br />
kuulostavat vähemmän urheilullisilta. Tässäkin kaaviossa on<br />
kolme osiota. Ruutuihin likistettyjä tiivistelmiä yritetään seuraavassa<br />
availla.<br />
A Kohteen erittely tai teoksen kuvailu on perinteinen<br />
aloitus. Sen tarkoituksena on poimia esille kaikki kuvan<br />
elementit, se mitä kameran edessä on ollut. Tämä tuntuu<br />
äkkiä ajatellen turhalta: kuvahan on kaikkien nähtävissä.<br />
Katsojat havaitsevat kuitenkin kuvista eri asioita, ja tällainen<br />
B Kuvan tulkinta ja arviointi<br />
Vaatimaton-ruudun kuvat ovat hyviä yrityksiä. Usein ne kuitenkin<br />
ovat pinnallisia, ilman kuvaajan omaa panosta. Tämän<br />
lajin henkilökuvia moititaan usein passikuviksi, tilanteet ovat<br />
vailla dynamiikkaa ja maisemat postikortteja. Esikuvien vaikutus<br />
on usein nähtävissä.<br />
Hyvä-ruudussa kuvaajan näkemys alkaa erottua, ja kuva saa<br />
otteen katsojasta: kuvaaja onnistuu siirtämään kokemansa<br />
kauneus-, rumuus- tai muun elämyksensä katsojalle saakka.<br />
Henkilökuva tavoittaa jotakin kuvattavan olemuksesta ja kehonkielestä<br />
ja voi poimia lisää vivahteita ympäristöstä.<br />
Tilannekuvasta näkee mitä on tapahtumassa. Maisemakuva<br />
välittää paikan tunnelman ja tuntuu vievän katsojan paikan<br />
päälle. Luonnossa koettu siirtyy myös katsojan kokemukseksi.<br />
Kiinnostava-ruudun kuva voi olla vertauskuva ja kertoa kokonaan<br />
muuta kuin se pinnallisesti ottaen näyttää, ja tulkinnan<br />
mahdollisuuksia voi olla useita. Kuva voi perustua vastakohtiin<br />
ja jännitteisiin. Kuvaajan eläytyminen kohteena olevien ihmisten<br />
maailmaan näkyy, samoin sosiaaliset taidot, kyky päästä<br />
lähelle ja saada kontakti kuvattaviin. Henkilökuva saa<br />
esille persoonallisuuden piirteet ja mielentilan. Tilannekuva<br />
kertoo jo tarinaa: se houkuttelee päättelemään mitä on tapahtunut<br />
ennen kuvanottohetkeä ja arvailemaan jatkoa.<br />
Luonto on loputon kohde, ja sieltä on aina mahdollista näyttää<br />
jotakin kokonaan uutta.<br />
Vaikuttava-ruudun kuvissa on paljon samaa kuin edellisessä,<br />
mutta hallitummin ja vielä astetta väkevämpänä. Kuva voi<br />
olla tihentymä: useamman tapahtuman, vastakohdan, jännitteen<br />
ja tunnelatauksen leikkauspiste, draamaa. Se voi olla<br />
epätodellinen ja moniselitteinen, näyttää ihmissuhteet ja (myös<br />
kuvaajan) arvomaailman. Henkilökuva saa esiin kuvattavan<br />
karisman ja persoonallisuuden voiman. Tilannekuva kertoo<br />
historiaa tai näyttää käännekohdan, jonka jälkeen kuvan<br />
maailma ei enää ole entisensä. Maisemakuva vie myyttiseen<br />
paikkaan, jossa katsoja tuntee itsensä pieneksi.<br />
Tämän ruudun kuville on tyypillistä myös se että ne herättävät<br />
kysymyksiä ja saavat ajattelemaan.<br />
C Muotokieli ja tehokeinojen käyttö<br />
Näiden erittely on se arvostelun alue joka kameraseuroissa<br />
osataan (liiankin) hyvin. Tässä se arvioidaan siltä kannalta,<br />
miten hyvin muoto palvelee kuvan sisällön esille tuomista.<br />
Tämä kuvanlukuharjoitus on tietenkin raakile, mutta sitä voidaan<br />
lähteä jalostamaan. Jos sitä parannellaan ja täydennellään<br />
niillä ideoilla, joita Turun Kameroiden jäsenkunnasta irtoaa,<br />
päästään varmasti joskus väittämään että kyllä me aina porilaiset<br />
päihitetään (kaikki kunnia Porin Kameraseuralle: meillä<br />
ei ole ollut mitään vastaavaa). Ideoinnin voi aloittaa vaikkapa<br />
kaivautumalla kirjallisuuteen, joka (mm.) on ollut tämän<br />
pähkäilyn kaikupohjana:<br />
Ter<strong>ry</strong> Barrett: Criticizing photographs. An introduction to<br />
understanding images (<strong>2012</strong>)<br />
David Bate: Photography, the key concepts (2009)<br />
Stefan F Lindberg: Det fotografiska bildspråket (2006)<br />
Ian Jeffrey: How to read a photograph. Understanding,<br />
interpreting and enjoying the great photographers (2008)<br />
Mikko Hietaharju: Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenneelementit,<br />
käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan<br />
syntyminen (väitöskirja, 2006)<br />
Mikko Hietaharju: Kuuntele kuvaa. Näkökulmia valokuvan<br />
tulkintaan (2010)<br />
19
Kuvanlukuharjoitus (tai näyttelykuvien jyvittäminen) Luonnos/SO, syyskuu <strong>2012</strong><br />
Käyttöohje: Arvioidaan, mihin ruutuihin kullakin kuvalla saa osumia ja miksi. Osumien perustelut ovat tärkeämpiä kuin oikea ruutu.<br />
Jos näytillä olevien kuvien paremmuus pitää ratkaista, niille kertyvät jyvät lasketaan. Kuvan jyväkertymä on mahdollista eritellä tunnusten<br />
(A1-DC2) avulla.<br />
A Kohteen erittely: mitä elementtejä kuvassa on; kuvaajan idea ja näkemisen taito<br />
A1 Vaatimaton A2 Tyydyttävä A3 Kiinnostava A4 Vaikuttava<br />
(0-1 j) (1-2 j) (2-3 j) (3-4 j)<br />
Ei kiintopistettä Tuttu juttu Omaperäinen; löytö Hyvä oivallus<br />
Riittää huonosti Näyttämisen arvoinen Kaunis, rujo, outo Ainutlaatuinen<br />
itsenäiseen kuvaan Kotialbumikohde Ajankohtainen Tärkeä, ajaton<br />
Paljon tavaraa<br />
B Kuvan tulkinta: sisältö ja sanoman väkevyys: mitä asioita ja millaisia vivahteita kuvasta on luettavissa; kuvan vaikutus<br />
Avainsanoja,<br />
tuntomerkkejä<br />
_<br />
Tasoportaita<br />
aihepiireittäin<br />
Henkilökuva _<br />
Tilanne _<br />
Maisema _<br />
Luonto _<br />
Kuvan vaikutus<br />
B1 Vaatimaton<br />
(0-1 j)<br />
Tallenne<br />
Pinnallinen<br />
Jäljittelee esikuvia<br />
Ulkonäkö; passikuva<br />
Olotila<br />
Postikortti<br />
Bongauskuva<br />
Näyttää<br />
Esittää<br />
B2 Hyvä<br />
(1-2 j)<br />
Näkemys; rikkoo kaavoja<br />
Kuvauksellinen, runollinen<br />
Kauneuselämys<br />
Rumuuselämys<br />
Olemus, kehonkieli,<br />
miljöö<br />
Tapahtuma<br />
Paikan henki, tunnelma<br />
Luontokokemus<br />
Koskettaa<br />
Selittää<br />
B3 Kiinnostava<br />
(3-5 j)<br />
Vertauskuva;<br />
arvoituksellinen<br />
Vastakohtia, jännitteitä<br />
Myötäeläminen, kontakti<br />
Elämänmeno; onni,<br />
kurjuus, ilo<br />
Persoonallisuus,<br />
mielentila, luonne<br />
Tarina, prosessi<br />
Jylhänkaunis; idylli;<br />
<strong>ry</strong>ysyranta<br />
Lisää tietämystä, ottaa<br />
kantaa<br />
B4 Vaikuttava<br />
(6-8 j)<br />
Tihentymä; syvällinen<br />
Epätodellinen, moniselitteinen<br />
Tunteet, ihmissuhteet,<br />
draama<br />
Arvomaailma<br />
Säteily, karisma<br />
Käännekohta, historia<br />
Myyttinen paikka<br />
Luontoelämys<br />
Herättää kysymyksiä<br />
Saa ajattelemaan<br />
’Kolahtaa’<br />
Tulkitsee<br />
C Muotokieli, tehokeinojen käyttö: kuvakulma, sommittelu, tilan tuntu, mittasuhteet, rinnastukset, <strong>ry</strong>tmi, liike, ajoitus, valo, värit, sävyala,<br />
terävyys(alue)<br />
C1 Vaatimaton<br />
(0-1 j)<br />
Parantamisen varaa;<br />
ylikorostunut<br />
C2 Hyvä<br />
(1-2 j)<br />
Sopii kuvan sisältöön<br />
C3 Taitava<br />
(3-4 j)<br />
Tukee sisältöä<br />
C4 Vaikuttava<br />
(5-6 j)<br />
Osa sisältöä ja näkemystä<br />
D Bonusjyvät DA 1 Vaikea kuvattava(1-2 j) DB 1 Osuva nimi (1 j)<br />
2 Huumori (1-3 j)<br />
3 Väkevä kuva mutta vaikea<br />
luokitella (1-3 j)<br />
DC 1 Aito valokuva (2 j)<br />
2 Luomukuva (1 j)<br />
20
<strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong> Liiton teemanäyttely 6.-21.10.<strong>2012</strong> Hyvinkäällä<br />
Teemanäyttelyn paras seura –<br />
Turun Kamerat<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Kameraseurojen</strong> Liiton teemanäyttely ”TYÖ”<br />
Näyttelyyn saapuneiden kuvien tuomarointi on suoritettu 7.9.<strong>2012</strong> Näyttelyn tuomareina toimivat:<br />
Jari J. Heino, valokuvaaja<br />
Eero Venhola, EFIAP<br />
Ga<strong>ry</strong> Wornell, valokuvaaja<br />
Tuomaristo palkitsi näyttelyn kuvista 12 kunniakirjalla. Näiden lisäksi näyttelyn Nuorena kuvaajana palkittiin<br />
kunniakirjalla Saimaan kameraseuran Jetro Matilainen digisarjan kuvastaan ”Tunneliporaus”. Muut näyttelyssä<br />
hyväksyntöjä saaneet nuoret kuvaajat olivat digisarjan Lassi Puhtimäki ja vedossarjan Sami Heiniö.<br />
Näyttelyn parhaaksi seuraksi valittiin eniten kunniakirjoja (5 kpl) kerännyt Turun kamerat.<br />
Teemanäyttelyn ”TYÖ” tulokset, digikuvat<br />
Kunniakirjat kuvateosten sarjassa jaettiin seuraaville<br />
kuville:<br />
- Antero Seppänen, Joensuun kameraseura: ”Parturointi”<br />
- Seppo Tuomaala, Kameraseura Helsinki:<br />
”Kengänkiillottajien toimisto”<br />
- Tatu Kosonen, Saimaan kameraseura: ”Antikvariaatti”<br />
- Tommi Joutjärvi, Saimaan kameraseura: ”Puvuntekijä”<br />
- Kari Laiho, Turun kamerat: ”Juosta karkuun”<br />
- Marko Airisniemi, Turun kamerat: ”Lumityöt”<br />
- Matti J. Niemi, Turun kamerat: ”Ruukun synty”<br />
Kari Laiho, Juosta karkuun, Kunniakirja<br />
Teemanäyttelyn ”TYÖ” tulokset, vedokset<br />
Kunniakirjat vedossarjassa jaettiin seuraaville kuville:<br />
- Ari Haimi, Loviisan kameraseura: ”Raataja”<br />
- Jarmo Tyyskä, Oulaisten valovoima:<br />
”Hitsaaja Pekka Krapu”<br />
- Marko Seppälä, Rauman kameraseura: ”Tulta päin”<br />
- Matti J. Niemi, Turun kamerat: ”Purjeet alas”<br />
- Timo Lähtinen, Turun kamerat: ”Missä mun vasara”<br />
Turun Kameroista hyväksytyt digikuvat:<br />
Kari Laiho Juosta karkuun<br />
Marko Airismeri Dreijaus<br />
Marko Airismeri Lumityöt<br />
Marko Airismeri Marsipaanileipuri<br />
Marko Airismeri Pelastajat<br />
Marko Airismeri Suutari<br />
Marko Airismeri Turpeen nosto<br />
Matti J. Niemi Köydet kuntoon<br />
Matti J. Niemi Ruukun synty<br />
Pertti Leino Radansuun kyläkauppiaat<br />
Timo Lähtinen Easy Welder<br />
Marko Airismeri, Lumityöt, Kunniakirja<br />
Turun Kameroista hyväksytyt vedokset:<br />
Matti J. Niemi Leipurit<br />
Matti J. Niemi Pakkasaamu satamassa<br />
Matti J. Niemi Purjeet alas<br />
Matti J. Niemi Varastomies<br />
Timo Lähtinen Käsintehty<br />
Timo Lähtinen Missä mun vasara<br />
Timo Lähtinen Virkkaus<br />
Timo Lähtinen Yhteistyö<br />
Visa Jokela Työrooleja 1-3<br />
21
Arto Kangas, City Fer<strong>ry</strong><br />
Arto Kangas, Ice Sledge<br />
Matti J. Niemi, The Castle<br />
Kölnin<br />
näyttelyyn<br />
lähteneet<br />
kuvat<br />
Turun Kamerat <strong>ry</strong> osallistuu Kölnin<br />
City Treff kamerakerhon 25<br />
vuotisjuhlanäyttelyyn, johon kölniläisen<br />
kameraseuran omien kuvien<br />
lisäksi on pyydetty kuvia Kölnin<br />
ystävyyskapunkien kameraseuroilta.<br />
Näyttely pidetään Kölnin<br />
kaupungintalolla (Lord Mayor's<br />
Town Hall) 19.10 - 11.11.<strong>2012</strong><br />
Näyttelyn teemana on:<br />
“Cologne's twin towns<br />
through the lenses of their<br />
photographers”<br />
Marjatta Laineenkare,<br />
Market place early on a winter morning<br />
Pertti Leino, Riverside in Turku<br />
Janne-Henrik Fjäder, Blue Corner<br />
Heikki Parkkinen, Monaste<strong>ry</strong> Street<br />
Visa Jokela, The River Aura and boats Matti J. Niemi, Blue Church Kauko Lehtonen, Old Ship<br />
22
Seuracup’in <strong>2012</strong> tulokset<br />
Tänä vuonna cup’iin osallistui 17 kameraseuraa 330 kuvalla.<br />
Näyttelyyn hyväksyttiin 98 kuvaa 30 %.<br />
Seuracupin voitti Siilinjärven Kamerat.<br />
Kunniakirjan saivat:<br />
Hyvinkään Kameraseura, Salminen Pekka, EFIAP, Scylla boats racing<br />
Kameraseura -74, Valkeakoski Poutanen Juha, Sailing<br />
Kuopion Kameraseura, Damstén Petri, Reflecting rays<br />
Vantaan Fotokerho, Ari Laine, Girl and bird<br />
Vihdin Kameraseura, Karjalainen Tapio, Back to the colony<br />
Kameraseura Mielikuva, Isotalo Emmiina, Face<br />
Siilinjärven Kamerat, Ukkonen Markku, Under the moon<br />
Näyttelyyn hyväksytyt kuvat Turun Kameroilta:<br />
Airismeri Marko, The Last Swing<br />
Jokela Visa, A Fai<strong>ry</strong> in a Magic Forest<br />
Krappala Marjukka, We are 1<br />
Laineenkare Marjatta, Fishing boats at rest<br />
Lehtonen Kauko, Crossword fillers<br />
Lehtonen Kauko, Lily stars<br />
Leino Pertti, EFIAP, Street Artist<br />
Lähtinen Timo, EFIAP, Nowhere<br />
Niemi Matti J., EFIAP, Blue Fog<br />
Nurmi Seppo, Red MG35<br />
Salkola Klaus, Anglers in the Night<br />
Soon Hannu, Home for the Night<br />
Virtanen Sulo, Little Mother<br />
170 vuotiaan<br />
Suomalaisen<br />
valokuvan<br />
kunniaksi<br />
Turun Kameroiden<br />
valokuvakokoelma<br />
kerhon alusta nykyhetkeen.<br />
Terveystalo Pulssin<br />
ikkunagalleria<br />
loka- ja marraskuu <strong>2012</strong>.<br />
KEHYSVALMISTAMO<br />
VUORINEN<br />
Valokuvien kehystys alumiini- tai puukehyksillä<br />
happovapaat paspatuurit<br />
kirkas ja heijastamaton lasi<br />
myös pohjustukset.<br />
satoja kehyslistamalleja varastossa,<br />
nopea toimitus<br />
ammattitaidolla ja laadukkaasti<br />
jo yli 30 vuoden ajan.<br />
Nuolemontie 42, Lieto, puh. (02) 487 7900<br />
www.kehysvalmistamovuorinen.fi<br />
23
Change language