Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
16.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

sivulla 36<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112

SISÄLTÖ<br />

8 / 2010<br />

9. joulukuuta<br />

20 Joensuulaiset saivat äänestää, minkä<br />

kohteen valaistus uusitaan. Valituksi tuli<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen väylä.<br />

Uudistetun puiston avajaiset olivat 29.11.<br />

28 Imre Makovechin suunnittelemat rakennukset<br />

Csengerissä edustavat ainutlaatuista<br />

orgaanista puuarkkitehtuuria Unkarissa.<br />

41 Isto Kuolimo ja Päijät-Hämeen keskussairaalan<br />

varavoimalaitos, joka varmistaa mm.<br />

teho-osaston toiminnan sähkökatkon aikana.<br />

44 Säännöstelyallas Pohjois-Coloradossa on<br />

osa projektia, jolla etsitään ratkaisua USA:n<br />

vähenevien vesivarojen ongelmaan.<br />

TURVALLISUUS<br />

Hätäkeskusuudistus alkaa<br />

pohjoisesta 6<br />

Hätäkeskusalueet vähenevät<br />

viidestätoista kuuteen 8<br />

VIRVE varmistaa<br />

viranomaisviestintää 9<br />

Pelastuslaitos kunnan<br />

työkaluna 10<br />

Pelastuspalvelujen<br />

saavutettavuudesta selvitys 13<br />

Pääkaupunkiseudulla tavoitteena<br />

ilmastonkestävä kaupunki 17<br />

VALAISTUS<br />

Joensuu ja Fortum kunnostivat<br />

vaalivoittajan valaistuksen 20<br />

Jyväskylä vaihtaa ulkovalaistuksensa<br />

parempaan 24<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 27<br />

Kuntien Putkimestarit 33<br />

UKTY 34<br />

ENERGIA<br />

Uusiutuvia energialähteitä<br />

kivihiilen tilalle 36<br />

Tampere lisää tuulivoimaa 38<br />

Turku kaksinkertaistaa<br />

uusiutuvien käytön 39<br />

Porin voimaloissa palaa turve 39<br />

Sähkönsaanti on tärkeä osa<br />

huoltovarmuutta 40<br />

Teho-osasto valmiudessa<br />

vaikka varavoimalla 41<br />

Siilinjärvi vauhdittaa säästötoimiaan<br />

energiaryhmän avulla 42<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

VESIHUOLTO<br />

Yhdysvaltain vesihuollossa<br />

julkissektori avainasemassa 44<br />

VVY:n tunnuslukuraportti 2009:<br />

Liikeylijäämät kutistuivat 48<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Valoa kansalle 19<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Aika kallis aika 43<br />

KEHTO-foorumi: Innovatiivinen<br />

omistajapolitiikka 49<br />

Uutisia 52<br />

Tuoteuutisia 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010 3

edellä!<br />

Niemisen Valimon laatusertifioidut kansistot<br />

ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia.<br />

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />

Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi<br />

kedm.fi

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

sivulla 36<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112<br />

Kannen kuva: Timo Lindholm<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy<br />

Puh. (09) 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 71 €<br />

Vuosikerta 80 €<br />

Irtonumero 10 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssa Print<br />

ISSN 1238-125X<br />

65. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Kuntalaisen turvan mitta<br />

”<br />

Raviväen ei nyt tarvitse repiä loimiaan. Kuntatalolla tosin toimii totokerho Turvanmitta,<br />

jolla on tapana järjestää suurieleisiä voitonjakotilaisuuksia talon kahviossa<br />

– voiton suuruudesta riippumatta. En kuitenkaan tällä kertaa kirjoita liinaharjoista.<br />

Mutta mikä onkaan kuntalaisen turvan mitta<br />

Turvallisuuden kokeminen on yksilöllistä. Monille turvallisuus merkitsee tietoisuutta<br />

siitä, että fyysinen koskemattomuus on taattu, hätänumerosta vastataan<br />

nopeasti ja välttämättömiä elintarvikkeita, vettä, valoa ja lämpöä on saatavilla.<br />

On tärkeää, että joku välittää. Paremman puutteessa vaikka kunta.<br />

Suomi on turvallinen maa, mutta turvallisuuden taso ja tarpeet vaihtelevat.<br />

Paikallinen poikkihallinnollinen turvallisuussuunnittelu, jossa kunnilla on keskeinen<br />

rooli, on vähitellen vakiintumassa. Menettelytavat hakevat vielä muotojaan,<br />

mutta kaikkien toimijoiden yhteistyön sujuvuus on onnistumisen edellytys.<br />

Pelastuslaitosten erinomaista asiantuntemusta tulisi käyttää systemaattisemmin<br />

myös kuntien varautumissuunnittelussa. Silloin kun päivää synkentää äkillinen<br />

henkeä tai terveyttä vaarantava turvallisuusuhka, laaja talousvesi- tai sähkökatko<br />

tai tulvavedet saartavat asutusta, pelastuslaitoksella on monipuolisin osaaminen<br />

häiriötilanteiden hallintaan. Sitä kannattaa hyödyntää myös tilanteiden<br />

ennalta ehkäisyssä ja niihin varautumisessa. Jos käytettävissä ei ole harjoituksissa<br />

testattua suunnitelmaa, turvallisuus tositilanteessa on hyvän onnen varassa.<br />

Äärimmäinen vuosi<br />

Pian päättyvä vuosi on ollut täynnä äärimmäisyyksiä. Talvella satoi etelässä ennätysmäärä<br />

lunta, kesällä koettiin helteitä ja hirmumyrskyjä. Eduskunta puolestaan<br />

paketoi jättimäisen ydinenergiapäätöksen kylkeen historiallisen suuren risukasan.<br />

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta syntyi ennennäkemätön poliittinen farssi.<br />

Kreikka ajautui äärimmäiseen talousahdinkoon, ja Irlannille näyttää käyvän<br />

samoin. Kotimaassa vaalirahoituksen monipolvisia vaiheita tutkittiin äärimmäisen<br />

tarkkaan, pääministerin polvet pettivät ja saimme uuden pääministerin vajaa<br />

vuosi ennen vaaleja. Perussuomalaisten kannatuskin hipoo ennätyksiä.<br />

Tätä kirjoitettaessa eletään poikkeuksellisen kylmiä marraskuun lopun päiviä.<br />

Toimituksen puolesta haluan kiittää lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme<br />

kuluneesta vuodesta Kuntatekniikan parissa ja toivottaa kaikille<br />

äärimmäisen hyvää joulua ja energistä, turvallista ja valoisaa vuotta 2011!<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

1/2011 7.1. 1.2. Liikuntapaikat ■ Viheralueet<br />

2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit<br />

3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu<br />

4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu<br />

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.<br />

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät<br />

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus

Rovaniemi hiljenee, päivystys keskittyy Ouluun – kun<br />

HÄTÄKESKUSUUDISTUS<br />

Hätäkeskusorganisaatio uudistuu pohjoisesta<br />

alkaen. Ensimmäisinä yhdistyvät Oulun ja Rovaniemen<br />

hätäkeskukset ensi vuoden lopulla.<br />

Muutos vaikuttaa myös alueen kuntien ja<br />

pelastuslaitosten toimintaan. Kentällä kaivataan<br />

osallistavaa kehittämisotetta.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT Timo Lindholm<br />

Kuntakenttä ja pelastuslaitokset<br />

kaipaavat nopeasti lisätietoa<br />

hätäkeskusuudistuksen vaikutuksista.<br />

Lapissa oltiin keväällä<br />

huolissaan oman hätäkeskuksen<br />

yhdistämisestä Pohjois-Pohjanmaan<br />

ja Kainuun hätäkeskukseen.<br />

Päätökseen on tyytyminen,<br />

mutta Hätäkeskuslaitokselta kaivataan<br />

ajantasaista tietoa uudistuksen<br />

etenemisestä.<br />

– Kun päätökset on tehty,<br />

niin vanhan tavan mukaisesti jätetään<br />

pulinat pois ja ryhdytään<br />

töihin, sanoo Lapin pelastusjohtaja<br />

Martti Soudunsaari.<br />

Hänkin olisi mielellään nähnyt<br />

Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskuksen<br />

Rovaniemellä.<br />

Käytännön toiminnan yksityiskohtia<br />

uudessa organisaatiomallissa<br />

ei Soudunsaaren mukaan<br />

ole päästy vielä ratkaisemaan,<br />

koska Hätäkeskuslaitoksen<br />

suunnasta ei ole juuri oltu<br />

yhteydessä.<br />

Toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa<br />

poliisin, pelastusviranomaisen<br />

tai rajavartiolaitoksen<br />

kysymyksiin ei vielä oikein<br />

kukaan osannut vastata. Tämän<br />

lehden ilmestyessä seuraava<br />

Hätäkeskuslaitoksen ja pohjoisen<br />

Suomen viranomaisten tapaaminen<br />

on jo pidetty ja lisätietoa<br />

saatu.<br />

Tiedonpuute haitannut<br />

valmistautumista<br />

Yhteistyöviranomaisten vähäinen<br />

tieto uudistuksen etenemisestä<br />

ja vaikutuksista on hankaloittanut<br />

toiminnan ja talouden<br />

suunnittelua Lapin pelastuslaitoksella.<br />

– Pelastuslaitosten talousarvioita<br />

laadittaessa ei hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutuksia ole voitu<br />

ennakoida. Matka- ja koulutuskustannuksia<br />

syntyy varmasti<br />

ja joudumme tarkistamaan<br />

omaa vastesuunnitteluamme.<br />

Meidän on tarpeen myös kiirehtiä<br />

oman johtokeskuksen valmiuden<br />

parantamista, joka on ollutkin<br />

omista tarpeista johtuen<br />

jo vireillä. Sen on oltava ajan tasalla<br />

viimeistään ensi syksynä,<br />

Soudunsaari listaa pelastuslaitoksen<br />

kehittämiskohteita.<br />

Myös pelastuslaitoksen ajoneuvojen<br />

tunnusten uudistaminen<br />

on edessä. Se ei tosin johdu<br />

hätäkeskusuudistuksesta vaan<br />

perustuu uuteen valtakunnalliseen<br />

ohjeeseen.<br />

Lapin kunnat<br />

odottavalla kannalla<br />

Ennen kevään päätöksiä käydyssä<br />

julkisessa keskustelussa kunnatkin<br />

olivat huolissaan palvelutason<br />

säilymisestä ja alueen erityisolosuhteiden<br />

huomioon ottamisesta.<br />

– Kaupunki vastusti hätäkeskuksen<br />

siirtoa, kuten luonnollisesti<br />

koko Lappikin. Se oli ikään<br />

kuin taistelua tutkainta vastaan.<br />

Kun työpaikkoja menetetään, ei<br />

uudistuksesta juuri myönteisiä<br />

piirteitä meidän kannaltamme<br />

löydy. Vaikka alueellistamisen<br />

nimiin vannotaan, virta vie lopulta<br />

aina toisinpäin, Rovaniemen<br />

apulaiskaupunginjohtaja<br />

Martti Anttila pahoittelee.<br />

Sijoitusratkaisun jälkeen on<br />

jonkin verran käyty keskustelua<br />

turvallisuuskysymyksistä. Omia<br />

suunnitelmia terävöitetään, mutta<br />

erityistä ohjelmaa hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutusten ennakoinnin<br />

osalta ei ole.<br />

Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton<br />

organisaatiossa, eikä<br />

se ole erikseen kuntien kanssa<br />

keskustellut hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutuksista. Lapin kunnat<br />

eivät toistaiseksi ole myöskään<br />

keskenään yhteisesti pohtineet<br />

näitä asioita.<br />

Kaupunkikin pimennossa<br />

Anttilan mielestä tieto uudistuksesta<br />

on ollut niukkaa, ja Lapin<br />

liitossa toimivaan pelastuslaitokseenkin<br />

nähden kunnat ovat lähinnä<br />

vain maksumiehinä. Tiivein<br />

yhteydenpito käydään aina<br />

kuntien maksuosuuksista päätettäessä.<br />

– Vaikka maakuntaliiton ja<br />

pelastuslaitoksen kautta on tih-<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

nissa kaivataan tietoa vaikutuksista<br />

ALKAA POHJOISESTA<br />

Hätäkeskusuudistuksen pilottina oleminen herättää<br />

huolta Lapissa. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaarta arveluttaa<br />

eniten vanhojen tietojärjestelmien taipuminen<br />

uudistukseen niin, ettei palvelu ainakaan nykyisestä<br />

heikkene. Taustalla Rovaniemen ylpeys, Kemijoen rannalla<br />

sijaitseva tiede- ja kulttuurikeskus Arktikum.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

7

Rovaniemen kaupunki<br />

Timo Lindholm<br />

Hätäkeskuslaitos<br />

Hätäkeskuslaitos on 2001 perustettu sisäministeriön yhdessä<br />

sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ohjaama valtion valtakunnallinen<br />

organisaatio. Hätäkeskuksissa eri puolilla Suomea työskentelee<br />

yhteensä yli 700 henkilöä.<br />

– Lisätieto hätäkeskusuudistuksesta<br />

parantaisi mahdollisuuksia<br />

keskustella pelastuslaitosta<br />

askarruttavista kysymyksistä,<br />

Martti Soudunsaari sanoo.<br />

– Alueellistamisen nimiin vannotaan,<br />

mutta virta vie lopulta<br />

aina toisinpäin, apulaiskaupunginjohtaja<br />

Martti Anttila pahoittelee<br />

hätäkeskuksen lähtöä.<br />

kunut jotakin tietoa, hätäkeskusuudistuksen<br />

osalta me kaupungin<br />

organisaatiossa olemme<br />

kyllä aivan pimennossa, hän sanoo.<br />

Koulutusta ja tiivistä<br />

yhteydenpitoa<br />

Hätäkeskuslaitos on pitänyt<br />

uudistamishankkeen vahvasti<br />

omissa käsissään. Viranomaisten<br />

näkökulmasta toivottavaa<br />

olisi, että yhteistyön asiakysymyksiä<br />

päästäisiin pian yhdessä<br />

ratkomaan.<br />

– Hätäkeskuslaitoksella on<br />

varmasti oman henkilöstön siirtymiseen<br />

ja palvelussuhdeturvaan<br />

liittyviä kysymyksiä selvitettävänä<br />

aivan riittävästi, Martti<br />

Soudunsaari ennustaa.<br />

– Meidän kannaltamme olennaista<br />

on, että toiminta jatkuu ja<br />

hätäilmoitukset viranomaisille<br />

välitetään vähintään yhtä hyvin<br />

kuin aiemmin. Tämä tulee ensi<br />

vuonna vaatimaan koulutusta ja<br />

tiiviimpää yhteydenpitoa.<br />

Pelastuslaitokset tekevät tiivistä<br />

yhteistyötä alueidensa rajaseuduilla.<br />

Myös Oulu-Koillismaan<br />

ja Lapin pelastuslaitokset<br />

ovat sopineet maakunnan rajan<br />

ylittävästä yhteistyöstä ja keskustelevat<br />

asioista säännöllisesti.<br />

Vaikka tämä ei hätäkeskusuudistukseen<br />

liitykään, on se tuonut<br />

keskusteluihin uusia näkökulmia.<br />

– On aivan välttämätöntä, et-<br />

Hätäkeskukset vähenevät viidestätoista kuuteen 2011–15<br />

■ Uusi laki hätäkeskustoiminnasta<br />

astuu voimaan 1.1.2011. Sen<br />

avulla on tarkoitus edistää väestön<br />

turvallisuutta, järjestää uudelleen<br />

hätäkeskuspalveluiden<br />

tuottaminen sekä parantaa palveluiden<br />

saatavuutta ja laatua.<br />

Hätäkeskuslaitoksen keskeiset<br />

tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden<br />

tuottaminen ja siihen<br />

liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen<br />

sekä sosiaali- ja terveystoimen<br />

viranomaisille annettavat<br />

tukipalvelut. Hätäkeskuslaitosta<br />

ohjaavat yhteistyössä sisäministeriö<br />

sekä sosiaali- ja terveysministeriö<br />

Esikunta Porissa<br />

Sisäministeriön keväisen päätöksen<br />

mukaisesti hätäkeskuspalvelut<br />

keskitetään nykyisen<br />

viidentoista hätäkeskuksen sijasta<br />

kuudelle hätäkeskusalueelle,<br />

seitsemään toimipisteeseen.<br />

Hätäkeskuslaitoksen esikuntatoimintoja<br />

hoitava yksikkö sijaitsee<br />

Porissa.<br />

Hätäkeskustoimintaan liittyvät<br />

toimintamallit yhdenmukaistetaan<br />

valtakunnallisesti. Uusi<br />

3<br />

6<br />

4<br />

5<br />

toimintatapa sekä sitä tukeva uudistettu<br />

hätäkeskustietojärjestelmä<br />

otetaan käyttöön 2015 mennessä.<br />

Uuden tietojärjestelmän<br />

ansiosta hätäkeskukset voivat varmistaa<br />

toisiaan ruuhkatilanteissa<br />

1<br />

2<br />

HÄTÄKESKUSALUEET<br />

VUONNA 2015<br />

Vuonna 2015 Suomessa on<br />

kuusi hätäkeskusaluetta:<br />

1. Pohjois-Suomi ja Lappi<br />

(hätäkeskus Oulussa 2011)<br />

2. Itä- ja Kaakkois-Suomi<br />

(hätäkeskus Kouvolassa ja<br />

Kuopiossa 2012)<br />

3. Pirkanmaa ja Satakunta<br />

(hätäkeskus Porissa 2013)<br />

4. Pohjanmaa ja<br />

Keski-Suomi (hätäkeskus<br />

Vaasassa 2014)<br />

5. Uusimaa (hätäkeskus<br />

Keravalla 2015)<br />

6. Varsinais-Suomi ja Häme<br />

(hätäkeskus Turussa 2015)<br />

ja poikkeusoloissa.<br />

Hätäkeskuslaitos on maaliskuussa<br />

2010 asettanut oman organisaationsa<br />

uudistamisen tuloksia<br />

varmistamaan Hakmu-hankkeen,<br />

jonka parissa työskentelee<br />

kymmenkunta asiantuntijaa.<br />

Hanke jakautuu kolmeen<br />

pääprojektiin.Yksi keskittyy Hätäkeskuslaitoksen<br />

johtamis- ja<br />

hallintomalliin, toinen teknisiin<br />

palveluihin ja kolmas alueiden<br />

toimintojen järjestämiseen.<br />

Toti-hanke toisessa<br />

vaiheessa<br />

Syksystä 2008 lähtien käynnissä<br />

ollut hätäkeskustoiminnan ja<br />

tietotekniikan kehittämishanke<br />

Toti on edennyt toiseen vaiheeseensa.<br />

Sen tarkoituksena on<br />

kehittää viranomaisten yhteisiä<br />

toimintamalleja ja -järjestelmiä.<br />

Mukana hankkeessa ovat<br />

Hätäkeskuslaitoksen lisäksi<br />

kaikki päivittäiseen 112-toimintaan<br />

osallistuvat tahot eli poliisi-,<br />

pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimi<br />

sekä Rajavartiolaitos.<br />

Toti-hanke jakautuu kolmen<br />

pääprojektiin, jotka ovat toiminnan<br />

kehittäminen (Toke),<br />

hankinta ja käyttöönoton valmistelu<br />

(Haka) ja kenttäjohtojärjestelmien<br />

määrittely (Kejo).<br />

www.112.fi<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

“Tieto uudistuksesta on<br />

ollut niukkaa, ja Lapin liitossa<br />

toimivaan pelastuslaitokseenkin<br />

nähden kunnat ovat lähinnä<br />

vain maksumiehinä.”<br />

tä Oulun hätäkeskuksen, pelastuslaitosten<br />

ja kuntien viranomaisten<br />

kesken käydään<br />

yhteinen keskustelu ja vaihdetaan<br />

tietoja, Soudunsaari korostaa.<br />

Tarpeellista on hänen mukaansa<br />

esimerkiksi käydä läpi<br />

kuntien johtoryhmien kokoonpanot<br />

ja muiden yhteistyöviranomaisten<br />

yhteystiedot<br />

ja päivittää hälyttämismenettelyt<br />

ensi vuoden aikana.<br />

Pilottina olo hiukan<br />

huolestuttaa<br />

Lapissa ollaan hiukan huolestuneita<br />

uudistuksen pilotin<br />

osasta. Siihen saattaa liittyä arvaamattomia<br />

tilanteita ja toimenpiteitä.<br />

Erityisesti mietityttää,<br />

miten käytössä vielä olevat<br />

vanhat tietojärjestelmät taipuvat<br />

uudistukseen, miten ne on<br />

varmennettu ja miten yhteydet<br />

häiriötilanteissa toimivat.<br />

– Vielä meille ei ole kerrottu<br />

esimerkiksi sitä, miten korvataan<br />

Oulun hätäkeskuksen<br />

palvelut, jos se syystä tai toisesta<br />

putoaa pois käytöstä tai<br />

yhteydet Lapin maakunnasta<br />

etelään katkeavat. Jääkö Pohjois-Suomi<br />

ja Lappi joissakin<br />

tilanteissa mottiin, Soudunsaari<br />

arvuuttelee.<br />

Hänen mukaansa hätäkeskusuudistuksen<br />

kanssa voidaan<br />

elää.<br />

– Aikaa yhteistoiminnan<br />

kehittämiseen on vielä riittävästi,<br />

kunhan nyt päästäisiin<br />

vain ripeästi liikkeelle. Uuteen<br />

järjestelmään on tarkoitus<br />

siirtyä loka-marraskuun<br />

vaihteessa, koska käyttöönottoa<br />

ei ole viisasta sijoittaa<br />

keskelle joulunajan vilkkainta<br />

sesonkia, Martti Soudunsaari<br />

kertoo. <br />

Hyvät vesimittarit<br />

pitävät pintansa<br />

laadussa, kestävyydessä<br />

ja mittatarkkuudessa<br />

KROHNEN VESIMITTARIT -<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

VIRVE varmistaa<br />

viranomaisviestintää<br />

■ Viranomaisradioverkko VIR-<br />

VEn puhelimet ovat Lapin poliisi-,<br />

pelastus- ja rajavalvontaviranomaisilla<br />

yleisesti käytössä.<br />

Lisäksi kuntien teknisen<br />

johdon ja terveyskeskusten<br />

käytössä kalustoa on kohtalaisesti,<br />

mutta tilanne vaihtelee<br />

paljon kunnittain.<br />

– VIRVE-puhelimet ovat<br />

tuoneet merkittävän parannuksen<br />

viestijärjestelmiimme.<br />

Terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit<br />

ja kunnat eivät kuitenkaan<br />

käytä VIRVE-kalustoa<br />

päivittäin, jolloin sen täysimittainen<br />

hyöty tositilanteessa<br />

jää saamatta. Silloin käyttöä<br />

ei enää voida harjoitella,<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti<br />

Soudunsaari sanoo.<br />

Vähäisestä käyttökokemuksesta<br />

johtuvat näppäilyvirheongelmat<br />

tulevat ilmi esimerkiksi<br />

suuronnettomuusharjoituksissa.<br />

VIRVE tulisikin Soudunsaaren<br />

mielestä saada<br />

kunnissa ja valtiolla keskeisten<br />

yhteistyöviranomaisten<br />

päivittäiseen käyttöön.<br />

VIRVE mahdollistaa viranomaisten<br />

tehokkaan viestinnän<br />

silloin, kun yleiset puhelinverkot<br />

ovat ylikuormittuneet<br />

tai vioittuneet. VIRVE<br />

kattaa koko Suomen ja liittymiä<br />

on yhteensä noin<br />

31 000. Vanhimmat verkon<br />

osat ovat olleet käytössä yli<br />

kymmenen vuotta.<br />

VIRVEn käyttömenot ovat<br />

noin 20 miljoonaa euroa vuodessa,<br />

ja sitä ylläpitää valtion<br />

kokonaan omistama, voittoa<br />

tavoittelematon Suomen Erillisverkot<br />

Oy.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

9

PELASTUSLAITOS kun<br />

Pelastustoimen suuresta<br />

rakenteellisesta<br />

muutoksesta on kulunut<br />

pian seitsemän<br />

vuotta. Perustehtävien<br />

hoidon nyt vakiinnuttua<br />

on syytä pohtia,<br />

riittääkö kunnille, että<br />

laitokset hoitavat vain<br />

lakisääteiset tehtävänsä<br />

perinteisillä toimintatavoilla<br />

Miten kunnat<br />

laitosten omistajina<br />

hyötyvät, ja mitä lisäarvoa<br />

laitokset voisivat<br />

kunnille tuottaa<br />

Lestissään pysyvä suutari vai<br />

● Markku Haiko<br />

kehittämispäällikkö<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Vastuu pelastustoimesta kuuluu<br />

kunnille, joiden on yhteistoiminnassa<br />

tuotettava pelastustoimen<br />

palvelut valtioneuvoston<br />

määräämällä alueella. Käytännössä<br />

palvelut tuottavat kuntien<br />

omistamat pelastuslaitokset. Niiden<br />

tehtävät on määritelty pääosin<br />

pelastuslaissa.<br />

Pelastuslain ohella tehtävistä<br />

on säädetty muutamissa erityislaeissa<br />

kuten laissa kemikaalien<br />

ja räjähteiden käytön turvallisuudesta<br />

sekä laissa öljyvahinkojen<br />

torjunnasta.<br />

Pelastuslaitokset voivat hoitaa<br />

myös muita tehtäviä sen mukaan<br />

kuin kuntien kanssa sovitaan,<br />

vaarantamatta kuitenkaan<br />

lakisääteisten tehtävien hoitamista.<br />

Esimerkiksi ensihoito ja ensivastetoiminta<br />

ovat tällaisia tehtä-<br />

viä. Pelastuslaitosten vahvuus on<br />

valmius järjestäytyneen avun antamiseen<br />

kaikkina viikonpäivinä<br />

läpi vuorokauden.<br />

Tehoa onnettomuuksien<br />

ehkäisyyn<br />

Pelastuslaitokset ovat luonteeltaan<br />

onnettomuustilanteisiin reagoivia<br />

organisaatioita ja toiminnan<br />

kehittämisen painopiste jää<br />

helposti operatiivisen toimintavalmiuden<br />

kehittämiseen. Näin<br />

siitäkin huolimatta, että pelastuslain<br />

edellyttämä kehittämisen<br />

painopiste on onnettomuuksien<br />

ennaltaehkäisyssä.<br />

On vaikea kuvitella, että laitokset<br />

rohkenisivat asettaa perimmäiseksi<br />

tavoitteekseen sen,<br />

ettei onnettomuuksia satu lainkaan.<br />

Tämä nollatoleranssihan ei<br />

tarkoita sitä, että laiminlyötäisiin<br />

onnettomuustilanteiden hyvään<br />

ja tehokkaaseen hoitamiseen tähtäävän<br />

valmiuden kehittäminen,<br />

koska sitä voidaan pitää pelastuslaitoksen<br />

perusosaamisena.<br />

Vaikka tavoite pelastuslaitoksen<br />

kiireellisten pelastustehtävien<br />

loppumisesta onkin huikea, se<br />

kuitenkin voitaisiin ottaa tavoitteeksi,<br />

jota kohti mennään hitaammin<br />

tai nopeammin. Tuollainen<br />

tavoite johtaisi vääjäämättä<br />

pohtimaan onnettomuuksien<br />

syitä sekä etsimään niitä keinoja,<br />

joilla onnettomuudet ovat estettävissä.<br />

Vain ennalta estävän työn<br />

avulla voidaan pelastustoimen<br />

todellista vaikuttavuutta lisätä<br />

merkittävästi. Pelkästään operatiivisen<br />

valmiuden parantaminen<br />

lisää kyllä näkyvyyttä, mutta vaikuttavuutta<br />

vain vähän.<br />

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn<br />

panostamisen voisi olettaa<br />

olevan myös kustannustehokkaampaa.<br />

Harmi vain, että näitä<br />

kustannushyötyjä ja todellista<br />

vaikuttavuutta on tutkittu varsin<br />

vähän eikä niistä juuri käydä keskustelua<br />

toimialalla.<br />

Tuottavuustalkoot<br />

kutsuvat<br />

On oletettavaa, että pelastuslaitosten<br />

sisällä on merkittävästi<br />

tuottavuuspotentiaalia. Merkittävä<br />

osa laitoksella tehdyistä työtunneista<br />

kuluu hälytysten odottamiseen.<br />

Tulevaisuuden haasteena<br />

on, miten edes osa tuosta<br />

tuottavuuspotentiaalista voitaisiin<br />

saada käyttöön.<br />

Laitoksille kertyy perustehtäviä<br />

hoidettaessa paljon sellaista<br />

turvallisuuteen liittyvää osaamista<br />

ja ammattitaitoa, jolla voisi<br />

olettaa olevan laajemminkin<br />

käyttöä yhteiskunnan turvallisuuden<br />

kehittämiseksi. Tulevaisuuden<br />

haasteena on se, miten<br />

kunnat ja pelastuslaitokset kes-<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

ien työkaluna<br />

turvallisuuden tavaratalo<br />

Kuvat Hätäkeskuslaitos<br />

kinäistä yhteistyötään kehittämällä<br />

voivat saada tuon tuottavuuspotentiaalin<br />

käyttöön turvallisuuden<br />

edistämisessä ja turvallisemman<br />

yhteiskunnan rakentamiseksi.<br />

Pelastuslaitos kokoamaan<br />

turvallisuuspalapeliä<br />

Kunnan turvallisuus koostuu<br />

useista osatekijöistä. Miten kunta<br />

myötävaikuttaa ihmisten arjen<br />

turvaan Miten luodaan sellaiset<br />

elinolosuhteet, että kuntalaiset<br />

tuntevat olonsa turvalliseksi<br />

Miten ennalta ehkäistään<br />

onnettomuuksia ja rikollisuutta<br />

Voisiko pelastuslaitosten<br />

osaaminen auttaa kuntia etsittäessä<br />

ratkaisuja näihin kysymyksiin<br />

Pelastuslaitosten aktiivinen<br />

osallistumien kuntien paikalliseen<br />

turvallisuussuunnittelutyöhön<br />

voisi olla yksi keino edistää<br />

yleisen turvallisuuden parantamista.<br />

Palvelutasopäätös kuntien<br />

kannalta keskeinen<br />

Pelastustoimen alueelle hyväksytään<br />

palvelutasopäätös. Se on<br />

pääasiassa valtuustokauden mittainen<br />

suunnitelma pelastustoimen<br />

palveluiden kehittämisestä.<br />

Lain mukaan päätöstä valmisteltaessa<br />

kuntia on kuultava.<br />

Koska kyse on kuntien kannalta<br />

keskeisestä pelastuslaitoksen<br />

ohjausvälineestä, on tärkeää<br />

miettiä, miten tuo kuntien kuuleminen<br />

hoidetaan. Onko se prosessi,<br />

johon kunnat kytketään sen<br />

laatimisen alkuvaiheesta alkaen<br />

vai pyydetäänkö kunnilta vain<br />

muodollinen lausunto, jonka ei<br />

anneta pahemmin häiritä ennalta<br />

kirjoitettua päätöksen sisältöä<br />

Jos palvelutasopäätös laaditaan<br />

yhteisessä prosessissa kuntien<br />

kanssa, siihen voidaan sisällyttää<br />

niitä asioita, joissa laitokset<br />

voivat omalla osaamisellaan tukea<br />

kuntien omien strategioiden<br />

toteuttamista. Länsi-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen alueella on saatu<br />

palvelutasoprosessin kehittämisestä<br />

myönteisiä kokemuksia<br />

ainakin pelastuslaitoksen näkökulmasta.<br />

Siellä pelastuslaitoksen<br />

johto tutustui kuntien strategioihin<br />

ennen prosessiin kuuluneen<br />

kuntakierroksen alkua. Kuntien<br />

on hyvä yhdessä pelastuslaitosten<br />

kanssa pohtia palvelutasopäätöksen<br />

käyttöä yhteistoiminnan kehittämisen<br />

välineenä.<br />

Vahvistusta kuntien<br />

varautumissuunnitteluun<br />

Oma kokonaisuutensa on tarkastella<br />

kunnan ja pelastuslaitoksen<br />

yhteistoimintaa varautumisessa<br />

ja kriisien hallinnassa. Kunnan<br />

on varmistettava oma palvelutuotantonsa<br />

kaikissa olosuhteissa<br />

ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin<br />

ja laadittava valmiuslain<br />

edellyttämät valmiussuunnitelmat.<br />

Aikana, jolloin kukin kunta<br />

vastasi myös pelastustoimesta,<br />

palopäällikön vastuulle oli<br />

yleensä annettu myös kunnan varautumiseen<br />

liittyvät asiat, vaikka<br />

vastuu varautumisesta olikin<br />

kunnanjohtajalla. Palopäällikkö<br />

huolehti siitä, että valmiussuunnitelmat<br />

laadittiin ja pidettiin<br />

ajan tasalla.<br />

Pelastustoimen alueellistamisen<br />

myötä tilanne muuttui. Useilla<br />

alueilla pelastuslaitokset katsoivat,<br />

että nämä tehtävät eivät niille<br />

kuuluneet. Kunnat tunsivat jääneensä<br />

yksin ja joutuivat organisoimaan<br />

varautumiseen liittyviä<br />

asioita uudelleen. Onneksi pelastuslaitosten<br />

piirissä on alettu<br />

ymmärtää, että laitoskin hyötyy,<br />

kun kuntien varautumisasiat<br />

ovat kunnossa. Pelastuslaitosten<br />

asiantuntemuksen hyödyntäminen<br />

näissä asioissa on myös kuntien<br />

etu.<br />

Kunnan on kyettävä ottamaan<br />

tilanne hallintaan ja hoitamaan<br />

sen edellyttämät toimet<br />

myös silloin, kun tapahtuu jotakin<br />

sellaista, jossa normaalitilanteita<br />

varten luodut järjestelyt eivät<br />

riitä. Toiminta- ja johtamisjärjestelyt<br />

on suunniteltava etukäteen<br />

ja niitä on harjoiteltava. On<br />

varauduttava siihen, kuinka kriisitilanteen<br />

jälkeen toiminnat palautetaan<br />

normaaleiksi.<br />

Palvelurakenteen muutos<br />

tuo omat haasteensa<br />

Kuntien palvelurakenteen muuttuminen<br />

asettaa varautumiselle ja<br />

kriisijohtamiselle omat haasteensa.<br />

Kunta on mukana laajoissa ja<br />

alueiltaan erilaisissa ylikunnalli-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

11

SERTIFIOITU URAKOITSIJA<br />

ON VARMA VALINTA!<br />

Telepätevyydet<br />

Liityntäverkkopätevyydet<br />

Turvapätevyydet<br />

www.seti.fi<br />

RILin uudet julkaisut:<br />

RIL 237-1-2010<br />

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu<br />

Perusteet ja toiminnallisuus<br />

> 177 sivua. 75 euroa.<br />

RIL 237-2-2010<br />

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu<br />

Mitoitus ja suunnittelu<br />

> 158 sivua. 72 euroa.<br />

RIL 256-2010<br />

Julkisten hankintojen kehittämismalli<br />

- tuottavuuden parantaminen<br />

TUKEFIN-menetelmällä<br />

> 75 sivua. 48 euroa.<br />

Tilaukset ja lisätietoja:<br />

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL<br />

www.ril.fi > Kirjakauppa<br />

tai sähköpostilla pirkko.snellman@ril.fi<br />

sissa palvelutuotantoverkoissa.<br />

Kehityksen seurauksena yksittäisen<br />

kunnan suorat mahdollisuudet<br />

hallita erityistilanteita ja<br />

niihin varautumista heikkenevät,<br />

koska jokainen palveluntuottaja<br />

vastaa omasta varautumisestaan<br />

ja oman organisaationsa<br />

johtamisesta myös häiriötilanteissa.<br />

Näissä tapauksissa<br />

yksittäinen kunta ei voi<br />

täysin ratkaista sitä, millaisina<br />

palvelut kunnan alueella tuotetaan.<br />

Kunnan kriisijohtamisessa<br />

korostuu yhteistoiminnan järjestäminen<br />

kunnan ja palvelutuottajien<br />

välillä. Kun kunta<br />

varautuu häiriötilanteiden<br />

hoitamiseen, on samalla otettava<br />

huomioon sekä kuntien<br />

omien että valtion alueellisten<br />

toimijoiden toimenpiteet<br />

erilaisissa tilanteissa. Kuntien<br />

oman palvelutuotannon ja alueellisten<br />

palveluntuottajien yhteistoiminnan<br />

varmistamiseksi<br />

tarvitaan toimivat käytännöt ja<br />

menettelytavat.<br />

Ulkoistetutkin palvelut<br />

kuntien vastuulla<br />

Kun kunnat siirtävät omaa palvelutuotantoaan<br />

yksityisille palveluntuottajille,<br />

muuttuu palvelutuotannon<br />

suora ohjaus välilliseksi<br />

ohjaukseksi. Palveluja<br />

tuotetaan sen mukaan kuin<br />

sopimuksissa kunnan ja palveluntuottajan<br />

kesken on sovittu.<br />

Onkin tärkeää, että sopimuksissa<br />

sovitaan palvelujen tuottamisesta<br />

myös poikkeustilanteissa.<br />

Kannattaa huomata, että<br />

normaaliaikana, kun valmiuslaki<br />

ei ole voimassa, kunta on<br />

vastuussa palvelutuotannostaan<br />

eikä ole olemassa mekanismia,<br />

jolla kunnan vastuuta voitaisiin<br />

lieventää. Sen sijaan valmiuslaki<br />

antaa mahdollisuudet muuttaa<br />

kuntien velvoitteita.<br />

Huoltovarmuuskeskus on<br />

yhdessä huoltovarmuuskriittisten<br />

yritysten kanssa kehittänyt<br />

jatkuvuuden hallintaa. Sen tarkoituksena<br />

on turvata yrityksen<br />

toiminta ja varmistaa sen palvelukyky<br />

läpi koko alihankintaketjun<br />

tehtävissä sopimuksissa.<br />

Menettelyä voidaan soveltaa<br />

myös kuntien yritysten kanssa<br />

tekemiin palvelusopimuksiin.<br />

Kuntien toimintatavat ja<br />

palvelurakenteet ovat muuttuneet.<br />

Sen vuoksi on ehkä tarpeen<br />

pohtia, pitäisikö kuntien<br />

varautumisen perusrakennetta<br />

muuttaa ja millä tavoin varautumisen<br />

yhteistoiminta tulisi<br />

järjestää alueellisten toimijoiden<br />

sekä yksityisten palvelun<br />

tuottajien kesken ja mitä tämä<br />

vaikuttaa kriisijohtamiseen.<br />

Asiaa selvitettäessä tulisi<br />

tarkastella sellaistakin vaihtoehtoa,<br />

että kuntien varautuminen<br />

rakennettaisiin alueellisen<br />

ajattelun mukaisesti esimerkiksi<br />

pelastustoimen alueiden kokoisilla<br />

alueilla.<br />

Kriisijohtamiskokemus<br />

laajempaan käyttöön<br />

Kouluampumiset, vesikriisit ja<br />

myrskyt ovat esimerkkejä, joissa<br />

kuntien kriisivalmiutta ja<br />

johtamiskykyä on koeteltu. Pelastustoimi<br />

tai poliisi on johtovastuussa<br />

hyvin suuressa osassa<br />

kuntien alueella sattuvia häiriötilanteita.<br />

Näissä tapauksissa<br />

kunta tukee tilanteen hoitamista<br />

järjestämällä erilaisia palveluita<br />

esimerkiksi onnettomuuden<br />

kohteeksi joutuneille tai<br />

onnettomuuspaikalta evakuoiduille.<br />

Osa tapahtumista – esimerkiksi<br />

juomaveden pilaantumisesta<br />

aiheutuvat ongelmat –<br />

on yleensä sellaisia, joissa pelastustoimella<br />

sen paremmin<br />

kuin poliisillakaan ei ole johtovastuuta<br />

eikä oma-aloitteista<br />

aktiivista roolia.<br />

Voidaanko pelastuslaitoksia<br />

käyttää näissäkin tilanteissa<br />

kunnan johtamisen tukena<br />

esimerkiksi esikuntatehtävissä<br />

Tällöin johtovastuu on kunnalla<br />

ja pelastuslaitos tuottaa johtamisen<br />

tukipalvelut. Tämänkaltaista<br />

yhteistyötä pelastuslaitoksen<br />

ja kuntien välillä on<br />

kehitetty esimerkiksi Pirkanmaalla.<br />

<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

Pelastuspalvelujen saavutettavuudesta selvitys<br />

PAIKKATIETO PALJASTAA<br />

tulevaisuuden paloaseman sijainnin<br />

Hätäkeskuslaitos<br />

Pelastustoimen palvelujen<br />

kysyntä lisääntyy<br />

kasvukunnissa. Uudellamaalla<br />

ja Itä-Uudellamaalla<br />

selvitettiin viime<br />

kesänä pelastuslaitosten<br />

kykyä saavuttaa<br />

riskikohteita ja tehtiin<br />

arvio paloasemien<br />

määrästä ja sijainnista<br />

vuoteen 2030. Tutkimuksessa<br />

hyödynnettiin<br />

paikkatietojärjestelmiä.<br />

Taulukko 1. Väestömäärä pelastuspalvelualueittain 31.12.2009, väestöennusteet vuodelle 2030<br />

sekä väestömäärän arvioitu muutos<br />

Pelastuslaitos Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos Muutos (%)<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 425 015 522 744 97 729 23.0<br />

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 418 135 510 981 92 846 22.2<br />

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 94 241 111 983 17 742 18.8<br />

Helsingin kaupungin pelastuslaitos 584 778 649 169 64 391 11.0<br />

Lähteet: Väestörekisterikeskus ja Tilastokeskus<br />

● Mika Siljander, tutkijatohtori<br />

Helsingin yliopisto,<br />

Geotieteiden ja maantieteen laitos<br />

Tilastokeskus ennustaa Suomen<br />

väkiluvun ylittävän kuuden<br />

miljoonan asukkaan rajan<br />

2040-luvulla. Suhteellisesti eniten<br />

väkiluvun ennustetaan kasvavan<br />

Ahvenanmaalla sekä Uudenmaan<br />

ja Itä-Uudenmaan<br />

maakunnissa, missä väestönkasvun<br />

seurauksena aluerakenteissa<br />

tulee tapahtumaan merkittäviä<br />

muutoksia asutuksen levittäytyessä<br />

uusille alueille ja nykyisen<br />

kaupunkirakenteen tiivistyessä<br />

(taulukko 1).<br />

Voimakkaasti kehittyvissä<br />

kunnissa pelastustoimen palvelujen<br />

kysyntä kasvaa riskialueiden<br />

lisääntyessä. Pelastustoimen<br />

on reagoitava tulevaan kysynnän<br />

kasvuun. Palvelutason on ennakoitava<br />

tulevaisuudessa alueella<br />

esiintyviä onnettomuusuhkia, sillä<br />

kysynnän kasvaessa sisäministeriön<br />

velvoittamaa toimintaval-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

13

miusohjeen vaatimusten mukaista<br />

palvelutasoa on vaikea ylläpitää<br />

ilman pelastustoimen resurssien<br />

järkeistämistä.<br />

Helsingin yliopiston Geotieteiden<br />

ja maantieteen laitoksella toteutettiin<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />

toimeksiannosta<br />

kesällä 2010 hanke, jossa selvitettiin<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakuntien alueilla toimivien<br />

pelastuslaitosten kykyä saavuttaa<br />

riskikohteita toimintavalmiusohjeen<br />

määrittelemän riskinarvioinnin<br />

ja toimintavalmiusajan<br />

puitteissa. Paloasemien määrää ja<br />

sijaintia koskevista tarpeista tehtiin<br />

myös arvio 2030 asti.<br />

Vastaavanlaajuista ja aikajänteeltään<br />

näin pitkää, useamman<br />

pelastuslaitoksen käsittävää yhteisselvitystä<br />

ei aikaisemmin ole<br />

tehty. Tutkimus rajattiin käsittämään<br />

vain Uudenmaan ja Itä-<br />

Uudenmaan maakunnan pelastustoimen<br />

alueet. Lisäksi tutkimuksesta<br />

rajattiin pois tieliikenteen<br />

riskiarviointi sekä sairaankuljetuksen<br />

palvelut.<br />

Paikkatietoaineistot<br />

suunnittelun tukena<br />

Viime vuosina paikkatieto-ohjelmistojen<br />

käyttö on otettu mukaan<br />

erilaisiin sijainteihin perustuviin<br />

analyyseihin useilla eri<br />

aloilla, myös pelastuslaitoksissa.<br />

Tutkimuksessa hyödynnettiin<br />

myös paikkatietojärjestelmiä pelastuslaitosten<br />

toimittaman aineiston<br />

analysoinnissa. Tärkein<br />

tutkimusaineisto oli Tilastokeskuksen<br />

tuottama ns. riskiruutuaineisto,<br />

joka on 250 × 250 metrin<br />

kokoinen hilaruudukko ja kattaa<br />

koko Suomen.<br />

Ruudukkoon on yhdistetty<br />

muun muassa Väestörekisterikeskuksen<br />

väestötietojärjestelmän<br />

summattua tietoa asukasmäärästä<br />

ja -tiheydestä sekä rakennusten<br />

kerrosalasta. Lisäksi hilassa<br />

on sisäministeriön toimintavalmiusohjeen<br />

mukainen ruudun<br />

riskiluokan arvo I–IV, joka<br />

on määritelty asukastiheyden ja<br />

kerrosalan perusteella (taulukko<br />

2). Muut pelastuslaitosten paikkatietoaineistot<br />

sisälsivät tietoa<br />

muun muassa pelastus- ja paloasemien<br />

sijainnista, pelastusaluerajauksesta<br />

sekä tieverkon, jossa<br />

kullekin tieluokalle oli määritetty<br />

ajoaika.<br />

Paikkatietoaineistojen lisäksi<br />

Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan<br />

liiton, Helsingin kaupungin<br />

ja Tilastokeskuksen aluerakenne-<br />

ja väestömuutokseen liittyvät<br />

raportit ja selvitykset olivat<br />

tärkeitä luotaessa kuvaa siitä,<br />

missä sijaitsevat tulevaisuuden<br />

uudet asuinkohteet ja kuinka<br />

paljon asukkaita niihin on tarkoitus<br />

asuttaa. Myös Uudenmaan<br />

ja Itä-Uudenmaan kaavoitustietoja<br />

– erityisesti maakuntakaavoja<br />

– käytettiin hyväksi tehtäessä<br />

arvioita pitkän aikavälin alueiden<br />

käytön ratkaisuista.<br />

Palveluiden<br />

saavutettavuusanalyysit<br />

Pelastustoimen palveluiden nykyistä<br />

toimintaa voidaan analysoida<br />

laskennallisesti paikkatietopohjaisilla<br />

saavutettavuusanalyyseillä.<br />

Perusajatuksena on, että<br />

onnettomuuskohteet tulee saavuttaa<br />

riskialueittain toimintavalmiusohjeessa<br />

säädettyjen aikatavoitteiden<br />

puitteissa.<br />

Oletuksena on, että paloesimiehen<br />

ja vähintään kolme palomiestä<br />

käsittävä pelastusyksikkö<br />

lähtee onnettomuuden sattuessa<br />

liikkeelle lähimmältä paloasemalta<br />

minuutin kuluttua hälytyksestä<br />

ja saapuu riskiluokka<br />

1 kohteeseen viidessä minuutissa.<br />

Vastaavasti toimintavalmiusaika<br />

2 luokan riskikohteeseen on<br />

10 minuuttia ja ajoajaksi jää 9 minuuttia.<br />

Taulukko 2. Sisäministeriön toimintavalmiusohjeen mukainen<br />

riskiluokitus<br />

Riskiluokka Asukastiheys Kerrosala<br />

1 asukastiheys > 250 kerrosala > 10 000 m 2<br />

2 60 < asukastiheys ≤ 250 2 500 m 2 < kerrosala 10 000 m 2<br />

3 10 < asukastiheys ≤ 60 250 m 2 < kerrosala 2 500 m 2<br />

Riskiluokkaan 4 kuuluvat riskiruudut, jotka eivät täytä yllä olevia ehtoja.<br />

Keski-Uudenmaan<br />

pelastuslaitos<br />

Paloasema<br />

Paloasema (VPK)<br />

Uusi asuinalue (TARKE 2007)<br />

Uusi työpaikka-alue /TARKE 2007)<br />

6 minuutin saavutettavuus<br />

10 minuutin saavutettavuus<br />

Riskialue 1<br />

Riskialue 2<br />

Riskialue 3<br />

Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alue<br />

Kuva 1. Pelastustoimen palveluiden nykyinen saavutettavuus<br />

Nurmijärven kunnassa sekä riskiluokitus.<br />

Sivujen 14–15 kuvat/Mika Siljander<br />

Kun kohde on riskialueella<br />

3, toimintavalmiusaika on 20<br />

minuuttia ja ajoajaksi jää 19 minuuttia.<br />

Riskialueella 4 toimintavalmiusaika<br />

voi olla huomattavasti<br />

pidempi kuin 20 minuuttia.<br />

Tutkimuksessa huomioitiin<br />

lisäksi vapaapalokuntien poikkeavat<br />

lähtöajat.<br />

Saavutettavuuslaskelmat perustuvat<br />

tieverkon ominaisuustaulukkoon<br />

syötettyihin oletusajonopeuksiin,<br />

jotka on määritelty<br />

teiden laadun mukaan. Lisäksi<br />

päällekkäisyysanalyyseillä<br />

verrattiin nykyistä riskiruudukkoa<br />

ja saavutettavuusbuffereita ja<br />

paikannettiin ne alueet, jotka sijaitsevat<br />

nykyisin saavutettavuusbuffereiden<br />

ulkopuolella.<br />

Päällekkäisyysanalyyseissä<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakuntakaavoista valittiin alueet,<br />

jotka on merkitty tulevaisuudessa<br />

asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin<br />

toimintoihin ja<br />

niitä verrattiin saavutettavuuslaskelmiin.<br />

Näin kyettiin paikantamaan<br />

alueet, joiden pelastustoimen<br />

riskiluokka mahdollisesti<br />

muuttuu tulevaisuudessa.<br />

Paloasemien sijoittelu<br />

melko hyvä<br />

Tutkimus osoitti selvästi sen, että<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakunnissa toimivien pelastuslaitosten<br />

kyky vastata pelastuslain<br />

ja sen nojalla annettujen<br />

säädösten ja ohjeiden mukaisesta<br />

onnettomuuksien hoitamisesta<br />

on nykyisin hyvä. Paloasemien<br />

sijoittelun osalta pelastuslaitosten<br />

toiminta – niiltä osin kuin se liittyy<br />

toimintavalmiusohjeen märittämiin<br />

riskialueiden saavutettavuuteen<br />

– on suhteellisen hyvin<br />

suunniteltu ja organisoitu.<br />

Tutkimuksessa selvisi myös,<br />

että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

kunnissa on alueita, joita<br />

pelastuslaitokset ei nykyisellä paloasemien<br />

määrällä ja sijoittelulla<br />

laskennallisesti saavuta toimintavalmiusohjeen<br />

antamissa aikarajoissa.<br />

Kuvasta 1 käy ilmi, että Keski-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

alueella sijaitsevassa Nurmijärven<br />

kunnassa Klaukkalan saavutettavuus<br />

vakinaisilta paloasemilta<br />

on suhteellisen heikko, vaikka<br />

Klaukkalan keskuksessa on nykyisin<br />

riskiluokan 1 kohteita.<br />

Kun Klaukkalan itäosaan rakennetaan<br />

vielä 7 500 asukkaan uusi<br />

asuinalue Luhtajoki, pelastuspalvelujen<br />

tarve alueella lisääntyy<br />

entisestään. Klaukkalan voimakas<br />

kasvu herättääkin kysymyksen<br />

uuden paloaseman rakentamisen<br />

tarpeellisuudesta.<br />

Kasvukunnissa tarpeet<br />

muuttuvat<br />

Klaukkala on vain yksi esimerkki<br />

muuttuvista pelastustoimen palveluiden<br />

tarpeista voimakkaasti<br />

kehittyvissä Uudenmaan ja Itä-<br />

Uudenmaan kunnissa. Jo lähivuosien<br />

aikana suuret uudisrakentamisprojektit,<br />

kuten esimerkiksi<br />

Helsingin Jätkäsaari, Kalasatama<br />

ja Östersundom, Marja-<br />

Vantaan alue, Espoon Hista sekä<br />

eteläisen Sipoon voimakas kasvu<br />

ja Porvoon itäisen rannan uudet<br />

asuinalueiden rakennushankkeet,<br />

tulevat lisäämään pelastustoimen<br />

palvelujen tarvetta kunnissa<br />

huomattavasti.<br />

Pelastuslaitosten nykyiset resurssit<br />

käynevät riittämättömiksi<br />

jo lähitulevaisuudessa, ja uhkana<br />

on nykyisten paloasemien palvelutason<br />

lasku pelastustehtävien<br />

jatkuvan lisääntymisen vuoksi.<br />

Lisäksi pelastusyksiköiden ollessa<br />

varattuna saavutettavuusajat<br />

voivat jäädä merkittävästi laskennallisesta<br />

ajasta. Näin on tapahtunut<br />

Etelä-Suomen aluehallintoviraston<br />

mukaan muun muassa<br />

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />

alueella, jossa keskimääräinen<br />

toimintavalmiusaika<br />

ykkösriskialueilla on ollut seitsemän<br />

minuuttia ja kymmenen<br />

sekuntia.<br />

Paloasemien sijainti<br />

tulevaisuudessa<br />

Tutkimuksessa tehtiin vaihtoehtoisten<br />

paloasemien sijaintien<br />

mukaisia saavuttavuusanalyysejä<br />

suhteessa uusiin asuntotuotantokohteisiin<br />

sen jälkeen, kun ensin<br />

oli selvitetty nykyisen pelastustoimen<br />

verkoston toimintavalmiusohjeen<br />

mukaiset saavutettavuudet.<br />

Tutkimuksessa tarkasteltiin<br />

myös paloasemien uudelleensijoittamista<br />

paikkoihin, joista käsin<br />

pelastustoimen voimavarat ja<br />

toimintavalmius pystyttäisiin optimoimaan<br />

uudenlaisessa tulevaisuuden<br />

aluerakenteessa.<br />

Esimerkkeinä ovat Länsi-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen nykyinen<br />

paloasemaverkosto (kuva<br />

2) sekä uuden paloasemaverkoston<br />

hahmotelma (kuva 3). Kuvassa<br />

3 Kehä III:n ja Turun moottoritien<br />

läheisyyteen on hahmoteltu<br />

uusi asema, jolta käsin kyettäisiin<br />

saavuttamaan mm. Histan<br />

uusi noin 20 000 tuhannen asukkaan<br />

lähiö ja Veikkola toimintavalmiusohjeen<br />

aikarajoissa.<br />

Lisätutkimus tarpeen<br />

Koska tutkimuksen tarkoitus oli<br />

tehdä arvio paloasemien tarpeesta<br />

ja sijainnista 2030 asti, tutkimustuloksiin<br />

sisältyy luonnollisesti<br />

epävarmuustekijöitä ja niihin<br />

on osittain suhtauduttava<br />

kriittisesti.<br />

– Tutkimuksen tuloksia ei voida<br />

sellaisenaan käyttää liian suoraviivaisesti<br />

ja päätelmät tulevien<br />

paloasemien sijoittelusta sekä<br />

vanhojen asemien siirroista ovat<br />

hyvin epävarmalla pohjalla ennen<br />

kuin lisätutkimuksia on tehty,<br />

muistuttaa Helsingin pelastuslaitoksen<br />

tutkimuspäällikkö Olli<br />

Taskinen.<br />

Taskinen ehdottaa muun<br />

muassa toteutuneiden ja laskennallisten<br />

toimintavalmiusaikojen<br />

tarkempaa selvittämistä sekä<br />

toimintavalmiuden hyötyjen<br />

arviointia onnettomuustyypeittäin.<br />

Lisäksi hän peräänkuuluttaa<br />

lisätutkimusta uudenlaisesta<br />

riskiluokituksesta, joka yhdistäisi<br />

toteutuneet tehtävät ja oletetut<br />

muutokset ympäristössä tilastollisesti<br />

mielekkääksi palvelutarveennusteeksi.<br />

– Olisi tarpeen kehittää myös<br />

menetelmiä, joilla tarkastellaan<br />

aseman optimaalista sijoitusta<br />

palvelun parantamisesta saatavaan<br />

hyötyyn nähden, Olli Taskinen<br />

sanoo.<br />

Analyysi voidaan<br />

toteuttaa koko Suomessa<br />

Puutteista huolimatta vastaavanlainen<br />

paikkatietopohjainen pelastustoimen<br />

palveluiden saavutettavuusanalyysi<br />

voidaan toteuttaa koko<br />

Suomessa, sillä Tilastokeskuksen<br />

tuottama riskiruutuaineisto ja<br />

tieaineisto kattavat koko maan. Lisäksi<br />

kaikilla kunnilla on lakisääteinen<br />

velvollisuus tehdä kaavoituskatsauksia,<br />

joista uudisrakennuskohteet<br />

voidaan selvittää.<br />

– Vaikka pelastuspalvelujen<br />

tarve lisääntyykin tulevaisuudessa<br />

voimakkaasti kehittyvissä<br />

kunnissa, on paloasemia turha<br />

rakentaa joka kuntaan etenkin,<br />

jos naapurikunnassa on paloasema,<br />

jolta riskikohteet voidaan<br />

saavuttaa toimintavalmiusohjeen<br />

määräämissä aikarajoissa, toteaa<br />

pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.<br />

– Uusien paloasemien rakentaminen<br />

liittyy siten kiinteästi<br />

aluepolitiikkaan, mutta myös<br />

aluemaantieteeseen, jonka klassisista<br />

von Thühenin ja Christallerin<br />

kaltaisista keskus- ja vaikutusalueteorioista<br />

kannattaisi myös<br />

ottaa oppia, Ihamäki sanoo. <br />

www.kunnat.net/turvallisuus ><br />

pelastustoimi<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

Kuva 2. Länsi-Uudenmaan nykyisten vakinaisten paloasemien saavutettavuus<br />

sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin<br />

varatut alueet noin 25–30 vuodeksi eteenpäin.<br />

Kuva 3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuusskenaario<br />

uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten vakinaisten<br />

paloasemien sijainnin muutoksen jälkeen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

15

90 %<br />

11/2010<br />

Täältä tullaan<br />

TYÖ-<br />

ELÄMÄ<br />

Mikko Kähkönen,<br />

Sanna Marin ja Mirva<br />

Tauriainen opiskelevat<br />

päästäkseen kunta-alan<br />

johtotehtäviin<br />

Jenni Airaksinen:<br />

Metropolit ovat<br />

globaalin talouden<br />

vetureita<br />

Mietoinen:<br />

Kyläporttaali<br />

herättelee uneliasta<br />

entistä kuntaa<br />

s. 6<br />

s. 31<br />

Saksan Schwerin:<br />

Vasemmistososialisti<br />

johtaa vastakohtien<br />

kaupunkia<br />

s. 61<br />

s. 16-18<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tavoitteena ilmastonkestävä<br />

kaupunkiympäristö<br />

Pääkaupunkiseutu valmistautuu<br />

ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumisstrategialla,<br />

jossa<br />

on joukko yhteisiä linjauksia.<br />

Ne koskevat<br />

mm. kriisiviestinnän kehittämistä,<br />

tulvasuojausta,<br />

ilmastonkestävää<br />

rakentamista ja pelastustoimen<br />

valmiussuunnitelmaa.<br />

● Irma Karjalainen<br />

tulosaluejohtaja, HSY<br />

● Susanna Kankaanpää<br />

ilmastoasiantuntija, HSY<br />

Uusimman tieteellisen tiedon<br />

mukaan ilmastonmuutos etenee<br />

aiemmin arvioitua nopeammin,<br />

ja osa sen vaikutuksista on ennakoitua<br />

vakavampia. Pääkaupunkiseudulla<br />

on jo havaittu globaalin<br />

lämpenemisen seurauksia, kuten<br />

rankkasateiden ja myrskyjen<br />

aiheuttamia tulvia sekä poikkeuksellisen<br />

leutoja talvia.<br />

Viime vuosina maailman<br />

päästöt ovat olleet yhtä suuret<br />

kuin YK:n alaisen hallitustenvälisen<br />

ilmastopaneelin IPCC:n<br />

hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen<br />

johtavassa, suurimpien<br />

päästöjen A1F1-skenaariossa<br />

(kuva 1).<br />

Tämän kehityksen kääntäminen<br />

on ensiarvoisen tärkeää.<br />

Toisaalta vaikka päästöt saataisiin<br />

laskuun, lämpenee ilmasto<br />

vielä kymmeniä tai satoja vuosia.<br />

Ilmakehä reagoi muutoksiin<br />

hitaasti, joten ilmaston lämpenemiseen<br />

on sopeuduttava.<br />

TURVALLISUUS<br />

Pääkaupunkiseudulle sopeutumisen strategia<br />

Ilmastonmuutos Suomessa<br />

ja pääkaupunkiseudulla<br />

Voimakkaistakin ilmastonmuutoksen<br />

hillintätoimista huolimatta<br />

maailman keskilämpötila nousee<br />

nykyisen näkemyksen mukaan<br />

vähintään kaksi astetta vuosisadan<br />

loppuun mennessä. Suomen<br />

keskilämpötilan arvioidaan<br />

nousevan eri skenaarioiden mukaan<br />

3,2–6,4 °C. Tämä tarkoittaa<br />

mm. merenpinnan nousua, leutoja<br />

talvia ja entistä yleisempiä<br />

hellejaksoja ja rankkasateita.<br />

Arviot merenpinnan noususta<br />

vaihtelevat runsaasti, mutta tieteellinen<br />

tieto asiasta lisääntyy<br />

jatkuvasti (kuva 2). IPCC:n 2007<br />

esittämiä arvioita voidaan pitää<br />

merennousun alarajana, ja IPCC<br />

totesikin tuolloin, että se ei esitä<br />

raportissaan valtamerten pinnannousulle<br />

ylärajaa. Uusimpi-<br />

Kuva 1. Toteutuneet maailman hiilipäästöt fossiilisten polttoaineiden<br />

polttamisesta ja sementin tuotannosta sekä IPCC:n eri<br />

skenaariot (Le Quéré ym. 2009).<br />

Kuva 2. Valtameren pinnan noususkenaarioita eri tutkimuksissa. Käyrät nousevat sitä<br />

korkeammalle mitä uudempi tutkimus on kyseessä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

17

en, mannerjäätiköiden sulamisen<br />

huomioon ottavien ennusteiden<br />

mukaan merenpinnan nousu on<br />

todennäköisesti vuosisadan loppuun<br />

mennessä 0,80–1,2 m, mikä<br />

vastaisi noin 50–85 cm nousua<br />

Helsingissä.<br />

Viime heinäkuu oli ennätyslämmin.<br />

Vuoden 2050 tienoilla<br />

yhtä lämpimän heinäkuun arvioidaan<br />

toistuvan kerran vuosikymmenessä,<br />

kun 1900-luvun<br />

vertailujaksoa jo selvästi lämpimämmässä<br />

nykyilmastossa todennäköisyys<br />

on kerran 60 vuodessa<br />

(Räisänen 2010). Kuumien<br />

päivien (yli 20 °C) määrä lisääntyy<br />

selvästi jo lähivuosikymmeninä.<br />

Toisaalta maailman keskilämpötilan<br />

kohoaminen yli kahden<br />

asteen merkitsisi tätäkin suurempia<br />

muutoksia.<br />

Myrskyt lisääntyvät<br />

myös Suomessa<br />

Myös rankkasateet voimistuvat.<br />

Vuorokauden maksimisateet kasvavat<br />

10–30 prosenttia. Tuulisuuden<br />

arvioidaan lisääntyvän erityisesti<br />

syksyisin ja keväisin. Ilmastonmuutos<br />

vaikuttanee myrskyratojen<br />

sijoittumiseen, ja matalapaineiden<br />

reitti voi muuttua kulkemaan<br />

yhä enemmän Pohjois-<br />

Euroopan yli. Tämä lisäisi myrskyisyyttä<br />

myös Suomessa.<br />

Espoonjoen ja Vantaanjoen<br />

osalta tulvat ovat suurimmillaan<br />

2070 asti ja laskevat sen jälkeen.<br />

Tulva-alueet eivät mallinnusten<br />

mukaan muutu, mutta virtaamat<br />

kasvavat siten, että kerran 100<br />

vuodessa toistuvan tulvan sijasta<br />

tulisi varautua kerran 250 vuodessa<br />

toistuvaan tulvaan.<br />

Pääkaupunkiseudun<br />

sopeutumisstrategia<br />

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia<br />

2030 valmistui 2007. Strategia<br />

painottuu ilmastonmuutoksen<br />

hillintään, mutta sitä hyväksyttäessä<br />

päätettiin laatia myös<br />

yhteinen sopeutumisstrategia.<br />

Helsingin, Espoon, Vantaan,<br />

Kauniaisten ja HSY:n yhteisessä<br />

kunta- ja hallintokuntarajat ylittävässä<br />

strategiaprosessissa painotetaan<br />

rakennetun kaupunkiympäristön<br />

sopeutumista ja haetaan<br />

ne toimet, jotka kaupunkien<br />

kannattaa toteuttaa yhdessä. HSY<br />

Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />

vastaa sopeutumisstrategian<br />

valmistelusta.<br />

Strategiatyötä varten valmistettiin<br />

Ilmatieteen laitoksella ilmasto-<br />

ja merenpinnan nousun<br />

skenaariot pääkaupunkiseudulle<br />

(Venäläinen ym. 2009). Lisäksi<br />

mallinnettiin jokitulvien riskejä<br />

ilmastonmuutoksen oloissa<br />

(Veijalainen ym. 2009) ja selvitettiin<br />

ilmastonmuutoksen seurauksia.<br />

Taustaselvitykset on julkaistu<br />

raportissa ”Pääkaupunkiseudun<br />

ilmasto muuttuu – Sopeutumisstrategian<br />

taustaselvityksiä”.<br />

Kaupunkien asiantuntijat<br />

mukana valmistelussa<br />

Pääkaupunkiseudun kaupunkien<br />

ja kuntayhtymien avainasiantuntijat<br />

ja suunnittelijat ovat osallistuneet<br />

strategiatyöhön useassa eri<br />

vaiheessa. Työ aloitettiin asiantuntijahaastatteluilla<br />

nykyisten<br />

varautumissuunnitelmien ja kokemusten<br />

kartoittamiseksi.<br />

Yhteisissä työpajoissa on määritelty<br />

seudun sopeutumisen kannalta<br />

keskeisiä toimintalinjoja ja<br />

toimenpide-ehdotuksia. Sopeutumisstrategian<br />

valmistelua ohjaa<br />

kaupunkien edustajista koostuva<br />

johtoryhmä. Tärkeitä luonnosvaiheen<br />

valmisteluun osallistuvia<br />

tahoja ovat olleet mm.<br />

edustajat rakennusvalvonnasta,<br />

kaavoituksesta, pelastustoimesta<br />

ja terveydenhuollosta.<br />

Seudullisen strategian toimenpidelinjausten<br />

valintakriteerejä:<br />

● Toimien tulee olla yhteistyötä<br />

vaativia, seudullisia, nk. rajajoki-tapauksia<br />

tai valuma-aluetason<br />

toimia<br />

● Toimenpiteiden suunnittelu<br />

ja/tai toteuttaminen edellyttää<br />

kuntien tai muiden osapuolten<br />

yhteistyötä tai niillä voi olla ylikunnallisia<br />

vaikutuksia<br />

● Toimenpiteen suunnittelu<br />

ja/tai toteuttaminen yhdessä tuo<br />

seudulle synergiaetuja ja/tai säästää<br />

kustannuksia<br />

Yhteiset linjaukset tarpeen<br />

Ilmastonmuutoksen ennakoituja<br />

vaikutuksia on tarkasteltu toimintasektoreittain:<br />

maankäyttö,<br />

liikenne, verkostot ja joukkoliikenne,<br />

rakentaminen, vesi- ja jätehuolto,<br />

energiahuolto, pelastustoimi<br />

ja turvallisuus, sosiaali- ja<br />

terveystoimi sekä yleiset yhteiset<br />

toimet.<br />

Ilmastonmuutoksen hillinnän<br />

ja sopeutumisen tulisi olla<br />

keskeisenä lähtökohtana kaikessa<br />

yhdyskuntien suunnittelussa,<br />

rakentamisen ohjauksessa ja infrastruktuurin<br />

kehittämisratkaisuissa.<br />

Viranomaisten yhteistyötä<br />

kriisiviestinnässä on kehitettävä.<br />

Sopeutuminen kaupunkiseudulla<br />

edellyttää osaamisen lisäämistä<br />

sekä kaupunkien rakenteen<br />

että toimintojen suunnittelussa.<br />

Seudun yhteiset linjaukset<br />

rannikkoalueiden rakentamisesta<br />

ja tulvasuojauksen periaatteista<br />

raja-alueilla ovat välttämättömät;<br />

maankäytön suunnittelussa<br />

tulee varautua ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksiin ja riskeihin. Pääkaupunkiseudun<br />

yhteiset määräykset<br />

hulevesien imeytyksestä ja<br />

vesien johtamisesta on myös katsottu<br />

tarpeelliseksi.<br />

Ilmastonmuutos<br />

valmiussuunnitelmaan<br />

Ilmastonkestävään rakentamiseen<br />

tarvitaan ohjeet, joka tarkoittaa<br />

konkreettisia neuvoja<br />

tuulisuuden huomioimisesta,<br />

tulvista, merenpinnan noususta,<br />

kosteudesta ja julkisivuille<br />

asetettavista säänkestävyyden<br />

kriteereistä. Tulva-, rankkasade-,<br />

eroosio- ja sortumariskien huomioonottamiseksi<br />

verkostojen ja<br />

laitosten kunnossapidossa ja sijoittamisessa<br />

tulee niin ikään laatia<br />

ohjeistus.<br />

Pelastustoimen ja turvallisuuden<br />

osalta on tarpeen laajentaa<br />

poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa<br />

ottamalla ilmastonmuutos<br />

ja sen aiheuttamat vaikutukset<br />

ja riskit huomioon. Sosiaalitoimen<br />

osalta tuli esille tarve ohjeistaa<br />

asukkaita ja erityisryhmiä<br />

poikkeustilanteissa toimimisesta<br />

(helleaallot) ja selvittää vastuut<br />

ja yhteistyötarpeet viranomaisten<br />

kesken. Ilmastonmuutoksen vaikutukset<br />

ilmanlaatuun ja terveyteen<br />

on myös syytä selvittää.<br />

Strategialuonnos<br />

lausuntokierrokselle<br />

Edellä mainitut toimenpiteet ovat<br />

osa ilmastonmuutoksen sopeutumisen<br />

strategiatyön luonnosvaiheessa<br />

esille tulleista pääkaupunkiseudun<br />

yhteisistä toimista.<br />

Strategialuonnos on parhaillaan<br />

menossa HSY:n hallituksen käsittelyyn<br />

ja se lähetetään esittely- ja<br />

lausuntokierrokselle kaupungeille<br />

ja sidosryhmille alkuvuodesta<br />

2011. Tavoitteena on täydentää<br />

strategiaa palautteen ja tehtävien<br />

lisäselvitysten pohjalta siten,<br />

että se valmistuu 2011 loppuun<br />

mennessä.<br />

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumisen<br />

strategiassa keskitytään suunniteltuun<br />

ja ennakoivaan sopeutumiseen.<br />

Osa toimista on myös reaktiivista<br />

vahinkojen korjaamista.<br />

Aikajänne kattaa sekä lähitulevaisuuden<br />

varautumisen että<br />

pidempiaikaiset, vuoteen 2050 ja<br />

2100 ulottuvat seuraukset. Päämääränä<br />

on pääkaupunkiseudun<br />

ilmastonkestävyyden vahvistaminen.<br />

<br />

www.hsy.fi/ilmastonmuutos<br />

Lähteet:<br />

IPCC 2007. Climate Change 2007. The<br />

Physical Science Basis. Cambridge University<br />

Press.<br />

Le Quéré ym. 2009. The Copenhagen<br />

Diagnosis. Updating the world on the<br />

Latest Climate Science. The University<br />

of New South Wales Climate Change<br />

Research Centre (CCRC). Sydney,<br />

Australia.<br />

Räisänen, J. 2010a. Ilmastonmuutos ja<br />

heinäkuun helteet. www.atm.helsinki.<br />

fi/~jaraisan/Heinakuu2010.<strong>pdf</strong><br />

Veijalainen, N., Sippel; K. ja Vehviläinen,<br />

B. 2009. Tulvien muuttuminen<br />

Vantaanjoella ja Espoonjoella. Osa B.<br />

Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu<br />

– Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä.<br />

HSY:n julkaisuja 3/2010.<br />

Venäläinen, A., Johansson, M., Kersalo,<br />

J., Gregow, H., Jylhä, K., Ruosteenoja,<br />

K., Neitiniemi-Upola, L., Tietäväinen, H.<br />

ja Pimenoff, N. 2009. Pääkaupunkiseudun<br />

ilmastotietoja ja skenaarioita. Osa<br />

A. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu<br />

– Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä.<br />

HSY:n julkaisuja 3/2010.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Valoa kansalle<br />

Suomen kristikansa tuntee hyvin<br />

profeetta Jesajan, jonka<br />

jouluevankeliumi alkaa seuraavasti:<br />

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,<br />

näkee suuren valon. Niille, jotka<br />

asuvat kuoleman varjon maassa,<br />

loistaa kirkkaus.” (Jes 9:1).<br />

Monet kaupunkimme ovat oivaltaneet<br />

maallisenkin valon merkityksen,<br />

kärjessä ehkäpä Jyväskylä<br />

ja Tampere.<br />

Kynttilä ei kauas kanna<br />

Reino Kalliola kuvaa mainiossa<br />

kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen<br />

vaihtelussa (WSOY 1951),<br />

että talvella ”pitkät aamu- ja iltahämärät<br />

koettavat kurkottaa yhteen<br />

ja syvimpään pimeyteen sytyttää<br />

ihmislapsi joulukynttilänsä”.<br />

Mutta vaikka kynttilä eli kandela<br />

on valovoiman yksikkö, niin pienihän<br />

se on. Ennen vanhaan, kun<br />

juhlaillalliset syötiin kynttilöiden valossa,<br />

oli tapana vielä pelata kynttilän<br />

pituudella. Jos vieraat eivät<br />

olleet mieluisia, valittiin lyhyempi<br />

kynttilä. Ymmärsivät poistua, kun<br />

tuli pimeää.<br />

Sähkövalon keksiminen teki<br />

Thomas Edisonin hehkulampusta<br />

innovaation symbolin, jota edelleenkin<br />

käytetään. Rinnalle on tullut<br />

himmeitä energiansäästövaloja.<br />

Ehkä palaamme takaisin viihtyisään<br />

mutta pimeään keskiaikaan.<br />

Valo tuo turvallisuutta<br />

Pelon maantiedettä on tutkittu, ja<br />

yhdeksi sen päätekijäksi on havaittu<br />

pimeys. Anja Kauranen kirjoitti<br />

sillä nimellä jännärin jo 1995. Sen<br />

mukaan pimeydessä pesii outoja<br />

voimia, koska petoja piilee sekä<br />

luonnossa että meidän ihmispolojen<br />

sydämissä. Jokaisella on joitakin<br />

kokemuksia, että pimeys kauhistaa.<br />

Liikenteessä runsas valon käyttö<br />

on itsestäänselvyys. Sitä tarvitaan<br />

ajovaloihin, hälytysvaloihin ja<br />

pimeässä näkymiseen. Tievalaistus<br />

on tärkeä turvallisuustekijä, koska<br />

se auttaa erottamaan käypäläiset<br />

ja muut esteet siluetteina. Belgiassa<br />

kaikki moottoritiet on valaistu,<br />

vaikkei siellä ole talvisaikaan edes<br />

niin pimeää kuin pohjoisempana.<br />

Valokaupungit<br />

”Nykyajan suurkaupunki on väljä<br />

ja valoisa. Valaistut loistokadut ja<br />

aukiot symboloivat ahtauden voittamista”,<br />

kirjoitti Paul Tillich jo<br />

1928 (ks. kolumnia Kaupungin valot,<br />

Kunnalliselämä 8/1999).<br />

Muita väheksymättä voi Suomen<br />

kaupungeista nostaa esille Jyväskylän<br />

ja Tampereen. Ensin mainittu<br />

kertoo olevansa Suomen paras taajamavalaistuksen<br />

oivaltaja. Jyväskylässä<br />

on jo yli 60 upeata valaistuskohdetta,<br />

joita kehittävät yritykset<br />

ja kiinteistönomistajat yhdessä<br />

kaupungin kanssa. Valon kaupunki<br />

-tapahtuma järjestetään siellä syyslokakuussa<br />

iltojen pimetessä.<br />

Tampere taas pitää valoviikkoja.<br />

Parhaillaan on menossa numero<br />

45, joka alkoi 29.10. ja päättyy<br />

6.1. Valot syttyvät klo 15–16.30 ja<br />

sammuvat 22.30. Idean toi Tampereelle<br />

kaupunginjohtaja Erkki Napoleon<br />

Lindfors käytyään ystävyyskaupunki<br />

Essenissä 1965. Kuten<br />

Jyväskylässä, myös Tampereella<br />

Valoviikot ovat näyttävä osoitus<br />

monien osapuolten yhteistoiminnasta.<br />

Lopuksi mainittakoon, että Tampereella<br />

vuoden 2010 Valon neito<br />

on Melinda Sulkama, 24-vuotias<br />

teatteritaiteen ja kirjallisuuden kandidaatti<br />

Nokialta.<br />

Pekka Rytilä on<br />

72-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Tampereen valoviikot järjestetään tänä vuonna 45. kerran.<br />

Valot palavat lokakuun lopusta loppiaiseen.<br />

Jyväskylä toimii tiennäyttäjänä Valon kaupunki -teemassa.<br />

Kompassi-valoteos sopii hyvin kuvaan.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

19

Joensuulaiset valitsivat uudistettavan valaisukohteen<br />

VÄHÄISEN KULUTUKSEN<br />

Kaupunkilaiset saivat<br />

valita uudistettavan valaisukohteen<br />

Joensuussa.<br />

Voittajakohteeseen<br />

saatiin kaupungin ja<br />

Fortumin yhteistyöllä<br />

parempi valaistus, joka<br />

kuitenkin kuluttaa sähköä<br />

huomattavasti aikaisempaa<br />

vähemmän.<br />

TEKSTI Ville Moilanen<br />

KUVAT Tomi Parkkonen<br />

Joensuun Utrassa sijaitsevan<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylä on reunustettu punamustilla<br />

valaisinpylväillä. Maahan upotetut<br />

valaisimet poimivat pimeydestä<br />

esiin väylän kiinnekohdiksi<br />

määriteltyjä mäntyjä. Kontrasti<br />

aikaisempaan kolkkoon ja heikkotehoiseen<br />

valaistukseen on<br />

melkoinen.<br />

Ahdinpuiston väylä sijaitsee<br />

Utran koulun läheisyydessä, ja se<br />

on koululaisten kovassa käytössä.<br />

– Pitkä ja metsän keskellä kulkeva<br />

kevyen liikenteen väylä oli<br />

pimeään aikaan luotaantyöntävä,<br />

lapsista jopa pelottava. Nyt<br />

tilanne on selkeästi parempi,<br />

Joensuun kaupungin tekninen<br />

Tasolasillisten valaisimien punamustahopeinen<br />

väritys on poimittu<br />

Joensuun vaakunan värimaailmasta.<br />

Ahdinpuiston punaiset teräskartiopylväät<br />

muodostavat valaistuina näkymään pystysuuntaisen<br />

aiheen, joka helpottaa väylän muodon<br />

hahmottamista myös kauempaa.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VALAISTUS<br />

– Fortum maksoi viulut, kaupunki vastaa ylläpidosta<br />

VAALIVOITTAJA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

21

Uudet valot tuovat pimeässä leikkipuiston ylle satumaisen hohteen.<br />

Leikkipuiston valaisimet ovat<br />

kuin oksilla istuvia lintuja.<br />

johtaja Anu Näätänen sanoo.<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylä on lähes kilometrin pituinen.<br />

Kun väylän valaistuksen<br />

uudistamista ryhdyttiin suunnittelemaan,<br />

samassa yhteydessä<br />

päädyttiin parantamaan myös<br />

väylän varrella sijaitsevan Kiikarikadun<br />

leikkipuiston valaistusta.<br />

Puisto oli aikaisemmin valaistu<br />

ainoastaan yhdellä valaisimella.<br />

Leikkipuiston uudella valaistuksella<br />

haluttiin parantaa turvallisuutta<br />

ja tarjota erilainen pimeän<br />

ajan leikkiympäristö lapsille.<br />

Uudet valot tuovat pimeässä leikkipuiston<br />

ylle satumaisen hohteen.<br />

Valokiilat poimivat satunnaisia<br />

yksityiskohtia. Myös puiston<br />

vieressä olevat komeat männyt<br />

kohoavat valaistuina uuteen<br />

mittakaavaan. Leikkipuiston valaistus<br />

koostuu leikkisistä punaisista<br />

pylväistä, joissa valaisimet<br />

ovat kuin oksilla istuvia lintuja.<br />

Ei pelkkä valaistu väylä<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylälle laitettiin sinkityt, punaiseksi<br />

maalatut teräskartiopylväät.<br />

Viisi metriä korkeiden pylväiden<br />

päissä on 35 W monimetallilampulla<br />

toteutetut mustat valaisimet,<br />

joissa on hopeinen reunus.<br />

Valaistuksen suunnitellut Valoa<br />

design Oy haki väreillä yhteyttä<br />

Joensuun kaupungin vaakunan<br />

väreihin.<br />

Valaistuina punaiset pylväät<br />

muodostavat näkymään pystysuuntaisen<br />

aiheen, joka helpottaa<br />

väylän muodon hahmottamista<br />

myös kauempaa.<br />

Valaisimet ovat tasolasillisia,<br />

jolloin valtaosa valosta suuntautuu<br />

hallitusti väylälle, eikä näkymään<br />

muodostu näkemistä häiritseviä<br />

häikäisypisteitä kuten<br />

vanhassa valaistuksessa. Kokonaisuudessaan<br />

ulkoilureittiä haluttiin<br />

korostaa ympäristönä, ei<br />

vain valaistuna väylänä.<br />

Kulutus vähenee<br />

kolmanneksen<br />

Ahdinpuiston ja Kiikarikadun<br />

leikkipuiston uusi valaistus tuo<br />

käyttäjille enemmän valoa, mutta<br />

samalla se kuluttaa entistä vähemmän<br />

sähköä. Uusien väylävalaisimien<br />

vaatima lampputeho on<br />

vain 35 wattia, mikä on vähemmän<br />

kuin kotitalouksissa käytetty<br />

hehkulamppu.<br />

Kokonaisuudessaan väylän<br />

energiankulutus pienenee puoleen<br />

aiemmasta. Kun laskelmissa<br />

otetaan huomioon myös leikkipuiston<br />

uudet valaisimet, kokonaiskulutus<br />

vähenee silti yli<br />

30 prosenttia.<br />

Laskelmien mukaan hankintahinnaltaan<br />

hieman kalliimmat<br />

pienitehoiset valaisimet maksavat<br />

itsensä energiasäästön myötä takaisin<br />

noin viidessä vuodessa, jos<br />

niiden energian kulutusta verrataan<br />

edullisempiin, mutta suuritehoisempiin<br />

perusmalleihin.<br />

– Ahdinpuisto on hyvä esimerkki<br />

siitä, ettei pienempi energiankulutus<br />

tarkoita huonompaa<br />

valaistusta. Lamput ovat kehittyneet<br />

niin paljon, että turvallisia<br />

ja viihtyisiä kaupunkiympäristöjä<br />

on mahdollista rakentaa myös<br />

energiatehokkaasti, toteaa johtaja<br />

Katarina Ylikorkala Fortumista.<br />

Fortum rahoitti ja toteutti,<br />

kaupunki ylläpitää<br />

Joensuun kaupunki ja Fortum toteuttivat<br />

uuden valaistuksen yhteistyössä.<br />

Fortum vastasi hankkeen<br />

rahoittamisesta ja toteutuksesta,<br />

kaupunki puolestaan vastaa<br />

ylläpidosta. Tempaus oli osa Fortumin<br />

Valovaalit-konseptia, joka<br />

on toteutettu myös Tukholmassa<br />

ja Loviisassa.<br />

Ideana on kysyä kaupunkilaisilta,<br />

mihin kohteeseen he haluavat<br />

parempaa valaistusta. Joensuun<br />

Valovaaleissa oli ehdolla<br />

neljä kaupungin teknisen viraston<br />

ja Fortumin valitsemaa kohdetta<br />

ympäri kaupunkia.<br />

Joensuulaiset osoittautuivat<br />

aktiivisiksi vaikuttajiksi. Vuosi<br />

sitten syksyllä pidetyissä vaaleissa<br />

äänensä antoi kuukauden<br />

aikana reippaasti yli 8 000 kaupunkilaista.<br />

Kisa oli myös tiukka. Loppujen<br />

lopuksi eroa jäi toiseksi tulleeseen<br />

Pielisjoen itärannalla sijaitsevaan<br />

Sillankorvanpuistoon<br />

vain kolmen äänen verran.<br />

– Oli ilo huomata, että kaupunkilaiset<br />

olivat aktiivisia ja halusivat<br />

vaikuttaa omien asuinalueittensa<br />

viihtyisyyteen. Valovaalitempaus<br />

oli kokonaisuutena hyvä<br />

esimerkki toimivasta kunnan<br />

ja yrityskentän yhteistyöstä, jonka<br />

avulla myös kuntalaiset saivat<br />

äänensä kuuluviin, tekninen johtaja<br />

Anu Näätänen toteaa.<br />

Kaupunkilaisten vaikuttaminen<br />

ei loppunut pelkkään kohteen<br />

valintaan. Joensuulaisille<br />

järjestettiin kuluneena syksynä<br />

kirjoituskilpailu, jossa haettiin<br />

ajatuksia valosta. Parhaat tekstit<br />

kaiverretaan pysyvästi Ahdinpuiston<br />

valaisinpylväisiin.<br />

Fortum ja Joensuun kaupunki<br />

järjestivät Ahdinpuiston avajaisjuhlan<br />

29.11. <br />

Empowerin Timo Turunen tarkastaa, että maahan upotetut valaisimet<br />

on asennettu turvallisesti.<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />

osaamisemme ja kokemuksemme<br />

käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />

parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Taustallamme ovat tunnetut<br />

merkkituotteet, joiden<br />

tuotekehitys on jatkuvaa<br />

ja systemaattista.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

Kysy lisää!<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi

Vanha HKP-valaisin käyttää 110-wattista suurpainenatriumlamppua, ja suuren opaalipintansa<br />

vuoksi valaisin voi pimeähkössä asuinalueympäristössä näyttää ja tuntua hyvin häikäisevältä.<br />

Kaupungin 4,1 miljoonan euron hankkeessa uusitaa<br />

JYVÄSKYLÄ VAIHTAA ulko<br />

Jyväskylässä on lähes<br />

30 000 valopistettä,<br />

joista puolessa on käytetty<br />

lähivuosina markkinoilta<br />

poistuvaa valaistustekniikkaa.<br />

Uusimista<br />

vaativa laitteisto<br />

yhdistettynä kaupungin<br />

energiansäästötavoitteisiin<br />

ja katuvalojen<br />

ohjausjärjestelmän uusimistarpeeseen<br />

polkaisi<br />

käyntiin Ympäristöystävällinen<br />

ulkovalaistus<br />

-hankkeen.<br />

● Annukka Larsen<br />

valaistuskoordinaattori<br />

Valon kaupunki -hanke<br />

Jyväskylän kaupunki<br />

Kaupunkirakennepalvelut<br />

Yhdyskuntatekniikka<br />

Jyväskylän kaupunki liittyi<br />

2009 alussa kuntien energiatehokkuussopimuksen<br />

piiriin. Tavoitteena<br />

on saavuttaa yhdeksän<br />

prosentin energiansäästö 2016<br />

mennessä. Ulkovalaistuksesta<br />

vastaava kaupunkirakennepalveluiden<br />

yhdyskuntatekniikan<br />

vastuualue käynnisti 2008 lopulla<br />

Ympäristöystävällinen ulkovalaistus<br />

-hankkeen.<br />

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa<br />

vielä yhdeksää prosenttiakin<br />

suurempi energiansäästö.<br />

Säästöt syntyvät uusien suunnitteluohjeistusten<br />

mukaisilla,<br />

energiatehokkaasti toteutetuilla<br />

valaistuksilla sekä uuden ohjausjärjestelmän<br />

avulla.<br />

Ympäristöystävällinen ulkovalaistus<br />

-projekti päätettiin toteuttaa<br />

ESCO-hankkeena. Yhteistyökumppaniksi<br />

valittiin ohjausjärjestelmäasiantuntija<br />

C2 Information<br />

Systems Oy. Valaistussuunnittelun<br />

asiantuntijana toimii Sito<br />

Oy. ESCO-hankkeelle ominaista<br />

on se, että yhteistyökumppani<br />

varmistaa omalla toiminnallaan<br />

säästöjen syntymisen. Kaupungille<br />

toteutusmallin tekee järkeväksi<br />

myös hankittavan kaluston<br />

leasing-järjestely.<br />

Hankkeelle haettiin TE-keskukselta<br />

(nyk. ELY-keskus) energiatukea.<br />

Niin sanottu ”energiatehokkuussopimukseen<br />

liittyvä<br />

säästöinvestointituki” on tässä<br />

tapauksessa 30 prosenttia hankkeen<br />

hyväksytyistä kustannuksista.<br />

Ilman tukea hanke ei olisi toteutunut<br />

näin laajana, ja karsittunakin<br />

se olisi jouduttu jakamaan<br />

usealle vuodelle.<br />

Kaupunki asetti projektin tavoitteet,<br />

ja yhteistyökumppanit<br />

tutkivat niiden toteutumismahdollisuudet.<br />

Jo alussa oli selvää,<br />

että säästöjä saataisiin aikaan ja<br />

samalla parannettaisiin valaistuksen<br />

laatua.<br />

Viisi testialuetta<br />

Jyväskylä on taajamavalaistuksen<br />

edelläkävijä Suomessa, joten<br />

hanketta ei lähdetä toteuttamaan<br />

vain energiansäästön lähtökohdasta.<br />

Toteutuksessa pyritään ottamaan<br />

huomioon myös kuntalaisten<br />

mielipiteet ulkovalaistuksen<br />

ohjauksesta kuten kesäkat-<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VALAISTUS<br />

Uudet valaisimet on asennettu lähes poikkeuksetta vanhoihin jalustoihin ja pylväisiin. Valaisin on<br />

häikäisemätön, ja siinä on 50-wattinen suurpainenatriumlamppu.<br />

Osittaista sammutusta<br />

kannatetaan<br />

Kuukauden kestänyt testaus jakoi<br />

asukkaiden mielipiteet, sillä noin<br />

puolet kaupungille tulleesta palautteesta<br />

oli positiivista, puolet<br />

negatiivista.<br />

Alustava vastausten analysointi<br />

osoittaa kyselyn antavan mukavasti<br />

suuntaa ohjauksen mallille.<br />

Enemmistö (62 %) haastatelluisn<br />

14 500 valopistettä<br />

valaistuksensa parempaan<br />

JYVÄSKYLÄN ULKOVALAISTUS-<br />

JÄRJESTELMÄN LÄHTÖTILANNE<br />

■ Valopisteitä 30 000 kpl<br />

■ Energiankulutus 15 000 MWh / vuosi<br />

■ Polttoaika 3 700 h / vuosi<br />

■ Huoltokustannukset 1 000 000 € / vuosi<br />

■ Suuri osa olemassa olevasta kalustosta 1980-luvulla rakennettua<br />

PROJEKTIN TAVOITTEET 2009–12<br />

■ Uusi käyttäjälähtöinen valaistuksen ohjausjärjestelmä<br />

■ Tasainen ja häikäisemätön katuvalaistus<br />

■ EU-direktiivien mukaiset, ympäristöystävälliset valonlähteet<br />

■ Lamppujen käyttöiän pidentäminen ohjausjärjestelmän avulla<br />

■ Käytettävien valaistussuositusten päivittäminen<br />

■ Valaistuksen ja sähköistyksen suunnittelun ohjeistaminen<br />

■ Vähintään yhdeksän ja myöhemmin 35 prosentin säästö ulkovalaistuksen<br />

energiankulutuksesta<br />

koista ja yösammutuksista.<br />

Projektiin valittiin viisi testialuetta,<br />

joilla vaihdettiin uusiin<br />

kaikki vanhat elohopeahöyrylamppuvalaisimet,<br />

lähes<br />

4 500 kappaletta. Valaisimiin<br />

oli jo kymmenen vuotta sitten<br />

otettu käyttöön korvaavat suurpainenatriumlamput<br />

(Sylvania<br />

EcoArc).<br />

Vaihtotyön pohjana olivat<br />

valaistussuunnittelijan tekemät<br />

suunnitelmat ja valaistuslaskelmat.<br />

Samalla asennettiin koko<br />

kaupunkiin uusi, älykäs ohjausjärjestelmä,<br />

jolla valaistusta pystyttiin<br />

ohjaamaan tehokkaammin<br />

kuin aikaisemmin. Kaikki<br />

asennukset tehtiin 2010 aikana.<br />

Loputkin 10 000 valaisinta uusitaan<br />

mahdollisimman pian.<br />

Testialueilla kokeiltiin mm.<br />

viivästää sytytystä ja varhaistaa<br />

sammutusta puolella tunnilla,<br />

eripituisia yösammutuksia<br />

eri kellonaikoihin sekä osittaista<br />

lamppujen sammutusta. Asukkaille<br />

tehtiin kokeiluja koskeva<br />

puhelinkysely, johon pääsi vastaamaan<br />

myös verkossa. Vastauksia<br />

saatiin yhteensä hieman<br />

yli tuhat.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

25

VALAISTUS<br />

ta hyväksyy valojen sammuttamisen<br />

energiansäästösyistä ja suuri<br />

osa (80 %) kertoo, ettei oma liikkuminen<br />

muuttuisi, jos kokeilua<br />

jatketaan. Esimerkiksi aamuyöllä<br />

viiden ja kuuden välillä valoja<br />

ei voida sammuttaa, mutta puolet<br />

haastatelluista ei piittaisi, jos valot<br />

sammutetaan arkena yhden ja<br />

viiden välillä.<br />

Palaute kertoo myös sen, että<br />

valaistusta ei tule vähentää<br />

vielä lokakuun alussa vaan vasta<br />

myöhemmin, kun pimeys alkaa<br />

aiemmin iltapäivällä ja ihmiset<br />

ovat jo tottuneet pimeään vuodenaikaan.<br />

Eniten hyväksyntää sai osittainen,<br />

vaiheittain tapahtuva sammutus,<br />

jota kannatti 80 prosenttia<br />

haastatelluista. Kesäkatkon<br />

hyväksyy 97 prosenttia. Tarkemman<br />

analyysin kautta työstetään<br />

ohjaamisen malli, joka otetaan<br />

käyttöön koko kaupunkiin.<br />

Merkittävää oli myös se, että<br />

suuri osa vastaajista oli huomannut<br />

valaistuksen laadun parantuneen.<br />

Uusien valaisinten valonjako<br />

on häikäisemätön ja valon värisävy<br />

lämmin.<br />

Toimintamalli muidenkin<br />

hyödynnettävissä<br />

Aivan hankkeen aluksi tehtiin<br />

energiakatselmus, jonka avulla<br />

saatiin selville ulkovalaistuksen<br />

energiansäästöhankkeen ensisijaiset<br />

toimenpiteet. Katselmuksen<br />

jälkeen lähdettiin tarkempaan<br />

hankesuunnitteluun ja toteutusvaiheeseen.<br />

Säästöt syntyvät melko perinteisin<br />

keinoin. Uusia tekniikoita,<br />

kuten led-valaisimia tai induktiolamppuja<br />

ei nyt otettu käyttöön.<br />

Projektin osana luodaan valtakunnallisesti<br />

hyödynnettävä toimintamalli,<br />

jolla tuetaan kestävän<br />

kehityksen periaatteita ulkova-<br />

TAVOITELTAVAT SÄÄSTÖT<br />

MWH %<br />

Säästöt 4 500 valonlähteen vaihtamisella 1 171 8<br />

Säästöt uuden ohjausjärjestelmän avulla: kesäkatko<br />

732 5<br />

(arvio 5 %)<br />

Säästöt uuden ohjausjärjestelmän<br />

avulla: muut sammutukset ja viivästykset<br />

(arvio 10 %)<br />

1 465 10<br />

Kokonaissäästö vuodessa 3 368 23<br />

Energiansäästö/vuosi 23 %<br />

Energiansäästö euroissa (0,1 €/kWh)/vuosi 336 800 €<br />

Takaisinmaksuaika/vuosia 6<br />

Lisäksi arvioidaan, että huoltokuluissa säästetään vuosittain 3–5 % eli<br />

30 000–50 000 € uudistuksen myötä.<br />

Verrataan vuoden 2005 energiankulutukseen: 14 645 MWh / vuosi.<br />

Säästötavoite energiatehokkuussopimuksen mukaan 9%.<br />

Kun kaikki 14 500 valaisinta on vaihdettu, säästöt nousevat yli 35 %:n.<br />

Valaistuksen riittävyyttä tutkittiin myös kuvantavalla valaistusmittauksella.<br />

Tässä Mitaten Oy:n tuottama väärävärikuva ja mittausdata<br />

Naattiantieltä, jonne vaihdettiin uudet 100-wattiset valaisimet<br />

vanhojen 250-wattisten tilalle.<br />

laistuspalveluja järjestettäessä.<br />

Toimintamalli esitellään sen<br />

valmistuttua muun muassa alan<br />

julkaisuissa sekä kaupungin verkkosivuilla.<br />

Jyväskylässä toivotaan,<br />

että yhä useampi kaupunki lähtisi<br />

kehittämään ulkovalaistusta<br />

ympäristöystävällisempään suuntaan.<br />

Se helpottaisi kokemusten<br />

vaihtoa ja toteutustapojen kehittämistä.<br />

Säästöt selviävät<br />

vuoden kuluttua<br />

Todelliset, testialueilla valaisinvaihdoista<br />

koituvat säästöt saadaan<br />

selville vasta 2011 lopulla.<br />

Laskennallisesti on osoitettu,<br />

että ensimmäisten 4 500 valaisimen<br />

vaihto säästää noin 8 prosenttia<br />

ulkovalaistuksen energiankulutuksesta.<br />

Ohjausjärjestelmän<br />

avulla tavoitellaan 10–15<br />

prosentin säästöjä.<br />

Koko hankkeen energiasäästöt<br />

ja takaisinmaksuajat selviävät<br />

vuoden kuluttua siitä, kun kaikki<br />

14 500 valaisinta on vaihdettu.<br />

Myös ohjausjärjestelmä on silloin<br />

ollut toiminnassa riittävän kauan.<br />

Mikäli tehostamistoimenpiteitä<br />

ei tehdä, ulkovalaistuksen energian<br />

kulutus nousee 2016 mennessä<br />

noin yhdeksän prosenttia.<br />

Koko Ympäristöystävällinen<br />

ulkovalaistus -hankkeen kustannusarvio<br />

oli 3,7 miljoonaa euroa.<br />

Ensimmäiseen vaiheeseen, jossa<br />

vaihdetaan uuteen ohjausjärjestelmään<br />

ja uusitaan 4 500 valaisinta,<br />

kuluu arviolta 2,1 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Lähtökohtaisesti pylväitä, jalustoja<br />

tai valaisinvarsia ei ole<br />

budjetoitu vaihdettaviksi. Sähköturvallisuuden<br />

kannalta vaarallisia<br />

sähkökeskuksia oli niinkin<br />

paljon kuin 42, ja niiden uusimisesta<br />

tuli huomattava lisäkustannuserä.<br />

Kaupunki kilpailutti valaisinhankintaurakat,<br />

jolloin valaisimen<br />

hankintahinta saatiin mahdollisimman<br />

edulliseksi. Asennettu<br />

valaisinkalusto myydään<br />

rahoitusyhtiölle, jolle maksetaan<br />

leasing-perusteisia maksuja.<br />

Kustannuksia tulee vielä loppujen<br />

10 000 valaisimen vaihdosta<br />

sekä suunnitteluohjeistusten<br />

ja ohjauksen mallin työstämisestä.<br />

Niihin arvioidaan kuluvan<br />

kaksi miljoonaa euroa tällä<br />

toimintamallilla, jolloin kustannusarvio<br />

kohoaa 4,1 miljoonaan<br />

euroon. Takaisinmaksuaika koko<br />

hankkeella on viidestä seitsemään<br />

vuoteen. <br />

Lisätietoa:<br />

apulaiskaupungininsinööri Kari Ström,<br />

puh. 050 60943, kari.strom@jkl.fi<br />

Taustaa: Jyväskylän Valon kaupunki<br />

-hankkeen tavoitteena on kehittää ulkovalaistuskulttuuria<br />

ja ennen kaikkea<br />

energiatehokasta ja toimivaa, mutta<br />

myös esteettistä valaistusta. Hankkeen<br />

onnistumisesta kertoo mm. Jyväskylän<br />

syksyllä 2009 saama kansainvälinen<br />

city.people.light -palkinto.<br />

VALAISTUSTEKNISET MUUTOKSET<br />

■ Elohopeahöyrylamput korvattu pääosin suurpainenatriumlampuilla.<br />

■ Käytetty pienempiä lampputehoja kuin aiemmin vastaavissa kohteissa<br />

(toimivuus tarkistettu paikan päällä silmämääräisesti ja valaistuslaskennan<br />

avulla, tehtiin myös valaistusmittaus kuvantavalla mittaustavalla).<br />

■ Pylväitä, vaakavarsia ja jalustoja ei juurikaan ole tarvinnut vaihtaa.<br />

■ Periaatteena on käyttää asuntokaduilla 50 W:n, kokoojakaduilla<br />

70 W:n ja pääkaduilla 100 tai 150 W:n suurpainenatriumlamppuja.<br />

OHJAUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS<br />

■ Ennen ohjattiin Melkoilla ja hämäräkytkimillä.<br />

■ Keskuksia yhteensä 451, joista sähköturvallisuuden kannalta vaarallisina<br />

uusittu 42.<br />

■ Uuden, älykkään C2 SmartLight -katuvalojen ohjausjärjestelmän<br />

käyttöönotto.<br />

■ Testialueilla kokeiltu erilaisia ohjausmalleja, joista valitaan kuntalaisten<br />

hyväksymä ja eniten säästävä malli.<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Vahdinvaihto SKTY:ssä, YT11 Turussa, KunFo uudistuu...<br />

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET<br />

IFME 2012<br />

Helsinki, <strong>Fi</strong>nland<br />

JUNE 4–7<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 462 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Aurajoen rannat ovat taas vehreimmillään ensi toukokuussa, kun Turussa on YT11-näyttely ja<br />

Kuntatekniikan päivät.<br />

Vuosi 2010 vetää viimeisiään,<br />

ja ovella kolkuttaa jo seuraava.<br />

Uusi vuosi tuo taas mukanaan<br />

uusia tuulia. Hallituksen erovuorossa<br />

ovat Vehkakosken Jouko<br />

Espoosta, Salon Jussi Lappeenrannasta<br />

ja Pyssysalon Tero<br />

Skanskalta.<br />

Tämä troikka on todella hyvällä<br />

otteella ollut mukana hallitustyöskentelyssä,<br />

SUURET kiitokset<br />

siitä. Jouko ja Jussi ovat jo<br />

tähän lehteen kirjoittaneet omat<br />

”testamenttinsa”, Terolta sellainen<br />

on tulossa ensi vuoden ensimmäiseen<br />

numeroon.<br />

Edellä mainitun troikan poistuessa<br />

kaukaloon hyppää seuraava<br />

hyökkäysketju eli Longan<br />

Heikki toiseksi varapuheenjohtajaksi<br />

ja jäseniksi Jyrki Mattila<br />

Hyvinkäältä sekä Pekka Virkamäki<br />

Vantaalta. Tervetuloa mukaan<br />

joukkueeseen, ja toivottavasti<br />

”tehot” ovat samaa luokkaa<br />

kuin kaukalon jättäneillä!<br />

Merosen Jyrkin pitkä pesti<br />

loppusuoralla<br />

Edellisessä lehdessä kerrottiinkin<br />

jo, että Merosen Jyrki lopettaa<br />

12 vuotta pitkän pestinsä<br />

toiminnanjohtajana ja allekirjoittanut<br />

ottaa vuodenvaihteessa<br />

ohjakset itselleen. Jyrkin ansioita<br />

ei voi kieltää, hän on hoitanut<br />

pestinsä aivan erinomaisesti omalla<br />

”jyrämäisellä” tavallaan. Jyrä on<br />

vuosien varrella myös toiminut päätoimittajana,<br />

saanut aikaiseksi Kuntatekniikan<br />

Foorumin KunFon – listaa<br />

voisi jatkaa loputtomiin.<br />

Jyrki onkin luvannut kirjoittaa<br />

vuosistaan SKTY:n peräsimessä<br />

seuraavaan lehteen. Todella isolla<br />

sydämellä Jyrä on mukana kuvioissa<br />

ollutkin, ja aivan erityisen suuret<br />

kiitokset hänelle siitä.<br />

Uudistunut KunFo<br />

valmistuu Turun päiville<br />

Toukokuussa 2011 on jälleen vuoden<br />

suurtapahtuma – YT11-näyttely<br />

– tällä kertaa Turussa 18.–20.5.<br />

Samaisessa Turussa ovat tietenkin<br />

myös meidän omat Kuntatekniikan<br />

päivämme 19.–21.5.<br />

KunFoa uusitaan parhaillaan,<br />

ja Turun päiviin mennessä KunFo<br />

Danne vuodenvaihteen<br />

tunnelmissa.<br />

II:n pitäisi jo olla valmis. IFME2012-<br />

kongressin järjestelyissä aletaan pistää<br />

isompaa vaihdetta päälle (kesäkuu<br />

2012 on lähempänä kuin<br />

luulisikaan). Kovaa vauhtia, mutta<br />

toivottavasti ei niinkään vaarallisia<br />

tilanteita on lähitulevaisuudessa luvassa<br />

siis.<br />

SKTY:n sivut<br />

Vätön Jyrkin vastuulle<br />

Uutena asiana vuodenvaihteen jälkeen<br />

tulee myös se, että tämän<br />

lehden SKTY-sivut ja niiden toimittaminen<br />

tulee olemaan Vätön Jyrkin<br />

vastuulla. Ehdottoman kivaa<br />

työtä näiden juttujen kirjoittaminen<br />

ja kasaaminen on viime vuosina<br />

ollut.<br />

Tästä pitää kiittää niin nykyistä<br />

kuin edellistäkin päätoimittajaa eli<br />

Paavo Taipaletta ja Liisi Vähätaloa.<br />

Erityiset kiitokset Pirjo Valtakarille,<br />

joka on auttanut minua<br />

tehtävässäni ja saanut SKTY:n sivut<br />

näyttämään suorastaan huippuhyviltä.<br />

– KIITOS, I couldn’t have done<br />

it without you!<br />

Tällä kertaa ei sitten muuta kuin<br />

kivaa loppuvuotta, joulua ja uutta<br />

vuotta sekä menestystä ja terveyttä<br />

vuodelle 2011!<br />

● Danne Långström<br />

yhteyspäällikkö<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

27

Antoisa sukellus sukulaiskansan elämään ja arkkitehtuuriin<br />

KAUPUNKISUUNNITTELUA, OSALLISTUMISTA<br />

JA PUUOSAAMISTA UNKARISSA<br />

Syyskuun lopulla Unkarissa järjestettiin<br />

Urban Planning, Architecture<br />

and Design Hungary-<strong>Fi</strong>nland<br />

-symposiumi. Tapahtuman järjestäjä,<br />

<strong>Fi</strong>nnagora (Suomen kulttuurin,<br />

tieteen ja talouden keskus) oli<br />

suunnitellut kiinnostavan ja ajankohtaisen<br />

ohjelman, joka sisälsi<br />

suomalaista kaavoitusprosessia<br />

osallistumisen näkökulmasta sekä<br />

molempien maiden ajankohtaisia<br />

kaupunkisuunnitteluhankkeita ja<br />

puurakentamisen osaamista.<br />

Seminaari järjestettiin kolmessa<br />

kaupungissa: Budapestissa,<br />

Debrecenissä ja Csengerissä.<br />

Buda ja Pest – Tonava<br />

kaunoinen<br />

Symposium käynnistyi Budapestissa<br />

Unkarin arkkitehtiliiton MESZ:n<br />

tiloissa. Paikka sijaitsee keskeisesti<br />

kaupunkirakenteessa, ja vehreän<br />

sisäpihan ympärille sijoittuvat liiton<br />

toimistotilat, kokoustilat ja ravintola.<br />

Viehättävä paikka!<br />

Unkarilaiset arkkitehti-isäntäm-<br />

Unkarin arkkitehtiliiton MESZ:n vieraina suomalaiset Daniel Nagy,<br />

Eija Muttonen-Mattila ja Leila Strömberg sekä matkan järjestelyistä<br />

vastannut <strong>Fi</strong>nnagoran Harriet Lonka.<br />

me kertoivat kaupungissa meneillään<br />

olevista kaupunkisuunnittelun<br />

hankkeista, työtavoista ja arkkitehdin<br />

arjesta. Parhaillaan käytävien<br />

vaalien vaikutuksesta suunnitteluun<br />

keskusteltiin.<br />

Haasteena tuntui olevan suunnittelukulttuurin<br />

lyhytjännitteisyys;<br />

kun poliittiset päättäjät vaihtuvat,<br />

hankkeet saattavat keskeytyä tai<br />

päättyä. Oma kaavoitushierarkiamme<br />

ja -prosessimme on erilainen, se<br />

herätti myös kysymyksiä. Miten oikeasti<br />

luodaan viihtyisä ja toimiva<br />

ympäristö asua ja elää<br />

Debrecenissä<br />

puuinnovaatioita<br />

Matka Pustan halki vei meidät itään<br />

Jyväskylän ystävyyskaupunki Debreceniin,<br />

jossa kaupunkisuunnitteluseminaarin<br />

osallistumisteema<br />

jatkui. Esimerkkien kautta kerroimme<br />

ajankohtaisista kaupunkisuunnitteluprojekteista<br />

ja niiden osallistumiskäytännöistä<br />

Jyväskylässä,<br />

Tampereella ja Porissa. Esityksiämme<br />

kuunneltiin kiinnostuneina, ja<br />

niistä virisi vilkas keskustelu.<br />

Vähitellen siirryimme puuteemaan,<br />

ja meille esiteltiin kaunis,<br />

luontoon soveltuva masto, unkarilainen<br />

innovaatio, puinen Ecopoltorni.<br />

Toivottavasti Suomeenkin<br />

saadaan yhtä näyttäviä mastoja tulevaisuudessa.<br />

Debrecenin yliopistossa opettava<br />

unkarilainen arkkitehti ja teoreetikko<br />

Andor Garay Wessele-<br />

Hallitustyöskentely antoi odotettua enemmän, suosittelen<br />

Jussi Salon kolmivuotiskausi<br />

hallituksessa päättyy tämän<br />

vuoden lopussa.<br />

Näihin aikoihin vuodesta, kun<br />

poisjäävät hallitushenkilöt ovat<br />

vuosittain tilittäneet omaa kauttaan<br />

tässä lehdessä, on merkillepantavaa<br />

ollut se, miten positiivisina<br />

kirjoittajat ovat kokeneet<br />

oman hallitusajanjaksonsa. Minä<br />

voin todeta sen saman.<br />

Omalle kohdalleni tuli mah-<br />

dollisuus Turussa 2007 tulla valituksi<br />

kolmeksi vuodeksi SKTY:n hallitukseen<br />

2008–10. Jaksoon on sisältynyt<br />

hallituksen kokouksia, Kuntatekniikan<br />

päiviä, vierailuja valituissa<br />

kohdekaupungeissa hallituksen kokouksien<br />

yhteydessä sekä loppuvuoden<br />

seminaarit.<br />

Hallitustyöskentelyssä on näkynyt<br />

toimihenkilöiden pysyvyyden<br />

vaikutus – positiivisella tavalla ajateltuna.<br />

Hommat on hoidettu vankalla<br />

rutiinilla. On pystytty keskittymään<br />

oleelliseen.<br />

Kuntatekniikan päiviin<br />

panostettu<br />

Silmiinpistävää työskentelyssä on<br />

ollut valmistautuminen vuotuisiin<br />

Kuntatekniikan päiviin ja varsinkin<br />

luennoitsijoiden saamiseen ajankohtaisista<br />

asioista kertomaan. Aihepiirejä<br />

on käsitelty laajasti. Mistä<br />

osanottajat olisivat kiinnostuneita<br />

ja mikä edesauttaisi jäsenkuntaa<br />

omissa työtehtävissään.<br />

Useissa työpaikoissa koulutukseen<br />

varatut määrärahat ovat supistuneet,<br />

ja perustelujen koulutukseen<br />

pääsemiselle tulee olla vankat.<br />

Hallitustyöskentelyssä on haluttu<br />

panostaa Kuntatekniikan päivien<br />

täysipainoiseen koulutustarjontaan.<br />

Pohjoismainen yhteistyö<br />

avartaa<br />

Oma lukunsa on pohjoismainen<br />

yhteistyö Viro mukaan lukien, mikä<br />

konkretisoituu kunkin maan Kuntatekniikan<br />

päiviä vastaavan tapahtuman<br />

yhteydessä. Veljesjärjestöjen<br />

edustajat ovat kunniavieraita, ja<br />

kohtelu on sen mukaista.<br />

Itselläni oli tilaisuus osallistua<br />

Ruotsin yhdistyksen vuositapahtumaan<br />

Malmössä kuluvana vuonna.<br />

Kiitos pakkoruotsin, luennoilla istuminen<br />

oli muutakin kuin omiin ajatuksiin<br />

uppoutumista tai sähköpostin<br />

selaamista.<br />

Yleisenä havaintona voi todeta,<br />

että Ruotsin päivät ovat tiivistetymmät<br />

kuin omamme ja ne pitävät sisällään<br />

myös rinnakkaisluentoja.<br />

Ammattimielessä kannattaa käydä<br />

netistä tarkistamassa alkukesästä<br />

päivien ohjelmasisältö.<br />

Kun summaa mennyttä kolmea<br />

hallitusvuotta, niin yksiselitteisesti<br />

on todettava jakson antaneen paljon<br />

enemmän kuin alussa odottikaan.<br />

Suosittelen.<br />

● Jussi Salo<br />

Lappeenranta<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Imre Makovechin orgaanista<br />

puuarkkitehtuuria Csengerin<br />

pienessä kaupungissa lähellä<br />

Romanian rajaa (kuvat vas. ja<br />

alla).<br />

Kaunis näkymä Budan puolelta Tonavalle ja Pestiin.<br />

nyi luennoi aiheesta ”Sattuma ja<br />

kokeilu unkarilaisessa puuarkkitehtuurissa”.<br />

Suomalaista näkökulmaa<br />

edustivat Woodism-ryhmän<br />

arkkitehti Pauli Lindström ja<br />

muotoilija Tapio Anttila.<br />

Symposiumiin liittyi myös kaksipäiväinen<br />

puuworkshop, jossa<br />

Woodism-ryhmä ja Debrecenin yliopiston<br />

rakennustekniikan laitoksen<br />

opiskelijat suunnittelivat ja rakensivat<br />

erilaisia tuotteita yleisön<br />

ihailtaviksi. Symposium ja puuworkshop<br />

toteutettiin muotoilun<br />

ja arkkitehtuurin modernissa Kölcey-keskuksessa.<br />

Kun tähän vielä<br />

yhdistettiin samaan aikaan rakennuksessa<br />

esillä ollut Alvar Aallon<br />

töistä kertova näyttely, voidaan todeta,<br />

että sekä unkarilaiset että<br />

suomalaiset osoittivat monipuolisuutensa<br />

osallistumisen, puun ja<br />

arkkitehtuurin ympärillä.<br />

Orgaanista arkkitehtuuria<br />

Csengerissä<br />

Matkan kruunasi ekskursio Romanian<br />

rajalle Csengeriin, jossa saimme<br />

tutustua Imre Makovechin<br />

ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.<br />

Csengerin kaupunginarkkitehti<br />

Csernys Löring kertoi, miten<br />

osallistuvasti tätä pientä rajakaupunkia<br />

on suunniteltu ja rakennettu<br />

viime vuosikymmenien aikana.<br />

Kun olimme kokeneet Makovechin<br />

rakennukset ja kuulleet, miten<br />

kaupunki on sitoutunut yhteistyöhön<br />

yli rajojen mm. Romanian<br />

puolelle, olimme vaikuttuneita: tuloksellista<br />

yhteistyötä ja osallistumista<br />

sittenkin – ja maailmankuulua<br />

orgaanista arkkitehtuuria!<br />

Kokonaisuudessaan symposiumi<br />

tarjosi mahdollisuuden suomalaisten<br />

ja unkarilaisten asiantuntijoiden<br />

verkostoitumiseen ja<br />

pohjusti tulevia yhteistyöprojekteja.<br />

Matka oli antoisa sukellus sukulaiskansan<br />

elämään ja arkkitehtuuriin.<br />

Suomesta matkaan osallistuivat<br />

kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy<br />

Porista, rakennustarkastaja Eija<br />

Muttonen-Mattila Tampereelta<br />

ja asemakaava-arkkitehti Leila<br />

Strömberg Jyväskylästä lahtelaisen<br />

Woodism-ryhmän lisäksi.<br />

● Leila Strömberg<br />

asemakaava-arkkitehti<br />

Jyväskylä<br />

Debrecenin muotoilun ja taiteen<br />

Kölcey-keskuksen pihalla järjestettiin<br />

suomalais-unkarilainen<br />

puutyöpaja kaksipäiväisen<br />

puuseminaarin yhteydessä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

29

Näimme katu- ja kaivantotyömaita, kiipesimme kaasukelloon ja tutustuimme synnytystuskia<br />

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA – TUTUSTUMIS<br />

Lokakuisena aamuna kokoonnuimme<br />

Helsinki-Vantaalla valmiina<br />

lähtemään SKTY-matkalle Berliiniin,<br />

jossa tarkoituksena oli tutustua<br />

kunnallisteknisten töiden yhteensovittamiseen<br />

eurooppalaisessa suurkaupungissa.<br />

Berliini on 3,5 miljoonan asukkaan<br />

kaupunki, joka muuten samalla<br />

on suurin turkkilaisasutuksen kaupunki<br />

Turkin ulkopuolella. Tähän viittaukseen<br />

on syynä matkamme aikana<br />

Berliinissä ollut Saksa-Turkki -jalkapallomaaottelu,<br />

jota turkkilaiset<br />

pitivät lähes kotiottelunaan.<br />

Matkaseurueemme koostui pääasiassa<br />

Helsingin kaupungin eri tilaajaorganisaatioiden<br />

(HKR, KSV,<br />

Taske, Helen, HKL, HSY) edustajista,<br />

joiden tavoitteena on sujuvoittaa<br />

katu- ja kaivutöitä kaupungissa.<br />

Eva-Lisa projektista vastuullisena<br />

oli esittänyt toiveen matkan järjestämisestä<br />

ja Kimmo Sitosta oli tarttunut<br />

haasteeseen. Hyvin oli Kimmo<br />

tehtävänsä hoitanut – aikataulut toimivat,<br />

vierailukohteet olivat mielenkiintoisia<br />

ja meille mahdollistui myös<br />

tutustuminen alkuperäiskulttuuriin.<br />

Mehukkaita currywursteja jäivät varmaan<br />

muutkin kaipaamaan.<br />

Olen seuraavaan koonnut joitain<br />

muistiinpanojani päävierailukohteistamme.<br />

Yksityiskohtaisempia tietoja<br />

(mm. yhteystiedot ja isäntien nimet)<br />

pitänee tiedustella Sitosta.<br />

Vattenfall<br />

Vattenfall yhdisti Berliinin energiayhtiön,<br />

entisen DDR:n kaivostoimintayhtiön<br />

ja Hampurin energiayhtiön<br />

Luja usko alamme tärkeyteen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta<br />

Jouko Vehkakoski,<br />

SKTY:n hallituksessa<br />

2008–2010.<br />

Paikallisia työturvallisuusratkaisuja.<br />

yhdeksi alueen energiantuottajaksi.<br />

Vattenfall on Berliinissä suurin energiantuottaja.<br />

Tavoitteena on laskea CO 2<br />

-päästöjä<br />

50 prosentilla vuoteen 2020.<br />

Päätoimenpiteinä pidetään kolmen<br />

uuden, hyötysuhteeltaan paremman<br />

voimalaitoksen rakentamista. Tämän<br />

jälkeen Vattenfallilla on alueella 10<br />

voimalaitosta, jotka tuottavat sekä<br />

Tulin valituksi SKTY:n hallituksen II<br />

varapuheenjohtajaksi Turun kuntatekniikan<br />

päivillä 2007. Vastuuta tuli heti<br />

jo ennen toimikauden alkua, kun päivien<br />

juhlaillallisilla luovutettu karttu piti<br />

viedä turvallisesti Espooseen. Siltä<br />

varalta, että karttu sattuisi häviämään,<br />

oli minulle luovutettu kaksoiskappale.<br />

Espoon päivistä jäi<br />

hieno muisto<br />

Kartun saaminen merkitsi sitä, että<br />

seuraavan vuoden Kuntatekniikan<br />

päivien järjestämisen vuoro on kartun<br />

energiaa että lämpöä.<br />

Voimalaitosten energianlähteenä<br />

käytetään<br />

kaasua, hiiltä ja biomassaa.<br />

Biomassan osuuden<br />

on arvioitu kasvavan<br />

nykyisestä 1 prosentista<br />

10–15 prosenttiin<br />

vuoteen 2020. Biomassa<br />

muodostuu metsäteollisuuden<br />

jätteistä<br />

– sekä kotimaasta että<br />

ulkomailta tuotetuista.<br />

Vattenfallilla on 40<br />

MINI E -autoa puolen<br />

vuoden testikäytössä.<br />

Autojen akut ladataan<br />

tuulienergialla. Yhdellä<br />

latauksella ajaa noin 50<br />

km. Ajonautinto sähköautolla<br />

syntyy kuuleman<br />

mukaan siitä, että<br />

kuljettaja voi viherpestä<br />

omatuntonsa, kun ajaa<br />

mahdollisimman vähän<br />

saastuttavalla ajoneuvolla.<br />

Yhteiskunnallista<br />

osallistumistaan Vattenfall<br />

toteuttaa järjestämällä<br />

energiabussin, joka<br />

kiertää kouluissa jakamassa<br />

energiatietoisuutta.<br />

Vattenfall investoi vuosittain 240<br />

miljoonaa euroa energiaverkostoon.<br />

Sähköverkoston pituus on 36 000<br />

km maanalaista verkostoa. Verkostojen<br />

ylläpito- ja kunnossapitovastuu<br />

on Vattenfallilla. Heillä on myös<br />

tarkat tilastot toiminnastaan: esimerkiksi<br />

viime vuonna sähkönjakelun<br />

keskeytysten keskimääräinen aika<br />

oli Saksassa 20 ja Berliinin alueella<br />

15 minuuttia.<br />

HUOM! Berliinin alueella on yksi<br />

tuulimylly.<br />

Berliinin teknillinen yliopisto<br />

Berliinin teknillisessä yliopistossa ryhmämme<br />

vastaanotti professori, Dr.-<br />

Ing. Thamsen, joka alkusanoikseen<br />

esitteli itsensä pumppuekspertiksi.<br />

Berliinin teknillinen yliopisto on<br />

perustettu 1879, jolloin se aloitti<br />

toimintansa nimellä Royal Technical<br />

University. Yliopiston kuuluisimpia<br />

vaikuttajia ovat sittemmin olleet<br />

Gustav Herz ja Hans Geiger, joiden<br />

toimialat tunnistanette nimistä.<br />

Vuonna 2010 Berliinin teknillisessä<br />

yliopistossa on 26 850 opiskelijaa,<br />

joista 35 prosenttia on naisia ja 21<br />

prosenttia ulkomaisia opiskelijoita.<br />

Yliopistossa on 314 professoria.<br />

Berliini osoittautui varsinaiseksi<br />

opiskelijakaupungiksi. Lukuisien yliopistojen<br />

verkostossa opiskelee yli<br />

200 000 opiskelijaa.<br />

Pumppueksperttimme opettaa<br />

laitoksessa nimeltään Mechanical<br />

Engineering and Transport Systems,<br />

jossa vuosittain 800 opiskelijaa käsittelee<br />

virtausmekaniikan, akustiikan<br />

ja lämpömekaniikan ihmeitä.<br />

Opiskelussa keskeistä vaikutti olevan<br />

alueen yritysten kanssa tehtävä aktiivinen<br />

tutkimusyhteistyö. Saimme<br />

kuulla useista käytännön tutkimusprojekteista<br />

esimerkiksi LISA:sta, jossa<br />

kehitetään yhden pumppuaseman<br />

ominaisuuksia siten, että sieltä<br />

kyetään kontrolloimaan koko verkostoa.<br />

saajalla. Espoo täytti sopivan laskukaavan<br />

mukaan 550 vuotta 2008 ja Kuntatekniikan<br />

päivien ”juhliminen” sopi<br />

hyvin tähän Espoon juhlavuoteen.<br />

Päivien järjestely sujui yhdistyksen<br />

osaavien toimihenkilöiden ammattitaidon<br />

saattelemana hyvin. Päivien keskipisteenä<br />

oli Leppävaara. Mieltä ilahdutti<br />

erityisesti se, että monet kuntatekniikan<br />

ammattilaiset yllättyivät siitä<br />

nopeasta kaupunkikehityksestä, jonka<br />

he saattoivat todeta Espoon päivillä.<br />

Hallituksella oli lisäksi mahdollisuus<br />

korkata Panorama Towerin saunatilat.<br />

Yläilmoista oli mahtavat näkymät<br />

niin Espooseen kuin naapurikaupunkeihinkin.<br />

Enemmän työtä kuin<br />

viihdettä<br />

Hallitustyöskentelyn ydin on Kuntatekniikan<br />

päivien järjestelyt ja taloudesta<br />

huolehtiminen sekä kansainvälinen<br />

toiminta. Puheenjohtajistoon<br />

kuuluminen merkitsee myös sitä, että<br />

päivien seminaariosuudessa on velvollisuus<br />

toimia yhden session puheenjohtajana.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Yhteishankkeiden avulla Berliinissä<br />

toimivat yritykset, mm. Vattenfall<br />

ja Berliinin Vesi, saavat tutkittua tietoa<br />

ja uusia menetelmiä toimintansa<br />

edistämiseksi samalla, kun opiskelijoille<br />

syntyy mielekkäitä ja nykypäivän<br />

tarpeeseen kytkeytyviä tutkimusaiheita.<br />

Vastaavanlaisen yhteistyön<br />

yleistymisen soisi tulevan laajemmalti<br />

käyttöön myös Suomessa,<br />

jossa yliopistot potevat pulaa rahasta<br />

ja järkevistä/käytäntöä hyödyttävistä<br />

tutkimusaiheista.<br />

Yritysyhteistyössä tehtävät projektit<br />

tuottavat samalla nykyistä valmiimpia<br />

ja paremmin käytäntöön<br />

tottuneita uusia työntekijöitä yrityspoteneeseen<br />

matkakeskushankkeeseen...<br />

MATKA BERLIINIIN<br />

Ostkreutz-matkakeskustyömaa toteutetaan 50 eri kokonaisuutena.<br />

Työmaa tukevasti suojattuna Alexanderplatzilla.<br />

ten käyttöön. Molemminpuolinen<br />

hyöty, johon vähitellen pitäisi aktivoitua.<br />

Berlin Partner GmbH<br />

Tutustuimme myös Berlin Partner<br />

GmbH:n toimintaan. Berlin Partner<br />

tarjoaa palveluita sijoittajille ja yrityksille<br />

mm. yritystoiminnassa, kiinteistösijoittamisessa,<br />

konsultoinnissa,<br />

rahoituksessa ja erilaisten yhteyksien<br />

luomisessa – ”Berlin Partner<br />

tarjoaa räätälöityjä palveluja kasvun<br />

mahdollistaen”. Kuntatekniikan näkökulmasta<br />

Berlin Partner toimii<br />

konsulttina kaupungin ja yksityisten<br />

toimijoiden välissä hoitaen projektinjohtopalveluita.<br />

Kaupunkisuunnittelu perustuu<br />

poliittisen tahtotilan perusteella<br />

muodostettuun yleiskaavaan. Kaavan<br />

sisältö ja vaikuttavuus on sektoroitu:<br />

teemakohtaiset suunnitelmat<br />

tarkastelevat kaupungin toivottavaa<br />

kehittymissuuntaa mm. tuottamisen<br />

ja käytön näkökulmasta (sähkö,<br />

lämpö, kaasu, vesi, jätevesi, jätteet,<br />

teleyhteydet, valaistus), kaupan<br />

ja teollisuuden näkökulmasta sekä<br />

keskustojen kehittämisen näkökulmasta.<br />

Lisäksi erilaiset sosiaaliset vaikutukset<br />

muodostavat oman näkökulmansa.<br />

Lisätietoa: www.stadtentwicklung.berlin.de/<br />

planen<br />

Kaavan toteuttamiseen kaupungilla<br />

ei ole omia resursseja, joten sitä<br />

varten on pyritty jalostamaan yhteistyötä<br />

yksityisten toimijoiden ja<br />

kaupungin kesken. Yhteistyökuviota<br />

hoitaa siis Berlin Partner GmbH.<br />

Kaupungilla (12 alueen verkostol-<br />

Hallituksen syyskokoukset, joiden<br />

yhteydessä tutustuttiin Suomen<br />

eri kaupunkeihin, jäivät mieluisina<br />

kokemuksina mieleen.<br />

Maarianhamina, Lappeenranta ja<br />

Lahti osuivat minun vuosilleni.<br />

Samat huolenaiheet ja toisaalta<br />

sama luja usko alamme tärkeyteen<br />

luovat sellaista yhteenkuuluvuuden<br />

tunnetta, että siitä saa<br />

itsekin voimaa ponnistella omissa<br />

ympyröissään. Linjaseminaarit<br />

vuoden päätteeksi ovat myös olleet<br />

työntäyteisiä, vaikka ensimmäisellä<br />

kerralla kuvittelinkin pääpainon<br />

olevan viihteessä ja kunnon<br />

kohottamisessa.<br />

Maailman kuntatekniikan<br />

päivät 2012 suurponnistus<br />

Vielä on mainittava kansainvälisen<br />

toiminnan puolelta osallistuminen<br />

pohjoismaisten veljesjärjestöjemme<br />

päiville. Minulle ja vaimolleni<br />

tarjoutui mahdollisuus edustaa<br />

Suomen yhdistystä Islannin kuntatekniikan<br />

päivillä 2009. Satujen<br />

maassa tuntui kuin olisi ollut suomalaisten<br />

keskuudessa; niin samanlaisilta<br />

islantilaiset tuntuivat.<br />

Olen tästä jo kirjoittanut aiemmin<br />

tähän lehteen, joten ei siitä sen<br />

enempää.<br />

Suomalaiset ovat aktiivisia kansainvälisessä<br />

toiminnassa, ja tästä<br />

seurauksena on maailman kunnallistekniikan<br />

päivien viettäminen<br />

2012 Helsingissä. Päivien järjestäminen<br />

on suurponnistus. Velvollisuutemme<br />

on houkutella keskeisiä<br />

poliittisia päättäjiä mukaan kuulemaan<br />

ja näkemään, mihin Suomi<br />

sijoittuu kuntatekniikan saralla.<br />

Kolmen vuoden kausi tuntuu<br />

näin jälkikäteen ajatellen suorastaan<br />

kiitäneen ohi. Paljon jäi mukavia<br />

muistoja ja ystäviä mieleen.<br />

Yhteiset tapaamiset Kuntatekniikan<br />

päivillä jatkuvat, ja toivotan<br />

menestystä tuleville SKTY:n hallituksille<br />

sekä yhdistyksen nykyisille<br />

ja tuleville jäsenille.<br />

● Jouko Vehkakoski<br />

vs. kaupungininsinööri<br />

Espoo<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

31

la) ei ole omia virkamiehiä hoitamassa<br />

suunnittelua, rakentamista<br />

tai ylläpitoa. Toiminta perustuu<br />

kaupungin kaavoituksella määrittämiin<br />

tavoitteisiin ja toteutus paikallisen,<br />

hyvin toimintatavat tuntevan<br />

rakennuttajan tekemään yhteensovittamistyöhön.<br />

Käytännön<br />

esimerkkinä nostettiin esiin Tempelhofin<br />

alueen kehittäminen, jossa<br />

saatetaan yhteen yliopisto ja innovatiivisia<br />

pieniä yrityksiä.<br />

Vielä 1900-luvun alkupuolella<br />

Berliinin alue koostui kymmenistä<br />

itsenäisistä alueista, joita on yhdistetty<br />

vuosikymmenien saatossa siten,<br />

että nykyisin Berliini on 12 alueen<br />

muodostama kokonaisuus.<br />

EUREF (European<br />

Energy Forum)<br />

Matkan extremeosiossa pääsimme<br />

tutustumaan Berliiniin muodostuvaan<br />

energiaosaamisen keskittymään.<br />

Entisen kaasulaitoksen tilalle<br />

ja tiloihin muodostuu saman katon<br />

alle tieteen, politiikan ja talouden<br />

osaamiskeskus. Lähtökohtana on<br />

energia – sen tuottaminen ja käyttö<br />

mahdollisimman tehokkaasti.<br />

Yhteisissä tiloissa ja hiilineutraalissa<br />

yhteisössä tulee työskentelemään<br />

ja opiskelemaan 5 000<br />

energiaan kytkeytyvää asiantuntijaa<br />

vuoden 2015 jälkeen. Erityisen<br />

mielenkiintoiselta kuulosti aluekehityshankkeeseen<br />

liittyvä idea maalämmön<br />

hyödyntämisestä. Idea perustuu<br />

siihen, että 99 prosenttia<br />

maapallon tilavuudesta on yli 100<br />

°C lämpötilassa.<br />

Megaluokan hankkeen toteutuksesta<br />

ei liene epävarmuutta, rahoittajina<br />

toimivat mm. saksalaiset<br />

ja venäläiset kaasuyritykset.<br />

Ai se extremeosio. Saimme<br />

mahdollisuuden kiivetä varsin ruostuneelta<br />

vaikuttavia portaita vanhan<br />

kaasukellorakennelman ylätasanteelle.<br />

Ripsakan askeltamisen<br />

ja puuskutuksen jälkeen 90 metrin<br />

korkeudesta aukesivat huimat näkymät<br />

yli Berliinin.<br />

Deutche Bahn – Ostkreutz<br />

Varsinaisiin työmaaolosuhteisiin<br />

pääsimme tutustumaan matkan<br />

kolmantena päivänä, kun vierailimme<br />

matkakeskustyömaalla. Kaikkineen<br />

paikallisjuna- ja pitkänmatkanjunayhteyden<br />

solmukohdan rakentaminen<br />

kestää 10 vuotta. Ostkreutzilla<br />

liikkuu päivittäin 400 pitkänmatkanjunaa,<br />

1 000 paikallisjunaa<br />

ja 123 000 matkustajaa – Ostkreutz<br />

on Berliinin suurin liikennekeskus.<br />

Hankkeen suunnittelu on aloitettu<br />

jo 1991, mutta varsinaisiin rakennustöihin<br />

on päästy käsiksi vasta<br />

2006. Kuulostaa lähes Espoon<br />

metron synnytystuskilta! Tällaisissa<br />

pitkissä prosesseissa muutosherkkyys<br />

on ilmeinen – toimintaan liittyvät<br />

tarpeet muuttuvat, suunnittelutavoitteet<br />

laajenevat, suunnittelunormit<br />

saattavat muuttua...<br />

Muutostekijöitä on lukuisia.<br />

Projektinjohtoa kuunnellessani<br />

tuli mieleen, että muutkin kotimaasta<br />

tutut rakentamiseen liittyvät<br />

haasteet tuntuivat nousevan<br />

esiin myös saksalaisilla rakentajilla:<br />

melusuojaus, pima, esteettömyys,<br />

vuoropuhelu ja viestintä. Aika<br />

mielenkiintoiselta kuulosti kompensaatiovaihtoehto.<br />

Ympäristötekona<br />

rakentajat korvaavat kaatamansa<br />

puut istuttamalla saman<br />

määrän uusia puita tai rakentamalla<br />

viheralueita jonnekin lähialueelle<br />

(tai muuhun soveltuvaan paikkaa).<br />

Kompensaatio voidaan hoitaa<br />

myös rahallisella korvauksella.<br />

Kaiken kaikkiaan työmaa vaikutti<br />

saksalaisen järjestelmälliseltä,<br />

ja toteutussuunnitelma koko hankkeelle<br />

oli vaiheistettu ja valmis.<br />

Hanke toteutetaan 50 eri kokonaisuutena,<br />

jolloin niiden keskinäinen<br />

synkronointi nousee merkittävään<br />

rooliin. Tästä rakennuskohteesta<br />

saivat varmaan Timo, Outi ja Vladimir<br />

ajatuksia Jätkäsaaren osalle.<br />

Muuta matkasta<br />

Mitä neuvoja ja oppeja saimme sitten<br />

yhteisen kunnallisteknisen työmaan<br />

osalle Näimme katu- ja kaivantotyömaita<br />

kaupungin keskustassa,<br />

missä suojaukset eivät vastanneet<br />

suomalaisia vaatimuksia.<br />

Saimme myös kuulla säännöstä,<br />

jonka mukaan vastarakennettua<br />

katua ei saa kaivaa auki viiteen<br />

vuoteen sen valmistumisesta. Tosin<br />

poikkeuksiakin on.<br />

Ehkä selkein vastaus kysymykseen<br />

on, että töiden yhteensovittamisessa<br />

ei ole oikotietä tai valmista<br />

mallia onneen vaan työ vaatii sitkeyttä,<br />

suunnittelua ja vuoropuhelua<br />

sekä aikaa. Vain systemaattisuudella<br />

ja yhteisellä tavoitteella on mahdollisuutta<br />

päästä tuloksiin.<br />

Lopuksi haluan välittää kiitokset<br />

matkanjärjestäjille ja matkaseurueelle<br />

– onnistuneen matkan edellytys<br />

on yhteinen osallistuminen – tällä<br />

matkalla mukana oli kaikkea tätä.<br />

● Päivi Ahlroos<br />

infra- ja kehitysjohtaja<br />

Rakennuttajatoimisto HTJ<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />

Insinöörirakentaminen<br />

PL 114, 00101 Helsinki<br />

puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />

tero.pyssysalo@skanska.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaupunkisuunnitteluosasto<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />

PL 335, 20101 Turku<br />

puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />

kimmo.laula@turku.fi<br />

Gott slut!<br />

2010 börjar dra på sina sista,<br />

och snart har vi igen ett nytt<br />

år bakom knuten. 2011 för med<br />

sej en hel del nytt, precis som<br />

alltid. Styrelsen förnyas, då Jouko<br />

Vehkakoski, Jussi Salo<br />

och Tero Pyssysalo avslutar<br />

sin treårs period, och istället för<br />

dem, så börjar herrarna Heikki<br />

Lonka, Pekka Virkamäki<br />

och Jyrki Mattila sitt tre år långa<br />

skift.<br />

De tre förstnämnda har varit<br />

en verklig tillgång för föreningen,<br />

och jag vill framföra<br />

ett hjärtligt tack för det. De nya<br />

medlemmarna kommer säkert<br />

också, redan med sina personligheter,<br />

att också vara till stor<br />

för föreningens fortsatta arbete.<br />

Det goda med systemet, där<br />

årligen tre medlemmar utgår<br />

och tre nya kommer in, fungerar<br />

verkligen bra. Fast de utgående<br />

medlemmarna oftast har varit<br />

utomordentligt bra, så gör det<br />

gott med ”nytt blod” och nya<br />

idéer, och FKTF:s system med ett<br />

tre års sykli fungerar perfekt.<br />

Nytt för 2011 är ju också, att<br />

Jyrki Meronen avgår som VD,<br />

och jag (Danne Långström)<br />

tillträder istället för honom. Jyrki<br />

har jobbat för föreningen i 12<br />

år, och med sitt eget sätt, gjort<br />

en hel massa gott. Jyrki har bl.a.<br />

fungerat som huvudredaktör för<br />

tidningen, skötte om omorganiseringen<br />

av den, var den drivande<br />

kraften då vi startade med<br />

”KunFo”, för att nämna några.<br />

Nästa år kommer vi att ha våra<br />

årsdagar i Åbo, och samtidigt<br />

med dessa, så ordnar vi ju också<br />

YT11-utställningen. Vi håller<br />

också på att förnya KunFo,<br />

och det torde allt vara klart tills<br />

maj och årsdagarna i Åbo. Angående<br />

IFME2012 kongressen,<br />

så börjar hjulen snurra allt snabbare<br />

(det är ju bara 1,5 år tills<br />

dess). Allt detta och mycket till<br />

står på agendan för nästa år –<br />

så långtråkigt blir det nog inte.<br />

Från och med årsskiftet 2011<br />

så kommer konferensmästare<br />

Jyrki Vättö att ta över som<br />

redaktör för FKTF:s egna sidor<br />

i tidningen, men underskriven<br />

kommer nog att fungera som<br />

skribent (åtminstone för dessa<br />

korta svenskspråkiga inslag) på<br />

sidorna ifråga.<br />

Sen återstår det att önska:<br />

En riktigt God Jul och ett<br />

Gott Nytt År 2011!<br />

● Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Maaliskuun koulutusristeily<br />

SUUNTAUTUU PIETARIIN<br />

Maaliskuussa matkaamme suunnitellusti kohti Pietaria<br />

perinteisten koulutusristeilyjen hengessä. Koulutusristeilyn<br />

ohjelman luonti on käynnistynyt, mutta se on<br />

vielä niin alkuvaiheessa, että toiveita eri aiheiksi voidaan<br />

hyvin ottaa huomioon. Jos toivotte erityisesti jotain aihetta,<br />

lähettäkää siitä sähköpostia suoraan puheenjohtajalle<br />

tai sihteerille. Yhdistyksen nettisivujen foorumilla<br />

on myös keskustelu käynnissä koulutusristeilyn aiheista,<br />

eli siellä voi myös toiveita esittää.<br />

Varallaolo yksi koulutusristeilyn aiheista<br />

Yhtenä aiheena tulee olemaan varallaolo, ja tarkoituksena<br />

on keskustella aiheesta eri esimerkkien kautta. Varallaoloaikana<br />

tehtävissä töissä on eri vesilaitosten välillä<br />

huomattavia eroja. Perinteisesti viemäritukokset avataan,<br />

mutta esimerkiksi vuotojen korjauksissa on erilaisia<br />

käytäntöjä. Toiset laitokset korjaavat kaikki vuodot<br />

heti, toiset vain jos määrätty määrä kuluttajia on ilman<br />

vettä.<br />

Mihin tämä perustuu Miten laitokset ovat valmistautuneet<br />

tulossa oleviin muutoksiin vaatimuksissa kulutuskeskeytysaikojen<br />

suhteen ja niistä mahdollisesti<br />

langetettaviin korvauksiin Kumpi tulee halvemmaksi,<br />

korjata vuodot vai maksaa korvauksia Paljonko maksaa<br />

epäluotettavan palveluntuottajan aiheuttama imagohaitta<br />

Ovatko kaikki asiakkaat samanvertaisessa<br />

asemassa, vai saako tiukka oikeuksien vaatija vesikatkonsa<br />

heti korjauksen alle<br />

Varallaoloa organisoidusti ja talkoilla<br />

Etenkin näin talviaikaan sattuu usein tonttijohtojen jäätymisiä.<br />

Toiset vesilaitokset eivät tee sulatuksia, toiset<br />

taas eivät missään tapauksessa anna muiden sulattaa<br />

jäätyneitä tonttijohtoja. Varallaolossa tehtäviä töitä on<br />

varmasti paljon, samoin niiden eroja. Myös varallaolojärjestelyt<br />

ovat erilaisia. Isommissa laitoksissa varallaolo<br />

on usein selkeästi organisoitu, mutta valitettavan usein<br />

varallaolo perustuu myös talkoohenkeen.<br />

Keskustelu varallaolosta päätetään ”keskusteluun”<br />

varallaolokorvauksista. Tämä järjestys siksi, että aikaisempien<br />

koulutuspäivien vapaamuotoiset keskustelut<br />

varallaolokorvauksista eivät hetken kuluttua ole olleet<br />

enää keskusteluja. Näitä keskusteluja ei myöskään ole<br />

millään meinannut saada keskeytettyä. Onneksi keskusteluissamme<br />

jos jokin riitelee, se on aina asia eivätkä<br />

ihmiset. Tosin tunteet kyllä lämpenevät usein reippaan<br />

puoleisesti!<br />

Luvassa vierailu Vodokanalin vesilaitokselle<br />

Koulutusristeilyn ohjelmasisällön hahmotuttua tiedämme<br />

aikataulut tarkemmin ja julkaisemme ohjelman<br />

mahdollisimman nopeasti. Tarkoituksenamme on aloittaa<br />

luennoilla laivassa, joka valmistautuu lähtöön vielä<br />

avoinna olevana maaliskuun torstai-iltapäivänä.<br />

Perjantaina suuntaamme heti aamusta Pietarin vesilaitoksen<br />

Vodokanalin vieraaksi. Tarkoituksena on tutustua<br />

etenkin heidän tapaansa hoitaa verkostoja. Vodokanalin<br />

vesijohtoverkoston pituus on lähes 6 400 km, ja<br />

sen piirissä on yli 4,5 miljoonaa pietarilaista – eli todella<br />

suuresta vesilaitoksesta on kyse.<br />

Palattuamme laivalle keräämme yhteen näkemykset<br />

ja mielipiteet koulutusristeilyn aiheista sekä vierailusta<br />

laivan suunnatessa takaisin kohti Helsinkiä. Perillä olemme<br />

lauantaiaamuna.<br />

Tehkäämme yhdessä kevään 2011 koulutusristeilystä<br />

yhdistyksemme historian onnistunein – eli esittäkää<br />

teitä kiinnostavia aiheita. Kaikki tervetuloa mukaan!<br />

Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi<br />

● Sami Sillstén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä<br />

on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Vodokanalin vesilaitos toimittaa juomaveden Pietarin 4,5 miljoonan asukkaan kaupungille. Laitos ottaa 96 prosenttia tarvitsemastaan<br />

vedestä Nevajoesta. Kuvissa erikoislaitteiden esittelyä (vas.) ja uuden vedenkäsittely-yksikön käyttöönotto eteläisellä vesilaitoksella.<br />

(Lähde www.vodokanal.spb.ru)<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

33

www.ukty.fi<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Vuosi 2010 on ollut<br />

yhdistyksellemme laadun<br />

parantamisen vuosi<br />

Vuosi 2010 on loppusuoralla. Kulunutta vuotta<br />

voidaan tarkastella yhdistyksemme näkökulmasta<br />

laadun parantamisen vuotena. Saimmehan yhdistyksessä<br />

valmiiksi ja julkaistua Uimahallien ja kylpylöiden<br />

rakennuttaminen -oppaan. Julkaisu on<br />

opetus- ja kulttuuriministeriön urheilurakentamisen<br />

julkaisusarjassa numerolla 97. Opasta, kuten muitakin<br />

sarjan julkaisuja, on saatavissa Rakennuskirjan<br />

myynnistä.<br />

Opas on saanut erittäin lämpimän vastaanoton.<br />

On vain ollut yllättävää, miten harvalla perusparantamiseen<br />

tai uuden rakentamiseen ryhtyvällä on ollut<br />

ko. julkaisu hankittuna. Toivoisikin, että vähintään<br />

jokainen hallihankeryhmä hankkisi käyttöönsä<br />

kyseisen oppaan. Se antaisi moniin epäselviin kysymyksiin<br />

vastauksia, joista on hyötyä.<br />

Haluankin vielä kerran lausua lämpimät kiitokset<br />

siitä asiantuntemuksesta, jonka jokainen mukana<br />

ollut asiantuntija oppaan valmistumiseen antoi.<br />

Laadun parantamisesta on pidettävä ääntä<br />

Laadun parantaminen onkin asia, josta yhdistyksemme<br />

täytyy pitää ääntä. Koskaan siitä ei puhuta liikaa.<br />

On selvää, että tapahtunut rakentamisen murros<br />

tuo uusia haasteita kaikille. Yksistään talotekniikan<br />

nopea kasvu on tuonut aivan uutta ajattelu- ja<br />

toimintatapaa rakennustyömaille – eikä vähiten uimahalli-<br />

ja kylpylätyömaille.<br />

Toivottavasti saamme mahdollisimman nopeasti<br />

eri urakoitsijat omaksumaan erikoisrakentamiseen<br />

liittyvän yhteistyön tärkeyden. On aina muistettava,<br />

että vain mahdollisimman hyvin toimiva laitos antaa<br />

parhaan lopputuloksen käyttäjälle. Hyvin toimivassa<br />

laitoksessa maksava asiakas, joka nauttii hallissa<br />

olostaan, on paras todistus kaikkien onnistumisesta.<br />

Hallien rekisteröinti käynnistynyt lupaavasti<br />

Kuluneen kesän aikana yhdistyksemme käynnisti uimahalleja<br />

ja kylpylöitä koskevien tietojen keräämisen<br />

rekisteriin. Koetamme saada kaikki yli 25 metrin<br />

altaalla varustetut hallit ja suuremmat kylpylät<br />

yhteiseen rekisteriin. Työ on käynnistynyt lupaavasti.<br />

Olemme tällä hetkellä saaneet rekisteröityä noin<br />

70 hallia, kun hallien kokonaismäärä on hieman yli<br />

200. Olemme luvanneet, että työ saadaan tehtyä<br />

ensi vuoden kuluessa. Työn tilaajana on opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö.<br />

Rekisteristä saatava hyöty palvelee niin halleja,<br />

käyttäjiä, suunnittelijoita, viranomaisia kuin tutkijoitakin,<br />

ja näin saadaan jaettua eri osapuolille tietoa<br />

halleistamme ja kylpylöistämme. Tämänkin työn<br />

yhdistyksemme tekee talkoilla. Millä tavalla työ tullaan<br />

julkaisemaan, on vielä avoin kysymys opetus- ja<br />

kulttuuriministeriössä.<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäiville tulossa<br />

jälleen ennätysmäärä osanottajia<br />

Viime helmikuussa järjestetyt valtakunnalliset uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät olivat merkittävä alan tapahtuma<br />

maassamme. Osanottajia oli melkein 200, ja<br />

tyytyväisyys kävi ilmi kaikesta palautteessa.<br />

Seuraavat valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

ovat 2.–4.2.2011 m/s Mariellalla Tukholman<br />

risteilynä. Tämän hetken ilmoittautumisten perusteella<br />

näyttää jo siltä, että päiville tulee vähintään<br />

yhtä paljon osallistujia kuin tänä vuonna. Päivien yhteydessä<br />

järjestettävä alan näyttelytilaisuus on tätä<br />

kirjoitettaessa jo loppuunmyyty, joten hyvältä näyttää.<br />

Päivien ohjelma löytyy yhdistyksemme kotisivuilta<br />

www.ukty.fi.<br />

Jäsenmäärämme kasvanut<br />

Jäsenmäärämme on kasvanut vuoden aikana parillakymmenellä,<br />

mikä luo hallitukselle määrätynlaisia<br />

positiivisia paineita.<br />

Vuoden aikana on rakennettu uusia ja perusparannettu<br />

ja laajennettu monia halleja ja kylpylöitä.<br />

Myös työn alla on useita kohteita. Näin taataan laitosten<br />

toimivuus jatkossakin.<br />

Näin vuoden lähestyessä loppuaan haluan kiittää<br />

kaikkia jäseniä hallien ja kylpylöiden eteen tehdystä<br />

työstä. Samoin haluan lausua lämpimät kiitokset<br />

niin jäsenlehtemme Kuntatekniikan toimitukselle<br />

kuin kaikille yhteistyökumppaneillekin erittäin miellyttävästä<br />

yhteistyöstä.<br />

Samalla haluan toivottaa kaikille oikein rattoisaa<br />

joulunaikaa ja vauhdikasta vuotta 2011!<br />

Joulunalustunnelmissa,<br />

Terveisin<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Sahkoautoinfrastruktuurin kehittaminen<br />

:<br />

:<br />

:<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

2.-3.2.2O11<br />

www.verkostomessut.fi<br />

Merkitse<br />

kalenteriisi!<br />

Paikka ja aika:<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

keskiviikko 2.2. klo 9–16,<br />

torstai 3.2. klo 9–16<br />

Sisäänpääsy:<br />

Veloituksetta rekisteröitymällä<br />

verkkosivuilla www.verkostomessut.fi<br />

tai pääsylipulla 20 € (sis. alv 9 %)

Rannikkokaupunkien isoilla voimaloilla polttoaineen<br />

UUSIUTUVIA ENERGIALÄH<br />

Kivihiili saa tehdä tilaa<br />

Etelä-Suomen kaupunkien<br />

voimaloissa uusiutuvalle<br />

energialle, mikäli<br />

työ- ja elinkeinoministeriön<br />

(TEM) linjauksista<br />

tulee totta. Valtio<br />

tukee biopohjaista<br />

energiaa syöttötariffein,<br />

mutta riittääkö tuki<br />

uusien polttoaineratkaisujen<br />

perustaksi<br />

TEKSTIT Esa Tuominen<br />

Ministeri Mauri Pekkarinen<br />

on ilmoittanut, että hänen johtamansa<br />

ministeriö tavoittelee tilannetta,<br />

jossa etelä- ja länsirannikon<br />

nykyisten kivihiililaitosten<br />

energiasta puolet tuotetaan<br />

uusiutuvilla energialähteillä.<br />

– Tavoitteen toteuttaminen ei<br />

ole kuitenkaan helppo asia, Pekkarinen<br />

myönsi puhuessaan taannoin<br />

Vantaan Energian juhlassa.<br />

Aseenaan TEM:llä ovat investointituet<br />

ja ns. syöttötariffit eli<br />

tuotantotuki uusiutuvalla energialla<br />

toimiville laitoksille. Näin<br />

Suomi pyrkii täyttämään EU:n<br />

tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan<br />

energian osuus energian<br />

loppukäytöstä nousee 38 prosenttiin.<br />

Ilman tukea kivihiilen vaih-<br />

taminen uusiutuviin energianlähteisiin<br />

ei onnistu. Kivihiili on<br />

niin halpaa, että se on kilpailukyvyltään<br />

ylivoimainen puupohjaisiin<br />

polttoaineisiin verrattuna.<br />

Ilmaston näkökulmasta taas<br />

suurkaupunkien sitoutuminen<br />

kivihiilipohjaiseen lämmön ja<br />

sähkön tuotantoon on ongelmallista.<br />

Kolme vaihtoehtoa<br />

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva<br />

TEM:stä hahmottelee kolme teknistä<br />

vaihtoehtoa, joilla kivihiilen<br />

osuutta voidaan painaa alas.<br />

– Ensinnäkin hiilipölykattilan<br />

yhteyteen voidaan rakentaa kaasutin,<br />

jolla puuta jalostetaan tuotekaasuksi,<br />

minkä jälkeen se johdetaan<br />

voimalaitoksen tuotantoprosessiin.<br />

Toiseksi vanha hiilipölykattila<br />

voidaan korvata monipolttoainekattilalla,<br />

jossa voidaan<br />

hyödyntää haketta tai pellettiä.<br />

Kolmas mahdollisuus on<br />

siirtyä polttamaan biohiiltä eli<br />

”hiillettyä” puuta.<br />

Vaihtoehdot eivät kuitenkaan<br />

ole ongelmattomia. Hakkeen kuljettaminen<br />

pääkaupunkiseudun<br />

voimalaitoksiin aiheuttaisi huomattavia<br />

logistisia vaikeuksia.<br />

Biohiiltä ei markkinoilla vielä ole,<br />

koska biohiilitekniikka on maailmalla<br />

vasta kokeiluvaiheessa.<br />

TEM:ssä on käynnistetty selvitys,<br />

jonka on tarkoitus löytää<br />

tarkoituksenmukaisimmat tavat<br />

korvata kivihiili polttoaineena sekä<br />

määritellä, miten polttoaineen<br />

muutoksen vaatimia investointeja<br />

voitaisiin tukea.<br />

– Selvitys pitää tietysti tehdä<br />

huolellisesti, koska on turha luoda<br />

tukijärjestelmää, jota ei halu-<br />

Seppo Haavisto<br />

Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitos<br />

on valmistunut 1974, ja sen energialähteenä on<br />

kivihiili. Laitoksen sähkön tuotantoteho on 220<br />

MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW.<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

vaihtaminen ei käy hetkessä<br />

TEITÄ kivihiilen tilalle<br />

ta ottaa käyttöön, Kuuva muistuttaa.<br />

Hänen mukaansa esimerkiksi<br />

biohiilelle on turha antaa tukea,<br />

ellei ole toimivia teknisiä ratkaisuja<br />

tai polttoaineen kunnollisia<br />

kaupallisia markkinoita.<br />

Selvityksen on määrä valmistua<br />

ennen vuodenvaihdetta. Seuraavalle<br />

hallitukselle jää uusiutuvien<br />

vaihtoehtojen tuotantotukien<br />

yksityiskohtainen määritteleminen.<br />

Petteri Kuuvan arvion<br />

mukaan uusiutuvan energian tuen<br />

taso tulisi olemaan suuruusluokaltaan<br />

40–50 miljoonaa euroa<br />

vuodessa.<br />

Energian hinta nousee<br />

Kun on puhe energiasta, niin yksi<br />

on varmaa: energian hinta nousee<br />

lähivuosina. Tästä pitää huolen<br />

ennen muuta yleismaailmallinen<br />

taistelu ilmastonmuutosta<br />

ja sen taustalla olevia kasvihuonepäästöjä<br />

vastaan.<br />

– Kun kivihiiltä käyttäviä voimaloita<br />

muutetaan uusiutuvan<br />

energian suuntaan, niin kyse on<br />

suurista investoinneista. Toisaalta<br />

enemmin tai myöhemmin voimalat<br />

olisi joka tapauksessa uusittava<br />

ja se maksaa, toteaa energiainsinööri<br />

Kalevi Luoma Kuntaliitosta.<br />

– On hyvä, että asiassa edetään<br />

markkinaohjauksen tietä,<br />

Teollisuusneuvos Petteri<br />

Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä<br />

arvioi, että<br />

uusiutuvan energian<br />

tuen taso tulisi olemaan<br />

40–50 miljoonaa euroa<br />

vuodessa.<br />

Seppo Haavisto<br />

– Rannikkokaupunkien isot<br />

voimalat ovat niin vahvasti<br />

sitoutuneet kivihiileen, että<br />

niiden tuotantotavan muuttaminen<br />

on vaikeaa, Kuntaliiton<br />

energiainsinööri Kalevi<br />

Luoma sanoo.<br />

toisin sanoen veroratkaisujen<br />

ja päästökaupan avulla.<br />

Toinen vaihtoehto olisi ollut<br />

asettaa kieltoja ja määräyksiä<br />

polttoaineratkaisujen<br />

pohjaksi, mutta se olisi ollut<br />

huonompi menetelmä.<br />

TEM:n suunnitelmat<br />

Liisi Vähätalo<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

37

“Selvitys pitää tietysti<br />

tehdä huolellisesti,<br />

koska on turha luoda<br />

tukijärjestelmää, jota ei<br />

haluta ottaa käyttöön.”<br />

VALOA design Oy<br />

syöttötariffien käyttöönotosta<br />

ovat Luoman mielestä<br />

hyvin linjassa kasvihuonepäästöjen<br />

pienentämistavoitteiden<br />

kanssa. Samaan<br />

suuntaan vaikuttaa<br />

Euroopan laajuinen päästökauppa.<br />

Toinen energian hintaan<br />

vaikuttava tekijä on<br />

energiaverouudistus, jonka<br />

on määrä tulla voimaan<br />

ensi vuonna. Julkisessa<br />

keskustelussa tosin on arvioitu,<br />

että energiaverotuksen<br />

uudistuksen peruste on<br />

pikemminkin fiskaalinen<br />

kuin ekologinen: valtion<br />

on paikattava aukko, joka<br />

syntyi kun työnantajilta<br />

päätettiin poistaa kansaneläkemaksu.<br />

– Hallituksen alkuperäinen<br />

esitys suosi kivihiiltä ja<br />

rankaisi maakaasua. Nyt<br />

maakaasun veronkorotus<br />

porrastetaan. Onkin mielenkiintoista<br />

nähdä, miten<br />

kivihiilen ja maakaasun<br />

suosio energiaratkaisuissa<br />

tulee kehittymään, Luoma<br />

sanoo.<br />

Vaikea muutostyö<br />

Kalevi Luoman mielestä<br />

rannikkokaupunkien isot<br />

voimalat ovat niin vahvasti<br />

sitoutuneet kivihiileen,<br />

että niiden tuotantotavan<br />

muuttaminen on vaikeaa<br />

ja nopealla aikataululla lähes<br />

mahdotonta.<br />

– Esimerkiksi Helsingissä<br />

ja Porissa käytetään<br />

kivihiiltä. Ennemmin tai<br />

myöhemmin näillä laitoksilla<br />

on edessä polttoaineen<br />

vaihtaminen. Ellei nyt sitten<br />

päästökauppa tuo tilanteeseen<br />

jotain radikaalia<br />

muutosta, mitä on vaikea<br />

uskoa.<br />

Sisämaan kunnalliset<br />

energialaitokset ovat haistelleet<br />

ajan henkeä ja ryhtyneet<br />

omin päin muuttamaan<br />

polttoaineratkaisujaan<br />

ennen kuin tukipaketeista<br />

oli tietoakaan.<br />

– Esimerkiksi Lappeenranta<br />

on pitkälti irtaantunut<br />

maakaasusta kaukolämmön<br />

ja sähkön tuotannossa.<br />

Siellä on rakennettu<br />

UPM:n kanssa yhteinen<br />

voimala, joka tuottaa bioenergialla<br />

– eli puulla ja<br />

turpeella – lämpöä ja sähköä.<br />

– Samanlainen kuvio<br />

toimii Kouvolassa. Jyväskylän<br />

Energiankin pääpolttoaineena<br />

ovat puu ja<br />

turve, kunnallisten voimaloiden<br />

tilannetta työkseen<br />

seuraava Kalevi Luoma<br />

kertoo. <br />

VAIHTOEHDOT KIVIHIILELLE<br />

■ Hiilipölykattilan yhteyteen voidaan rakentaa kaasutin,<br />

jolla puuta jalostetaan tuotekaasuksi, minkä jälkeen se<br />

johdetaan voimalaitoksen tuotantoprosessiin.<br />

■ Vanha hiilipölykattila voidaan korvata monipolttoainekattilalla,<br />

jossa voidaan hyödyntää haketta tai pellettiä.<br />

■ Kolmas mahdollisuus on siirtyä polttamaan biohiiltä eli<br />

”hiillettyä” puuta.<br />

(Petteri Kuuvan hahmottelemat tekniset vaihtoehdot)<br />

Esa Tuominen<br />

Tampere lisää tuulivoimaa<br />

Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />

Jussi Laitinen pitää turpeen alhaista veroa<br />

pitkälti aluepoliittisena ratkaisuna.<br />

■ Tampereen Sähkölaitos aikoo<br />

nostaa uusiutuvien energialähteiden<br />

osuutta tuotannossaan<br />

selvästi. Yhtiön tavoitteena on<br />

tilanne, jossa 2020 uusiutuvilla<br />

tuotettaisiin 30 prosenttia sähköstä<br />

ja lämmöstä, kun niiden<br />

osuus tällä hetkellä on vain<br />

6 prosenttia.<br />

– Tavoitteeseen pääsemistä<br />

auttaa merkittävästi uusi voimalaitosinvestointi.<br />

Tarkoituksena<br />

on, että 2015 meille valmistuu<br />

uusi voimala, joka käyttää polttoaineena<br />

kierrätysjätettä. Puolet<br />

siitä lasketaan uusiutuvaksi<br />

energialähteeksi, kertoo Tampereen<br />

Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />

Jussi Laitinen.<br />

– Energiaveron muutos vaikuttaa<br />

ilman muuta investointeihimme<br />

ja pakottaa meidät lisäämään<br />

uusiutuvaa energiaa.<br />

Kaikkia hallituksen energialinjauksia<br />

toimitusjohtaja Laitinen<br />

ei aivan purematta niele.<br />

– Kun energiaverouudistuksessa<br />

turpeen vero jää hyvin alhaiseksi,<br />

niin näkisin siinä kyllä<br />

enemmän aluepolitiikkaa kuin ilmasto-<br />

tai energiapolitiikkaa.<br />

Tampereen sähkön ja lämmön<br />

tuotannossa avainasemassa ovat<br />

Lielahden kaksi maakaasukäyttöistä<br />

kaasuturbiinilaitosta sekä<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

Turku kaksinkertaistaa uusiutuvien käytön<br />

Tampereen Naistenlahden voimalaitoksessa<br />

käytetään paljon<br />

turvetta. Voimalaitoksen<br />

valaistus sai Edison Award of<br />

Excellence -palkinnon 2008.<br />

Naistenlahden kaksi voimalayksikköä.<br />

Jälkimmäisistä toinen<br />

on maakaasua käyttävä kombilaitos<br />

ja toinen turvetta ja puuta<br />

polttava yksikkö.<br />

– Kun turpeen käyttö tulee<br />

päästöoikeuksien hinnan takia<br />

kalliimmaksi, on epäiltävissä,<br />

ja itse asiassa varsin todennäköistäkin,<br />

että puun toimittajat<br />

nostavat hintojaan vastaavasti.<br />

– Kaiken lisäksi turvetta on<br />

ollut viime aikoina vaikea saada,<br />

ja sen varmuusvarastot alkavat<br />

olla syödyt.<br />

Voimaa tuulesta ja<br />

uudesta puhdistamosta<br />

Tampereen polttoainevalikoimassa<br />

ei ole lainkaan kivihiiltä.<br />

Sen sijaan kaupungin sähkölaitoksella<br />

on osuuksia Suomen<br />

Hyötytuuli Oy:stä.<br />

– Aiomme lisätä tuulivoiman<br />

käyttöä jopa kymmenkertaiseksi<br />

nykyisestä, Jussi Laitinen<br />

lupaa.<br />

Perinteisesti Tampere on saanut<br />

osan energiastaan kaupungin<br />

läpi virtaavasta Tammerkoskesta.<br />

Nyt kaupungin sähkölaitoksella<br />

suunnitellaan, että tulevasta<br />

uudesta keskusjätevedenpuhdistamosta<br />

saadaan lämpöenergiaa<br />

teollisuuden tarpeisiin.<br />

Porin Energia Oy<br />

Turku Energian<br />

kaukolämpöjohtaja<br />

Rauli Saarela<br />

kertoo, että Turussa<br />

on otettu suunta<br />

kohti vähäisempää<br />

riippuvuutta<br />

kivihiilestä.<br />

■ – Kyllä tässä on vuosien<br />

varrella joutunut vakuuttumaan<br />

siitä, että<br />

ilmastonmuutos on todellisuutta.<br />

Ja kun EU on<br />

ryhtynyt sitä vastaan taistelemaan,<br />

niin meidän<br />

suomalaisten on syytä olla<br />

siinä taistelussa mukana.<br />

Näin kommentoi energia-<br />

ja ilmastopolitiikan<br />

välistä suhdetta Turku<br />

Energian kaukolämpöjohtaja<br />

Rauli Saarela.<br />

– Hallituksen viimeaikaiset<br />

energiapoliittiset<br />

linjaukset voidaan suoraan<br />

johtaa EU:n päätöksistä.<br />

Oikeastaan ainoa<br />

särö yhtenäiseen linjaan<br />

tulee siitä, että Suomessa<br />

aiotaan suosia turvetta,<br />

joka on kotimainen,<br />

mutta ei uusiutuva polttoaine.<br />

Saarelan mielestä Etelä-Suomen<br />

voimaloissa<br />

käytetään niin paljon kivihiiltä,<br />

että sen korvaaminen<br />

kokonaan biopolttoaineilla<br />

on mahdotonta.<br />

– Ei mistään niin paljon<br />

puuta löydy. Tai jos<br />

löytyy, niin se pitää laivata<br />

valtamerien takaa, eikä<br />

sekään taida olla kovin<br />

järkevää. Siksi fossiilisia<br />

polttoaineita – maakaasua,<br />

turvetta ja hiiltä<br />

– joudutaan käyttämään<br />

vielä pitkään, Saarela sanoo.<br />

Porin voimaloissa palaa turve<br />

– Me olemme<br />

suuntautuneet uusiutuviin<br />

energialähteisiin<br />

jo ennen<br />

hallituksen tukipakettiakin,<br />

Pori<br />

Energian toimitusjohtaja<br />

Matti Rintanen<br />

sanoo.<br />

■ Pori Energia Oy tuottaa<br />

sähköä ja lämpöä Porissa<br />

kahdessa voimalaitoksessaan.<br />

Niiden pääpolttoaine<br />

on turve, minkä<br />

lisäksi käytetään erilaisia<br />

puuperäisiä polttoaineita,<br />

kierrätyspolttoainetta,<br />

kivihiiltä sekä huippukuormituksen<br />

aikana<br />

myös öljyä.<br />

Hallituksen uusiutuvan<br />

energian tukipaketti<br />

on Pori Energian toimitusjohtajan<br />

Matti Rintasen<br />

mukaan oikeansuuntainen,<br />

koska se<br />

edistää kannatettavia ilmasto-<br />

ja energiapoliittisia<br />

tavoitteita.<br />

– Me tosin olemme<br />

suuntautuneet uusiutuviin<br />

energialähteisiin jo<br />

ennen hallituksen tukipakettiakin.<br />

Kun 2006<br />

teimme päätöksen uudesta<br />

voimalaitosinvestoinnista,<br />

niin otimme<br />

huomioon biopolttoaineen<br />

käytön lisääntymisen.<br />

– Niinpä meillä on jo<br />

lisätty ja olisi teknisesti<br />

mahdollista lisätä edelleen<br />

biopolttoaineen<br />

käyttöä yhdistetyssä sähkön<br />

ja lämmön tuotannossa.<br />

Samalla kivihiilen<br />

osuus vähenisi.<br />

Tuulienergiaa,<br />

jätteenpolttoa...<br />

Turussa on kuitenkin<br />

otettu suunta kohti vähäisempää<br />

riippuvuutta<br />

kivihiilestä. Kun hiilen<br />

osuus nyt on 65 prosenttia,<br />

niin sen on määrä<br />

pudota selvästi. Vuoteen<br />

2020 mennessä uusiutuvien<br />

energialähteiden<br />

osuus aiotaan nostaa nykyisestä<br />

30:sta aina 60<br />

prosenttiin.<br />

– Tähän päämäärään<br />

pyrimme pääsemään keinovalikoimalla,<br />

jossa on<br />

sähkön tuotannossa niin<br />

vesivoimaa, tuulienergiaa<br />

kuin ydinenergiaakin,<br />

ja lämmön tuotannossa<br />

niin jäteveden lämpöä,<br />

jätteenpolttoa kuin biopolttoaineitakin,<br />

Saarela<br />

kertoo.<br />

Turku on mukana sekä<br />

Norjan Svartisenin vesivoiman<br />

hyödyntämisessä<br />

että Hyötytuuli Oy:ssä.<br />

Fennovoiman kautta tullaan<br />

hankkimaan ydinenergialla<br />

tuotettua sähköä.<br />

Kakolan jäteveden<br />

lämpöä hyödyntävän<br />

lämpöpumppuvoimalan<br />

teho aiotaan kaksinkertaistaan,<br />

samoin Orikedon<br />

biopolttolaitoksen<br />

teho.<br />

Pori toi puuta<br />

Baltiasta<br />

Mikä estää biopohjaisten<br />

lisäämisen<br />

– Markkinatilanne.<br />

Puupohjaisia polttoaineita<br />

ei ole oikein saatavilla<br />

järkevään hintaan.<br />

Siitä kertoo sekin, että<br />

2009 toimme Baltiasta<br />

170 GWh:n edestä polttopuuta.<br />

– Tänä vuonna Baltiasta<br />

ei ole tarvinnut tuoda<br />

puuta, koska Suomen<br />

metsäteollisuuden<br />

suhdanteet ovat parantuneet<br />

ja sen ansiosta<br />

saamme sivutuotteena<br />

syntyvää puuta paremmin.<br />

Pori Energia ostaa<br />

puuta suurimmaksi osaksi<br />

haketettuna siiloon.<br />

Jonkin verran ostetaan<br />

myös kokopuuta, joka<br />

haketetaan laitospaikoilla.<br />

Pori Energialla on Harjavallan<br />

Suurteollisuuspuistossa<br />

voimalaitos,<br />

jonka polttoaineena on<br />

öljy. Sen korvaaminen<br />

uusiutuvilla polttoaineilla<br />

edellyttää uusinvestointia,<br />

jonka esisuunnittelu<br />

on tehty ja jonka ympäristölupahakemus<br />

on<br />

parhaillaan viranomaiskäsittelyssä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

39

Sähkönsaanti on tärkeä osa huoltovarmuutta<br />

VAHINKO EI TULE GENERAATTORI KAI<br />

Sähkösaannin turvaaminen<br />

poikkeusoloissa<br />

kuuluu kuntien riskienhallintaan.<br />

Käytännöt<br />

ja valmiustaso vaihtelevat<br />

jonkin verran<br />

kunnittain. Asiantuntijat<br />

korostavat jatkuvaa<br />

reagointivalmiutta.<br />

TEKSTIT Alpo Räinä<br />

Useimmat käsittävät huoltovarmuudella<br />

erilaisten materiaalien<br />

saatavuuden. Jauhoja pitää<br />

olla, että saadaan leipää tai<br />

ammuksia pitää varastoida, että<br />

voidaan puolustautua jos oikein<br />

huonoksi menee.<br />

Entä sähkön saatavuus Esimerkiksi<br />

sairaaloissa, vanhainkodeissa<br />

tai atk-konesaleissa, joissa<br />

jo lyhytkin sähkökatko voi aiheuttaa<br />

merkittäviä vahinkoja, ellei<br />

varavoima toimi. Energia-ammattilaiset<br />

muistuttavat, että sähkönsaannin<br />

häiriöt kuuluu lukea<br />

yhteiskunnallisesti vakaviin riskeihin.<br />

Sähkönsaanti voi järkkyä ilman<br />

katovuosia tai ulkoisia uhkia.<br />

Sen todistivat jo viime kesän<br />

myrskyt, jotka pimensivät Saimaalla<br />

ja Keski-Suomessa syrjäisiä<br />

seutuja jopa viikoiksi. Viime<br />

lokakuussa tuhannet kilometrit<br />

Suomen tieverkostoa olivat<br />

tuntikausia pimeinä yllättävän<br />

etäkeskusvian takia. Huoltovarmuuskielellä<br />

aletaan silloin<br />

puhua kriittisen infrastruktuurin<br />

pettämisestä.<br />

Huovi-portaalista apua<br />

Huoltovarmuuskeskuksen energiaosaston<br />

päällikkö Risto Leukkunen<br />

sanoo, että kunnille on<br />

ajankohtaista selvittää oman valmiuden<br />

taso.<br />

Huoltovarmuuskeskus on ottamassa<br />

käyttöön Huovi-portaalia,<br />

joka tukee huoltovarmuuskriittisiä<br />

toimijoita vakaviin häiriöihin<br />

varautumisessa. Portaalista<br />

odotetaan tulevan yksi valmiussuunnittelun<br />

ja oman tason<br />

arvioinnin väline.<br />

– Alkuvaiheessa Huovi-portaalin<br />

käyttäjiksi on aiottu huoltovarmuuskriittisiä<br />

yrityksiä.<br />

Portaalista löytyy työkaluja, oh-<br />

– Odotamme, että Huoltovarmuuskeskuksessa<br />

valmistellusta<br />

Huovi-portaalista tulee yksi valmiussuunnittelun<br />

ja oman tason<br />

arvioinnin väline, energiaosaston<br />

päällikkö Risto Leukkunen<br />

sanoo.<br />

Huoltovarmuuskeskus<br />

jeita ja koulutusta riskienhallinnan<br />

ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen,<br />

Leukkunen kertoo.<br />

Yhtenä käytännön vaikeutena<br />

on se, että varavoimalähteiden<br />

kokoa, määrää ja toimintakuntoa<br />

ei koko valtakunnan tasolla<br />

tunneta.<br />

– Varavoimalaitokset ovat sen<br />

verran pieniä, että ne eivät näy<br />

Tukesin tai Energiamarkkinaviraston<br />

seurannassa. Laitekohtaisen<br />

kunnon valvonta jää siis käyttäjille.<br />

Suosittelisin sellaista huolellisen<br />

miehen periaatetta, että<br />

katsotaan riittävän pitkälle eteenpäin<br />

ja tehdään asiat huolella.<br />

– Riskikartoituksessa kumppaneina<br />

kannattaa käyttää myös paikallisia<br />

energialaitoksia ja laitetoimittajia,<br />

Risto Leukkunen lisää.<br />

Järvenpäässä varmistettu<br />

vain kriittiset paikat<br />

Kuntien laitosten ja palveluiden<br />

sähkönsaanti on turvattu vaihtelevasti.<br />

Huolehdittavia asioita on<br />

monia. Laitteiden elinkaarta seurataan,<br />

mutta tehdäänkö kriittisyystarkasteluja<br />

ja riskikartoituksia<br />

riittävästi<br />

Ari Honkanen Järvenpään<br />

kaupungin toimitilapalveluista<br />

kertoo, että sähkönsaannin varmistus<br />

on tehty vain kriittisiin<br />

paikkoihin.<br />

– Terveyskeskuksen ensiapu,<br />

toimenpidehuoneet ja lääkärin<br />

vastaanottotilat on suojattu aggregaatilla,<br />

joka koekäytetään<br />

kerran kuukaudessa. Kaupungintalon<br />

väestönsuojaan saadaan<br />

sähkö ulkopuolisella generaatto-<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

– Suosittelen sellaisia sähköverkon<br />

riskikartoituksia,<br />

jotka kattavat erilaiset tekniset<br />

järjestelmä- ja turvallisuusriskit,<br />

VSSHP:n teknillinen<br />

johtaja Juha Rantasalo<br />

sanoo.<br />

NALOSSA<br />

Teho-osasto valmiudessa vaikka varavoimalla<br />

Päijät-Hämeen keskussairaala<br />

Lahdessa tarjoaa hoitoa<br />

550 vuodepotilaalle ja työllistää<br />

pari tuhatta henkilöä.<br />

Sairaala uusi varavoimalaitoksensa,<br />

joka turvaa sähkökatkon<br />

sattuessa muun muassa<br />

teho- ja leikkausosastojen<br />

toiminnan.<br />

■ Nykyaikainen sairaalakiinteistö<br />

toimii sähköllä. Jo pelkkä rakennuksessa<br />

liikkuminen edellyttää<br />

sitä, koska hissit, ovien lukitukset<br />

ja monet arkipäiväiset asiat<br />

ovat sähkötoimisia. Lisäksi uusi<br />

sairaalateknologia vaatii kaikissa<br />

olosuhteissa erittäin tasalaatuista<br />

sähköä.<br />

– Viime kesän myrskyt eivät<br />

aiheuttaneet meillä katkoja. Paikallinen<br />

sähkölaitos on varmistanut<br />

verkkonsa hyvin. Mutta<br />

muita katkoja sattuu 1–2 kertaa<br />

vuodessa. Niitä varten tarvitsemme<br />

luotettavaa varavoimaa, kertoo<br />

sairaalan sähköjärjestelmistä<br />

vastaava sairaalainsinööri Isto<br />

Kuolimo.<br />

– Silloin tuotamme varasähköä<br />

TYKS:in kantasairaala iltavalaistuksessa/Mika Okko<br />

rilla. Lisäksi kaupungin atk-konesalit<br />

on suojattu UPS-laitteilla,<br />

Honkanen kertoo.<br />

– Tekniikan ammattilaisen<br />

näkökulmasta sanoisin, että seuraavaksi<br />

kannattaisi suunnitella<br />

keskeisten hallinnollisten tilojen<br />

ja terveyskeskuksen ja vanhainkotien<br />

vuodeosastojen suojaamista,<br />

Honkanen lisää.<br />

– Varavoimalaitos tuottaa sähkön teho-osastoille ja leikkausaleihin,<br />

vaikka katko pysäyttäisi muuten sairaalan toiminnan, Isto Kuolimo<br />

kertoo.<br />

kriittisimpiin kohteisiin eli tietokonekeskuksiin,<br />

tehoyksiköihin ja<br />

leikkaussaleihin. Varavoima pitää<br />

ne toiminnassa, vaikka moni muu<br />

yksikkö käytännössä pysähtyy.<br />

Säännöllinen testaus<br />

tarpeen<br />

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi<br />

Luoma painottaa yhteistyötä<br />

sähkölaitosten kanssa. Niissä<br />

kunnissa, joissa on paljon haavoittuvia<br />

sähköverkkoja, on varautuminen<br />

erityisen tärkeää.<br />

– Varavoimaa pitää sijoittaa<br />

joko kriittisiin laitoksiin tai helposti<br />

liikuteltavasti lähelle sen<br />

mukaan, miten kriittiseksi kohde<br />

on arvioitu.<br />

– Yleisesti ottaen ongelma tiedotetaan<br />

hyvin, mutta korostan<br />

säännöllistä laitteiden testausta.<br />

Vastuuhenkilöiden pitää voida<br />

olla varmoja, että varavoima<br />

hyrähtää käyntiin kun tarvitaan,<br />

Kalevi Luoma sanoo.<br />

Markus Henttonen<br />

Varsinais-Suomessa<br />

tunnetaan sudenkuopat<br />

Vaativampi tehtävä on tarkastella<br />

sähköverkon kriittisyyttä tuotannon<br />

ja ylläpidon vinkkelistä.<br />

Tavoitteena on tunnistaa verkon<br />

kriittiset pisteet ja haavoittuvimmat<br />

kohdat.<br />

Niin kauan kuin päivä paistaa,<br />

huolet tuntuvat kaukaisilta.<br />

Sähköverkon pettäminen poikkeusolosuhteissa<br />

tuo kuitenkin<br />

niin isoja ongelmia, että riskienhallintaan<br />

pitäisi kuulua sen estäminen.<br />

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin<br />

teknillinen johtaja Juha<br />

Rantasalo tekee säännöllistä riskiarviointia<br />

ja tuntee sudenkuopat.<br />

Hän vastaa useiden sairaaloiden<br />

ja laitosten teknisestä huoltovarmuudesta.<br />

– Suosittelisin sellaisia sähköverkon<br />

riskikartoituksia, jotka<br />

kattavat erilaiset tekniset järjestelmäriskit<br />

ja turvallisuusriskit.<br />

Tämä ennakkoon tehty työ<br />

säästää moninkertaisesti vahinkojen<br />

korjaamisen vaivat – jos<br />

vahinko sitten sattuu, Rantasalo<br />

vahvistaa.<br />

Rantasalo pitää tärkeänä, että<br />

kartoituksissa saadaan ajantasainen<br />

laitelista, joka on käytännössä<br />

tulevaisuuden työlista. Sen perusteella<br />

hän suunnittelee ja johtaa<br />

sähköverkon ylläpitoa.<br />

– Mitä paremmin tunnemme<br />

sähköverkon tilan, sitä paremmin<br />

pystymme turvaamaan laitosten<br />

toiminnan, omaisuuden ja<br />

riskien hallinnan, Juha Rantasalo<br />

vakuuttaa. <br />

Megawatin verran<br />

varavoimaa<br />

Sairaala on valmistunut 1976, ja<br />

varavoimalaitoksen dieselmoottori<br />

ja generaattori olivat niiltä ajoilta.<br />

Vanhan tekniikan vikaantuminen<br />

ja kuluminen tuottivat jo pulmia.<br />

– Halusimme lisätä toimintavarmuutta,<br />

joten päätimme investoida<br />

ja varautua samalla sairaalan<br />

laajennukseen. Valitsimme<br />

tarjouskilpailun jälkeen kaksi 500<br />

kVA:n varavoimakonetta ABB:lta<br />

avaimet käteen asennettuina ja<br />

käyttökoulutuksen samassa paketissa,<br />

Kuolimo kertoo.<br />

– Saimme lisäksi kaukovalvonta-<br />

ja ohjausjärjestelmän päivityksen.<br />

Nyt sähkönjakelujärjestelmää<br />

voidaan valvoa ja ohjata valvomotietokoneelta.<br />

– Käyttövarmuus on lääkintätilojen<br />

turvasyöttöjärjestelmissä<br />

ensiarvoisen tärkeää. Erityisvaatimuksia<br />

aiheuttavat myös sairaalastandardit,<br />

täydentää projektissa<br />

mukana ollut ABB Oy Servicen<br />

tuotepäällikkö Jani Venäläinen.<br />

Suunnittele hyvin ja visioi<br />

Muutos oli monivaiheinen projekti.<br />

Neljä vanhaa laitetta purettiin<br />

pois, kaksi uutta tuli tilalle<br />

ja samaan aikaan ulkopuolinen<br />

konttigeneraattori varmisti, että<br />

sähköä saatiin kaikissa vaiheessa.<br />

– Suunnittelu vei kolmisen<br />

kuukautta ja asentaminen 5–6<br />

viikkoa. Työvaiheet, asennus ja<br />

käyttökoulutus oli mietitty askel<br />

kerrallaan, jotta vaihto ei aiheuttaisi<br />

häiriöitä. Varavoimalaitoksen<br />

käyttöönotto ja testaus<br />

oli myös haasteellista, kun sairaala<br />

toimii ympärillä normaalisti.<br />

Mutta hyvin se onnistui, summaa<br />

Isto Kuolimo.<br />

Kokenut insinööri painottaa<br />

suunnittelussa pitkän aikavälin<br />

visiota.<br />

– Kun sairaalan laajennus valmistuu<br />

lähivuosina, tarvitaan lisää<br />

varavoimaa. Varasimme sille<br />

jo tilan voimalahuoneesta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

41

ENERGIA<br />

Poikkihallinnollisella ryhmällä kuntajohdon tuki<br />

SIILINJÄRVI vauhdittaa säästötoimiaan<br />

energiaryhmän avulla<br />

Siilinjärven kunta solmi<br />

TEM:n energiatehokkuussopimuksen<br />

kesäkuussa<br />

2009. Sopimuksen<br />

myötä energiansäästötoimintaa<br />

muokatttiin<br />

entistä suunnitelmallisemmaksi.<br />

Tätä<br />

varten kuntaan perustettiin<br />

energiaryhmä,<br />

joka koostuu eri toimialojen<br />

edustajista.<br />

● Mikko Heikkinen<br />

energia-asiantuntija<br />

Energiakolmio Oy<br />

Siilinjärvellä kunnanjohtaja<br />

nimesi hallintokuntien ehdotuksesta<br />

jäsenet energiaryhmään,<br />

jonka tehtävänä on toimintasuunnitelman<br />

valmiiksi saattaminen<br />

ja suunnitelman toteutumisen<br />

koordinointi. Ylimmän<br />

johdon tuki antaa selkeän linjan<br />

energiatehokkuuden edistämiselle<br />

ja jatkuvalle parantamiselle.<br />

Energiaryhmä seuraa tiiviisti<br />

toiminnan tuloksellisuutta.<br />

Edellisen vuoden energiankulutus,<br />

toimenpiteet ja saavutettu<br />

säästö raportoidaan kaupunginhallitukselle<br />

vuosittain.<br />

Energiatehokkuussopimuksen 9<br />

prosentin säästötavoite pyritään<br />

saavuttamaan käymällä läpi kunnan<br />

toiminta energiatehokkuuden<br />

näkökulmasta. Päällimmäisinä<br />

ovat hankinnat, rakennukset,<br />

vesilaitos sekä katu- ja ulkovalaistus.<br />

Energiaryhmän toiminnassa<br />

tavoitellaan myös uusiutuvien<br />

käytön lisäämistä kunnan omissa<br />

toiminnoissa. Tämä nivoutuu<br />

usein yhteen uusien lämmitysratkaisujen,<br />

kuten maalämmön ja<br />

bioenergian hyödyntämisessä.<br />

Meneillään olevassa kunnantalon<br />

energiakatselmuksessa selvitetään<br />

teknisiä mahdollisuuksia<br />

energiatalouden parantamiseksi<br />

konsultin avulla. Kunnan<br />

energiankulutuksen seurannan<br />

on järjestänyt Energiakolmio Oy.<br />

Myös energiaryhmä hyödyntää<br />

kumppanuutta.<br />

Toimintasuunnitelmasta<br />

runko toimenpiteille<br />

Siilinjärvellä teollisuus on merkittävin<br />

hiilidioksidipäästöjen<br />

tuottaja. Kunta pystyy kuitenkin<br />

vaikuttamaan päästöihin maankäytön,<br />

rakennusten ja liikenteen<br />

suunnittelussa. Nämä ovat useasti<br />

myös arvovalintoja ja edellyttävät<br />

poliittista keskustelua ja päätöksentekoa.<br />

Helpompia ratkaisuja<br />

ovat teknisten edistysaskelien<br />

ottaminen esimerkiksi katu- ja<br />

ulkovalaistuksessa.<br />

Siilinjärvellä energiaryhmän<br />

toiminta tukee paikallisen toimenpideohjelman<br />

luomista ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi.<br />

Energiaryhmän laatima<br />

toimintasuunnitelma muodostaa<br />

rungon toimenpiteille, joilla<br />

alhaisempia hiilidioksidipäästöjä<br />

tavoitellaan.<br />

Vihreä lippu -toimintaa<br />

Teknisten ratkaisujen lisäksi<br />

energiatehokkuutta voidaan parantaa<br />

myös käyttäjälähtöisesti.<br />

Kuntatyöntekijöiden tottumukset<br />

valaistuksen ja toimistolaitteiden<br />

käytössä vaikuttavat lopulliseen<br />

energiankulutukseen teknisestä<br />

valinnasta riippumatta.<br />

Energiatehokkuustyötä nopeuttaa<br />

ja helpottaa muiden<br />

kuntien hyvien toimintamallien<br />

mukauttaminen osaksi omaa<br />

toimintaa. Esimerkkinä on energiaryhmän<br />

sisällä syntynyt ajatus<br />

Vihreä lippu -toiminnan jalkauttamisesta<br />

kaikkiin kunnan päiväkoteihin<br />

ja kouluihin. Kunnianhimoinen<br />

tavoite on perusteltu<br />

toiminnasta saaduilla hyvillä tuloksilla.<br />

Led-valoja kunnantalolla<br />

Uudet toimintamallit vaativat aina<br />

yhteistyötä ja keskustelua eri<br />

osapuolten välillä. Ne tuovat joskus<br />

yllättäviäkin asioita energiaryhmäläisten<br />

eteen.<br />

Siilinjärvellä kunnantalon aulassa<br />

on ollut käytössä led-valaistus<br />

nyt vuoden ajan, ja ratkaisu<br />

vaikuttaa tulosten ja palautteen<br />

osalta oikealta. Alussa palautetta<br />

tuli aulan siivouksesta, kun<br />

parantunut valaistus näytti kaikki<br />

yksityiskohdat entistä tarkemmin.<br />

<br />

Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen<br />

odottaa energiaryhmältä selkeitä<br />

tuloksia. Käytetylle ajalle ja<br />

rahalle on saatava vastinetta.<br />

Siilinjärven 1980-luvun alkupuolella rakennetussa kunnantalossa on käynnissä energiakatselmus,<br />

joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Katselmuksessa etsitään kannattavia ratkaisuja energiatehokkuuden<br />

parantamiseksi.<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Aika kallis aika<br />

Katsoin vastikään uudelleen<br />

1995 valmistuneen<br />

elokuvan Rakkautta ennen aamua.<br />

Elokuva on romanttinen<br />

kuvaus Euroopassa kohtaavasta<br />

parikymppisestä miehestä ja<br />

naisesta. Toisilleen entuudestaan<br />

tuntemattomat ranskalainen<br />

nainen ja amerikkalainen<br />

mies tapaavat junassa ja keskustelevat<br />

elämästä läpi elokuvan,<br />

yhden yön. Elokuvan käsikirjoittanut<br />

Richard Linklater onnistui<br />

tavoittamaan jotain olennaista<br />

ajasta.<br />

Amerikkalaisen miehen, Jessen,<br />

yksi repliikeistä kuuluu suurin<br />

piirtein näin: ”Kaikki ihmiset<br />

puhuvat siitä, kuinka mahtavaa<br />

teknologia on ja kuinka sillä<br />

säästetään hirvittävästi aikaa.<br />

Mutta mitä hyötyä on säästetyllä<br />

ajalla, jos sitä ei käytä Jos<br />

säästetyn ajan vuoksi tarvitsee<br />

vain tehdä työtä entistä kiireellisemmin<br />

Koskaan ei kuule kenenkään<br />

sanovan ’säästin niin<br />

paljon aikaa tekstinkäsittelylaitteeni<br />

avulla, että nyt voin lähteä<br />

buddhaluostariin notkumaan’.”<br />

<br />

Jesse on oikeassa. Jatkuva nopeuttaminen<br />

ei ole suinkaan<br />

helpottanut työkuormaa vaan lisännyt<br />

sitä. Sähköinen viestintä<br />

on mahdollistanut minuuttiaikataulutuksen,<br />

minkä myötä meistä<br />

on tullut myös haavoittuvaisia<br />

häiriöille: kaaos on suuri, jos<br />

sähköposti ei sitten kerran toimikaan,<br />

kun aikataulun on laskenut<br />

sähköisen tiedonsiirron<br />

varaan. Osansa kehityksessä on<br />

ollut 1990-luvun suurella lamalla,<br />

joka lisäsi tehokkuusvaatimuksia.<br />

Ne jäljet eivät pyyhkiytyneet<br />

pois lamaa seuranneella<br />

pitkällä nousukaudellakaan.<br />

Kaiken on siis oltava nopeaa.<br />

TV-shopin jumppalaitteitakin<br />

mainostetaan sillä, että vain viisi<br />

minuuttia päivässä riittää tuottamaan<br />

tuloksia. Enkä ole itsekään<br />

immuuni nopeuden markkinaarvolle.<br />

Välillä silti pohdin, miten<br />

tästä kaikesta nopeutumisesta<br />

seuranneen ainaisen kiireen saisi<br />

taltutettua. Koska olisi riittävästi<br />

aikaa tehdä kaikkia niitä asioita,<br />

joita olen aina halunnut tehdä<br />

Eläkkeelläkö ehkä Siihen asti en<br />

voi tai edes halua odottaa – jos<br />

ikäluokkaani nyt koskaan eläkkeelle<br />

päästetään.<br />

<br />

Linklaterin elokuvan kanssa<br />

samoihin aikoihin ilmestyneessä<br />

J. Karjalaisen kappaleessa<br />

”Alla kiireisten tähtien” vuodelta<br />

1996 lauletaan myös siitä,<br />

kuinka ”ajanpuute on aikamme<br />

sairaus”. Kappale alkaa sanoilla<br />

”Mä painan duunia niska limassa,<br />

enkä juuri koskaan ehdi olla<br />

himassa. Ei pyörät pyöri ilman<br />

minua. Oon ollut liikkeellä siitä<br />

lähtien, kun synnyin alla kiireisten<br />

tähtien.”<br />

Kuulostaako tutulta Niin minustakin.<br />

Tosin olen itse työurani<br />

aikana oppinut, että pyörät<br />

pyörivät hyvin ilman minuakin.<br />

Ajan arvo iski tajuntaani todella<br />

noin viisi vuotta sitten,<br />

kun tein verkossa leikkimielisen<br />

Koska kuolet -testin. Taisin saada<br />

lähtöajakseni jotain vuoden<br />

2060 kieppeillä, mutta vaikutuksen<br />

teki erityisesti tuloksen yhteydessä<br />

ollut kello, joka tikitti<br />

alaspäin. Jäljellä oleva elinaikani<br />

oli muutettu sekunneiksi, jotka<br />

vähenivät joka järkyttävä hetki<br />

yhdellä. Tämä yhdistettynä kolmenkympin<br />

kriisin oli vaikuttava<br />

kokemus.<br />

<br />

Kuten sanotaan, köyhälle<br />

kaikki on kallista. Minulla on vähän<br />

aikaa, aika on siis minulle<br />

kallista. Olenkin päättänyt yrittää<br />

vähentää jatkuvaa kiirettä<br />

sekä keskittyä tekemään asioita<br />

vähemmän mutta paremmin<br />

ja miellyttävämmin. Tähän haasteelliseen<br />

projektiini liittyy myös<br />

kolumnistina <strong>Kuntatekniikka</strong>lehdessä<br />

toimimiseni. On nimittäin<br />

tullut aika lopettaa.<br />

Haikeana luovun neljä vuotta<br />

kestäneestä pestistäni ja vapautan<br />

palstatilani muille. Kiitän<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehteä, joka on<br />

suonut minulle mahdollisuuden<br />

kertoa – ei aina niin kovin kunnallisteknisistä<br />

– näkemyksistäni<br />

laadukkaassa lehdessään, sen<br />

mukavaa henkilökuntaa sekä<br />

tietysti teitä lukijoita.<br />

Erityisesti erästä Liikenneviraston<br />

ihmistä, joka on aina tavatessamme<br />

jaksanut kannustaa<br />

minua. Sekä muutamaa muuta<br />

ystävää ja läheistä tukijaa, joista<br />

yksi on toiminut omana kenttäreportterinani,<br />

ehdottanut minulle<br />

juttuideoita ja ollut pallotteluseinäni.<br />

<br />

Vuosittain kahdeksan kolumnin<br />

kirjoittamisessa säästetyllä<br />

ajalla ei vielä tehdä paljoa, enkä<br />

lupaakaan lähteä buddhaluostariin<br />

notkumaan. Jotain pieniä<br />

asioita aion kuitenkin muuttaa.<br />

Puhaltelin jo pölyt öljyväreistäni.<br />

Vaikka voi tietysti olla, etten<br />

ihan kokonaan malta kirjoittamistakaan<br />

lopettaa. Katsotaan<br />

nyt kuinka tässä käy ja mihin sekuntini<br />

lopulta riittävät.<br />

Mette Granberg<br />

on 34-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

työskentelee liikennesuunnittelijana<br />

HSL<br />

Helsingin seudun<br />

liikenteessä.<br />

.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

43

Haasteina niukentuvien vesivarojen hallinta ja ikä<br />

YHDYSVALTAIN VESIHUOLLOSSA<br />

Yhdysvaltojen vesivarat jakautuvat hyvin epätasaisesti. Veden tärkeimmät<br />

käyttökohteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten varrella. Vauras maa on<br />

kyennyt lainsäädännön ja teknologian keinoin vastaamaan niukentuvien<br />

vesivarojen hallinnan haasteisiin. Julkinen sektori on yhä avainasemassa<br />

maailman johtavan markkinatalousmaan vesihuollon järjestämisessä.<br />

● Tapio S. Katko, dosentti<br />

Tampereen teknillinen yliopisto<br />

CADWES-tutkijaryhmä<br />

Yhdysvallat on pinta-alaltaan<br />

noin puolet Venäjästä, hieman<br />

suurempi kuin Kiina, yli<br />

kaksi kertaa suurempi kuin Euroopan<br />

unioni ja lähes 23 kertaa<br />

Suomen kokoinen. Vesivarojen<br />

kannalta keskeinen on Mississippi-joki,<br />

jonka valuma-alue on<br />

kolmanneksi suurin maailmassa<br />

Amazon-virran ja Kongo-joen<br />

jälkeen. Se kattaa runsaat 40<br />

prosenttia manner-Yhdysvaltain<br />

pinta-alasta ja samalla jakaa<br />

maan kahtia: kuivaan länsiosaan<br />

ja runsassateisempaan itäosaan.<br />

Myös Yhdysvaltain vesilainsäädäntö<br />

jakautuu kahteen perinteeseen.<br />

Itäisissä osavaltioissa<br />

on voimassa rantaoikeuksiin<br />

perustuva vesilainsäädäntö, läntisissä<br />

pääosin ns. ensimmäisen<br />

käyttäjän ja hyödynsaajan oikeus,<br />

joka syntyi kuivien läntisten<br />

alueiden vesittämisen, kaivostoiminnan,<br />

kastelun ja vesivoiman<br />

tarpeisiin.<br />

Osavaltioiden väliset<br />

sopimukset<br />

Osavaltioiden väliset sopimukset<br />

– kuten Colorado-joen veden<br />

käyttöä koskeva sopimus vuodelta<br />

1922 – ovat keskeisiä vesivarojen<br />

ja niiden hallinnan kannalta.<br />

Kasteluun kuluu eniten vettä:<br />

esimerkiksi Coloradossa noin 85<br />

prosenttia ja Arizonassa lähes 80<br />

prosenttia käytetystä makeasta<br />

vedestä.<br />

Yhdyskuntien vedenhankinta<br />

on myös näissä oloissa tärkein<br />

käyttömuoto. Yksi suurimpia<br />

haasteita on löytää keinoja kasteluveden<br />

käytön tehostamiseksi<br />

ja veden saamiseksi yhdyskuntien<br />

käyttöön erityisesti kasvavilla<br />

metropolialueilla.<br />

Yhdysvaltain vesiasioihin<br />

liittyy monta porrasta ja toimijaa.<br />

Silmiinpistävää on valtion ja<br />

julkisten viranomaisten keskeinen<br />

rooli. Historiallisista syistä<br />

veden taloudellinen hyötykäyttö<br />

– kuten vesivoima ja kastelu<br />

– korostuu erityisesti Yhdysvaltain<br />

länsiosissa. Näin ollen vesihuoltoa<br />

olisi tarkasteltava laajemmassa<br />

yhteydessä, jossa vesivarat<br />

ja vesihuoltopalvelut tukevat<br />

toisiaan.<br />

Ns. yhdennetyn vesivarojen<br />

suunnittelun (IWRM) sijasta<br />

tulisi muun muassa Colorado<br />

State Universityn professori<br />

Neil S. Griggin mielestä<br />

mieluummin katsoa vesiasioita<br />

veden kokonaishallinnan (Total<br />

Water Management) näkökulmasta.<br />

Tällöin vesivarojen<br />

suunnittelun ja käytön sekä vesihuoltopalveluiden<br />

väliset kytkennät<br />

korostuvat.<br />

Yhdysvaltain hallintoperinne<br />

on varsin hajautettu, ja paikallistasolla<br />

on laaja itsemääräämisoikeus.<br />

Siinä mielessä Yhdysvallat<br />

muistuttaa Pohjoismaita ja Suomea<br />

enemmän kuin monet Keski-<br />

ja Etelä-Euroopan maat ja erityisesti<br />

Englanti ja Wales, joissa<br />

paikallishallinnolla on suhteessa<br />

pienempi rooli. Kuntien ohella<br />

piirikunnilla on merkitystä<br />

muun muassa alueellisessa yhteistyössä.<br />

Julkissektori tuottaa<br />

91 % talousvedestä<br />

Samalla kun vesihuolto on Yhdysvalloissa<br />

pitkälti järjestetty<br />

paikallistasolla, on olemassa useampia<br />

vesiasioita hoitavia liittovaltion<br />

organisaatioita kuten valtion<br />

vesirakennusvirasto (Bureau<br />

of Reclamation) ja armeijan insinöörivirasto<br />

(US Army Corps of<br />

Engineers).<br />

Vuonna 1999 Yhdysvalloissa<br />

oli noin 54 000 vesilaitosta, joista<br />

noin 94 prosenttia palveli alle<br />

10 000 asukasta. Pienistä laitoksista<br />

noin 3 000 oli virallisesti<br />

osuuskuntia. Pienillä laitoksilla<br />

on oma kansallinen ja usein<br />

myös osavaltiokohtainen neuvontaorganisaatio.<br />

Keskushallinto<br />

ja osavaltio tukevat niiden<br />

toimintaa.<br />

Yhdysvaltain vesilaitosten tulovirrasta<br />

1990-luvun puolivälissä<br />

noin 86 prosenttia ohjautui julkisessa<br />

omistuksessa oleville laitoksille<br />

ja 14 prosenttia yksityisille.<br />

Kokonaisvesimäärästä julkisessa<br />

omistuksessa olevat laitokset<br />

tuottavat noin 91 prosenttia.<br />

Kaikesta toimitetusta vedestä<br />

myydään tukkumuotoisesti yli<br />

neljäsosa (EPA 2000).<br />

Yksityisten omistamien laitosten<br />

toimintaa säätelee Public<br />

Utilities Commission. Yksityisten<br />

yritysten omistus ja pitkäaikaisiin<br />

sopimuksiin perustuva operointitoiminta<br />

eivät ole kuitenkaan lisääntyneet,<br />

kuten mm. AWWA<br />

Tapio S. Katko<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VESIHUOLTO<br />

äntyvä infrastruktuuri<br />

julkissektori avainasemassa<br />

Horsetoothin säännöstelyallas Pohjois-Coloradossa Kalliovuorten itäreunalla. Allas on osa ns. Colorado–Big Thompson -projektia, jossa<br />

suurin osa raakavedestä kerätään Kalliovuorten länsipuolelle rakennettuihin varastoaltaisiin. Niistä vesi johdetaan tunneleiden läpi<br />

vuorten itäpuolelle pääkulutusalueelle.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

45

Yhdysvaltain länsiosien vesihuollon<br />

keskeiset painotukset 1800–2000<br />

(kaavio/Tapio S. Katko)<br />

PROTECTOR HC600-SUOJAKYPÄRÄT NYT<br />

ILMAISELLA LOGOPAINATUKSELLA!<br />

Tiesithän, että useimpien<br />

kypärään liimattavien<br />

tarrojen sisältämät<br />

liimat saattavat<br />

lyhentää kypärän<br />

käyttöikää ja<br />

heikentää kypärän<br />

lujuutta.<br />

KARSKE tarjoaa<br />

nyt ilmaisen<br />

valmistajan tekemän<br />

alkuperäispainatuksen<br />

100:n kappaleen<br />

kertatilauksen* yhteydessä.<br />

*tarjous voimassa rajoitetun ajan.<br />

KAIKKI<br />

TURVALLISEEN<br />

TYÖNTEKOON<br />

Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. 020 7768 501<br />

e-mail: info@karske.fi www.karske.fi Fax. 020 7768 505<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

arvioi 1990-luvun lopulla, vaan<br />

pikemminkin vähentyneet.<br />

Vuonna 1996 tehdyn otantatutkimuksen<br />

mukaan noin 40<br />

prosenttia isoimmista vesi- ja viemärilaitoksista<br />

toimi yhteisessä<br />

organisaatiossa. Vuonna 2003<br />

vastaava luku oli 45 prosenttia,<br />

joten laitosten yhdistyminen lienee<br />

lisääntymässä. Se on kuitenkin<br />

vähäisempää kuin esimerkiksi<br />

Suomessa ja Ruotsissa.<br />

Kuntayhteistyön<br />

pitkä historia<br />

Ylikunnallisen yhteistyön osalta<br />

keskeiset vaihtoehdot ovat ”erityisyhtymät”<br />

(special districts)<br />

sekä ylikunnalliset tai alueelliset<br />

sopimukset ja viranomaiset.<br />

Ensimmäisiä ”erityisyhtymiä” –<br />

eräänlaisia kuntayhtymiä – syntyi<br />

vesihuoltoon jo 1880-luvulla,<br />

ja niiden määrä kasvoi erityisesti<br />

1920-luvulla. Tuolloin ryhdyttiin<br />

myös suunnittelemaan ja rakentamaan<br />

läntisten osavaltioiden<br />

suuria vedensiirtohankkeita.<br />

Erityisyhtymillä on puolivaltiollisina<br />

organisaatioina oikeus<br />

kerätä varoja joukkovelkakirjojen<br />

kautta ja harjoittaa pääomiin<br />

perustuvaa verotusta. Vesihuollon<br />

ohella erityisyhtymiä toimii<br />

kastelussa, sairaalatoiminnassa,<br />

palontorjunnassa ja jopa hautausmaiden<br />

ylläpidossa. Ylikunnallisessa<br />

vedenhankinnassa tai<br />

viemäröinnissä yhtymiä on noin<br />

2 000–3 000.<br />

Erikoisia erityisyhtymiä<br />

Erityisyhtymistä mainittakoon<br />

Pohjois-Coloradon vesiyhtymä,<br />

joka perustettiin 1937 toteuttamaan<br />

ns. Colorado–Big Thompson<br />

-projektia. Hankkeessa suurin<br />

osa raakavedestä kerätään Kalliovuorten<br />

länsipuolelle rakennettuihin<br />

varastoaltaisiin, joista vesi<br />

johdetaan tunneleiden läpi vuorten<br />

itäpuolen pääkulutusalueelle<br />

kasteluun ja kuntien, kotitalouksien<br />

sekä teollisuuden tarpeisiin.<br />

Järjestelmässä on 12 varastoallasta,<br />

60 km tunnelia, 150 km<br />

avokanaalia ja 1 100 km siirtojohtoja.<br />

Toiminta-alue on noin 240<br />

km itä-länsisuunnassa ja 100 km<br />

pohjois-eteläsuunnassa (ks. kuva<br />

sivulla 45).<br />

Yhdysvaltain metropolialueilla<br />

on usein vesi- ja jätevesiorganisaatio<br />

tai laaja erityisyhtymä, joka<br />

on muodostettu osavaltion lainsäädännön<br />

perusteella. Erikoisempi<br />

yhteistyömuoto on Meksikon<br />

ja Yhdysvaltain rajalla toimiva<br />

kansainvälinen jätevedenpuhdistamo.<br />

Veden sääntely alkoi<br />

1980-luvulla<br />

Opintomatkoihin liittyvänä kirjoittaja<br />

teki tutkimuksen Yhdysvaltain<br />

läntisten osien vesihuollon<br />

pitkän aikavälin kehityksestä<br />

ja keskeisimmistä strategisista<br />

päätöksistä ja ilmiöistä. Useimmat<br />

näistä päätöksistä liittyvät<br />

lainsäädännön kehitykseen.<br />

Vuoden 1902 Reclamation<br />

Act muun muassa loi pohjaa sille,<br />

että Kaliforniassa ja myöhemmin<br />

muuallakin läntisissä osavaltioissa<br />

voitiin rakentaa 1920-luvulta<br />

alkaen vedensiirtohankkeita<br />

pitkiltäkin etäisyyksiltä kuiville<br />

alueille, kuten esimerkiksi Etelä-Kaliforniaan.<br />

Monet hankkeet<br />

edistivät myös vesivoiman hyödyntämistä,<br />

kun kasteluhankkeita<br />

oli ryhdytty edistämään jo<br />

1880-luvulla.<br />

Vettä ryhdyttiin jakamaan<br />

myös eri osavaltioiden välillä.<br />

Toisen maailmansodan jälkeen<br />

kasvoi kaupunkien veden tarve,<br />

ja 1960-luvulla tulivat esille<br />

ympäristövaateet sekä jätevesien<br />

puhdistus. Veden säästö ja käytön<br />

rajoitukset alkoivat 1980-luvulla<br />

samalla, kun kasteluveden<br />

tarve kaupungeissa lisääntyi (ks.<br />

kaavio yllä).<br />

Oleellista on, että yli sata vuotta<br />

sitten ja myöhemmin tehdyt<br />

päätökset vaikuttavat merkitävästi<br />

nykyisyyteen ja tulevaisuuteen<br />

ja rajaavat vaihtoehtoja. Tehdyt<br />

valinnat vaikuttavat kasautuvasti,<br />

ja järjestelmien hallinnasta<br />

tulee yhä monimutkaisempaa erityisesti<br />

kasvavilla kaupunkialueilla<br />

kuten Kaliforniassa.<br />

Vesi- ja viemärilaitostoiminnan<br />

ylikunnallisen yhteistyön<br />

osalta professori Grigg viittaa

VESIHUOLTO<br />

1980-luvulla tehtyyn Tennessee<br />

Valleyn vesihuollon yleissuunnitelmaan<br />

ja toteaa muun muassa,<br />

kuinka laajoissa hankkeissa tarvitaan<br />

”70 prosenttia politiikkaa,<br />

20 prosenttia insinööriosaamista<br />

ja 10 prosenttia hyvää tuuria”. Tämähän<br />

ei ole aivan vierasta Suomessakaan.<br />

“Yksi suurimpia haasteita on löytää<br />

keinoja kasteluveden käytön<br />

tehostamiseksi ja veden saamiseksi<br />

yhdyskuntien käyttöön erityisesti<br />

kasvavilla metropolialueilla.”<br />

Erilaisia käytäntöjä –<br />

yhteisiä haasteita<br />

Suomeen ja Pohjoismaihin verrattuna<br />

Yhdysvaltain vesihuollossa<br />

ja sen kehityksessä on<br />

muun muassa seuraavia eroavaisuuksia:<br />

● Fluoria syötetään käsiteltyyn<br />

talousveteen edelleen lähes joka<br />

toisella isolla vesilaitoksella.<br />

● Vesitornit tehdään teräksestä.<br />

Niitä on muutamia mallityyppejä<br />

räätälöityjen ratkaisujen ja<br />

betonin käytön sijasta.<br />

● Lyijyputkilla on edelleen<br />

suuri osuus erityisesti talojohdoissa<br />

(Suomessa niitä ei juuri<br />

otettu käyttöön, kun niiden<br />

terveysvaarat osoitetiin kokein<br />

1880-luvulla).<br />

● Ylikunnallista yhteistyötä<br />

varten säädettiin jo 1880-luvulla<br />

laki ”erityisyhtymistä” (special<br />

districts).<br />

● Liittovaltio rahoitti suurimman<br />

osan jätevedenpuhdistamoiden<br />

rakentamisesta 1970- ja<br />

80-luvuilla, ja vielä nykyäänkin<br />

valtion varoin rahoitetaan mm.<br />

puhdistamoiden saneerausta.<br />

● Jätevesien ravinteiden poistovaatimus<br />

koskee vain 20 osavaltiota,<br />

kahdeksasta läntisestä<br />

osavaltiosta vain Montanaa.<br />

● Poliittinen järjestelmä on<br />

kaksinapainen. Istuva presidentti<br />

ja hänen vaihtuva virkamiehistönsä<br />

ovat tehneet useita keskeisiä<br />

vesialan strategisia päätöksiä.<br />

Tämä on voinut tuoda hyviäkin<br />

päätöksiä, mutta ongelmana on<br />

pitkäjänteisyyden puute ja linjausten<br />

ristiriitaisuus. Muun muassa<br />

1980-luvulla hajotettiin kokonaisvaltainen<br />

vesivarojen suunnittelujärjestelmä.<br />

Haasteena ikääntyvä<br />

infrastruktuuri<br />

Yhdysvaltain pormestareiden yhdistyksen<br />

(2005) mukaan suurin<br />

vesihuollon tulevaisuuden haaste<br />

on ikääntyvä infrastruktuuri<br />

kuten Suomessakin. Seuraavaksi<br />

tärkein haaste on vesivarojen<br />

suojelu ja turvallisuus sekä vedenjakelun<br />

saatavuus ja sääntely.<br />

Yhdysvaltain vesilaitosjohtajille<br />

2006 suunnatun tutkimuksen<br />

mukaan suurimpia haasteita<br />

ovat energia, työvoima, poliittinen<br />

osallistuminen ja toiminta,<br />

väestökehitys ja sääntely.<br />

Julkisella sektorilla on johtavan<br />

markkinatalousmaan vesihuollossa<br />

ratkaiseva merkitys.<br />

Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa<br />

konkreettisesti järkevän vesiasioiden<br />

hallinnan vaatiman aikajänteen,<br />

jonka tulisi olla kvartaalivuosituhat:<br />

150 vuotta historiaan<br />

ja 150 vuotta tulevaisuuteen! <br />

Havainnot perustuvat kirjoittajan<br />

helmikuussa 2008 sekä marras-joulukuussa<br />

2009 Coloradoon ja Kaliforniaan<br />

tekemiin opintomatkoihin,<br />

joita tukivat apurahoin Maa- ja<br />

vesitekniikan tuki ry sekä Fulbright<br />

NCS-ohjelma.<br />

Hallittua energiankulutusta<br />

huomisesta huolehtien<br />

LÄMPÖENERGIAMITTARI SHARKY 773<br />

<br />

3 <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy • Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI •<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA • Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 •<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com • www.sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

47

VESIHUOLTO<br />

VVYn tunnuslukuraportti vuodelta 2009:<br />

Käyttökustannusten kasvu kiihtyi,<br />

LIIKEYLIJÄÄMÄT KUTISTUIVAT<br />

Vuoden 2009 tietoihin<br />

perustuva raportti Vesija<br />

viemärilaitosyhdistys<br />

VVYn ylläpitämästä<br />

vesihuoltolaitosten<br />

tunnuslukujärjestelmästä<br />

on julkaistu syksyllä.<br />

Mukana on tietoja<br />

yhteensä 43 laitoksen<br />

toiminnasta. Laitosten<br />

keskinäiset erot näyttävät<br />

suurenevan.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Järjestelmässä mukana olevat<br />

jätevedenpuhdistamot täyttävät<br />

lupaehtonsa keskimäärin<br />

94-prosenttisesti, mutta vaihteluväli<br />

laitosten kesken on edellisvuosista<br />

suurentunut. 17 laitosta<br />

29:stä täytti kaikki jätevedenpuhdistuksen<br />

lupaehdot vuonna<br />

2009. Muutaman laitoksen toistuvat<br />

ongelmat vaikuttivat siihen,<br />

että keskimäärin lupaehdot täyttyivät<br />

tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana olleilla laitoksilla 94-prosenttisesti.<br />

Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus,<br />

jota raportissa arvioidaan<br />

lietteen elohopea-, lyijyja<br />

kadmiumpitoisuuksien perusteella,<br />

on säilynyt edellisvuoden<br />

tasolla. 72 prosenttia vertailun<br />

laitosten lietteistä täytti käyttökelpoisuusvaatimukset.<br />

Pitoisuudet<br />

perustuvat lannoitevalmistelain<br />

mukaisiin raja-arvoihin.<br />

Suuri osa vedestä jää<br />

laskuttamatta<br />

Laskuttamattoman veden osuus<br />

oli keskimäärin aavistuksen lisääntynyt,<br />

mutta tilastoaineiston<br />

suurimmat laskuttamattoman veden<br />

osuudet olivat selvästi viimevuotista<br />

pienempiä. Tästä huoli-<br />

prosenttia<br />

100<br />

90<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien laitosten omavaraisuusasteet vaihtelevat<br />

huomattavasti. Viime vuonna keskimääräinen omavaraisuusaste aleni lähes kuusi prosenttiyksikköä<br />

edellisvuodesta ja oli 60 prosenttia.<br />

OMAVARAISUUSASTE VESIHUOLTOLAITOKSILLA 2007–09<br />

Vesihuoltolaitokset<br />

2007 2008 2009 Keskiarvo: 2007= 66,8 %, 2008 = 65,8 %, 2009 = 60,1 %<br />

matta heikoimmissa tapauksissa<br />

lähes 40 prosenttia verkostoon<br />

pumpatusta vedestä oli laskuttamatonta<br />

vettä.<br />

Tiiveimmät verkostot, kattavin<br />

laskutus tai molemmat löytyvät<br />

puolestaan Lahti Aqua Oy:stä<br />

ja Kuopion ja Savonlinnan vesihuoltoliikelaitoksista,<br />

joissa laskuttamattoman<br />

veden osuus verkostoon<br />

pumpatusta vesimäärästä<br />

laskettuna on kymmenen prosentin<br />

tienoilla. Vesijohtometriä<br />

kohti laskettuna laskuttamattoman<br />

veden osuus oli suurista vesilaitoksista<br />

alhaisin Hämeenlinnan<br />

Seudun Vesi Oy:ssä ja Lahti<br />

Aqua Oy:ssä.<br />

Vuonna 2009 putkirikkojen<br />

suhteellinen määrä oli tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana olevilla<br />

laitoksilla keskimäärin pysynyt<br />

edellisvuosien tasolla. Myös kotitalouksien<br />

veden ominaiskulutus<br />

on pysynyt keskimäärin kutakuinkin<br />

aiemmalla tasolla ja oli<br />

nyt 131 l/as/vrk.<br />

Viemäreiden vuotovesimäärät<br />

olivat vähentyneet selvästi<br />

edellisvuodesta. Kun vuotovesien<br />

osuus puhdistamolle tulevasta<br />

kokonaisjätevesimäärästä oli<br />

vuonna 2008 keskimäärin lähes<br />

49 prosenttia, vuonna 2009 se oli<br />

35 prosenttia. Paikkakuntakohtaiset<br />

erot ovat suuria, ja sademäärien<br />

vaihtelu vuosien välillä<br />

vaikuttaa merkittävästi tuloksiin.<br />

Vuoden 2008 runsassateisuus lisäsi<br />

vuotovesien määrää monilla<br />

laitoksilla.<br />

Käyttökustannukset<br />

selvässä nousussa<br />

Kun laitosten käyttökustannusten<br />

nousu vuonna 2008 oli ollut keskimäärin<br />

3,1 prosenttia, nousivat<br />

kustannukset viime vuonna peräti<br />

5,9 prosenttia. Käyttökustannukset<br />

olivat vuonna 2009 keskimäärin<br />

1,43 €/m 3 . Myös käyttökustannusten<br />

vaihteluväli tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana<br />

olevien laitosten välillä oli suurentunut.<br />

Suuremmista laitoksista Turun<br />

vesihuoltolaitoksen, Kymen<br />

Vesi Oy:n ja Lappeenrannan Vesi<br />

Oy:n käyttökustannukset olivat<br />

nousseet reippaasti. Kustannusten<br />

nousuun voi useissa tapauksissa<br />

vaikuttaa esimerkiksi jätevedenpuhdistuksen<br />

tehostaminen<br />

uusien lupaehtojen myötä.<br />

Kokonaiskustannukset<br />

ennallaan<br />

Vesihuoltolaitosten kokonaiskustannukset,<br />

joihin käyttökustannusten<br />

lisäksi sisältyvät pääomakustannukset,<br />

ovat pysyneet keskimäärin<br />

edellisvuoden tasolla ja<br />

ovat nyt 2,32 €/m 3 . Suuremmista<br />

laitoksista kokonaiskustannukset<br />

nousivat eniten Turun vesihuoltolaitoksella<br />

(noin 30 %) ja Lappeenrannan<br />

Vesi Oy:ssä (lähes 15 %).<br />

Vesihuoltolaitosten liikeylijäämät<br />

ovat keskimäärin pienentyneet<br />

noin neljä prosenttiyksikköä<br />

ja ovat nyt 15,8 prosenttia. Vaihteluväli<br />

oli myös kasvanut ja suuret<br />

investoinnit rasittivat erityisesti<br />

eräitä pieniä vesihuoltolaitoksia.<br />

Niin ikään laitosten omavaraisuusaste<br />

oli laskenut lähes<br />

kuusi prosenttiyksikköä, mutta<br />

oli yhä keskimäärin 60 prosenttia<br />

eli varsin korkea. Se vaihteli kahdeksasta<br />

aina 95 prosenttiin. <br />

Lähde: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän<br />

raportti 2009<br />

www.vvy.fi<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Uudenlaiset omistusjärjestelyt saattavat olla perusteltuja<br />

INNOVATIIVINEN<br />

OMISTAJAPOLITIIKKA<br />

TEKNISELLÄ SEKTORILLA<br />

KEHTO-konsortioon<br />

kuuluvien suurten<br />

kaupunkien KUPERAhankkeessa<br />

analysoidaan<br />

ja kehitetään innovatiivisia<br />

toimintamalleja<br />

kaupunkien<br />

teknisen sektorin toiminnan<br />

uudistamiseksi.<br />

Omistajuus on yksi<br />

asiakokonaisuus tässä<br />

hankkeessa.<br />

● Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti<br />

● Pentti Siitonen, lehtori<br />

● Olavi Kallio, erikoistutkija<br />

Yhdyskuntatieteiden laitos<br />

Tampereen yliopisto<br />

■ Teknisen sektorin eri tehtäväalueet<br />

ovat vahvasti sidoksissa<br />

fyysiseen ympäristöön ja teknisiin<br />

perusrakenteisiin. Tältä<br />

kannalta katsottuna omistajuuteen<br />

ja omaisuuseriä koskeviin<br />

ratkaisuihin liittyvät kysymykset<br />

ovat teknisellä toimialalla tavallista<br />

merkittävämmässä roolissa<br />

(kuvio 1).<br />

Kuntien aineellisen omaisuuden<br />

tasearvot jakautuvat siten,<br />

että rakennusten osuus on<br />

40–50 prosenttia omaisuudesta,<br />

maa- ja vesialueiden omistus<br />

on 25–35 prosenttia ja kiinteät<br />

rakenteet ja laitteet samoin<br />

25–35 prosenttia. Koneiden ja<br />

kaluston ym. aineellisten hyödykkeiden<br />

osuudeksi jää noin 5<br />

prosenttia.<br />

KUPERA-kaupunkien osalta<br />

tilannetta havainnollistaa kuvio<br />

2 sivulla 50. Tiedot perustuvat<br />

kuntien konsernitilinpäätöksiin,<br />

joihin vaikuttavat erilaiset<br />

omaisuuden arvostusperiaatteet<br />

ja erot poistomenetelmissä<br />

ja -ajoissa. Jotta luvuista voisi<br />

esittää tarkempaa analyysiä,<br />

tulisi selvittää KUPERA-kaupunkien<br />

omaisuuden arvostusperiaatteet<br />

ja poistosuunnitelmat<br />

sekä niissä olevat erot.<br />

Toimintaedellytykset ja kunnallisten<br />

palvelujen saatavuus<br />

on yleensä turvattu omilla<br />

maa-alueilla ja infrastruktuurirakenteilla<br />

sekä itse rakennetuilla<br />

palvelulaitoksilla. Kuntien<br />

roolin muuttuessa entistä<br />

enemmän palvelujen tuottajasta<br />

niiden järjestäjäksi myös<br />

omistajaroolia on syytä tarkastella<br />

uudesta näkökulmasta.<br />

I Yhdyskuntatekniset peruspalvelut<br />

Yhdyskuntasuunnittelu, liikenneväylät, yleiset alueet<br />

II Yhdyskuntatekniset huoltopalvelut<br />

Vesihuolto, jätehuolto, energiahuolto<br />

III Tekniset valvonta- ja turvallisuuspalvelut<br />

Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, palotoimi<br />

IV Yhdyskuntatekniset erityispalvelut<br />

Toimitilat, joukkoliikenne, tietoliikenne, satamat<br />

Innovatiivinen<br />

omistajapolitiikka<br />

Kuntien omistajapolitiikan lähtökohtana<br />

ovat kunnan kehittämistavoitteet.<br />

Omistaminen<br />

ei ole kunnan perustehtävä,<br />

vaan se on väline palvelujen<br />

järjestämiseksi tai tuottamiseksi.<br />

Esimerkiksi tilahallinnon<br />

kustannusvaikuttavuuden kannalta<br />

olennaisimpiin asioihin<br />

eivät kuulu sen omat säästöt,<br />

vaan sen vaikutukset toimitiloja<br />

käyttävien palvelujen kustannuskehitykseen.<br />

Omistamisen<br />

tarkoituksenmukaisuutta<br />

on arvioitava jatkuvasti toimintaympäristön<br />

muuttuessa.<br />

Omistajapolitiikan perusteena<br />

on laadukkaiden ja edullisten<br />

palvelujen tuottamisedellytysten<br />

luominen ja sen rinnalla<br />

riittävän tuoton saaminen kaupungin<br />

pääomasijoitukselle.<br />

Omistaminen voi olla luonteeltaan<br />

myös strategista omistamista<br />

siten, että se kohdistuu<br />

omaisuuslajeihin tai kohteisiin,<br />

joista saadaan taloudellista tai<br />

toiminnallista tuottoa pitkällä<br />

aikavälillä. Samalla olisi syytä<br />

myös pohtia omistajuuden<br />

ja omaisuuden käytön uudistamisen<br />

edellytyksiä ja muotoja<br />

koko kaupunkiyhdyskunnan<br />

resurssien käytön tehostamisen<br />

ja erityisesti vaihtoehtoiskustannusten<br />

kannalta.<br />

Tehokkuutta<br />

omaisuuden hallintaan<br />

Kuntien rakennusomaisuus toimii<br />

yleensä palvelutuotannon<br />

tukena. Uudenlaiset omistusjärjestelyt<br />

– vuokraus, leasing,<br />

kumppanuus ja elinkaarimallit<br />

– voivat tulla perustelluiksi<br />

tilanteissa, joissa kunta ei voi<br />

Kuvio 1. Kuntien tekninen sektori omistuksen näkökulmasta<br />

■ Kuntainfran kehittämisen foorumi<br />

KEHTO on suurten ja keskisuurten<br />

kaupunkien teknisen<br />

sektorin vastuuviranhaltijoiden<br />

vuonna 2008 muodostama toimialan<br />

kehittämisyhteisö.<br />

Foorumin ensimmäinen hanke<br />

on 18 kaupungin ja Tekesin<br />

rahoittama kuntien perusrakenteiden<br />

innovatiivista kehittämistä<br />

tukeva KUPERA, joka<br />

käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen<br />

tutkimusosuuden toteuttavat<br />

yhteistyössä Aalto-yliopiston<br />

Teknillisen korkeakoulun<br />

BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen<br />

yliopiston yhdyskuntatieteiden<br />

laitos.<br />

hyödyntää erityisasemaansa omistajana<br />

esimerkiksi ”kriittisen massan”<br />

puuttumisen tai omaisuuden<br />

ylläpito- ja hallintaongelmien<br />

vuoksi. Toimitilakannan yksityistäminen<br />

tai toimintojen ulkoistaminen<br />

on tällöin yksi realistinen<br />

vaihtoehto.<br />

Tosin yksityisen sektorin toimi-<br />

Maapohja, tontit<br />

Liiikenneväylät<br />

Ympäristörakenteet<br />

Laitokset<br />

Johtoverkostot<br />

Laitokset<br />

Kalustot<br />

Asunnot ja toimitilat<br />

Erityistoimintojen rakenteet<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

49

joiden tuottotavoitteet ovat suuremmat<br />

kuin kuntien maksaman<br />

Aineelliset hyödykkeet, /asukas<br />

vieraan pääoman hinta, joten yksistään<br />

rahoitusnäkökulmasta täl-<br />

Manner-Suomi<br />

Espoo<br />

laiset ratkaisut eivät ole perusteltuja.<br />

Lähtökohtana tulee olla<br />

Helsinki<br />

Vantaa<br />

mahdollisuus toiminnan tehostamiseen<br />

tai kehityspotentiaalin<br />

Hämeenlinna<br />

Joensuu<br />

hyödyntämiseen.<br />

Jyväskylä<br />

Osa kaupunkien omistuksista<br />

Kouvola<br />

liittyy suuria investointeja edellyttävään<br />

ja maksutuloja tuottavaan<br />

Kuopio<br />

palvelutoimintaan, jolloin kunnan<br />

on perusteltua saada tuottoa sijoittamalleen<br />

pääomalle. Esimerkkejä<br />

näistä ovat vesi- ja viemärilaitokset<br />

ja sähkölaitokset. Lähinnä<br />

Britannian 1980-luvulla aloittaman<br />

yksityistämisaallon vaikutukset<br />

ovat näkyneet myös Suomessa<br />

juuri näillä toimialoilla.<br />

Varsinkin sähkölaitosten myynti<br />

Lahti<br />

Mikkeli<br />

Oulu<br />

Pori<br />

Rauma<br />

Rovaniemi<br />

Seinäjoki<br />

Tampere<br />

Turku<br />

Vaasa<br />

on jo vuosia ollut vilkkaan keskustelun<br />

kohteena (esim. ruotsalaisen<br />

Vattenfallin yritysostot Suomessa<br />

0 5000<br />

Maa- ja vesialueet<br />

10000 15000<br />

Rakennukset<br />

20000<br />

1990-luvun puolivälistä lähtien:<br />

Lapuan Sähkö, Hämeen Sähkö,<br />

Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet, kalustot ja muut<br />

Revon Sähkö jne.). Tällaisessa ti- Kuvio 2. Aineellinen omaisuus konsernitaseiden mukaan 2008<br />

Lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2008<br />

Mestariksi<br />

liikuntapaikalle<br />

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla<br />

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat<br />

tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />

kunnossapidosta sekä niiden<br />

huolto- ja valvonta-tehtävistä.<br />

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />

alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu<br />

Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja<br />

vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy<br />

opintomatka.<br />

Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,<br />

jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion<br />

alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,<br />

Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai<br />

jaana.halla@vierumaki.fi<br />

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.<br />

www.vierumaki.fi<br />

lanteessa kunnat joutuvat miettimään<br />

johdonmukaisia yhdyskuntien<br />

kehitystä tukevia ja palvelujen<br />

kohtuuhintaista saatavuutta<br />

turvaavia omistajapoliittisia<br />

linjauksia.<br />

Elinkaarimalli<br />

omistajuusinnovaationa<br />

Kumppanuus-, yksityisrahoitusja<br />

elinkaarimallit ovat merkittävimpiä<br />

2000-luvulla Britanniasta<br />

Suomeen rantautuneita omistajuusinnovaatioita.<br />

Vuonna 2003<br />

Espoossa käyttöön otettu Kuninkaantien<br />

lukion ja Keski-Espoon<br />

uima- ja liikuntahallit kattava<br />

kokonaisuus on lajissaan<br />

Suomen ensimmäinen kiinteistöalan<br />

elinkaarihanke.<br />

Tämän ns. Kaivomestari-kiinteistön<br />

rahoitti ja omistaa SEB-<br />

Leasing Oy. Sen käyttäjäpalveluista,<br />

ylläpidosta ja peruskorjauksista<br />

vastaa projektiyhtiö<br />

Arandur Oy, jolla on kiinteistön<br />

käytöstä ja palveluista 25 vuoden<br />

sopimus Espoon kaupungin<br />

kanssa. Näin kaupungilla<br />

ei ole omistajariskiä, mutta toisaalta<br />

se maksaa korvauksen<br />

tilojen käytöstä ja palveluista<br />

vuosittaisilla laatuun sidotuilla<br />

palvelumaksuilla.<br />

Innovatiivista elinkaarihankkeissa<br />

on mm. se, että niissä otetaan<br />

huomioon kiinteistön koko<br />

elinkaari. Lisäksi se tarjoaa yhden<br />

vertailukohdan muiden vastaavanlaisten<br />

kohteiden pääoma- ja<br />

käyttökustannusten tarkastelulle.<br />

Yksityissektorin laajamittainen<br />

mukaantulo edellyttää tehokkuuden<br />

ohella sitä, että yritykset vahvistavat<br />

yhteiskuntavastuutaan<br />

niin, että niiden tehokkuushyödyt<br />

saadaan valjastettua yhteisen hyvän<br />

toteuttamiseen paikallisyhteisön<br />

kannalta mielekkäällä tavalla.<br />

Tässä kokonaisuudessa omistajuus<br />

on strateginen kontrolliin,<br />

taloudelliseen valtaan ja resurssien<br />

käyttömahdollisuuksiin liittyvä<br />

kysymys.<br />

Omistajuusinnovaatioiden<br />

suunnat<br />

Omistajuuden mielekkäitä ratkaisuja<br />

ehdollistavat arvolähtökohdat<br />

ja toisaalta paikalliset olosuhteet<br />

kaupungin toimintakyvystä markkinoiden<br />

rakenteeseen. Nämä rajoittavat<br />

usein käytännön tasolla<br />

kaupunkien toimintamahdollisuuksia<br />

merkittävästi.<br />

Nykykehityksen valossa uudistumisen<br />

mahdollisia suuntia ovat<br />

kumppanuus- ja yksityisrahoitusmallien<br />

lisääntyvä käyttö, julkisen<br />

sektorin yhteisomistajuuden<br />

muodot sekä käyttäjä- ja yhteisöpohjaisten<br />

ratkaisujen edistäminen.<br />

Esimerkiksi Skotlannissa vuoden<br />

2003 maauudistuslakiin otettu<br />

yhteisöjen maan ja kiinteistöjen<br />

hankintaoikeus (Community<br />

Buyout) antoi organisoiduille maaseudun<br />

yhteisöille tietyin edellytyksin<br />

etuosto-oikeuden myynnissä<br />

olevaan maaomaisuuteen sillä<br />

ehdolla, että näin edistetään hyvinvointia<br />

ja kestävää kehitystä<br />

paikkakunnalla. Merkittäviä yhteisöostoja<br />

on tällä perusteella tehty<br />

useilla paikkakunnilla (Assynt,<br />

Knoydart, Eigg ja Gigha).<br />

Suomessa elinkaarimallien käyttöä<br />

on jo kokeiltu ja kuntien yhteisomistuksestakin<br />

on saatu kokemuksia<br />

(esim. Kunta-asunnot<br />

Oy), mutta uudet yhteisölliset<br />

omistusratkaisut ovat jääneet toistaiseksi<br />

vaille huomiota. <br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ALANSA YKKÖNEN<br />

2 /2010<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu 26<br />

sivulla 36<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

VEDET HALLINNASSA<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN MYÖS<br />

2011<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

7 /2010<br />

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:<br />

Kunta<br />

ei kykene jätevesineuvontaan<br />

paikan<br />

päällä. sivu 44<br />

Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassa<br />

uusinta hulevesiohjelmaansa<br />

Vantaa on testannut<br />

julkisen tilan kaikkien<br />

käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38<br />

sivulla 36<br />

TÄMÄ LEHTI<br />

ON LUETTAVA!<br />

Lontoosta Turkuun,<br />

Kokkolasta Pietariin –<br />

pysy matkassamme<br />

myös ensi vuonna.<br />

Kahdeksan numeroa<br />

kestotilauksena vain<br />

71 euroa. Kaupan<br />

päälle Vesihuollon<br />

osto-opas 2011.<br />

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,<br />

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat<br />

LUVAT VERKOSTA<br />

sivu 6<br />

energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapito<br />

liikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus<br />

rakentaminen turvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö<br />

‰<br />

‰<br />

‰<br />

TILAUKSET<br />

http:// lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

puh. (09) 771 2442<br />

Kuntatekniikan kustantaja on<br />

Suomen Kuntaliiton omistama<br />

KL-Kustannus Oy. Lehteä<br />

julkaistaan yhdessä Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

kanssa.

Neljä pohjamuodoltaan pyöreää, samankorkuista asuintaloa niveltyvät Keilaniemen korkeiden<br />

toimistorakennusten alueeseen ja luovat sille oman selkeän tunnuskuvan. Puistomainen<br />

kansi yhdistää alueen viheryhteydellä Tapiolaan.<br />

Suomen korkeimmat asuintalot Espoon Keilaniemeen<br />

● Espoon Keilaniemeen suunnitellaan<br />

neljän 27–35-kerroksisen<br />

asuintornitalon rakentamista<br />

metroaseman yhteyteen. Keilaniemi<br />

Towers -asuintornit tulevat<br />

olemaan Suomen korkeimmat<br />

asuintalot. Asuinrakennusoikeutta<br />

suunnittelualueella on<br />

80 000 kerrosneliömetriä ja toimistorakennusoikeutta<br />

9 000<br />

kerrosneliömetriä.<br />

Tornitalojen juureen tulee<br />

pysäköintilaitos, jossa on kaksi<br />

maanpällistä kerrosta ja kaksi<br />

maanalaista kerrosta. Pysäköintilaitokseen<br />

tulee myös metroliikenteen<br />

liityntäpysäköintiä.<br />

Tornitalohankkeen yhteydessä<br />

Kehä I siirretään tunneliin<br />

Keilaniemen ja Tapiolan Itärannan<br />

välillä noin 500 metrin<br />

matkalta. Kehä I:n painaminen<br />

betonitunneliin ja päällystäminen<br />

puistokannella laajentaa<br />

nykyisiä virkistysalueita ja kevyen<br />

liikenteen yhteyksiä.<br />

Asuintornitaloja koskeva<br />

asemakaavaehdotus tullee nähtäville<br />

alkuvuodesta 2011.<br />

Arkkitehtitoimisto SARC Oy<br />

Ämmässuon<br />

kaasuvoimala<br />

vuoden<br />

ilmastoteko<br />

● Energiateollisuus ry on<br />

myöntänyt HSY:n Espoon Ämmässuon<br />

kaasuvoimalalle tunnustuspalkinnon<br />

vuoden 2010<br />

ilmastotekona. Palkitun hankkeen<br />

valitsi Energiateollisuuden<br />

perustama Kestävän kehityksen<br />

foorumi ensimmäistä<br />

kertaa.<br />

Perusteluissa todetaan, että<br />

kaatopaikkakaasuja hyödyntävä<br />

kaasuvoimala on malliesimerkki<br />

kokonaisvaltaisesta jätteen<br />

energiasisällön hyödyntämisestä<br />

ja hajautetusta energiantuotannosta.<br />

Hanke vähentää<br />

hiilidioksidin ja muiden<br />

kasvihuonekaasujen päästöjä<br />

taloudellisesti kestävällä ja<br />

energiatehokkaalla tavalla.<br />

Kempeleen ekokylän kymmenen omakotitaloa saavat energiansa omasta puukaasugeneraattorista<br />

ja tuulivoimalasta.<br />

KEMPELEEN<br />

EKOKYLÄ SAI<br />

RIL-PALKINNON<br />

● Tämän vuoden RIL-palkinto on<br />

myönnetty Kempeleen ekokylähankkeelle.<br />

Kymmenen omakotitalon<br />

koealueella sähkö- ja lämpöenergia<br />

tehdään omassa CHPlaitoksessa<br />

puuhakkeesta. Myös<br />

tuulivoimaa käytetään hyväksi.<br />

Aluetta ei ole kytketty ollenkaan<br />

valtakunnan sähköverkkoon.<br />

Hankkeen tavoitteena oli uusiutuviin<br />

energialähteisiin perustuva<br />

energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys<br />

sekä energian säästäminen.<br />

– Kempeleen ekokylä on oiva<br />

esimerkki pienen yrityksen innovatiivisuudesta<br />

sekä olemassa<br />

olevan teknologian soveltamisesta<br />

käytännönläheisesti uuteen<br />

ratkaisuun. Hajautettu energiatuotanto<br />

hyödyntäen uudistuvia<br />

energialähteitä on yksi keino<br />

rakentaa kestävää yhdyskuntaa,<br />

voittajan valinnut Tekesin pääjohtaja<br />

Veli-Pekka Saarnivaara<br />

sanoo.<br />

Alueen energia tuotetaan<br />

puuhakkeesta kaasuttamalla.<br />

Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa.<br />

Sähköntuotannossa<br />

syntyy hukkalämpöä, jolla<br />

lämmitetään alueen talot ja käyttövesi<br />

ja saadaan ilmanvaihtoon<br />

tarvittava lämpöenergia.<br />

Alueelle on rakennettu lähilämpöverkko,<br />

joka on toteutettu<br />

lämpöhäviöiden välttämiseksi<br />

matalalämpöisenä. Talojen lämmitys<br />

on toteutettu vesikiertoisella<br />

lattialämmityksellä.<br />

Matalalämpöistä vettä on<br />

helppo tuottaa sähköntuotannon<br />

hukkalämmöstä. Erillistä<br />

lämmöntuotantoa ei tarvita<br />

lainkaan.<br />

Rakennuttaja ja konseptin kehittäjä<br />

on Fortel Components.<br />

Kaasuttimen ja metsähakkeen<br />

logistiikan on kehittänyt ja toimittanut<br />

CCM-Power.<br />

Toiselle sijalle väistökoulu<br />

RIL-kilpailussa jaetulle toiselle sijalle<br />

Suomen Shanghain maailmannäyttelypaviljonki<br />

Kirnun<br />

kanssa tuli Jyväskylään rakennettu<br />

Cygnaeuksen väistökoulu.<br />

Jyväskylän Tilapalvelun 2009<br />

rakennuttama koulu toimii mm.<br />

peruskorjattavien koulujen tila-<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Kemin Ajoksen tuulipuistossa on kymmenen 3 MW:n tuuliturbiinia,<br />

joiden napakorkeus on 88 m ja roottorin halkaisija 100 m.<br />

Raahen satamaan<br />

3 MW:n tuulivoimala<br />

● Raahen satamaan nousee ensi<br />

keväänä uuden sukupolven tuulivoimala.<br />

Winwind Oy ja viihdetaiteilija<br />

Jari Sillanpään omistama<br />

EverGreen Investment Oy ovat tehneet<br />

sopimuksen WinWinD 3 -tuoteperheen<br />

turbiinin toimittamisesta<br />

ja testaamisesta. Nimellisteholtaan<br />

3 MW:n turbiinin napakorkeus on<br />

90 metriä ja roottorin halkaisija on<br />

Cygnaeuksen koulu sijaitsee Jyväskylän<br />

keskustassa.<br />

päisenä väistötilana. Elementtirakenteisen<br />

osan kustannukset olivat<br />

noin 1,5 milj. euroa.<br />

Vanhasta koulurakennuksesta<br />

pystyttiin hyödyntämään perustukset,<br />

runkorakenteet ja vesikatto.<br />

Vanhojen rakenteiden lisäksi voitiin<br />

käyttää olemassa olevaa IV-tekniikkaa<br />

sekä vesi-, viemäri- ja kaukolämpöliittymiä.<br />

PAROC print -elementtiratkaisulla<br />

saavutettiin rakenteiden<br />

hyvä lämmöneristävyys.<br />

Elementtirakenteinen koulu toteuttiin<br />

vanhan rungon mukaisesti<br />

kaksikerroksisena ja paloluokan P1<br />

täyttävänä rakennuksena.<br />

109 metriä. Sen testaaminen alkaa<br />

kesäkuussa 2011.<br />

– Hanke tukee hienosti Raahen<br />

kaupungin strategiaa nousta<br />

Suomen tuulivoimapääkaupungiksi,<br />

Raahen kaupunginjohtaja Kari<br />

Karjalainen sanoo.<br />

Eurooppalainen<br />

geoportaali<br />

verkossa<br />

● OneGeology-Europe on ensimmäinen<br />

digitaalisessa muodossa<br />

oleva monikielinen Euroopan geologinen<br />

karttapalvelu internetissä<br />

– myös suomeksi. Uusi geoportaali<br />

antaa uudenlaista tukea luonnonkatastrofien<br />

ennaltaehkäisemiseen,<br />

tutkimusten hakemiseen ja terveysriskien<br />

tunnistamiseen Euroopan<br />

tasolla.<br />

Euroopan komissio on rahoittanut<br />

2008 alkanutta projektia<br />

2,6 milj. eurolla. Projektin tuloksena<br />

geologiset karttatiedot ovat vapaasti<br />

kaikkien käytettävissä.<br />

http://onegeology-europe.brgm.fr/<br />

geoportal/viewer.jsp<br />

VESIMITTARIT<br />

PAKOLLISIKSI<br />

● Huoneistokohtaiset vesimittarit<br />

tulevat pakollisiksi ensi vuoden<br />

alusta uudisrakennuksissa, joissa<br />

on enemmän kuin yksi huoneisto.<br />

Asuinhuoneistojen lisäksi mittarit<br />

on asennettava toimisto- ja liikekiinteistöihin.<br />

Pelkästään asuinrakennuksissa<br />

käyttöveden lämmitykseen kuluva<br />

energia on Suomen kokonaisenergian<br />

käytöstä noin viisi prosenttia.<br />

Vesimittarit säädettäneen myöhemmin<br />

pakolliseksi myös korjausrakentamisessa<br />

laajojen putkiremonttien<br />

yhteydessä.<br />

Winwind Oy<br />

Kirkkonummella kokeillaan<br />

uutta maankäytön suunnittelumallia<br />

SUOMEN SUURIN<br />

SATAMA ALOITTAA<br />

TOUKOKUUSSA<br />

● Kotkan ja Haminan satamat<br />

yhdistyvät. Kaupunkien valtuustot<br />

hyväksyivät sulautumissuunnitelman<br />

8.11. HaminaKotka Satama<br />

Oy aloittaa toimintansa toukokuussa<br />

2011. Se tulee olemaan<br />

15–16 miljoonan tonnin vuosiliikenteellään<br />

Suomen ylivoimaisesti<br />

suurin satama. Uudesta satamasta<br />

Kotkan kaupunki omistaa 60<br />

prosenttia ja Haminan kaupunki<br />

40 prosenttia.<br />

Kotkan Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

ja tulevan satamayhtiön<br />

johtoon nouseva Kimmo Naski<br />

muistuttaa, että yhdistymisellä turvataan<br />

Kymenlaakson reitin kilpailukyky<br />

ja satamatoiminta pitkälle<br />

tulevaisuuteen.<br />

– Suurinvestoinnit siirtyvät huomattavasti,<br />

mikä helpottaa satamien<br />

ja niiden omistajien taloutta ja<br />

● Kirkkonummella sijaitsevan<br />

Sundsberg-Sarvvikin alueen suurimmat<br />

maanomistajat sekä Kirkkonummen<br />

kunta kehittävät maankäytön<br />

suunnittelua tulevaisuuden<br />

kestävien maankäyttöratkaisujen<br />

pohjaksi yhdessä Tekesin kanssa.<br />

Uuden toimintatavan tavoitteena<br />

on kehittää maankäytön suunnittelua<br />

avoimella vuorovaikutuksella.<br />

Apuna käytetään virtuaalista<br />

3D-mallinnusta ja luodaan uudenlainen<br />

tietovarasto kaikille osapuolille<br />

tuleviin kaavoitushankkeisiin.<br />

Mallia tullaan hyödyntämään jatkossa<br />

vastaavissa aluesuunnittelukohteissa<br />

Suomessa ja ulkomailla.<br />

Model 2020 -projektissa kehitetään<br />

mallipohjainen työskentelyalusta,<br />

johon ensimmäisessä vaiheessa<br />

syötetään tietoa alueen fyysisistä<br />

ominaisuuksista ja suunnittelun<br />

reunaehdoista. Kun työ etenee,<br />

malliin kytketään hankkeen myötä<br />

syntyvää tutkimus- ja suunnittelutietoa<br />

mm. joukkoliikenteen ratkaisuvaihtoehdoista,<br />

kaupallisten<br />

ja julkisten palveluiden sijoittumisesta<br />

sekä asukkaiden asumiseen<br />

liittyvistä toiveista.<br />

Model 2020 -projektin pilottialueena on noin 500 hehtaarin<br />

Sundsberg-Sarvvikin alue, joka on Kirkkonummen kunnan yleiskaavassa<br />

osoitettu asumiseen, keskustatoimintoihin ja toimitilarakentamiseen.<br />

Se sisältää myös merkittäviä virkistysalueita.<br />

säästää ympäristöä. Uuden HaminaKotkan<br />

sataman rooli Suomenlahden<br />

ja Itämeren alueella<br />

sekä Venäjän liikenteessä Helsinki-Pietari-kehityskäytävällä<br />

vahvistuu,<br />

Naski sanoo.<br />

Itämerellä HaminaKotkan kokonaisliikenne<br />

lähentelee sijalukua<br />

15, konttiliikenteessä satama<br />

on Itämeren kolmanneksi<br />

suurin.<br />

Kokonaisliikenne-ennuste<br />

HaminaKotkan ja Helsingin<br />

satamissa 2010<br />

Milj. tonnia<br />

HaminaKotka<br />

Helsinki<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

53

Pistetalot hyödyntävät ympäröivää rakennettua ympäristöä ja suurmaisemaan avautuvia<br />

näkymiä. Alvar Aallon suunnitteleman Casa Laurenin asemaa kaupunkikuvassa on raadin<br />

mukaan kunnioitettu hienovaraisesti.<br />

Pysäköintiluola<br />

Ouluun<br />

● Ouluun rakennetaan pysäköintiluola.<br />

Kaupunginvaltuusto<br />

päätti rakentamisesta 8.11. äänin<br />

40–27. Pysäköintihalli sijoitetaan<br />

keskustan alle rakennettaviin<br />

kalliotiloihin. Rakentamisen<br />

on määrä alkaa 2012. Rakentamiskustannukset<br />

ovat lähes<br />

60 miljoonaa euroa, ja niistä<br />

vastaa Oulun kaupungin omistama<br />

Oulun Pysäköinti Oy.<br />

Ympäristölupa<br />

Ekokemin toiselle<br />

voimalalle<br />

● Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />

on 25.11. myöntänyt Ekokemin<br />

toiselle voimalalle ympäristöluvan.<br />

Ekokem aloittaa noin<br />

60 milj. euron rakennushankkeen<br />

välittömästi.<br />

Hanke kolminkertaistaa Ekokemin<br />

sähköntuotannon 115<br />

gigawattituntiin ja lisää kaukolämmön<br />

tuotantoa neljänneksellä<br />

noin 500 gigawattituntiin.<br />

Voimalan valmistuttua 2012 lopulla<br />

lähes kaikki Hyvinkään ja<br />

Riihimäen kaukolämpö tuotetaan<br />

jäteperäisellä energialla.<br />

EKK sai uuden<br />

puheenjohtajan<br />

Kotkasta<br />

● Elävä kaupunkikeskusta yhdistyksen<br />

uudeksi puheenjohtajaksi<br />

on valittu Henry Lindelöf.<br />

Kotkan kaupunginjohtajana<br />

vuodesta 2002 toiminut<br />

NOSTETTA<br />

JYVÄSKYLÄÄN<br />

● Jyväskylän Hämeenkadun<br />

alueen arkkitehtikutsukilpailun<br />

on voittanut Verstas Arkkitehdit<br />

Oy:n ehdotus ”Noste”. Voittanut<br />

ehdotus todettiin korttelirakenteeltaan<br />

ja rakennustyypeiltään<br />

monipuoliseksi. Asuin- ja<br />

toimitilakorttelien käsittely omina<br />

kokonaisuuksina on kaupunkikuvan<br />

ja vaiheittain toteuttamisen<br />

kannalta onnistunut ratkaisu.<br />

Hannikaisenkadun ja Vapaudenkadun<br />

väliin jäävä kiilamainen<br />

kilpailualue sijaitsee Jyväskylän<br />

historiallisen ruutukaavaalueen<br />

reunalla, ja sillä on erityinen<br />

kaupunkikuvallinen merkitys<br />

lähestyttäessä Jyväskylän<br />

keskustaa lounaasta sisääntuloväylää<br />

pitkin.<br />

Lindelöf (s. 1953) on koulutukseltaan<br />

hallintotieteen maisteri.<br />

Kotkaan hän siirtyi Loviisan<br />

kaupunginjohtajan tehtävistä.<br />

Energiatodistukset<br />

myös<br />

yleisötiloihin<br />

● Rakennusten energiatodistukset<br />

on pantava esille myös viranomaisten<br />

yleisöpalvelutiloissa.<br />

Hallitus esittää, että lakia rakennuksen<br />

energiatodistuksesta<br />

muutettaisiin siten, että todistus<br />

on oltava nähtävillä yli 1 000<br />

neliön tiloissa, joissa viranomainen<br />

tarjoaa julkisia palveluita.<br />

Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan<br />

voimaan maaliskuun alusta.<br />

Todistusten on oltava nähtävillä<br />

viimeistään 1.3.2012.<br />

Verstas Arkkitehdit Oy<br />

Tapiolan<br />

pääkonttori vuoden<br />

teräsrakenne<br />

● Vuoden 2010 teräsrakenne on<br />

Tapiola-ryhmän uusi pääkonttori<br />

Espoon Tapiolassa. Palkintolautakunnan<br />

mukaan rakennuksessa on<br />

onnistuneesti käytetty hyväksi teräksen<br />

ominaisuuksia muuntojoustavan,<br />

tehokkaan sekä viihtyisän ja<br />

tilallisesti vaikuttavan toimistokokonaisuuden<br />

synnyttämisessä.<br />

Länsiväylän varrella sijaitseva rakennus<br />

jatkaa Tapiolan arvostettua<br />

rakentamisperinnettä. Kuusikerroksinen<br />

pääkonttorivolyymi on taitavasti<br />

sovitettu puutarhakaupungin<br />

mittakaavaan jakamalla rakennusmassa<br />

kuuteen osaan sisäpihojen ja<br />

rakennuksen polveilujen avulla.<br />

Tapiolan pääkonttorin pääsisäänkäyntiä<br />

hallitsee kolmen<br />

Corten-teräksisen pilarin kannattama<br />

katos ja siitä ripustettu<br />

rakennuksen korkuinen teräslasiseinä.<br />

Anders Portman<br />

PELASTUSLAKI<br />

UUDISTUU<br />

● Pelastustoimintaa, onnettomuuksien<br />

ehkäisyä ja väestönsuojelua<br />

sääntelevä pelastuslaki<br />

on tarkoitus uudistaa kokonaan.<br />

Uudessa pelastuslaissa<br />

mm. määriteltäisiin nykyistä<br />

selkeämmin jokaisen ihmisen ja<br />

yhteisön velvoitteet turvallisuuden<br />

ylläpitämisessä ja eri tahojen<br />

vastuut pelastustoimen tehtävien<br />

hoitamisessa.<br />

Lain on tarkoitus tulla voimaan<br />

mahdollisimman pian sen<br />

jälkeen, kun se on vahvistettu<br />

keväällä 2011.<br />

Hallituksen 18.11. antamassa<br />

pelastuslakiesityksessä on<br />

useita varautumis- ja toimintavelvoitteita,<br />

joiden noudattamista<br />

valvoisi pelastuslaitos.Pelastuslaitos<br />

valvoisi myös rakennusten<br />

ja muiden kohteiden turvallisuuteen<br />

liittyvien velvoitteiden<br />

noudattamista.<br />

Tarkastettavia kohteita ei<br />

enää määriteltäisi laissa, vaan<br />

pelastuslaitos määrittelisi ne paikallisen<br />

riskiarvion perusteella.<br />

Uuteen pelastuslakiin esitetään<br />

sisällytettäväksi erityiset<br />

hoitolaitosten sekä palvelu- ja<br />

tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset.<br />

Väestönsuojiin<br />

lievennyksiä<br />

Lakiesityksen mukaan väestönsuoja<br />

tulisi jatkossa rakentaa<br />

kaikkiin rakennuksiin, joiden<br />

kerrosala on yli 1 200 neliömetriä.<br />

Teollisuus-, tuotanto-, varasto-<br />

ja kokoontumisrakennuksissa<br />

väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden<br />

aiheuttava raja nousisi<br />

1 500 neliömetriin.<br />

Peruskorjauksen yhteydessä<br />

tehtävästä uuden väestönsuojan<br />

rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin.<br />

Sen tilalle tulisi väestönsuojan<br />

kunnostamisvelvollisuus<br />

muutos- ja korjaustyön yhteydessä.<br />

Myös yleisten väestönsuojien<br />

rakentamisvelvoitteesta<br />

luovuttaisiin.<br />

Muutokset pienentäisivät väestönsuojien<br />

rakentamisen kustannuksia<br />

arviolta 21 miljoonaa<br />

euroa vuodessa.<br />

www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Luukku-talo saa energiansa auringosta. Yli 75 prosenttia rakennusmateriaaleista<br />

on uusiutuvia.<br />

● Vuoden 2010 puupalkinnon on<br />

saanut Aalto-yliopiston nollaenergiatalo<br />

Luukku. Talo sisältää innovatiivisia<br />

ratkaisuja muun muassa<br />

runkorakenteissa, eristeissä, sisäverhouksissa<br />

osana sisäilman ja<br />

kosteustekniikan hallintaa, lasin<br />

ja puun liitoksissa sekä talotekniikassa.<br />

Talon ympäristövaikutuksia on<br />

tarkasteltu sen koko elinkaaren<br />

ajan mukaan lukien rakennustuotteiden<br />

valmistus. Yli 75 prosenttia<br />

talon rakennusmateriaaleista on<br />

uusiutuvia. Talon tarvitsema energia<br />

tuotetaan aurinkoenergialla.<br />

Anturit mahdollistavat sen toimivuuden<br />

seurannan.<br />

Palkintolautakunnan mukaan<br />

talo on äärimmäisen kompaktisti,<br />

mutta silti toimivasti mitoitettu. Ikkunoiden<br />

koossa ja suuntaamisessa<br />

on haettu luonnonvalon ja energiatehokkuuden<br />

välistä optimia.<br />

Jyväskylässä sijaitseva Kuokkalan kirkko on kaunis lisäys suomalaiseen<br />

puuarkkitehtuuriin.<br />

PUUPALKINTO NOLLAENERGIATALOLLE, KIRKOLLE KUNNIAMAININTA<br />

Luukku-talon suunnittelusta ja<br />

toteutuksesta on vastannut Aalto<br />

yliopiston Luukku-team, arkkitehtisuunnittelijana<br />

Ulla Prami ja<br />

Wood Program-työryhmä. Talon<br />

päärahoittaja on Sitra.<br />

Kunniamaininta<br />

Kuokkalan kirkolle<br />

Vuoden 2010 puupalkintolautakunnan<br />

kunniamaininnan sai Kuokkalan<br />

kirkko Jyväskylässä. Kirkko<br />

on kaunis lisäys suomalaiseen puuarkkitehtuuriin.<br />

Suomeen on viime<br />

vuosina rakennettu useita puurakenteisia<br />

kirkkoja, ja esimerkin toivoisi<br />

tarttuvan myös muihin julkisiin<br />

rakennuttajiin.<br />

Kuokkalan kirkon arkkitehtisuunnittelusta<br />

ovat vastanneet arkkitehdit<br />

Anssi Lassila, Teemu Hirvilammi<br />

ja Jani Jansson. Rakennuttaja<br />

on Jyväskylän seurakunta.<br />

RIKKIHAPPOTEHDAS<br />

LÄMMITTÄÄ HARJAVALTAA<br />

Boliden AB<br />

Harjavallan tehdas tuottaa 210 000 tonnia kuparia<br />

vuodessa. Suurin osa valetaan kuparianodeiksi.<br />

Poistokaasujen sisältämä rikki otetaan talteen ja<br />

valmistetaan rikkituotteiksi.<br />

● Boliden Harjavalta Oy<br />

käyttää Alfa Lavalin levylämmönvaihtimia<br />

rikkihappotehtaan<br />

tuottaman<br />

lauhdelämmön siirrossa<br />

Harjavallan kaupungin<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Talvisin noin kaksi kolmasosaa<br />

kaukolämpöverkon<br />

lämmitystarpeesta katetaan<br />

Bolidenin lauhdelämmöllä.<br />

Aiemmin rikkihapon<br />

valmistusprosessista vapautuva<br />

lämpöenergia<br />

siirrettiin kokonaisuudessaan<br />

lauhdeveteen. Nyt<br />

osa tästä lämmöstä johdetaan<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Tässä auttavat Alfa<br />

Lavalin haponkestävät levylämmönvaihtimet.<br />

– Osa tehtaan tuottamasta<br />

lämpöenergiasta,<br />

10 MW, käytetään tehtaan<br />

omiin prosesseihin.<br />

Toiset 10 MW myydään<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Jos tämä 20 MW energiaa<br />

tuotettaisiin öljyllä, se tulisi<br />

maksamaan meille noin 6,5<br />

miljoonaa euroa ja hiilidioksidia<br />

syntyisi prosessissa<br />

20 000 tonnia, tuotantopäällikkö<br />

Jyrki Makkonen<br />

Boliden Harjavalta Oy:stä<br />

sanoo.<br />

Boliden Harjavalta Oy<br />

on Pohjoismaiden suurin<br />

rikkihappotehdas. Investoinnin<br />

myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt<br />

ovat vähentyneet.<br />

www. alfalaval.com<br />

Ilkivaltaa<br />

kestävä valaisin<br />

● Voila on uusi iskunkestävä<br />

vandal-safe -valaisin ulko-<br />

ja sisäkäyttöön. Rungon<br />

halkaisija on 340 mm.<br />

Tehokkaan ja luotettavan<br />

valaistuksen takaa Cree®:n<br />

ledit. Voilassa on 9 tai 12<br />

powlediä (1,2W tai 1,5W).<br />

Valotehokkuusarvo on 78<br />

lumen/W ja lämpötilan keskiarvo<br />

3 800°K.<br />

Vandal-safe valaisimia<br />

voi ketjuttaa. Sensor-malleissa<br />

on sisäänrakennettu<br />

liiketunnistin ja hämäräkytkin.<br />

Ne toimivat luotettavasti<br />

myös talvella, koska<br />

ledien syttymisaika on lyhyt.<br />

www.malux.fi<br />

Kierrätyslasista<br />

eristettä<br />

● Uusioaines Oy aloittaa<br />

vuoden vaihteessa vaahtolasin<br />

valmistuksen Forssassa.<br />

Vaahtolasin käyttökohteita<br />

on sekä tie- että<br />

Vaahtolasin raekoko<br />

on alkuvaiheessa 0–60<br />

mm. Ensi kevään aikana<br />

markkinoille tulee myös<br />

muita raekokoja.<br />

talorakentamisessa. Vaahtolasi<br />

toimii myös kapillaarikatkona.<br />

Keveytensä (alle 200<br />

kg/m³) ansiosta vaahtolasia<br />

on helppo käsitellä ja<br />

työstää. Vaahtolasi valmistetaan<br />

98-prosenttisesti<br />

kierrätyslasista.<br />

Vaahtolasi on hyvä routaeriste,<br />

joka vähentää teiden<br />

korjauskustannuksia.<br />

Se tekee ohuemmat rakenteet<br />

mahdollisiksi ja<br />

vähentää massanvaihtoja<br />

nopeuttaen rakentamista.<br />

Suomen ensimmäinen<br />

vaahtolasirakenteella<br />

toteutettu katu<br />

tehtiin Kangasalla<br />

2009.<br />

Kevättalvella<br />

routapiste meni<br />

vaahtolasirakenteessa<br />

vain<br />

0,6 metriin syvyyteen,<br />

kun<br />

taas murskerakenteessa<br />

se meni 1,6 metrin<br />

syvyyteen.<br />

www.uusioaines.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

55

Espoon kaupunki<br />

<br />

<br />

<br />

ström <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Mauri Suuperkon<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

FCG <strong>Fi</strong>nnish<br />

Consulting<br />

Group Oy<br />

Juha<br />

Vesterberg<br />

<br />

<br />

Petri Poikonen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Airix Ympäristö Oy<br />

Marjut Lund<br />

<br />

<br />

<br />

Kai Saralehto<br />

<br />

<br />

Elina Marjakangas<br />

<br />

<br />

<br />

Jukka<br />

Jokihaara<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Nina Leino<br />

<br />

<br />

<br />

Vaasan kaupunki<br />

<br />

<br />

<br />

Tomas Häyry<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia Alho<br />

<br />

<br />

Ramboll<br />

<strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Katrina Harjuhahto-Madetoja<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Liisa<br />

Kivekäs <br />

<br />

<br />

<br />

Martta Raudaskoski<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tomi Teuho<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Maritta Heinilä<br />

<br />

Esko Takamaa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Lotta Bjur-<br />

Ricardo Farinha<br />

<br />

<br />

<br />

Ansioituneita<br />

toimijoita<br />

pelastusalalla<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia<br />

Vähäsalo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia Vähäsalo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Camilla Österlund<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Cecilia Österlundin<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

DI Jaana Hakola<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Heli<br />

Kansanniva<br />

<br />

<br />

<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Marinetek Group<br />

FM Juha Keränen on<br />

nimitetty tutkimuskemistiksi<br />

Epäorgaaniselle osastolle<br />

Lahteen.<br />

DI Outi Kettunen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Helsingin Geosuunnittelu-yksikössä.<br />

Ins. AMK Petteri Laamanen<br />

on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Maankäyttö-yksikköön<br />

Tampereelle.<br />

DI Piia Sassi-Päkkilä<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Vesi ja ympäristö<br />

-toimialalle toimipaikkanaan<br />

Oulu.<br />

Insinööri Ville Leisti on<br />

nimitetty tekniseksi johtajaksi.<br />

Marinetek <strong>Fi</strong>nlandin toimitusjohtaja<br />

Kari Suonsilta<br />

on nimitetty konsernin<br />

myyntijohtajaksi.<br />

Diplomi-insinööri Valtteri<br />

Vauramo on nimitetty<br />

suunnittelujohtajaksi.<br />

Ph.D. Jukka Saarikko<br />

on nimitetty kehitysjohtajaksi.<br />

Liikennevirasto<br />

Liikenneviraston 1.1.2011<br />

aloittavan uudistuneen<br />

organisaation johdon toimialajohtajat<br />

ovat seuraavat:<br />

2011<br />

Rakennuttajapäivät 2011<br />

20.–21.1.2011 Hämeenlinna<br />

www.kiinko.fi<br />

Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

valtakunnallinen seminaari<br />

25.–26.1.2011 Jyväskylä<br />

www.pelastustoimi.fi/aihe/tapahtumat<br />

Kunnan jätehuollon<br />

perusteet<br />

26.1.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

2.–4.2.2011 m/s Mariella<br />

www.ukty.fi<br />

Paikkatietoseminaari<br />

8.–9.2.2011 Helsinki<br />

www.kunnat.net/tapahtumat<br />

Viherpäivät ja<br />

Vihertekniikka<br />

8.–9.2.2011 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Kunnan jätehuoltomääräykset<br />

15.2.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Uusi jätelaki<br />

16.2.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Kiinteistöinsinöörien<br />

ja geodeettien<br />

neuvottelupäivät<br />

17.–18.2.2011 Kuopio<br />

www.fcg.fi<br />

VETO – Vesihuollon<br />

johtaminen ja<br />

kehittäminen<br />

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)<br />

Tampere<br />

www.tut.fi/edutech<br />

WASSER BERLIN<br />

INTERNATIONAL<br />

2.–5.5.2011 Berliini<br />

www.wasser-berlin.de<br />

Yhdyskuntatekniikka<br />

YT11-näyttely<br />

18.–20.5.2011 Turku<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

19.–21.5.2010 Turku<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Stone+tec<br />

22.–25.6.2011, Nürnberg<br />

www.stone-tec.com<br />

Osakeyhtiö- ja<br />

liikelaitoskonferenssit<br />

25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-<br />

Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Loma-asuntomessut<br />

27.6.–10.7.2011, Mäntyharju<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Asuntomessut<br />

15.7.–14.8.2011, Kokkola<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

14–15.9.2011, Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

FM Jaakko Valkonen<br />

on nimitetty analystiksi<br />

Ramboll Management<br />

Consulting <strong>Fi</strong>nlandiin.<br />

Energiakolmio Oy<br />

DI Terhi Harjulehto on<br />

aloittanut energia-asiantuntijana<br />

energiatehokkuusryhmässä.<br />

MBA Mikko Askolin<br />

on nimitetty energianhankinnan<br />

palveluihin salkunhoitajaksi.<br />

Liikennejärjestelmätoimiala:<br />

ylijohtaja Anne<br />

Herneoja<br />

Kunnossapito-toimiala:<br />

ylijohtaja Raimo Tapio<br />

Investointi-toimiala:<br />

ylijohtaja Kari Ruohonen<br />

Liikenteenhallintatoimiala:<br />

ylijohtaja Tiina<br />

Tuurnala<br />

Hallinto-toimiala:<br />

hallintojohtaja Hannu<br />

Mäkikangas<br />

www.liikennevirasto.fi<br />

Rakentamisen<br />

sopimusoikeus ja<br />

sopimusjohtaminen<br />

22.–24.3.2011 Vantaa<br />

www.kiinko.fi<br />

Sportec 2011<br />

24.–25.3.2011 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Jäähallipäivät<br />

19.–21.4.2011 Helsinki-<br />

Tukholma-Helsinki<br />

www.finhockey.fi/palvelut/<br />

jaahallipaivat<br />

<strong>Fi</strong>nnSec 2011<br />

4.–6.10.2011 Helsinki<br />

World Sustainable<br />

Building Conference<br />

18.–21.10.2011 Helsinki<br />

www.sb11.org<br />

UrbanTec<br />

24.–27.10.2011 Köln<br />

www.urbantec.de<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010 57

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

JOENSUUSSA<br />

3.–5.6.<br />

sivulla 36<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

sivulla 36<br />

www.poyry.fi<br />

2010<br />

YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />

ASIANTUNTIJA<br />

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />

faksi (019) 31274<br />

www.finnmap-infra.fi<br />

Tehokasta<br />

täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />

tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne<br />

Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kajaani purkaisi<br />

suojellun<br />

katsomon sivu 14<br />

Sairaaloiden<br />

sisäilmasto<br />

puhtaaksi sivu 18<br />

Helsinki haluaa<br />

aurinko- ja tuulienergiaa<br />

sivu 34<br />

Uusi tekniikka<br />

nitistää<br />

katupölyn sivu 40<br />

3 /2010<br />

Vesiosuuskunta on<br />

Äänekoskelle mitä<br />

tärkein kumppani,<br />

Hannu Javanainen<br />

vakuuttaa. sivu 46<br />

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo<br />

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6<br />

ILMASTON ASIALLA<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

4 /2010<br />

Lennart Erfors on<br />

seurannut<br />

Kristianstadin tietä<br />

hiilineutraaliksi jo<br />

20 vuotta. sivu 38<br />

Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai Teknisen toimen<br />

yhteinen yleiskaava<br />

sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu<br />

ympäristö-<br />

vuotovedet tuottavuus<br />

54<br />

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />

ASUMISEN IHMEMAA<br />

GTK:n<br />

palveluja<br />

kunnille<br />

Geologiset tietoaineistot<br />

Maa- ja kiviainekset<br />

Pohjavesi<br />

Ympäristöselvitykset<br />

Luontomatkailu<br />

Asuntomessusivut 6–23<br />

www.gtk.fi<br />

Kari Piispanen ja Jorma Holopainen<br />

ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen<br />

KUMPPANUUS<br />

KANNATTAA<br />

Helsingin rinnakkaisrakentaminen<br />

on<br />

asukkaan etu sivu 25<br />

sivu 6<br />

Pyörreflotaatio Malmö puhdistaa<br />

tehostaa jäteveden liikenteen päästöjä<br />

puhdistusta sivu 40 aktiivisella betonilla sivu 48<br />

Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen<br />

juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan<br />

se 3/2010 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

5 /2010<br />

Vaalassa ilmastotyö<br />

on arjen pieniä<br />

tekoja, kunnanjohtaja<br />

Tytti Määttä<br />

kertoo. sivu 22<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112<br />

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />

syyskuussa 2010 ilmestyneen Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />

irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />

Lämmin<br />

Joulutervehdys!<br />

www.fcg.fi<br />

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit<br />

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää<br />

konsultointi- ja valvontapalvelua.<br />

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.<br />

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja<br />

suunnitelmien arvioimisessa.<br />

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

59

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />

Yhdyskuntatekniikka 2011<br />

Turun Messu- ja Kongressikeskus<br />

18.–20.5.2011<br />

Koko ala yhdessä näyttelyssä.<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!