Pdf-muodossa - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Arja Sinkko
Kymenlaakson hyvinvoinnin
tutkimus- ja kehittämiskeskus
(HYTKES) 2000 - 2007
Vaikuttavuuden arviointi
35

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
KYMENLAAKSON HYVINVOINNIN
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS
(HYTKES) 2000 - 2007
Arja Sinkko
Kotka 2007
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 35.
1

Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Painopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 2007
ISSN: 1239-9094
ISBN: 978-952-5681-01-7
2

ESIPUHE
Ammattikorkeakoulujen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on vahvistaa alueellista kehitystä erityisenä
vastuualueenaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukeminen sekä yhteiskunnan
hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Käytännössä tätä tehtävää toteutetaan suuntaamalla tutkimus-
ja kehitystyö sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelemaan alueen työ- ja
elinkeinoelämää. Tutkimus- ja kehitystyö on ammattikorkeakoulujen keskeinen ja nopeasti
kehittyvä toiminta-alue, jonka toiminnalta puuttuvat historialliset perinteet. Monialaisuus on
ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvuus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
muodostaa perustan ammattikorkeakoulujen osaamisen kehittämiselle, mahdollistaa
opiskelijoille ammatin ilmiöiden tutkimisen ja liittyy myös ammattikorkeakoulujen harjoittamaan
palvelutoimintaan.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on tutkimus- ja kehittämistoimintansa kautta nousemassa
vaikuttavaksi lähiympäristönsä työelämän kehittäjäksi ja asiantuntijaksi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut 2000-luvulla
voimakkaassa kasvussa. Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (HYTKES) aktiivinen
yhteistyö ja verkostoituminen alueen elinkeinoelämän ja maakunnallisten hyvinvointitoimijoiden
kanssa on luonut hedelmällisen toimintaympäristön alueen väestön hyvinvoinnin
kehittämistä tukeville hankkeille. Työelämän kehittyminen edellyttää myös työntekijöiltä yhä
monialaisempaa ja laajempaa osaamista. Työelämän tarpeita ennakoivat täydennys- ja jatkokoulutushankkeet
ovat osaltaan lisänneet alueen sosiaalista pääomaa ja parantaneet alueellista
kilpailukykyä.
Sosiaali- ja terveysalan hankkeiden vaikuttavuuden arviointi on haasteellinen tehtävä, sillä
hankkeissa suoritettujen toimenpiteiden ja niistä aiheutuneiden tulosten kausaalisuutta on vaikea
todentaa. HYTKESin vaikuttavuuden arvioinnilla pyrittiin kartoittamaan toimintamallin
tehokkuutta ja löytämään edellytykset toiminnan vakiinnuttamiseksi.
Tässä raportissa tarkastellaan Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, HYTKESin,
toimintaa ammattikorkeakoulun perustehtävien näkökulmista. Arviointi jakaantuu tavoitearviointiin
ja tuloksellisuuden arviointiin. Raportissa kuvataan HYTKESiä hankkeena sekä sen
roolia ja tulevaisuutta tutkimus- ja kehittämistoiminnan kentällä.
3

SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ............................................................................................................................... 7
2 HYTKES -ARVIOINNIN TAUSTA JA TARKOITUS .................................................... 10
2.1 Arvioinnin tarkoitus .......................................................................................................... 10
2.2 Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus - HYTKES .......... 11
2.3 Toiminnan kehittyminen ............................................................................................ 14
2.3.1 Volyymi ja rahoitus ........................................................................................... 14
2.3.2 Hankkeet............................................................................................................. 16
3 ARVIOINTIPROSESSI .......................................................................................................... 16
3.1 Arviointikriteereiden valinta ja priorisointi ................................................................... 18
3.2 Tausta-aineisto – strategialähtöinen tarkastelu ............................................................ 19
3.3 Toiminnan nykytilan analyysi (8-kenttäinen SWOT) ................................................... 20
3.4 Sisäisen toiminnan tehokkuus ......................................................................................... 20
3.5 Ulkoisten sidosryhmien näkemykset .............................................................................. 23
3.6 Asiakastyytyväisyyskysely .................................................................................................26
3.6.1 HYTKESin hankkeiden tunnettuus ..................................................................... 26
3.6.2 Toiminnan onnistuminen ....................................................................................... 28
3.6.3 Koulutuksen vaikuttavuus ...................................................................................... 29
3.6.4 Toiminnan strateginen toteuttaminen .................................................................. 30
3.6.5 Operatiivinen toiminta ............................................................................................ 32
4 TULOKSET .............................................................................................................................. 33
4.1 Vahva projektiosaaminen ja T & K -toiminnan osaaminen ....................................... 35
4.1.1 Projektiosaaminen ................................................................................................... 36
4.1.2 T & K -toiminnan osaaminen ............................................................................... 39
4.1.3 Hyöty opetukselle .................................................................................................... 41
4.2 Maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen ydintoimija .................................................... 44
4.2.1 Aluevaikuttavuus ...................................................................................................... 44
4.2.2 Tehokkuus ................................................................................................................ 45
4.2.3 Taloudellinen näkökulma ....................................................................................... 45
5 JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................. 47
5.1 HYTKES hankkeena ........................................................................................................ 47
5.2 HYTKESin rooli ja tulevaisuus T & K -toiminnan kentällä ...................................... 49
HAASTATTELUT ........................................................................................................................ 51
LIITTEET
Liite 1 8-kenttäinen SWOT-analyysi .................................................................................... 53
Liite 2 Teemahaastattelu projektipäälliköille -lomake ....................................................... 55
Liite 3 Teemahaastattelu sidosryhmille -lomake ................................................................ 57
LÄHTEET ...................................................................................................................................... 59
B-sarja Tutkimukset ja raportit .................................................................................................... 61
5

1 JOHDANTO
Ammattikorkeakoululaissa (2003/351) määritellään ammattikorkeakoulujen tehtävät, joihin
sisältyy ammattikorkeakouluopetusta palveleva, työelämää ja aluekehitystä tukeva sekä alueen
elinkeinorakenteen huomioon ottava soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Korkeakoulujen arviointineuvosto
(KKA) on määritellyt vuonna 2003 kriteerit, joilla arvioidaan ammattikorkeakoulujen
aluekehitystyön vaikuttavuutta. Kriteereitä ovat mm. (KKA 2003, 7):
– ammattikorkeakoulujen rooli aluekehityksessä
– tutkimus- ja kehitystyön panos alueellisessa kehitystyössä
– alueellinen työllisyysvaikutus ja työllistämisen edistämistoimenpiteet
– harjoittelu- ja opinnäytetöiden kytkentä alueelliseen työelämään
– työelämäasiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on ollut voimakasta.
Vuonna 2004 ammattikorkeakoulujen T & K -toiminnan määrä oli 1 500 henkilötyövuotta
(n. 90 000 000 euroa). Rahoitus T & K -toimintaan saadaan pääosin ammattikorkeakoulujen
omista varoista, opetusministeriöltä sekä EU:n rakennerahastoista. Myös mm.
Tekes ja kotimaiset yritykset toimivat rahoittajina. Ammattikorkeakoulujen T & K -toiminta
on lähtökohtaisesti käytännönläheistä, alue- tai yrityssuuntautunutta ja pääasiassa kehitys- ja
selvitystyötä erona yliopistojen tieteelliselle tutkimukselle. Ammattikorkeakoulujen tutkimusja
kehitystyön tämänhetkinen tila riippuu muun muassa koulutusalarakenteesta ja toimintaalueesta.
Tekniikan koulutusalalla on pitkät perinteet elinkeino- ja työelämän kanssa tehdystä
teknologiayhteistyöstä, kun taas sosiaalisten innovaatioiden merkitys on korostunut viime
vuosina. Stakesin (2007) mukaan “sosiaalinen innovaation on yksilön, ryhmän tai yhteisön
luovan toiminnan tuloksena syntynyt uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön
tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon
innovaatiot voivat koskea lainsäädäntöä, palveluja, yksilöiden ja väestön hyvinvointia
tai tuote- ja palvelumarkkinoita.” (Stakes www-sivut. 2007).
M
€
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
90
67
56
44
32
27
1999 2000 2001 2002 2003 2004
Kuva 1. Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan menot (ARENE, 2005)
7

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminnan strategian (2004 – 2008) linjausten
mukaisesti ammattikorkeakoulun T & K -toimintaa on kehitetty voimakkaasti kuluneina vuosina:
toiminnan organisointi ja henkilöstöresurssit ovat kokeneet monia muutoksia. T & K -
toiminnan strategisia kehittämislinjauksia ovat mm. alueellisten, paikallisten ja yrityskohtaisten
kehittämishankkeiden tukeminen sekä ammattikorkeakoulun, alue- ja paikallistason toimijoiden,
välittäjäorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi pyritään T
& K -toiminnan ja opetuksen entistä tiiviimpään integrointiin.
Kuva 2. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminnan profi ili (Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
strategia 2004 – 2008, 14)
Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen on tärkeää sekä ammattikorkeakoulun profiilin,
aluekehitysvaikutusten että opetuksen kehittämisen näkökulmasta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan
strategiassa (2004 – 2008) määritellään ammattikorkeakoululle tärkeitä klusterirakenteita,
joihin myös hyvinvointiklusteri kuuluu (T & K -strategia 2004 – 2008, 4, 8). Käsitteenä
hyvinvointiklusteri on epämääräinen, mutta sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi keskenään
verkottuneita eri alojen toimijoita, joiden yhteinen intressi on edistää omista lähtökohdistaan
kansalaisten hyvinvointia. Hyvinvointiklusterin avulla halutaan lisätä yhteistyötä ja kumppanuutta
julkisen ja yksityisen sektorin välillä, sillä huomion keskipisteenä ovat hyvinvointihyödykkeet
ja julkisen sektorin vahvasti dominoima sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttä.
Klusterirakenne ilmentää siis monitieteisyyttä ja verkostoitumista sekä pyrkimystä parantaa
suomalaisten yritysten kilpailukykyä (Tarkiainen 2005, 33 - 34, 36).
8

Ammattikorkeakoulun toimintaan liittyy myös velvoite jatkuvasta laadunvarmistuksesta. Tutkimus-
ja kehitystoiminnalle on määritelty laatukriteereitä (KyAMKin T & K -strategia 2004
– 2008, 9 – 10), joita ovat mm:
– T & K -toiminta on alueellisesti vaikuttavaa (tulokset jäävät alueelle).
– T & K -toiminnalla uudistetaan opetuksen sisältöjä (opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen
T & K -toimintaan, OPSien uusiutuminen sisällöllisesti ja pedagogisesti).
– T & K -toiminnan taloudelliset tunnusluvut osoittavat positiivista kehitystä.
– T & K -toimintaan liittyvä julkaisutoiminta kehittyy sekä määrällisesti että laadullisesti.
– Ammattikorkeakoulun imago on kehittynyt ja tunnettavuus erityisesti toiminta-alueella
on parantunut.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisvolyymi
v. 2001 - 2006
tuhat
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
Tekniikka
Sos.- ja terveysala
Muotoilu/Media
Merenkulku
Liiketalous
Metsä- ja puutalous
Kuva 3. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisvolyymi
(käyttötalous + investoinnit) toimialoittain vuosina 2001 – 2006
(KyAMK / tutkimus- ja kehitystukipalvelut, 2007)
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminta on koottu toimialakohtaisiin osaamiskeskittymiin.
Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES, on
toteuttanut tehtäväänsä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä myös sektori- ja toimialarajat
ylittäen. Klusteriperiaatteella toimivaa HYTKESiä hallinnoi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
sosiaali- ja terveysala.
9

2 HYTKES -ARVIOINNIN TAUSTA JA TARKOITUS
Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (HYTKES) toiminnan ja tulosten
formatiivinen (laadullinen) arviointi toteutettiin ajalla 1.9.2006 – 28.2.2007. Arvioinnin
ensisijaisena tarkoituksena oli tarve saada tutkimuksellista tietoa hallinnollisten päätösten
tueksi (toiminnan jatkaminen, toimintamuoto). Lisäksi haettiin näkemyksiä toiminnan edelleen
kehittämiseen. Arvioinnin käytännön toteutuksesta vastasi kehitysinsinööri, DI Arja
Sinkko. Arviointiprosessin ohjausryhmään kuuluivat kehitysjohtaja Mirja Toikka, projektiasiantuntija
Anneli Airola, tutkimusjohtaja Hilkka Dufva, toimialajohtaja Pirkko Rautaniemi
sekä Arja Sinkko.
2.1 Arvioinnin tarkoitus
HYTKES on asettanut toiminnalleen päämäärän: “HYTKES toimii maakunnan hyvinvoinnin ja
terveyden edistäjänä, hyvinvointihankkeiden organisoijana ja saumattomasti toimivien hoito- ja hyvinvointipalveluiden
verkottajana.” Tavoitteena on ollut terveyttä edistävän toiminnan tutkiminen ja kehittäminen,
hyvinvointiteknologian soveltaminen sekä asiantuntija-avun antaminen kunnille
ja muille alueen toimijoille hankkeiden ja tutkimusten suunnitteluun, rahoituskanavien etsimiseen,
alueellisten hankkeiden käynnistämiseen ja palvelujen laadun arviointiin. Lisäksi tavoitteena
on ollut hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen lisäämällä hyvinvointipalvelutoimijoiden
yhteistyötä ja verkottumista (hyvinvointiklusterin luominen). (HYTKES 2007, www-sivut).
Arviointi jakautuu tarvearviointiin ja tuloksellisuuden arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena
on
1. selvittää toimintatavan (projektien käynnistäminen ja hallinnointi, verkostojen
luominen) vaikuttavuus ja toiminnan jatkamisen perusteet (organisaatio, rahoitus)
= tarvearviointi (“asiakkaan kokemus toiminnasta”)
2. arvioida sitä, onko toimintatapa (projektit, verkostot) toteuttanut tavoitetta
maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi - mitä lisäarvoa on syntynyt
= tuloksellisuuden arviointi (tehokkuus, taloudellisuus, aluevaikuttavuus)
10

2.2 Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus - HYTKES
HYTKESin toiminnan käynnistämistä vuonna 2001 edelsi laaja, vuonna 2000 toteutettu esiselvitys
“Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tila”, jonka perusteella määriteltiin Kymenlaakson
hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisehdotus. Ehdotuksen mukaan tutkimus- ja kehittämiskohteita
olivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimivuus ja riittävyys, vanhusten
ja vammaisten itsenäisen selviytymisen tukeminen, perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistäminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta.
“Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tila” -selvityksessä haettiin teemahaastatteluin seutukunnan
(Anjalankoski, Vehkalahti, Kouvola, Hamina, Elimäki, Miehikkälä, Jaala, Iitti, Virolahti,
Kuusankoski, Valkeala, Pyhtää, Kotka) vaikuttajien näkemyksiä siitä, miten väestön
hyvinvointia voitaisiin lisätä. Osa ehdotetuista toimista oli selkeästi kuntien sosiaalipolitiikan
piiriin kuuluvia palvelutehtäviä. Yhteisinä kehittämiskohteina esiin nousivat mm. tiedottamisen
kehittäminen, yrittäjyys, tutkimustiedon ja koulutuksen lisääminen sekä teknologian
hyödyntäminen (Dufva & Luhtanen & Hasu 2003, 65). Selvityksessä päädyttiin siihen, että
alueella tarvitaan em. tavoitteiden toteuttamisen tueksi hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus,
jonka toiminnan lähtökohtina ovat alueen väestön hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden
kasvavat tarpeet sekä työelämän edustajien ammattitaitojen muutos- ja kehittämistarpeet.
Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä olisi “organisoida ja koordinoida hyvinvointihankkeita
saumattomasti toimivaksi hoito- ja hyvinvointipalveluverkostoksi yhteistyössä Kymenlaakson kuntien, sairaanhoitopiirien,
pk-yritysten ja järjestöjen sekä erilaisten maakunnallisten ja valtakunnallisten koulutusorganisaatioiden
ja osaamiskeskusten kanssa.” Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
toiminnan osa-alueet (Dufva et al. 2003, 75 – 76) määriteltiin seuraavasti:
1. Hyvinvointihankkeiden tietopankki
a. verkostoi hyvinvointihankkeita
b. ideoi uusia hankkeita
c. järjestää seminaareja
2. Tutkimustoiminta
a. kartoittaa väestön palvelutarvetta
b. seuraa väestön hyvinvoinnin tilaa kunta- ja yksilötason indikaattorein
c. seuraa ja arvioi hankkeita
3. Yrittäjyys
a. edistää yrittäjyyttä, markkinointia ja tuotekehittelyä
b. suunnittelee ja kehittää yrityshautomotoimintaa
4. Koulutus
a. edistää uusien koulutusten suunnittelua
b. ennakoi ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä jatkotutkintoja ja
erikoistumisopintoja.
11

HYTKESin toiminnan painoalueita ovat hyvinvointiteknologian ja tietotekniikan soveltaminen
ja hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävä
toiminta. HYTKES toimii maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä hyvinvointihankkeiden
organisoijana ja saumattomasti toimivien hoito- ja hyvinvointipalveluiden verkottajana.
Myös Kymenlaakson kehittämisstrategiassa 2002 – 2010 keskeisinä osaamisaloina
mainitaan mm. Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus sekä yrittäjyys (Kymenlaakson
Liitto 2002, 13). HYTKESin henkilöstö on toiminut asiantuntijoina useissa maakunnan strategia-
ja toimenpideohjelmissa, kuten Kymenlaakson hyvinvointistrategiassa 2003 – 2010,
Maaseudun kehittämisstrategiassa, Ensihoidon strategiassa sekä Kotihoitostrategiassa (Airola
& Wilen (toim.) 2006, 22).
HYTKES on käynnistänyt kaikkiaan 16 itsenäistä alahanketta, joista 10 on arviointihetkellä
(1.9.06 – 31.3.07) edelleen käynnissä. Hankkeet toimivat pääasiassa ulkopuolisen rahoituksen
turvin. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus hankerahoituksesta (lähes 96 % EU-rahoitusta)
voidaan nähdä sekä myönteisenä että kielteisenä asiana. Myönnetyn hankerahoituksen määrä
voidaan tulkita siten, että hankehakemukset ovat hyvin valmisteltuja ja hankkeet ovat relevantteja
myös rahoittajan näkökulmasta katsoen. Toisaalta hankekohtainen rahoitus ei mahdollista
pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä; mm. hankitun tiedon hyödyntäminen vaikeutuu määräaikaisen
projektihenkilöstön vaihtuvuuden vuoksi. On myös esitetty kritiikkiä, että rahoittajan
tavoitteet ohjaisivat hanketoimintaa – on kuitenkin syytä muistaa, että jokaisen hankkeen projektisuunnitelmassa
on tarkasti määritelty hankkeen tavoitteet ja odotetut tulokset. Mahdolliset
muutokset hankkeen toteutuksessa ovat aina neuvottelukysymyksiä, eivät rahoittajan sanelua.
Erityisesti EU-rahoitteisten hankkeiden osalta projektisuunnitelmaa noudatetaan tarkoin.
HYTKESin toiminnan ulkopuolinen rahoitus on osaltaan mahdollistanut myös alakohtaisen
tutkimusjohtajan ja oman projektihenkilöstön palkkaamisen sekä uusien hankkeiden suunnittelun
resursoinnin.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena
on jatkaa yksityisten palveluiden ja niiden edellytysten kokonaisvaltaista kehittämistä
(mm. hyvinvointi- ja hoiva-alan yrittäjyys) (TASO 2007 – 2009, 6) HYTKESin hankkeiden
ja tutkimusten avulla. HYTKES toimii yhteistyössä sekä ammattikorkeakoulun omien toimijoiden
että alan organisaatioiden, tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksiköiden toimijoiden
kanssa.
12

Kymenlaakson Liitto: Hyvinvointiklusterihanke (1999)
Esiselvitys v. 2000
”Kymenlaakson väeston
hyvinvoinnin tila”
Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja
kehittämiskeskus – HYTKES (2000 – 2006)
• Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• Hyvinvointihankkeiden organisointi
• Hyvinvointipalveluiden verkottaminen
Työelämän ja väestön
hyvinvoinnin tarpeet
Toimintatapa: PROJEKTIT, HANKKEET
• Asiantuntijuus (substanssi)
• Hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen
• Rahoitusvaihtoehtojen löytäminen, rahoituksen
hakeminen
• Hyvinvointipalveluiden
tarjoajien yhteistyö ja
verkottuminen
• Terveyttä edistävä tutkimus- ja
kehitystoiminta
• Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen
• Hyvinvointiteknologian
hyödyntäminen
Alueellisen
hyvinvoinnin
lisääntyminen
Kuva 4. Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamalli
13

2.3 Toiminnan kehittyminen
Hyvinvoinnin käsite on laaja ja moniulotteinen, ja myös tarvittavien toimijoiden määrä on
suuri; työtä tekevät niin julkiset organisaatiot, yksityiset yritykset kuin kolmannen sektorin
palveluntuottajat. Hyvinvointi voidaan todeta tilaksi, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada
keskeiset tarpeensa tyydytetyiksi. Eri alojen toimijoiden tavoitteena on hyvinvoinnin edellytysten
luominen sekä siihen liittyvä palvelu- ja tuotannollinen toiminta sekä tutkimustyö.
Kuva 5. Hyvinvoinnin osa-alueet sekä hoito- ja hyvinvointipalveluketjut (Dufva 2003)
2.3.1 Volyymi ja rahoitus
Kymenlaakson tutkimusstrategiassa (2003 – 2006) tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan
alueen organisaatioiden sekä sisäisesti että toistensa kanssa yhteistyössä harjoittamaa perus-
ja soveltavaa tutkimusta. T & K -strategian avulla pyritään vahvistamaan Kymenlaakson
osaamista, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yrittäjyyden kasvua sekä edistämään maakunnan
asukkaiden hyvinvointia. Hyvinvointialan tutkimustoimintaa vahvistetaan. (Kymenlaakson
Liitto 2003, ii-2). HYTKESin luoman hankekorin lähtökohtana ovat olleet alueelliset tarpeet,
joita on kartoitettu mm. Kymenlaakson Liiton, Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Cursorin
(ent. Kotka-Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy) toimeksiannoista.
14

Arvioinnin aikana käynnissä olevia hankkeita olivat mm:
– Yrityskiihdytin
– Itsenäistä selviytymistä tukeva hanke (KymItse)
– Kaakkois-Suomen hyvinvoinnin kehittämishanke (KasHyke)
– Muisti- ja dementiaverkostohanke (Memory)
– Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke
– Ensihoidon viestinnän kehittäminen
– Nettineuvonta -hanke
– Kotiverkkohanke (mobiilit kotipalvelun IT-ratkaisut)
– Inflammaatio ja pienhiukkaset -hanke (HIPPU)
– HYTKES-hanke
– Terveyssellu -hanke (TeeSe)
– Tervica (sähköinen potilastietojärjestelmä Effica opetuskäyttöön)
Alla olevassa kuvassa 6 esitetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisvolyymin
kasvu vuodesta 2001 – 239 000 euroa – vuoteen 2006, jolloin T & K -toiminnan
volyymi oli jo reilut 1,5 M€. Sosiaali- ja terveysalan tilanne kuvaa myös HYTKESin toiminnan
volyymia, sillä toimialan hanketoimintaa hallinnoidaan keskitetysti HYTKESin kautta.
Sosiaali- ja ja terveysalan T&K -toiminnan volyymi
tuhat
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Kuva 6. Sosiaali- ja terveysalan T & K -toiminnan kokonaisvolyymi (KyAMK, 2006)
HYTKESin toimintaa on rahoitettu pääosin Euroopan Unionin (ESR / EAKR) tuella sekä
vähäisemmässä määrin kansallisten rahoittajien (AKO, STM, TM jne.) toimesta. Hankkeiden
kokonaisrahoitus vuosina 2000 – 2006 on ollut noin 7,1 M€, josta EU:n osuus on ollut noin
58 % ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun n. 6,6 % (~ 470 000 €). Erilaisten rahoitusvaihtoehtojen
kartoittaminen ja rahoitushakemusten tekeminen kuluttaa runsaasti resursseja
ja vaatii ammattitaitoa; HYTKESin rahoitushakemukset ovat olleet tuloksellisia yli 80-prosenttisesti
(81,5 %) (Airola & Wilén 2006, 19 – 21).
15

2.3.2 Hankkeet
Vuosina 2000 – 2006 on toteutettu yhteensä 16 hanketta. Lisäksi vuoden 2006 aikana käynnistettiin
kolme uutta hanketta, joiden toiminta jatkuu vuoden 2007 puolelle. Hankkeet ovat jakautuneet
toisaalta tutkimukseen, ennakointitiedon tuottamiseen ja strategiatyöhön ja toisaalta
työelämän kehittämiseen, uusien työ- ja toimintamallien suunnitteluun ja käyttöönottoon
sekä täydennyskoulutukseen. Muutama hanke on keskittynyt kehittämään oppimisympäristöjä
ja opettajien ammatillista osaamista (Airola & Wilén 2006, 10).
Hankkeet ajalla 1.1.2000 - 31.3.2007
Hankkeiden lukumäärä
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Vuosi 2000
Vuosi 2001
Vuosi 2002
Vuosi 2003
Vuosi 2004
Vuosi 2005
Vuosi 2006
Vuosi 2007
Kuva 7. HYTKESin käynnistämien hankkeiden määrän kehittyminen.
3 ARVIOINTIPROSESSI
HYTKES toiminnan arviointimenetelmäksi valittiin vaikuttavuusarviointi, sillä erityisesti
hyvinvointihankkeiden arvioinnissa asiakkaiden käsitys toiminnan tuloksista ja hyödyistä on
oleellisempaa kuin eurojen ja henkilötyövuosien tarkastelu. Tavoitteena oli tutkia, kuinka hyvin
alueellinen vaikuttavuus toteutuu sekä toisaalta myös tarkastella HYTKESin toimintakonseptin
toimivuutta. Arviointikysymysten avulla pyrittiin sekä löytämään ratkaisuja toiminnan
jatkamiselle että kehittämään tarpeen mukaan nykyistä toimintamallia. Menetelmänä käytettiin
olemassa olevan dokumentaation (alueelliset strategiat, KyAMKin strategia-asiakirjat) analysoinnin
lisäksi teemahaastatteluja, joissa kysyttiin sekä “sisäisten asiakkaiden” eli HYTKESin
projektipäälliköiden näkemyksiä toiminnan tehokkuudesta että “ulkoisten asiakkaiden” eli
maakunnallisten sidosryhmien ja rahoittajien käsityksiä toiminnan vaikuttavuudesta. Lisäksi
suoritettiin sähköinen Webropol-kysely palveluiden käyttäjien (kunta-, yksityinen ja kolmas
16

sektori) ja hankkeiden ohjaukseen (suunnittelu-, ohjaus- ja projektiryhmät) perehtyneiden
henkilöiden keskuudessa. Henkilökohtaiset haastattelut suoritettiin vuodenvaihteen 2006
– 2007 molemmin puolin. Sähköinen kysely toteutettiin tammi – helmikuussa 2007.
Vaikuttavuusarvioinnin aluksi määritellään yhdessä toimeksiantajan kanssa, mitä halutaan arvioida
eli arviointikysymykset / arviointiongelmat sekä arviointinäkökulma. Muutosteorian
avulla selvitetään, mitä hankkeella on haluttu saada aikaan, miten ja miksi hanke vaikuttaa.
Pyritään siis löytämään ne lähtökohdat, joista hanketta on lähdetty viemään eteenpäin. Lähtökohtien
oikeellisuutta tarkastellaan dokumentaation ja esimerkiksi haastattelujen avulla sekä
pyritään todentamaan muutosteorian paikkansapitävyys. Vaikuttavuusanalyysin lopputuloksena
voidaan esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla toimintaa voidaan edelleen kehittää haluttuun
suuntaan (Korteniemi 2006).
Kuva 8. Arviointiasetelma (Sillanpää & Ålander 2003, 4)
17

3.1 Arviointikriteereiden valinta ja priorisointi
Arviointisuunnitelmaa tehtäessä päätettiin, että arvioinnin pääasiallinen tarkoitus on tutkia
HYTKESin toiminnan vaikuttavuutta alueellisena kehittäjänä sekä yhteiskunnallisesta että
asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna ja toisaalta etsiä nykyisen toimintamallin vahvuuksia ja
hahmotella tulevaisuuden toimintamallia. Hankkeiden ja projektien arvioinnissa käytetään
yleisesti määrällisiä mittareita; henkilötyövuosia, euromääräisiä kustannuksia jne. Hankkeiden
vaikuttavuuden arviointiin määrälliset mittarit eivät anna paljonkaan työkaluja. HYTKESin
toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana voidaan soveltaa Balanced Scorecard-mittaristoa
sekä EFQM-kriteeristön mittareita toiminnan (johtajuus, toimintaperiaatteet, strategiat,
prosessit, henkilöstö, kumppanuudet, resurssit) ja tuloksien (henkilöstötulokset, asiakastulokset,
yhteiskunnalliset tulokset, keskeiset suorituskykytulokset) arviointiin.
Kuva 9. Tasapainoisen onnistumisen mittaus (mukailtu Määttä, S. & Ojala, T. 1999)
Tutkimus- ja kehitystoiminnan laatukriteereitä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus-
ja kehitystoiminnan strategiassa (2004 – 2008) ovat mm:
– T & K -toiminnan alueellinen vaikuttavuus (tulokset jäävät alueelle)
– Opetuksen sisältöjen uudistaminen T & K -toiminnan tuloksena (opettajien ja
opiskelijoiden osallistuminen T & K -toimintaan, OPSien uusiutuminen sisällöllisesti
ja pedagogisesti)
– Positiivinen kehitys T & K -toiminnan taloudellisissa tunnusluvuissa
– T & K -toimintaan liittyvä julkaisutoiminta kehittyy sekä määrällisesti että laadullisesti
– Ammattikorkeakoulun imago on kehittynyt ja tunnettavuus erityisesti toiminta-alueella
on parantunut.
Näitä kriteereitä on käytetty myös HYTKESin vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana sekä
haastatteluiden ja asiakastyytyväisyyskyselyn viitekehyksenä.
18

3.2 Tausta-aineisto – strategialähtöinen tarkastelu
Arvioinnin lähdeaineistoina on käytetty sekä alueellisia että Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
omia strategia-asiakirjoja, ohjaus- ja projektiryhmien dokumentteja sekä ammattikorkeakoululainsäädäntöä.
Lisäksi teemahaastatteluin tarkasteltiin sisäisiä prosesseja (HYTKESprojektipäälliköiden
haastattelut) sekä ulkoisten sidosryhmien (kuntatoimijat, rahoittajat,
yhteistyökumppanit) näkemyksiä toiminnan vaikuttavuudesta. Asiakastyytyväisyyttä arvioitiin
sähköisen Webropol-kyselyn avulla; kysely suunnattiin palveluiden käyttäjille, aktiivisille toimijoille
sekä rahoittajille. Kysely lähetettiin sähköpostilla n. 200 henkilölle, joista 83 vastasi
– vastausprosentti oli n. 40.
Ammattikorkeakoululaki (351 / 9.5.2003) määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäviksi eli
ydinprosesseiksi tutkintoon johtavan koulutuksen ja aluekehitystä tukevan ja alueen elinkeinorakenteen
huomioon ottavan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
T & K –hankkeet tukevat ammattikorkeakoulun yleisiä strategisia linjauksia.
Hyvinvointialan hankkeiden tavoitteet määrittyvät Kymenlaakson hyvinvointistrategiaprosessin
aikana koottujen ns. kärkihankkeiden tavoitteista. Kärkihankkeiden toteuttaminen edistää
ja tukee muiden hyvinvointihankkeiden käynnistämistä ja toimeenpanoa. Kymenlaakson hyvinvointistrategian
(2003 – 2010, 29 – 30) kärkihankkeiden tavoitteita ovat mm:
– osaamispääomaa lisääminen hyvinvointiyrittäjyyteen ja työelämän uudistamiseen
– yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden luominen Kymenlaaksoon
– kokonaislaatuun panostaminen hyvinvointitoimijoiden organisaatioissa
– maakunnallisten hyvinvointiosaamiskeskittymien toiminnan sekä maakunnallisen
tutkimustoiminnan turvaaminen
– yhteisten informaatiojärjestelmien käyttöönotto hyvinvoinnin aloilla
– Kaakkois-Suomen maahanmuuttajaohjelman laatiminen
Hyvinvoinnin osalta keskeisiä tavoitteita ovat mm. hyvinvointiosaamisen vahvistuminen ennakoivasti
ja ajantasaisesti, informaatio- ja telekommunikaatioteknologian (ICT) tarvelähtöinen
kehittäminen, hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen verkostoitumisen avulla
sekä hyvinvointiyrittäjyyden (yksityinen ja kolmas sektori) lisääminen ja alan palveluiden monipuolistaminen
(Ahola, J. & Keva, T. 2003, 23 – 29).
19

3.3 Toiminnan nykytilan analyysi (8-kenttäinen SWOT)
HYTKESin toiminnan vaikuttavuuden arviointi käynnistettiin 28.9.2006 toteutetulla itsearvioinnilla,
jossa ohjausryhmän jäsenet (Airola, Dufva, Rautaniemi, Sinkko) analysoivat toiminnan
nykytilaa 8-kenttäisen SWOT-analyysin avulla. Analyysin avulla arvioidaan oman toiminnan
sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkopuoliset uhat ja mahdollisuudet. Tämän jälkeen
pohditaan toiminnan menestystekijöitä / ydinosaamisen alueita (mahdollisuudet + vahvuudet),
etsitään keinoja kehitystä vaativiin kohtiin (mahdollisuudet + heikkoudet), pyritään löytämään
keinot uhkien hallintaan (uhat + vahvuudet) eli edelleen kehitettävät ydinosaamisen alat
sekä kartoittamaan mahdolliset kriisitilanteet sekä mahdolliset luovuttavat toiminnot (uhat +
heikkoudet). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteenä 1.
Itsearvioinnin tuloksena löydettiin asioita, joita päätettiin tarkastella vaikuttavuusarvioinnin
kautta tarkemmin ja konkreettisemmin:
1. Ydinosaamisen alat (mahdollisuudet ja vahvuudet) – Miten kehitetään edelleen
– vahva projekti- ja T & K -osaaminen
– maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen ydintoimija
2. Edelleen kehitettävät ydinosaamisen alat (uhat ja vahvuudet)
– organisoituminen
– sisäisten ja ulkoisten rahoittajien vaatimusten tasapainottaminen
– tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla uudistetaan koulutusta -> ajantasaista opetusta,
osaavat opiskelijat
3. Kehitystä vaativat kohdat (heikkoudet, mahdollisuudet)
– arviointikriteereiden selkeyttäminen
– osaamisen johtaminen, tutkivan oppimisen työote
4. Luovuttavat toiminnot (uhat ja heikkoudet) – Mitä vastaehdotuksena
– epävarma rahoitusmalli
Nykytilannetta kartoitettiin myös sisäisillä haastatteluilla. Kymmenen käynnissä olevan projektin
projektipäälliköistä valittiin 5 henkilöä haastateltaviksi. Koska projektipäälliköiden
vaihtuvuus on ollut melko suurta, käytettiin haastateltavien valinnassa perusteena toisaalta
työskentelyaikaa projektissa eli kolme haastatelluista projektipäälliköistä oli olleet projektissaan
pidemmän aikaa. Toisaalta haluttiin myös saada “ulkopuolisia” näkemyksiä HYTKESin
hallintoon ja organisointiin liittyen, ja näin ollen kaksi haastateltavaa edusti yrityselämästä
ammattikorkeakoulun projektipäälliköiksi tulleiden näkemyksiä.
3.4 Sisäisen toiminnan tehokkuus
Projektipäälliköiden osalta toiminnan vaikuttavuuden arviointi käynnistettiin ryhmäpalaverilla
3.10.2006, jossa kaikki käynnissä olevien projektien päälliköt (12 henkilöä) olivat paikalla.
Ns. tuplatiimi 1 -menetelmää käyttäen pyrittiin löytämään ne ydinasiat, joilla HYTKES palvelee
projekteissa työskenteleviä. Tuplatiimi-työskentelyn avulla määriteltiin HYTKESille rooli
mahdollistajana. Mahdollistajan työkaluina toimivat johtajuus, tukipalvelut (rahoitus, raportointi),
projektien aloitusprosessin tuki sekä kehittämistä tukeva asenne ja toimintatapa.
1 TUPLATIIMI on ryhmätyömenetelmä, joka on tarkoitettu erityisesti avoimien ongelmien ratkaisuun ja vaihtoehtojen ja ratkaisumallien
karsimiseen työskentelyn kuluessa. Vaiheet: Oma mietintä, parityöskentely, esittely, ristiinarviointi ja aihealoittain ryhmittely.
Lisätietoja: www.innotiimi.fi
20

Kuva 10. HYTKESin rooli projektipäälliköiden silmin (Tuplatiimi 3.10.06)
Tätä näkemystä käytettiin teemana valittujen viiden projektipäällikön henkilökohtaisissa haastatteluissa,
jotka toteutettiin marraskuussa 2006 (teemahaastattelun runko liitteenä 2). Haastattelussa
käytiin läpi seuraavia osa-alueita:
– Ovatko HYTKESin toimintastrategia ja -tavoitteet tunnettuja
– Miten HYTKESin rooli projekti- ja T & K -toiminnan osaajana ja maakunnan hyvivoinnin
edistäjänä näkyy projekteissa
– Mitä hyötyä projektille on toimimisesta HYTKESin “alaisuudessa” (näkökulmina johtjuus,
tukipalvelut, projektin aloituksen tuki sekä ilmapiiri)
– Miten yksittäinen projekti integroituu opetukseen ja amk:n kehittämiseen
– Miten yksittäisen projektin vaikuttavuutta arvioidaan (sisäiset arviointikäytännöt)
Pidemmän aikaa projekteissa työskennelleet päälliköt muistelivat HYTKESin alkuvaiheita ja
totesivat, että organisatorisesti HYTKES aloitti toimintansa erillään opetustoiminnasta (Innomaren
alaisuudessa), jolloin luonteva yhteys opetuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan
välillä jäi puuttumaan. Vahvuutena pidettiin osaavaa projektijohtajaa, jolla oli hankkeiden organisoinnin
lisäksi myös vahva substanssiosaaminen. Myöhemmin HYTKES siirrettiin sosiaali-
ja terveysalan toimialalle; projektijohtajan työ siirrettiin toimialajohtajalle, jonka toimenkuvaan
kuului myös toimialan päivittäisjohtaminen. Projektipäälliköt kokivat jäävänsä yksin
hankkeidensa kanssa. HYTKESin hankekoordinoinnin ja hallinnoinnin pysyvyys – henkilötasolla
– nähtiin toiminnan voimavarana.
Haastateltujen projektipäälliköiden yleiset näkemykset HYTKESin toiminnasta vaihtelivat,
mutta erityisesti tukipalvelut (projektisihteeri) saivat kiitosta. Toimintastrategia ja tavoitteet
olivat selkeitä vain muutamille projektipäälliköille, ja yleisimmin syyksi arvioitiin perehdyttämisen
puutteellisuus projektin vetäjän vaihtuessa kesken hanketta. Projektipäälliköt pitivät
yleisesti hankkeitaan maakunnan hyvinvointia kehittävinä ja sekä alueellisesti että jopa
valtakunnallisesti vaikuttavina ja tuloksellisina (Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke,
Nettineuvonta -hanke, Yrityskiihdytin -hanke jne.). HYTKESin tunnettuuden asiakkaiden ja
yhteistyökumppaneiden parissa todettiin vaihtelevan – projektipäälliköt itse esittelevät hank-
21

keensa ensisijaisesti Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja vasta toissijaisesti hyvinvoinnin
tutkimus- ja kehittämiskeskuksen nimissä, koska ammattikorkeakoulun rooli aluevaikuttajana
ja instituutiona on vahvempi. HYTKES on lyhenteenä tunnettu, mutta sen toimintaa ei tunneta
riittävästi alueella. Alahankkeiden osalta todettiin, että erityisesti kaivattaisiin kehittävää
ja tiedon jakamista tukevaa ilmapiiriä, jonka avulla projektipäälliköt pystyisivät myös sisäisesti
verkottumaan ja tukemaan toistensa toimintaa. Erityisen tärkeänä tämä koettiin siksi, että eri
alahankkeet tukevat alueellisesti toinen toistensa toimintaa ja “yhteisrintamana” esiintyminen
lisäisi myös alueellista vaikuttavuutta ja parantaisi HYTKESin asiantuntijaimagoa ja haluttavuutta
yhteistyökumppanina kokonaisuudessaan.
HYTKESin hankkeiden selkeänä ominaispiirteenä on laaja alueellinen yhteistyö ja monialaisen
sosiaali- ja terveysalan osaaminen. Hankkeiden toiminnan myötä syntyy vahvoja ja laajoja
yhteistyöverkostoja. Ongelmana nähtiin yhteistyön ja verkostojen katoaminen projektien
päättyessä; määräaikaisesti ammattikorkeakouluun palkattu projektihenkilöstö vie tiedon mukanaan,
ja ammattikorkeakoulun hyöty jää vähäiseksi. Myöskin hyöty opetuksen kehittämiselle
on vähäistä, sillä opetushenkilöstö osallistuu hanketoimintaan vain harvoin. Eräs projektipäälliköistä
haastattelussa pohtikin tilannetta: “…millä sitte rohkaisisi opettajia… kun helposti ajattelee,
että se on hirveän hankalaa, se hanketyö… eihän tää, tässähän on niinku periaatteessa enemmän vapautta
kuin opettajan työssä… sehän on vähä niinku oma liikeyritys, täähän on kivaa… positiivisempi puoli
hanketyössä pitäs saada opettajapuolelle… ei tätä tarvii pelätä…” (PP4). Integrointi opetukseen jää
vajaaksi, jos luonnollinen yhteys ja yhtymäkohdat hanketoiminnan ja perusopetuksen välillä
jäävät havaitsematta. Todettiin myös, että ammattikorkeakoulun opiskelijoilta odotetaan valmiuksia
projektioppimiseen ja tutkivaan oppimiseen – miksei sitä siis vaadittaisi myös opettajilta
ammattitaidon ja uskottavan opetuksen edellytyksenä.
Lisäksi koettiin, että hankkeiden jatkuva arviointi olisi hyvä toteuttaa niitä suunnitelleiden
henkilöiden (ei pelkästään ohjausryhmän) toimesta, jolloin pystyttäisiin ennakoivasti arvioimaan
hanketoiminnan tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia opetuksen kehittämisessä.
Projektipäälliköiden näkemyksen mukaan HYTKES voisi kehittää omaa rooliaan vahvemmin
tiedon säilyttämisen ja jakamisen suuntaan, unohtamatta kuitenkaan hankkeiden koordinointia
ja hallinnointia, joka selkeästi on yksi HYTKESin vahvuuksista. HYTKESin tulisi vahvemmin
kerätä tietoa hankkeista jo niiden käynnissä olon aikana (innovointi, hyvien käytäntöjen
kerääminen) ja tehdä esityksiä opetuksen kehittämiseksi.
22

Kuva 11. HYTKESin toiminnan sisäisen kehittämisen malli: “Tietopankki”
3.5 Ulkoisten sidosryhmien näkemykset
HYTKESin toimintaa on rahoitettu pääasiallisesti ulkopuolisella rahoituksella: Euroopan
Unionin (ESR) tuki on muodostanut valtaosan rahoituksesta (n. 58 %). Lisäksi rahoittajina
ovat toimineet STM, Kotkan kaupunki ja Cursor Oy sekä mm. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan
sairaanhoitopiirit, Kouvolan seudun seutukunta, Kouvolan kaupunki, muut kunnat, Kymenlaakson
Liitto, yritykset ja yksityiset tahot sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
Hajanaista rahoituspohjaa on pidetty ongelmallisena, sillä rahoituksen hakeminen on resursseja
ja aikaa vaativaa työtä ja ajattelu, jossa “hanke synnyttää hankkeen – hanke tuottaa rahoituksen”
on toiminnan kehittämisen kannalta lyhytjänteistä ja tekijöilleen kuormittavaa. Kunnat
ja muut rahoittajat haluavat panostukselleen vastineen, ja toisinaan näkemykset toiminnan
tavoitteista ja tuloksista voivat olla ristiriitaisia.
Ulkoisia sidosryhmiä arvioinnissa edustivat kuntatoimijat (Kouvolan seudun kuntayhtymä /
hankepäällikkö Harri Kivelä, Cursor Oy (ent. Kotka-Haminan seudun Yrityspalvelu) / kehitysjohtaja
Jussi Lehtinen, Kotkan kaupunki/sote / koti- ja laitoshoidon johtaja Varpu Vistala)
sekä lisäksi yhteistyökumppani Medi-IT, jonka johtaja Johanna Hasu toimi HYTKESin projektijohtajana
toiminnan alusta alkaen. Haastattelut toteutettiin joulukuussa 2006 – tammikuussa
2007.
23

Haastatteluilla pyrittiin todentamaan mm. seuraavia seikkoja (kyselylomake liitteenä 3):
– HYTKESin rooli projekti- ja T & K -toiminnan sekä maakunnan hyvinvoinnin kehitämisen
osaajana
– HYTKESin toiminnan laatu ja alueellinen vaikuttavuus
– odotukset toiminnalle sekä edellytykset toiminnan jatkamiselle.
Haastatellut kuntien edustajat nostivat esiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusja
kehitystoiminnan tempoilevan kehityksen: T & K -toiminnan organisoinnin muutokset,
henkilöstövaihdokset, resurssien määrittämisen jne. Erityisesti kritisoitiin suunniteltuja tutkimusjohtajien
vakansseja. Määrää pidettiin liian suurena ja toivottiin, että ammattikorkeakoulu
löytää keihäänkärkialoilleen asiantuntevat tekijät, profiilia terävöitetään ja “pullamössöstä”
luovutaan. Tällä haastellut kuvasivat lähinnä hankkeiden suurta määrää ja niiden epämääräistä
yhteyttä alueellisiin kehittämistarpeisiin.
HYTKESin rooli maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen osaajana nähtiin vahvana erityisesti
alahankkeisiin peilautuvana projektiosaamisena. HYTKES itsenäisenä hankkeena on tunnettuudeltaan
epämääräinen, lyhenne on tuttu, mutta toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa. HYTKES
in hankkeet ovat onnistuneet maakunnan tasapuolisessa kehittämisessä, sillä sekä pohjoisen
että eteläisen Kymenlaakson edustajat totesivat hankkeiden tukevan alueellista kehitystä.
Hankkeiden osalta toivottiin keskittymistä ja keskittämistä tiettyihin strategisiin kärkihankkeisiin
– hyvinvointiteknologian kehittäminen ja laaja hyväksikäyttö seutukunnan kehittämisessä
nousivat esille useaan otteeseen. Myös esimerkit hyvistä hankkeista olivat pääsääntöisesti
ns. hyvinvointiteknologiahankkeita (Kotiverkko, Sosiaalipäivystyshanke, Nettineuvo). Kuntien
tarjoamien palveluiden kannalta sähköisen asioinnin kehittäminen nousi myös yleisenä
kehityskohteena esille. Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen vahvuutena nähtiin
projektien hallinnan asiantuntijuus, mutta samalla todettiin, että alueen kehittämiseksi tarvitaan
enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja toimijoita kuin toiminnan koordinaattoreita.
Sosiaalialan osaamiskeskuksen (SOCOM) ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen
(HYTKES) toiminnan mahdolliset päällekkäisyydet eivät nousseet keskusteluissa merkittävästi
esiin. Sen sijaan keskusteltiin syistä, jotka ovat johtaneet näiden kahden toisiaan tukevan
osaamisalueen eriytymiseen ja yhteistyön kariutumiseen. Kymenlaakson kuntien sosiaali- ja
terveystoimen organisointi poikkeaa toisistaan: Kotkalla on yhteinen sosiaali- ja terveystoimiala,
mutta monissa muissa kunnissa toiminnot on eriytetty. Haastateltujen mielestä hyvinvoinnin
kehittäminen ja kehittyminen tarvitsee sekä sosiaali- että terveysalan osaamista muiden,
mm. teknisten, osaamisalueiden lisäksi. Tiukasti eriytetyn työnjaon SOCOMin ja HYTKESin
välillä nähtiin aiheuttavan resurssien tuhlausta ja osaamisen pilkkoutumista. Yhteistyön kehittämiseen
tulisi kiinnittää huomiota, sillä sosiaalitoimen ja terveystoimen väliin jäävän ns.
harmaan alueen (esimerkiksi seniorikansalaisten tietoteknisten palveluiden kehittäminen yms.)
tarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteisen osaamisen hyödyntämistä ja jakamista.
HYTKESin roolia tutkimus- ja kehitystoiminnan osaajana pidettiin selkeänä kehityskohteena,
mutta samalla todettiin, että alueellinen kehittäminen ei kaipaa julkaisuja ja tutkimusraportteja,
vaan konkreettisia ja tehokkaita käytännön toimia. Tutkimuksen ja kehittämisen tulisi palvella
maakunnan yrityselämän kehittymistä. Edelleen korostettiin sitä, että alueellisen kehittämisen
24

tarpeet tulisi määrätietoisemmin ottaa toiminnassa huomioon, jolloin hyvinvointialan tutkimus-
ja kehitystoiminnan integrointi seudullisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin olisi paremmin
toteutettavissa. HYTKESin rooli asiantuntijana tunnustettiin, mutta samalla todettiin,
että ajoittain toimintaa leimaa “hyvinvointitanttojen touhuilu”, toisin sanoen irrallisuus reaalimaailmasta.
HYTKESin toiminnan uusina haasteina nähtiin kansainvälisten hankkeiden
käynnistäminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen ja jakaminen niissä. Tätä kautta kansalliset
ja kansainväliset verkostot seutukunnan kehittämisen työkaluina vahvistuisivat.
Yleisesti HYTKESin käynnistämien hankkeiden tuloksia pidettiin vaikuttavina ja alueen hyvinvointia
kehittävinä. HYTKES on myös selkeästi pystynyt tuottamaan sosiaalisia innovaatioita,
joista esimerkkeinä mm. Nettineuvo- ja Kotiverkko -hankkeet. Selkeiden mittareiden
puuttuminen nähtiin kuitenkin ongelmana. Hankkeiden tuloksien välittäminen rahoittajille ja
palveluiden käyttäjille on puutteellista, hyvistä tuloksista tulisi viestiä tehokkaammin. Lisäksi
pohdittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminnan ja opetuksen kehittämisen
välistä suhdetta. Rahoittajien näkemykset painottuivat hanketoiminnan tulosten hyödyntämiseen
alueellisessa kehittämisessä, opetuksen kehittäminen nähtiin ammattikorkeakoulun sisäisenä
asiana. HYTKES-konseptin alkuperäisenä tavoitteena ei ole ollut ammattikorkeakoulun
opetuksen kehittäminen, vaan alueellisen hankeosaamisen lisääminen ja hyvinvointialan verkostojen
luominen (mm. Yrityskiihdytin -hanke). Näiden avulla on pyritty tuottamaan innovatiivisia
ratkaisuja maakunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tulevaisuuden kehittämiskohteina HYTKESin toiminnan jatkamiselle tuotiin esiin toimintojen
selkiyttäminen (kehen milloinkin tulisi ottaa yhteyttä, kuka on päätösvaltainen yhteistyökumppani
jne.) sekä toimintaprofiilin terävöittäminen. Kuntien kannalta tarkasteltuna yhteistyön
tulisi olla yritysmaailmaa ja kunnallista palvelutoimintaa yhdistävää: yrittäjyysteema
nähtiin erittäin tärkeänä. Rajapinta-innovaatioiden (esimerkkinä mm. Terveys Sellu -hanke)
synnyttäminen monialaisuutta ja eri alojen osaamista hyödyntämällä sekä uusien toimintamallien
soveltaminen (esimerkkeinä mm. Kotiverkko- ja Nettineuvo -hankkeet) koettiin erityisesti
maakunnan kehittämistä hyödyntävinä tuloksina. Nykyinen rahoitusmalli vaatii muuttamista,
sillä kuntarahoittajat eivät voi jatkuvasti osallistua “hankkeenomaisesti” HYTKESin toiminnan
rahoittamiseen. Yli kuusi vuotta jatkunut toiminta voidaan katsoa jo vakiintuneeksi ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehitystoiminnaksi, jonka rahoituksesta ammattikorkeakoulun
tulisi huolehtia pääsääntöisesti itse.
25

3.6 Asiakastyytyväisyyskysely
Sähköinen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tammikuussa 2007. Kyselyn avulla pyrittiin
mittaamaan hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan vaikuttavuutta ja laatua
asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna sekä arvioimaan konseptin tunnettuutta maakunnassa.
Kysely lähetettiin n. 200 henkilölle, jotka edustivat sekä rahoittajia, palveluiden käyttäjiä että
toiminnassa mukana tavalla tai toiselle olleita tahoja (mm. hankkeiden suunnittelu- ja ohjausryhmät
yms.). Kyselyyn vastasi 82 henkilöä eli n. 40 % kohderyhmästä. Kyselyyn vastattiin
internetin / sähköpostin kautta. Kyselyn rakenteen taustalla on EFQM-laatukriteeristö, jossa
toimintaa arvioidaan mm. johtamisen, kumppanuuden, prosessien, ja henkilöstön näkökulmista.
Tuloksia peilataan mm. asiakastyytyväisyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Vastaajista kuntasektoria edusti valtaosa, n. 85 %, vastaajista. Yksityisen sektorin edustajia
oli 3,7 %, kolmannen sektorin edustajia 4,9 % sekä valtiosektorin edustajia 3,7 %. Naisten
osuus vastaajista oli runsaat 72 %. Toimialoista vahvimmin olivat edustettuina sairaan-/terveydenhoito
ja sosiaalityö sekä eri hallinnonalat. Vastauksia saatiin koko Kaakkois-Suomen
toiminta-alueelta.
3.6.1 HYTKESin hankkeiden tunnettuus
Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksistaan ja tyytyväisyydestään niiden hankkeiden
/ toimintojen osalta, joista heillä oli omakohtaisia kokemuksia. Aluksi pyrittiin selvittämään
eri hankkeiden tunnettuutta. Hyvinvointiteknologian kehittämiseen liittyvät hankkeet
ovat selkeästi tunnetuimpia; Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystys-, Nettineuvonta- ja Kotiverkko
-hankkeet olivat luonteeltaan voimakkaasti verkottuneita ja laajaa toiminta-aluetta (sekä
alueellisesti että kohderyhminä) koskevia, jolloin ne luonnollisesti olivat hyvin tunnettuja.
Yrityskiihdytin -hanke on erityisesti vuoden 2006 aikana saanut toiminnalleen vaikuttavuutta.
Inflammaatio ja pienhiukkaset (HIPPU) -hankkeen tunnettuus oli suhteellisen vähäinen
huolimatta sen laaja-alaisesta kuntalaisten hyvinvointiin tähtäävästä tavoitteesta; eri lähteistä
peräisin olevat ulkoilman pienhiukkaset (mm. kevätpöly, liikenne, puun poltto) ovat keskeinen
ympäristöterveysongelma (hengitystiesairaudet) myös Suomessa.
Vähiten tunnettuja olivat uudet hankkeet (Tervica, TeeSe), jotka käynnistyivät vuoden 2006
loppupuolella. HYTKESin ja sen jatkohankkeen KasHyken tunnettuus ei vastaa ennakkoodotuksia,
sillä kuuden vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen – alla lueteltujen hankkeiden
käynnistäjänä ja koordinaattorina – tunnettuuden olisi odottanut olevan selkeästi parempi.
Kuten eräs vastaajista kommentoi: “Mikäli en olisi osallistunut yhtenä asiantuntijajäsenenä projektin
suunnitteluun, en tietäisi HYTKES:stä mitään. En ole törmännyt muissa tilanteissa organisaatioonne, edes
sen nimeen.” (V09).
26

HYTKES-hankkeiden tunnettuus
Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshanke
51,8
Kotiverkkohanke
44,6
Nettineuvonta -hanke
38,6
Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisekeskushanke
(HYTKES)
27,7
Yrityskiihdytin -hanke
Kaakkois-Suomen hyvinvoinnin kehittämishanke
(KasHyke)
Ensihoidon viestinnän kehittämishanke
21,7
21,7
21,7
Muisti- ja dementiaverkostohanke (Memory)
18,1
Inflammaatio ja pienhiukkaset -hanke (HIPPU)
14,5
Maaseudun hyvinvoinnin kehittämishanke
13,3
Terveyssellu -hanke (TeeSe)
12
Kansainväliset hankkeet (suunnittelutyö)
8,4
Itsenäistä suoriutumista tukeva hanke (KymItse)
4,8
Tervica -hanke
2,4
0 10 20 30 40 50 60
Kuva 12. HYTKESin käynnistämien hankkeiden tunnettuus (Webropol, 2007)
27

3.6.2 Toiminnan onnistuminen
Kyselyn avulla kartoitettiin myös sitä, miten toimintaan / hankkeisiin osallistuneet henkilöt
ovat kokeneet toiminnan ja yhteistyön onnistumisen. Työn tekemisen ilmapiiri sain erittäin
korkean arvosanan, sillä lähes 81 % vastaajista arvioi ilmapiirin joko erittäin hyväksi tai hyväksi.
Tätä tulosta tukee myös se, että osallistujien asiantuntijuuden arvostaminen (76 %)
ja suhtautuminen uusiin ideoihin (76 %) on ollut rakentavaa ja saa arvioinnissa arvosanan
“erittäin hyvä / hyvä”. Asioiden eteenpäin viemisessä ja aikataulujen pitävyydessä sen sijaan
on kehittämistä. Lienevätkö osasyynä osallistujien valmistautuminen (työryhmät, kokoukset),
joka saa arvosanan “erittäin hyvä / hyvä” vain puolelta vastaajista
Miten hankkeissa on onnistuttu
Erittäin hyvin/ Hyvin
Tyydyttävästi/ Heikosti
Työn tekemisen ilmapiiri
Tilaisuuksien valmistelu
Suhtautuminen uusiin ideoihin
Osallistujien asiantuntijuuden arvostaminen
80,7
78,4
75,9
75,9
Joustavuus työskentelyssä
71
Uusien ideoiden hyödyntäminen toiminnassa
Aikataulujen pitävyys
Asioiden eteneminen
Osallistujien valmistautuminen
63,4
59,8
54,3
50
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kuva 13. Vastaajien käsitykset toiminnan onnistumisesta (Webropol, 2007)
28

3.6.3 Koulutuksen vaikuttavuus
HYTKESin käynnistämien hankkeiden (mm. Kotiverkko, K-S sosiaalipäivystys, Nettineuvonta)
toimintaan on kuulunut myös työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen järjestäminen.
Koulutukseen osallistuneita oli n. 63 % vastaajista. Eniten koulutukseen osallistuneita oli
Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystys- ja Kotiverkko -hankkeissa. Koulutuksen vaikuttavuutta
tarkasteltiin yksilön, työyhteisön ja aluekehityksen lisäksi myös opetussuunnitelmien ja tutkimus-
ja kehitystoiminnan kehittämisen kannalta. Vastaajat kokivat selkeästi hyötyneensä
koulutuksesta sekä oman asiantuntijuutensa että työyhteisön asiantuntijuuden kehittymisen
osalta. Myös työyhteisön T & K -toiminnan edistämiseen annetulla koulutuksella nähtiin olleen
vaikutusta.
Koulutuksen vaikuttavuus
Erittäin suuri/ Melko suuri Vähäinen/ Olematon En osaa sanoa
Työyhteisön asiantuntijuuden kehittyminen
87,8
Oman asiantuntijuuden kehittyminen
85,1
Palvelun/tuotteen kehittäminen
82,6
T&K-toiminnan edistäminen
78,1
Aluekehityksen edistäminen
73,6
Väestön hyvinvoinnin paraneminen
72
Opetussuunnitelmien kehittyminen
58,1
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kuva 14. Vastaajien käsitykset koulutuksen vaikuttavuudesta (Webropol, 2007)
Koulutuksen vaikuttavuus tarkasteltujen osa-alueiden osalta oli vastaajien käsitysten mukaan
merkittävää: sillä on vaikutusta sekä yksilön että yhteiskunnan palveluiden kehittämisen kannalta.
Selkeästi eniten “en osaa sanoa” -vastauksia saatiin kysymyksiin opetussuunnitelmien
ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kehittymistä koskien. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
opetuksen ja T & K -toiminnan kehittäminen miellettäneen ammattikorkeakoulun sisäiseksi
kehittämiseksi.
29

3.6.4 Toiminnan strateginen toteuttaminen
Kyselyssä tarkasteltiin myös HYTKESin toiminnan strategista toteutusta. HYTKESin wwwsivuilta
(www.kyamk.fi -> Koulutus- ja palveluyksiköt) löytyvän toiminta-ajatuksen mukaan
“Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus edistää hankkeilla ja tutkimuksilla
Kymenlaakson hyvinvoinnin kehittämistyötä yhteistyössä ammattikorkeakoulun, alan
organisaatioiden, eri tutkimus- ja kehittämisyksiköiden sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijoiden
kanssa. Lähtökohtana ovat työelämän ja väestön hyvinvoinnin tarpeet. Hyvinvointihankkeista
muodostuu osaamisryppäitä, jotka muodostavat hyvinvointiklusterin eli
hyvinvointiverkoston.” Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan
strategisten linjausten mukaisesti myös HYTKESin toiminnalla haetaan alueellista vaikuttavuutta
(laajat ja kokoavat T & K -hankkeet, joiden tulokset jäävät alueelle), taloudellista kannattavuutta
sekä ammattikorkeakoulun imagon ja tunnettuuden parantumista. (Tutkimus- ja
kehittämistoiminnan strategia 2004 – 2008, 27).
Kyselytutkimuksen tulokset ovat tulkinnallisesti hieman ristiriitaisia. Vastaajat totesivat, että
HYTKESin toiminta kehittää hyvinvointialan koulutusta (70,8 %) ja tukee alueellisen hyvinvoinnin
kehittymistä (71,1 %). Lisäksi HYTKES on asiantunteva yhteistyökumppani (65,8
%), jonka henkilöstö on yhteistyökykyistä (72,8 %) ja osaavaa (77,1 %). Kuitenkaan HYT-
KESin toimintaa ei mielletty alueellisesti tunnetuksi, koska väittämän “HYTKESin toiminta
on alueellisesti tunnettua” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 38,5 % vastaajista.
Myös HYTKESin asiantuntijuuden tehokas hyödyntäminen alueen kehittämisessä arvioitiin
vähäiseksi: Täysin/jokseenkin samaa mieltä oli 35,8 % vastaajista. Tuloksia voitaneen siis tulkita
siten, että HYTKESin toiminta on ollut asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kannalta
sisäänlämpiävää. Toiminnasta tiedottaminen ja hallinnollisten tulosten esilletuominen vaativat
kehittämistä. Myös toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi tarvitaan paljon lisäponnisteluja ja
tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, jotta HYTKES-brändi ja sen sisältö tulisi
tutuksi myös maakunnallisesti.
30

Strateginen toiminta
Täysin/jokseenkin samaa mieltä Osittain/täysin eri mieltä En osaa sanoa
HYTKESin henkilöstö on osaavaa
77,1
HYTKESin henkilöstö on yhteistyökykyistä
72,8
HYTKESin toiminta tukee alueellisen hyvinvoinnin
kehittymistä
71,1
HYTKESin toiminta kehittää hyvinvointialan koulutusta
70,8
HYTKES on luotettava yhteistyökumppani
68,8
HYTKESin tutkimus- ja kehitystoiminta on työelämää
hyödyntävää
68,3
HYTKES on asiantunteva yhteistyökumppani
65,8
HYTKESin toimijat pitävät yhteyttä asiakkaisiin ja
yhteistyökumppaneihin
61,4
Henkilöstöä on helppo lähestyä ongelmatilanteissa
59,0
HYTKESin toiminta on asiakaslähtöistä
51,8
HYTKESin toiminta on tehokasta
51,8
HYTKESin toiminta on alueellisesti tunnettua
38,5
HYTKESin asiantuntemusta hyödynnetään tehokkaasti
alueen kehittämisessä
35,8
HYTKESin toiminta on taloudellista
33,0
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kuva 15. Vastaajien käsitykset HYTKESin strategisesta toiminnasta (Webropol, 2007)
31

3.6.5 Operatiivinen toiminta
Käytännön “ruohonjuuritason” onnistumista tarkasteltiin 13 väittämän avulla. Väittämät käsittelivät
sekä HYTKESin henkilöstön toimintaa että palvelun / tuotteen käyttäjän kokemaa
hyötyä. Vastaajat kokivat hankkeista olleen konkreettista hyötyä käytännön työn kehittämisessä:
“Hankkeet, joissa olen saanut olla mukana, ovat tuottaneet konkreettisia ja hyödynnettäviä tuloksia,
ei siis pelkkää sanahelinää.” (V05). HYTKESin operatiivisen toiminnan selkeitä kehityskohteita
ovat tiedottaminen ja toiminnan tutuksi tekeminen: “Missä näkyy tavalliselle kuntalaiselle Tiedotus”
(V07).
Operatiivinen toiminta
Täysin/jokseenkin samaa mieltä Osittain/täysin eri mieltä En osaa sanoa
Hankkeeseen osallistuminen on lisännyt omaa
osaamistani
Olen voinut jakaa hankkeesta saamaani tietoa
kolleegoille ja yhteistyökumppaneille
Hankkeesta on ollut hyötyä työni kehittämisessä
69,9
66,7
74,7
Hankkeen tavoitteet ovat olleet selkeitä
66,3
HYTKESin toimijoiden osaaminen on auttanut
hankkeen viemisessä "kentälle"
Hanke saavutti tavoitteensa
65,4
63,9
Verkostojen luominen on tehostanut toimintaa alalla
63,4
Hyvinvointiteknologian käyttö on lisääntynyt
hankkeen myötä
Hankkeessa järjestetyn koulutuksen kautta olen
saanut uusia ideoita työni kehittämiseen
Hankkeen tuottamat toimintatavat ovat jääneet
pysyviksi
HYTKESin toiminnasta saa tietoja helposti
53,6
50,6
50,6
46,9
HYTKESin asiantuntijoita voidaan hyödyntää laajasti
43,8
Hanke on kehittänyt työtapoja
40,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kuva 16. Vastaajien näkemys HYTKESin operatiivisesta toiminnasta (Webropol, 2007)
32

4. TULOKSET
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna
T & K -toiminta muodostaa perustan sekä opettajien osaamisen lisäämiselle ja kehittymiselle
että opiskelijoiden opiskelun tukemiselle; työelämäyhteyksissä tapahtuvat tutkimushankkeet
kehittävät opettajien ammatillista osaamista ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden tulevan
ammattinsa ilmiöiden tutkimiseen.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminta palvelee lähtökohtaisesti alueellisia ja
maakunnallisia kehittämistarpeita. Vuonna 2001 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T &
K -toiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi perustettiin teknologia- ja innovaatiopuisto,
jonka tehtävänä oli käynnistää, ylläpitää ja koordinoida tutkimusta ja osaamista edistäviä yhteistyöhankkeita
yhdessä eri toimijoiden kanssa sekä kehittää koulutuksen sisältöjä ja edistää
uuden yritystoiminnan syntymistä maakuntaan. Vuoden 2003 alussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
T & K -toiminnan tulosvastuu ja resurssien hallinta siirrettiin toimialoille toimialajohtajien
alaisuuteen.
Kuva 17. Ammattikorkeakoulun perustehtävien välinen kehittämisvaikutus (Vesterinen, 2004, 41)
33

Ammattikorkeakoulun T & K -toiminnalle kuvaavaa on eri toimialojen aktiivisuuden ja toimintavolyymin
vaihtelevuus. Tekniikan toimialalla T & K -toiminta liittyy luontevasti insinöörikoulutuksen
kehittämiseen yhteistyössä yrityselämän kanssa. Muilla toimialoilla tilanne
vaihtelee. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminta sai voimakkaan kasvusysäyksen
HYTKESin perustamisen myötä: Kymenlaakson hyvinvointistrategian valmistelutyö toi esiin
erilaisia hankeideoita, joita ryhdyttiin toteuttamaan välittömästi. Vahvistunut osaaminen ja
lisääntyneet taloudelliset resurssit näkyivät käynnistettyjen hankkeiden lukumäärän kasvuna.
HYTKESin toiminnan vahvuutena on hyvinvointisektorin toiminnan vankka tuntemus – sekä
ammatillinen että työelämän asiantuntijuus – ja tiivis yhteistyö ja verkottuminen alueellisten
toimijoiden kanssa.
T&K -toiminnan kokonaisvolyymi 2001 - 2006
2000
Tuhat
1500
1000
500
0
Sosiaali- ja
terveys ~
HYTKES
Tekniikka Muotoilu/Media Merenkulku Liiketalous Metsä-ja puu
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Kuva 18. Ammattikorkeakoulun T & K -toiminnan volyymi toimialoittain
HYTKES on käynnistämiensä hankkeiden kautta vastannut alueellisiin kehittämistarpeisiin
sekä paikallisesti että maakunnallisesti, osin jopa valtakunnallisesti. Hyvinvoinnin kehittämisen
kannalta keskeisiä tavoitteita ovat olleet mm. hyvinvointiosaamisen vahvistuminen ennakoivasti
ja ajantasaisesti, hyvinvointiteknologian tarvelähtöinen kehittäminen sekä hyvinvointiyrittäjyyden
lisääminen, alan palveluiden monipuolistaminen sekä toimijoiden yhteistyön
vahvistaminen (verkostot).
34

Toiminnan tulokset
Täysin/jokseenkin samaa mieltä Osittain/täysin eri mieltä En osaa sanoa
HYTKES tuottaa
hyvinvointialan tutkimusta
79,5
HYTKESin hankkeet
tuottavat hyötyä alueelle
76,8
HYTKES on alueen
hyvinvointihankkeiden
koordinoija
64,2
HYTKES verkostoituu
valtakunnallisesti
hyvinvointialan toimijoiden
kanssa
54,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kuva 19. Toiminnan tuloksellisuus (Webropol, 2007)
Tämän arvioinnin lähtökohtana on käytetty T & K -toiminnan laatukriteereitä sekä BSCmittareita
(vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, uudistuminen ja työkyky, resurssit ja talous).
Mittareita käytettiin myös teemahaastatteluiden ja asiakastyytyväisyyskyselyn viitekehyksena.
HYTKESin toimintaa on tarkasteltu sekä sisäisen että ulkoisen kehittämisen näkökulmista
– erityisenä painopisteenä on ollut alueellisen vaikuttavuuden todentaminen. Seuraavaksi tarkastellaan
HYTKESin toiminnan tuloksia osa-alueittain.
4.1 Vahva projektiosaaminen ja T & K -toiminnan osaaminen
Projektiosaamisella tarkoitetaan projektien suunnittelua, ohjaamista, hallintaa ja johtamista.
Projektiosaamisen osa-alueita ovat myös projektien laadun ja arvioinnin seurantasuunnitelmat
ja hallinta, projektihenkilöstön valmennus sekä yritysverkostojen ja yhteistyön edistäminen.
Onnistuneen projektin tunnusmerkkeinä on laadukas ja tehokas projektinhallinta: täsmällinen
toteutus (laajuus, aikataulu, budjetti), tavoitteiden saavuttaminen ja sekä sisäisten että ulkoisten
asiakkaiden tyytyväisyys tulokseen. (Vartiainen et al. 2003, 16).
Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö on työelämän tarpeista lähtevää soveltavaa
tutkimusta ja kehittämistyötä, joka palvelee korkeakouluopetusta, tukee työelämää ja pohjautuu
alueen elinkeinorakenteeseen (OPM 2004, 72). Suomen hallituksen laatiman koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2003 – 2008) linjausten mukaisesti “Ammattikor-
35

keakoulujen erityisenä vastuualueena alueellisessa kehittämistyössä on pienen ja keskisuuren
yritystoiminnan tukeminen sekä yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kehittäminen.” (OPM
2004, 35.).
4.1.1 Projektiosaaminen
HYTKESin käynnistyessä vuonna 2001 toimintaa johdettiin määrätietoisesti, ja erityisesti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johto rehtori Pertti Vuorelan myötävaikutuksella oli
vahvasti sitoutunut alueellisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeiden suunnittelu, rahoituskanavien
löytäminen ja rahoitushakemusten tekeminen sekä hankkeiden käynnistäminen
edellyttävät analyyttista ja asiantuntevaa henkilöstöä. Ensimmäisten hankkeiden taustalla olivat
“Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tila” -selvityksen sekä Kymenlaakson hyvinvointistrategian
tarpeet ja tavoitteet. Moniammatilliset ja sektorirajat ylittävät hankeideat työstettiin
hankesuunnitelmiksi ja rahoitushakemuksiksi HYTKESin henkilöstön toimesta.
Hankkeiden määrän kehittyminen toimialoittain
12
10
Lukumäärä
8
6
4
2
Tekniikka
Sosiaali- ja terveys
Muotoilu/Media
Merenkulku
Liiketalous
Metsä- ja puu
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 20. Hankkeiden lukumäärät toimialoittain vv. 2001 – 2006
Rahoitusmahdollisuuksien löytäminen vaatii EU:n puiteohjelmien ja muiden (kansallisten)
rahoittajien toimintatapojen ja rahoitusedellytysten tuntemusta sekä analyyttista paneutumista
hakemusten tekemiseen. Virheelliset hakemukset karsiutuvat hakuprosessissa välittömästi.
HYTKESin käynnistämien hankkeiden rahoituksen saamisen onnistumisprosentti on 81,5.
Aika hankehakemuksen jättämisestä rahoituspäätöksen saamiseen on vaihdellut 1,3 vuodesta
21 päivään, jolloin keskiarvoksi saadaan 6 kk 2 pv. (Airola & Wilen (toim.) 2006, 21). HYT-
KESin hankkeiden rahoitus on perustunut pääosin hankekohtaiseen ulkopuoliseen rahoitukseen,
josta EU-rahoituksen osuus on ollut lähes 96 %:ia.
36

Sosiaali- ja terveysalan T&K -toiminnan kokonaisvolyymi
tuhat
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 21. Taloudellisten resurssien kehittyminen v. 2001 – 2006
Käynnistyvien hankkeiden vetäjiksi palkattiin määräaikaisiin työsuhteisiin asiantuntevaa projektihenkilöstöä
(projektipäällikkö ja -assistentti), joiden ammattitaidolla hanketta vietiin
eteenpäin sekä operatiivisesti että toimintakentälle jalkauttaen. Projektityöhön osallistuvan
henkilöstön määrä on kasvanut suhteessa käynnistettyjen hankkeiden määrään. Kuvassa 22
esitetään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toimintaan osallistuneen henkilöston
määrä toimialoittain: luvut koostuvat toimialan tutkimusjohtajista, laboratoriohenkilöstöstä
sekä projektihenkilöstöstä. Projektihenkilöstön vaihtuvuus hankkeiden toteutuksen aikana
on koettu ongelmalliseksi erityisesti hyvinvointihankkeiden osalta, sillä tyypillisesti yhteistyökumppaneiden
määrä on ollut suuri ja toimintakenttä laaja. Uuden henkilöstön perehdyttäminen
vie aina oman aikansa, jolloin toiminta pyörii hetkellisesti matalammalla volyymillä.
T&K -henkilöstön määrä v. 2004 - 2006
Tekniikka
Sosiaali- ja
terveys
Merenkulku
Muotoilu/Media
2006
2005
2004
Liiketalous
Metsä- ja puu
0 5 10 15 20 25
Henkilömäärä
Kuva 22. KyAMKin T & K -henkilöstön määrän kehittyminen (KyAMK Palkanlaskenta)
37

HYTKESin määräaikaisen projektihenkilöstön kokemuksen mukaan HYTKESin hallinnollinen
rooli hankkeiden käynnistämisvaiheessa oli erittäin merkittävää, sillä hyvinvoinnin toimintakenttä
on laaja ja monialainen. Projektipäälliköt kokivat tarvitsevansa perehdyttämistä sekä
toimintakenttään (Kymenlaakso, Kaakkois-Suomi) että Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
tutkimus- ja kehitystoiminnan toimintatapoihin. HYTKESin vakinaisen projektihenkilöstön
tuki ja ymmärrys toimialan vaatimuksista koettiin kannustavana. Ongelmallisiksi koettiin
kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot: projektipäälliköiden yhteys HYTKESin “hallintoon”
tuntui katkeavan projektin käynnistymisen jälkeen. Projektipäälliköt tunsivat jääneensä yksin
hankkeidensa kanssa. Myöskään projektipäälliköt keskenään eivät tuntuneet löytävän yhteistä
foorumia tiedon jakamiselle ja kokemusten siirtämiselle. Tietämyksenhallinnan kehittäminen
nähtiin HYTKESin tulevaisuuden haasteena: Miten saadaan tallennettua ja hyödynnettyä
määräaikaisen projektihenkilöstön hankkima tieto ja luodut verkostot myös hankkeen päättymisen
jälkeen Hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt pitäisi myös pystyä siirtämään opetuksen
kehittämiseen jo hankkeen käynnissäolon aikana.
Hankkeiden rahoittajien ja kohderyhmien, asiakkaiden, kokemukset HYTKESin projektiosaamisesta
ovat positiivisia; hankkeiden tavoitteet olivat selkeitä, jalkauttaminen tehokasta ja onnistunutta
ja hankkeiden tavoitteet saavutettiin. HYTKESin toiminnan tunnettuus peilautuu
sen käynnistämien hankkeiden kautta: HYTKES lyhenteenä tunnettiin, mutta sen toiminnan
luonne oli epäselvä. HYTKESin hankkeissa kehitetyistä toiminnoista osa on myös jäänyt alueelle
pysyviksi toimintatavoiksi, esimerkkeinä mm. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystysjärjestelmä
ja ensihoidon kehittämisstrategia, joilla on myös valtakunnallista merkittävyyttä.
Projektiosaaminen
Täysin/jokseenkin samaa mieltä Osittain/täysin eri mieltä En osaa sanoa
0 10 20 30 40 50 60 70
Hankkeen tavoitteet
ovat olleet selkeitä
66,3
HYTKESin toimijoiden
osaaminen on auttanut
hankkeen viemisessä
"kentälle"
65,4
Hanke saavutti
tavoitteensa
63,9
Kuva 23. Asiakkaiden arviot hankkeiden toteutuksesta (Webropol-kysely, 2007)
38

4.1.2 T & K -toiminnan osaaminen
Kuntien palvelurakenneuudistus luo julkishallinnolle, kolmannelle sektorille ja hyvinvointiyrityksille
suuria haasteita toiminnan ja toimintojen kehittämiselle. Erityisesti hyvinvointiteknologian
järjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen nähdään tärkeänä. Muutoksen tueksi
tarvitaan ammattikorkeakoulujen T & K -toimintaa (Arene 2006). Koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman (2003 – 2008) linjausten mukaisesti “Ammattikorkeakoulujen erityisenä
vastuualueena alueellisessa kehittämistyössä on pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
tukeminen sekä yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kehittäminen.” (OPM 2004, 35).
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu muodostuu yhdeksästä aikaisemmin itsenäisestä toisen
asteen oppilaitoksesta. Tämä tausta näkyy edelleen myös opettajien ja muun henkilöstön tutkijakoulutuksen
vajauksena, prosentuaalisesti vain murto-osalla opetushenkilökunnasta on
tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Tilanne kohenee kuitenkin kaiken aikaa, sillä ammattikorkeakoulun
henkilöstö osallistuu aktiivisesti jatkotutkintokoulutuksiin. Tämä positiivinen kehitys
vaikuttaa erityisesti ns. “pehmeillä” toimialoilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.
Tohtori- ja lisensiaattitutkinnon suorittaneiden
päätoimisten opettajien määrä aloittain
12
10
8
6
4
2
Tekniikka ja liikenne
Sosiaali- ja terveys
Muotoilu/Media
Liiketalous
Metsä- ja puu
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006
Kuva 24. Päätoimisina opettajina toimivien tohtoreiden ja lisensiaattien määrä
v. 2001 – 2006 (KyAMKin henkilöstökertomukset)
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rooli alueellisen T & K -toiminnan yhteistyökumppanina
on vahvistunut HYTKESin toiminnan myötä: hyvinvoinnin tutkimuksellinen osaaminen
on lisääntynyt ja yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on vahvistunut, sillä HYTKESin
käynnistämien hankkeiden lähtökohtana ovat olleet alueellisten tarpeet ja tavoitteet. Yhteistyökumppaneiden
ja rahoittajien näkemyksen mukaan HYTKESin henkilöstön asiantuntemusta
tulisi hyödyntää vieläkin tehokkaammin: Vain vajaa 36 % sähköiseen asikastyytyväisyyskyselyyn
vastanneista koki nykyisen tilanteen riittäväksi (Webropol, 2007).
39

Tutkimustyövuodet toimialoittain v. 2002 - 2005
18
16
14
12
10
8
6
2002
2003
2004
2005
4
2
0
Sosiaali- ja
terveys ~
HYTKES
Tekniikka Muotoilu/Media Merenkulku Liiketalous Metsä-ja puu
Kuva 25. Tutkimustyövuodet (htv) toimialoittain (Tilastokeskus/KyAMK Tutkimus- ja kehitystukipalvelut,
2007)
Hyvinvointipalveluiden tuottajien verkostoituminen on lisännyt tarjontaa ja kilpailua alalla
sekä parantanut toiminnan laatua. HYTKESin hankkeiden tuottamien sosiaalisten innovaatioiden
myötä myös hyvinvointiteknologioiden (mm. mobiilit kotipalvelun IT-palvelut) käyttö
on lisääntynyt alalla. Lisäksi hankkeissa tapahtuva T & K -toiminta on parantanut alueen
väestön hyvinvoinnin tilaa tuottamalla ajankohtaista tilastotietoa, jota on voitu hyödyntää alueellisen
toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä (mm. HIPPU-hanke).
40

T&K -toiminnan tuloksellisuus
Täysin/jokseenkin samaa mieltä Osittain/täysin eri mieltä En osaa sanoa
HYTKESin hankkeet tuottavat hyötyä alueelle
HYTKESin toiminta tukee alueellisen hyvinvoinnin
kehittymistä
HYTKESin T&K -toiminta on työelämää hyödyntävää
71,1
68,3
76,8
HYTKES on asiantunteva yhteistyökumppani
65,8
Verkostojen luominen on tehostanut toimintaa alalla
63,4
Hyvinvointiteknologian käyttö on lisääntynyt hankkeen
myötä
53,6
HYTKESin asiantuntemusta hyödynnetään tehokkaasti
alueen kehittämisessä
35,8
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kuva 26. HYTKESin T & K -toiminnan alueellinen vaikuttavuus (Webropol, 2007)
4.1.3 Hyöty opetukselle
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun T & K -toiminta pyrkii palvelemaan alueellisia ja maakunnallisia
tarpeita monialaisena tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnan asiantuntijana, ja
sitä kautta vaikuttamaan alueellisen työelämän kehittämiseen ja kehittymiseen. Ammattikorkeakoulun
perustehtäviin kuuluu myös tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen antaminen.
Koulutuksen jatkuvalla kehittämisellä pyritään varmistamaan ammattitaitoisen työvoiman
saatavuus nyt ja tulevaisuudessa ja huolehtimaan siitä, että annettava koulutus koetaan
korkeatasoisena myös opiskelijoiden keskuudessa. Koulutuksen korkea laatu näkyy mm. valmistuneiden
opiskelijoiden hyvänä työllistyvyytenä. Tulevaisuuden ammatillisten osaamistarpeiden
tunnistaminen on opetuksen ja koulutuksen kehittämisen suuri haaste, koska “iso laiva
kääntyy hitaasti”. Tämän takia työelämäyhteistyössä syntynyt käsitys koulutuksen suunnasta
on tärkeä kilpailutekijä yhä kovenevilla koulutusmarkkinoilla. Kymenlaakson teknologian
vetureiden eli logistiikan ja puunjalostuksen lisäksi hyvinvointi- ja turvallisuusteknologiat ja
sosiaaliset innovaatiot nousevat teknologisten innovaatioiden rinnalle. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittäminen on voimakkaasti kytkeytynyt
alueelliseen toimintaympäristöön, joten yhteistyö hyvinvointisektorin eri toimijoiden kanssa
on koettu erittäin tärkeäksi ja hedelmälliseksi.
41

Kuva 27. Sosiaali- ja terveysalan opetus-, tutkimus- ja aluekehitysprosessi (Dufva, 2007)
Viime vuosien painopistealueeksi on noussut opetuksen ja T & K -toiminnan integroiminen
saumattomasti toisiaan tukeviksi toiminnoiksi. Näitä toimintoja ei kuitenkaan voida toteuttaa
toinen toistensa kautta, vaan kukin osa-alue toimii myös itsenäisenä kehittämis- ja toimintaalueena.
Ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen näkökulmasta T & K -toiminta on
väylä yhteistyöhön alueen työelämän kanssa: Yrityksiä kiinnostaa oman toimintansa kehittäminen,
ja tähän ammattikorkeakoulu on voinut tarjota opiskelijoiden työpanosta opinnäytetöiden
ja työharjoittelujen kautta. Samalla myös opettajat päivittävät omaa työelämäosaamistaan
opinnäytetöiden ja työharjoittelujen ohjaajina ja yritysten yhteistyökumppaneina.
42

Kuva 28. AMK-tutkimus tieteenalojen, osaamisen ja erilaisten intressien solmukohtana
(Wilen, 2007, 241)
HYTKESin rooli sosiaali- ja terveysalan opetuksen kehittäjänä on ollut merkittävä, sillä useat
hankkeet ovat kytkeytyneet voimakkaasti opetukseen opiskelijoiden opinnäytetöiden ja työharjoitteluiden
sekä opettajien työelämäyhteyksien kautta. Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystyshankkeessa
yhdistettiin onnistuneesti opetus ja T & K -toiminta tutkimukseen. Työelämälähtöinen
T & K -hanke tarjosi erinomaisen mahdollisuuden yhdistää ammattikorkeakoulun
opetus ja oppiminen kehitystyöhön: Opiskelijat osallistuivat hankkeeseen sisältyneen tutkimuksen
tarvitseman tiedon tuottamiseen (opinnäytetyöt, menetelmälliset opinnot, substanssiopinnot,
harjoittelu) ja pääsivät samalla osallistumaan oman ammattialansa työelämän tutkivaan
kehittämiseen. (Wilen 2006, 244 – 245).
Lisäksi Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin kartoittamisesta vuonna 2000 saatuja tietoja
alueen kehittämistarpeista hyödynnettiin suoraan Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn
ylemmän amk-tutkinnon hakuprosessissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosiaali- ja
terveysalan yksikkö sai aloituspaikkoja koulutuksen käynnistämiseksi ensimmäisenä Etelä- ja
Itä-Suomen ammattikorkeakouluista. Hallinnon ja johtamisen sekä Ensihoidon erikoistumisopintojen
koulutusohjelmien sisältöjä kehitettäessä hyödynnettiin yllä mainitun kartoituksen
tuloksia. Hallinnon ja johtamisen erikoistumisopinnot ovat ensimmäisenä Suomessa akkreditoitu
koulutusohjelma (KKA 2004). Myös HYTKESin käynnistämien hankkeiden (mm.
Nettineuvonta ja Kotiverkko -hankkeet) tuloksia hyödynnettiin näiden koulutusohjelmien
opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeisiin on tehty myös tutkintoon johtavaan
peruskoulutukseen pakollisena kuuluvia opinnäytetöitä (mm. Kotiverkko, Ensihoito,
Kaakkois-Suomen sosiaalipäivystys, Nettineuvonta) ja suoritettu työharjoitteluja.
43

4.2 Maakunnan hyvinvoinnin kehittämisen ydintoimija
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003 – 2008 määritellään ammattikorkeakoulujen
alueellisen vaikuttavuuden toimintatavat seuraavasti: “Alueellista vaikuttavuutta
lisätään koulutustarjonnan rakennetta kehittämällä, kokoamalla ammattikorkeakoulujen aluekehityshankkeita
nykyistä suuremmiksi ja eri osa-alueita paremmin yhteenliittäviksi kokonaisuuksiksi
sekä lisäämällä ammattikorkeakoulujen verkottumista aluekehitystyön eri osapuolten
kanssa sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.” (OPM 2004, 36)
4.2.1 Aluevaikuttavuus
HYTKESin käynnistämien hankkeiden lähtökohtana ovat olleet alueellisten toimijoiden kanssa
yhteistyössä havaitut maakunnalliset kehittämistarpeet. “Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin
tila” -raportti loi toiminnalle kehyksen, johon HYTKESin hankkeet sijoitettiin ja tuloksia
on hyödynnetty alueen kehittämisessä laajalti. Monet hankkeissa kehitetyistä toimintatavoista
ovat jääneet tai jäämässä pysyvästi alueen kuntien ja organisaatioiden toiminnaksi. Tällaisia
hankkeita ovat mm. Kotiverkko -hanke (sähköinen, mobiili potilaskertomusjärjestelmä kotihoidon
kehittämisen tarpeisiin), alueellisesti rakennetut sosiaalipäivystysmallit, nykyaikaista
tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä ja perinteistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää
täydentävä Nettineuvonta -järjestelmä sekä Ensihoidon monialainen viestintämalli.
HYTKESin asiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana alueellisessa strategiatyössä, jonka
tuloksista mainittakoon mm. Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 – 2010 sekä sen päivittäminen
vuosille 2007 – 2015, Kotihoitostrategia ja Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia.
HYTKESin asiantuntijat ovat tuottaneet lukuisia selvityksiä alueellisen kehittämisen
tarpeisiin – esimerkkinä Kymenlaakson hyvinvointiteknologian osaamisohjelman esiselvitys
vuodelta 2006.
Alueellisen vaikuttavuuden varmistamiseksi yhteistyötä tulisi kuitenkin edelleen kehittää, sillä
hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan sekä sosiaali- että terveysalan osaamista. Kuten eräs
sähköiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista totesi omassa kirjallisessa palautteessaan:
“Aluellinen yhteistyö vaativaa. Osa hankkeista koko Kaakkois-Suomea koskevia ja yhteistyötä syntynyt
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakosn välille. Kymenlaakson sisäisille jännitteille Hykeskään ei ole voinut mitään.
Käytännön työssä heijastunut epäselvyytenä, kuka “omistaa hyvinvoinnin” ja kuka hyvinvointiasioita
koordinoi. Sosiaalityön kannalta koordinoijan pitäisi olla myös sosiaalialan osaamiskeskus ja joissan tilenteissa
aiheutunut epäselvyyksiä kuka koordinoi ja mitä.” (V12).
Kaakois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen (SOCOM) ja HYTKESin eriytetty työnjako
pilkkoo tarvittavaa osaamista ja tuhlaa resursseja, joita tarvittaisiin innovatiivisen T & K -toiminnan
kehittämiseksi vastaamaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden tarpeisiin.
44

4.2.2 Tehokkuus
HYTKESin T & K -toiminta on palvellut alueellisia ja maakunnallisia tarpeita hyvinvoinnin
tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnan asiantuntijana, ja sitä kautta vaikuttanut alueellisen
työelämän kehittämiseen ja kehittymiseen. Hyvinvointi- ja turvallisuusteknologiat ovat tulevaisuudessa
Kymenlaakson teknologian vetureita logistiikan ja puunjalostuksen lisäksi ja sosiaaliset
innovaatiot nousevat teknologisten innovaatioiden rinnalle. (Dufva et al. 2007, 13.).
Opetusministeriön “Koulutus ja tutkimus vuosina 2003 – 2008” -kehittämissuunnitelmassa
linjataan ammattikorkeakoulujen alueellisen kehittämistyön erityisiksi vastuualueiksi pk-yritystoiminnan
tukeminen ja yhteiskunnan hyvinvointipalveluiden kehittäminen (OPM 2004, 36).
Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan “Yrityskiihdytin” -hankkeen avulla. Hyvinvointialan
yrityskiihdytinhankkeessa (2005 – 2007) on keskitytty sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden tutkimiseen
sekä yrittäjille suunnattujen koulutus- ja asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Osaksi
maakunnallista yrityshautomoverkostoa pyritään myös luomaan palvelumalli sosiaali- ja terveysalan
yrittäjyyden edistämiseksi. Yrityskiihdytin -hankkeessa toimintaa on viety eteenpäin
kolmessa vaiheessa: tiedonhankinta, palvelupaketin luominen ja toiminnan juurruttaminen.
Toiminnan tuloksena syntyneiden hyvien käytäntöjen levittäminen on luonut alueelle yhä kattavamman
hyvinvointipalveluiden tuottajien verkoston ja hankkeen toimintamalli on vakiintunut
koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden välimaastoon. (Kaikkonen & Kainlauri 2006, 85
– 88).
Alueellinen verkostoituminen on toteutunut osaamisverkoistoissa tehtävänä strategisena yhteistyönä
(mm. aluekehitysstrategiat, maakuntaohjelmat, kuntien kehittämishankkeet), oppilaitosyhteistyönä
sekä HYTKESin ja yritys- ja työelämän välisenä yhteistyönä (henkilöstön
täydennys- ja jatkokoulutus, hanketoiminta, opinnäytetyöt). HYTKESin T & K -toiminnan
yhteistyökumppaneina ovat toimineet kuntien hyvinvointipalveluiden kehittämisestä vastaavat
tahot (mm. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, kuntien sosiaali- ja terveystoimi) sekä yritysten
ja kolmannen sektorin alan toimijat. HYTKESin toiminnan heikohko tunnettuus alueella on
kuitenkin selkeästi hämärtänyt käsitystä toiminnan vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Sähköiseen
asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin viitaten voidaan todeta, että toiminnan tulosten
jalkauttamisessa on edelleen kehitettävää. Eräs kyselyyn vastaajista totesi kirjallisessa palautteessaan,
että “Toiminnan tuloksia ei ole aina helppo mieltää HYTKES tuloksiksi, koska toiminta
tapahtuu koko hyvinvoinnin kentässä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ilman HYTKESiä hyvin moni kehittämistyö
olisi kuiten jäänyt tekemättä. HYTKES on parhaimmillaan monialaisten kehittämishankkeiden
koordinoijana ja toimijana.” (V14)
HYTKESin toiminnan tuloksena on tuotettu useita raportteja ja artikkeleita eri julkaisuihin tai
itsenäisinä kirjoitelmina sekä kymmenen (10) julkaisua Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
“Tutkimuksia ja raportteja” B-sarjaan.
4.2.3 Taloudellinen näkökulma
HYTKESin toiminnan käynnistäminen v. 2000 nosti sosiaali- ja terveysalan T & K
-toiminnan kasvuun, jota on jatkunut koko toimintajakson ajan. HYTKESin käynnistämien
hankkeiden rahoitus on ollut pääosin ulkopuolisten rahoittajien myöntämää rahoitusta. Tällöin
rahoituksen volyymi on kasvanut hankkeiden määrän kasvaessa, ja samalla on lisääntynyt
myös määräaikaisen projektihenkilöstön lukumäärä.
45

T&K -toiminnan kokonaisvolyymi 2001 - 2006
2000
Tuhat
1500
1000
500
0
Sosiaali- ja
terveys ~
HYTKES
Tekniikka Muotoilu/Media Merenkulku Liiketalous Metsä-ja puu
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Kuva 29. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi
Kymenlaakson ammattikorkeakoululle myönnetystä koulutuksen perusrahoituksesta (opiskelijamäärään
sidottu valtionrahoitus) osa on käytettävä T & K -toiminnan tukemiseen. Tätä ns.
yksikköhintarahaa on käytetty vaihtelevin perustein (esim. aktiivinen hanketoiminta, hankkeiden
hallinnoinnin tehokkuus) toimialojen T & K -toiminnan tukemiseen. HYTKESille
myönnetty osuus ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoituksesta on vaihdellut vuosittain
voimakkaasti: vuonna 2005 osuus oli 6,6 %, vuonna 2006 33,3 % ja vuoden 2007 arvioitu
yksikköhintarahoitusosuus on 23,2 %.
Yksikköhintarahoitus 2005 - 2007
Metsä- ja puu
0
4,4
Liiketalous
5,3 2,8 1,7
Merenkulku
Muotoilu/Media
20,1
37,1
18,6
19,1
18,2
9,3
2005
2006
2007
Sosiaali- ja terveys
6,6
33,3
23,2
Tekniikka
16,9
6,6
7,6
Kuva 30. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yksikköhintarahoituksen jakautuminen toimialoittain
46

5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Suomalaisen yhteiskunnan ja sen toimintaympäristön (taloudellinen kilpailukyky vs. ihmisten
arkielämä ja hyvinvointi) muutos korostaa tulevaisuuden ennakoinnin merkitystä päätöksenteossa.
Jotta Suomesta tulisi kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kansalaistensa hyvinvointiin
panostava yhteiskunta, tarvitaan korkeatasoista hyvinvointiosaamista sekä yksityisen, julkisen
ja kolmannen sektorin kiinteää yhteistyötä uusien teknologisten, taloudellisten ja sosiaalisten
innovaatioiden kehittämisessä (Hämäläinen 2006, 9).
5.1 HYTKES hankkeena
Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (HYTKES) toimintamalli luotiin vuosituhannen
vaihteessa yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa. Visiona oli, että “vuonna 2010
Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus toimii aktiivisesti maakunnan hyvinvoinnin
edistäjänä sekä hyvinvointihankkeiden foorumina ja tietopankkina.”
Toiminnan tavoitteena oli alueen väestön hyvinvoinnin lisääminen erilaisin toimenpitein, joita
hankkeistettiin HYTKESin toimesta ja rahoitettiin pääasiassa ulkopuolisella hankekohtaisella
rahoituksella. Toiminnan jatkuvuus perustui uusien hankkeiden kehittämiseen ja käynnistämiseen
sekä vahvasti verkottuneeseen hyvinvoinnin palveluiden toimijoiden yhteistyöhön.
Hankkeita käynnistettiin hyvin laaja-alaisesti sekä alueellisesti että toiminnallisesti, ja niillä
pyrittiin toteuttamaan Kymenlaakson hyvinvointistrategian (2003 – 2010) tavoitteita. Erilaiset
maakunnalliset selvitystyöt ja osallistuminen asiantuntijana kuntien sosiaali- ja terveysalan
strategiatyön työryhmiin muodostivat kuvaa hyvinvointialan osaamisesta ja toimivasta kumppanuudesta
yli kuntarajojen.
Tulevaisuuden alueelliset kehitystehtävät määrittyvät pääosin Kymenlaakson hyvinvointistrategian
2007 – 2015 tavoitteiden mukaisesti. Myös kuntien palvelurakenneuudistus tuottaa
uusia haasteita ja yhteistyötarpeita, joihin ennakoinnilla pystytään valmistautumaan. Ammattikorkeakoulujen
toimintaympäristö on myös jatkuvassa muutoksessa. Opetusministeriön koulutustoiminnalle
asettamat reunaehdot ja painotukset muuttuvat varsin nopeasti. Nyt haetaan
T & K -toiminnan ja opetuksen kehittämisen integraatiota.
47

Kuva 31. HYTKESin toimintaympäristö (mukaellen Otala 2006)
Sekä asiakastyytyväisyyskyselyn että teemahaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että hyvinvointiteknologian
kehittämiseen liittyvät hankkeet (mm. Nettineuvonta, Kaakkois-Suomen
sosiaalipäivystyshanke, Kotiverkkohanke) ovat sekä vaikuttavuudeltaan että laadullisesti arvioituina
selkeästi onnistuneimpia. Niiden toimintaa jatketaan kuntien toimesta ja ne vaikuttavat
väestön hyvinvointia kohottavasti erityisesti ikääntyvän väestön osalta. Niiden voidaan katsoa
tuottaneen sosiaalisia innovaatioita 2 . Kunnat odottavat konkreettisia ja käytännönläheisiä sekä
taloudellisesti kannattavasti toteutettavia toimenpide-ehdotuksia vastineena rahoitukselleen.
Näihin haasteisiin hyvinvointiteknologian kehittämishankkeet ovat vastanneet erinomaisesti.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta mielenkiintoisimpia
ovat monialaista osaamista edellyttävät hankkeet, kuten esimerkiksi TeeSe (Terveys
Sellu 2006 – 2007), jossa yhdistyy ammattikorkeakoulun terveysalan osaaminen ja Lappeenrannan
teknillisen yliopiston Kuitutekniikan osaamiskeskuksen ammattitaito. Hankkeen tavoitteena
on etsiä ja arvioida puukuidun hyödyntämisen mahdollisuuksia sairaanhoidossa ja
terveydenhuollossa, jolloin löydetään mahdollisesti myös uusia liiketoimintaideoita ja -mahdollisuuksia
kotimaiselle sellu- ja paperiteollisuudelle.
2 Karjalainen et al. mukaan: “sosiaalinen innovaatio syntyy, kun sosiaaliseen pulmaan löydetään uusi ratkaisu katsomalla vanhaa asiaa
uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta, verkostoitumalla uudella tavalla, löytämällä uusi työskentelytapa tai kehittämällä kokonaan
toisenlainen ja uusi toiminto.”
48

5.2 HYTKESin rooli ja tulevaisuus T & K -toiminnan kentällä
Tässä arviointirapaportissa on pyritty vastaamaan HYTKESin toiminnan kannalta tärkeisiin
kysymyksiin: Onko käytetty toimintatapa ollut tehokas ja tuloksellinen Onko HYTKES
kyennyt saavuttamaan tavoitteensa maakunnan hyvinvoinnin ydintoimijana Vastauksia näihin
kysymyksiin on haettu sekä kirjallisesta dokumentaatiosta (historiatiedot) että henkilökohtaisin
haastatteluin ja sähköisen kyselyn avulla (nykytila). Saatujen tulosten perusteella
voidaan todeta, että HYTKESin toiminta on ollut alueellisesti vaikuttavaa ja toiminnallisesti
tuloksellista. Kehityskohteina esiin ovat nousseet HYTKES -brändin tunnettuus, tai tarkemmin
sanoen sen puute, sekä toiminnan kehittäminen kommunikoivampaan ja tiedon jakamista
tukevaan suuntaan – HYTKESin rooli asiantuntijaelimenä on vielä hioutumaton. Entistä
tiiviimpi yhteistyö sekä alueen hyvinvointisektorin toimijoiden että muiden toimialojen
toimijoiden kanssa vahvistaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä varmistaa monialaisuuden ja
poikkitieteellisyyden säilymisen HYTKESin koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää ennakoida myös tulevaisuuden tarpeita ja toimintamalleja.
HYTKES on toteuttanut Kymenlaakson hyvinvointistrategian (2003 – 2010)
kehittämistavoitteita pitkäjänteisesti ja asiantuntevasti. Hyvinvointistrategian (2007 – 2015)
päivittäminen toteutettiin aikaisempaan tapaan jatkuvan strategiaprosessin periaatteella asiantuntijatyöryhmissä.
Kymenlaakson kuntien lausunnot strategiasta saatiin tammikuussa 2007.
Hyvinvointistrategiaa päivitettäessä on pyritty ottamaan huomioon yleisestä globaalista toimintaympäristöstä
nousevat heikot signaalit ja megatrendit. Talouselämän globalisoituminen,
kunta- ja palvelurakenteiden muutokset sekä valtakunnalliset hyvinvointipolitiikan ja ohjausjärjestelmien
muutokset vaikuttavat myös Kymenlaakson väestön hyvinvointipalvelujen
tarjontaan ja elinoloihin. Kymenlaakson elinkeinorakenteeseen vaikuttavat voimakkaasti globalisaatio
ja siihen liittyvät paperi- ja selluteollisuuden toimintaympäristön muutokset (työllistävyys)
sekä väestön vanheneminen ja terveydentilan heikkeneminen. Nämä kaakonkulmalle
tyypilliset kehitysaallot poikkeavat jossain määrin muiden suomalaisten maakuntien megatrendeistä
ja ne tulee ottaa huomioon alueellisessa kehittämistyössä. (Dufva et al. 2007, 10 – 11).
Kuntien palvelurakenteen uudistaminen kasvattaa teknologian merkitystä parantamalla palvelujen
laatua ja saatavuutta. Se muuttaa sekä palvelurakenteita että työntekijöiden ammattikuvaa
ja työn sisältöä. Henkilöstön koulutustarpeisiin on pystyttävä vastaamaan. Alueen
koulutusjärjestelmien ja elinkeinoelämän haasteena on kehittää aktiivisesti uusia tutkimus-,
kehittämis- ja koulutushankkeita sekä lisätä koulutustarjontaa. Teknologiset innovaatiot ja tekniset
terveydenhuollon tuotteet parantavat ihmisten hyvinvointia merkittävästi. Sosiaalisten,
palvelutuotteisiin liittyvien, innovaatioiden merkitys kasvaa (mm. mobiiliyhteyksien luomat
uudet palvelut). Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena, jonka avulla luodaan uusia hyvinvointipalveluita.
(Dufva et al. 2007, 25 – 32).
Hyvinvointistrategian päivittämisen myötä myös HYTKESin toiminnan jatkamiselle on löydettävissä
selkeitä perusteita: HYTKESin asiantuntijuuden referensseinä toimivat aikaisemmin
menestyksekkäästi läpiviedyt hankkeet, jotka ovat toteuttaneet maakunnan hyvinvoinnin
kehittämistarpeita. Uuden hyvinvointistrategian eräänä tärkeänä tavoitteena on monialaisen
hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen sekä hyvinvointiteknologian
hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyvien osaamisen kehittämisohjelmien
luominen. Myös hyvinvointiteknologiayrittäjyyden lisääminen ja tukeminen erilaisin keinoin
koetaan alueen kehittämisen kannalta tärkeäksi. HYTKES ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
pystyvät tarjoamaan tarvittavaa T & K -toiminnan asiantuntemusta ja toiminnan kehit-
49

tämiselle soveltuvaa infrastruktuuria, joka palvelisi sekä alueen elinkeinoelämän tarpeita että
ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen tarpeita. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu
maakunnan, HYTKESin ja ammattikorkeakoulujen toimijoiden välillä tulisi käynnistää
pikaisesti. HYTKESin rooli osana ammattikorkeakoulun T & K -toimintaa tulisi varmistaa
perusrahoituksen turvin. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan
strategiaa päivitetään parhaillaan, joten mahdollisuus uusien T & K -toimintatapojen käyttöönottoon
olisi mitä parhain.
50

HAASTATTELUT
Ulkoiset sidosryhmät:
Hasu Johanna, Medi-IT, 31.1.2007
Kivelä Harri, Kouvolan Seudun kuntayhtymä, 12.1.2007
Lehtinen Jussi, Cursor Oy (ex Kotkan – Haminan Seudun yrityspalvelu), 18.1.2007
Vistala, Varpu, Kotkan kaupunki, sosiaali- ja terveyden toimiala, 30.1.2007
KyAMK-projektipäälliköt:
Kainlauri Anne, Yrityskiihdytin, 15.11.2006
Korhonen Johanna, Nettineuvonta, 27.11.2006
Mäenpää Päivi, Ensihoidon viestintä, 21.11.2006
Ruokonen Seija, Muisti- ja dementiaverkosto (Memory), 15.11.2006
Rommi Eija, Sosiaalipäivystys, 17.11.2006
51

Liite 1
8-kenttäisen SWOT-analyysin toimintamalli (Puikkonen, 2003)
Sisäiset
1. Strengths –
Vahvuudet
2. Weaknesses –
Heikkoudet
Ulkoiset
Sisäiset asiat, jotka on
organi-saation omin
toimin saatu aikaan ja
jotka toiminta-ajatuksen
puitteissa ovat selviä
kilpailuetuja
Sisäiset asiat, jotka
omien toimien tuloksena
tai niiden puutteessa
ovat organisaation
heikkouksia
3. Opportunities -
Mahdollisuudet
Olennaiset, meistä
riippumattomat tekijät,
joiden varassa
organisaatio voi toteuttaa
toiminta-ajatustaan. Mitä
mahdollisuuksia maailma
tarjoaa
5. O + S Menestystekijät
Tähän kirjataan sisäisten
vahvuuksien ja ulkoisten
mahdollisuuksien varaan
luodut tai luotavat
menestystekijät
6. O + W Heikkoudet
vahvuuksiksi
Tähän kirjataan ne
mahdollisuuksiin
perustuvat toimet, joilla
pienennämme
heikkouksia tai
poistamme ne kokonaan
4. Threaths - Uhat
Ulkoiset, meistä
riippumattomat asiat,
jotka uhkaavat
mahdollisuuksiamme
toteuttaa toimintaajatusta
7. T + S Uhat hallintaan
Tähän kuvaus keinoista
ja lähinnä vahvuuksista,
joilla torjumme uhkien
vaikutusta toimintaan
8. T + W Mahdolliset
kriisitilanteet
Tähän listaus
katastrofitilanteista,
joissa sisäiset heikkoudet
ja ulkoiset uhat kohtaavat
(motivoi käsittelemään
heikkouksia)
(lähde: http://www.tukkk.fi/heke/Osaamisen_johtaminen/swot.htm )
53

Liite 2
TEEMAHAASTATTELU
PROJEKTIPÄÄLLIKÖILLE
HYTKES-VAIKUTTAVUUSARVIOINTI (prosessi)
Kyselyn taustalla on 3.10. ryhmätyöskentelynä määritelty HYTKESin rooli
(mahdollistaja).
1. Projektipäällikön nimi ja vetämäsi hankkeen lyhyt kuvaus (kesto,
keskeiset tavoitteet)
2. Tunnetko HYTKESin toimintastrategian ja tavoitteet
3. Miten HYTKESin rooli projekti- ja T&K –toiminnan osaajana näkyy
työssäsi
4. Miten HYTKESin rooli maakunnan hyvinvoinnin edistäjänä näkyy
työssäsi
5. Mitä apua omalle projektillesi on siitä, että toimii HYTKESin
alahankkeena
a. johtajuus
b. tukipalvelut
c. projektin aloituksen tuki
d. kehittävä ilmapiiri
6. Oman hankkeesi integrointi opetukseen ja amk:n kehittämiseen
7. Arvio oman hankkeen vaikuttavuudesta – miten ja miksi tulokset
saavutetaan
8. Miten projektiasi arvioidaan
9. Oman hankkeen hyvät käytännöt (erillinen selvitys jälkikäteen)
55

Liite 3
TEEMAHAASTATTELU
SIDOSRYHMILLE
HYTKES-VAIKUTTAVUUSARVIOINTI
1. Nimi, asema ja yritys
2. Yhteys HYTKESiin
3. Kuinka hyvin tunnet yleisesti KyAMKin tutkimus- ja kehitystoimintaa
4. Kommenttisi seuraaviin väittämiin:
a. HYTKES on vahva projekti- ja T&K –osaaja
b. HYTKES toimii maakunnan hyvinvoinnin ydinosaajana
c. HYTKES on maakunnassa tunnettu ja arvostettu toimija
d. Yhteistyö on hyödyllistä ja joustavaa
5. Odotukset HYTKESin hanketoiminnalle (hankkeiden luonne, tarjottu
osaaminen jne.)
6. Kokemuksesi HYTKESin toiminnan laadusta
7. Miten alueellinen vaikuttavuus näkyy
8. Toiminnan jatkamisen edellytykset, ehdotukset
57

LÄHTEET
Ahola, Jyrki – Keva, Tero. 2003. Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 – 2010. Loppuraportti
2003. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. No:16. Kymenlaakson
ammattikorkeakoulu, Kotka.
Airola, Anneli. – Wilén, Arja-Terttu (toim.). 2006. Hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystoiminta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Loppuraportti 2006. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
julkaisuja, Tutkimuksia ja raportteja, sarja B, N:o 28.
Ammattikorkeakoululaki (9.5.2003/351)
ARENE ry. 2005. Arenen lausunto 7.10.2005: Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 2006.
Saatavilla http://www.arene.fi -> Toiminta -> Kannanotot ja lausunnot -> 2005.
ARENE ry. 2006. Ammattikorkeakoulujen T & K -työ. Lausunto 19.5.2006 eduskunnalle
ja valtiontilintarkastajille. Saatavilla http://www.ammattikorkeakoulut.fi/toiminta/
arene%20dokumentit/kannanotot%20ja%20lausunnot/Lausunnot%202006/VALTIONTI-
LINTARKASTAJAT_T&K-selvitys_ARENE_2006_05_19.pdf.
Dufva Hilkka, Luhtanen Mervi & Hasu Johanna. 2001. Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin
tila. Selvitys Kymenlaakson väestön hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Loppuraportti 2001.
KyAMKin julkaisusarja B N:o 9.
Dufva Hilkka & Liukkonen Raija. 2003. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa.
Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden
näkymistä. KyAMKin julkaisusarja B N:o 14.
Dufva, Hilkka – Kallio, Sirkku – Airola, Anneli (toim.). 2007. Kymenlaakson hyvinvointistrategia
2007 – 2015. Vahvistamaton versio.
HYTKESin kotisivut.
Hämäläinen, Timo. 2006. Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Kansallisen ennakointiverkoston
näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta. SITRA Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
Kaikkonen, Ritva – Kainlauri, Anne. 2006. Hyvät käytännöt Kaakkois-Suomessa – kehittämisprosessin
toteutus ja sen vaikutukset hyvinvointialan yrityskiihdyttimen toteuttamiseen.
Julkaisussa Airola & Wilen (toim.). Hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystoiminta Kymenlaakson
ammattikorkeakoulussa. Loppuraportti 2006. KyAMKin julkaisusarja B N:o 28. s. 82
– 88.
Karjalainen, Pekka – Laasanen, Yrjö – Mero, Pia – Karisto, Antti. 1999. Toimintalinja 1: Sosiaalinen
kehittäminen. Teoksessa Lapintie ym.: Suomessa toteutettavien URBAN-ohjelmien
arviointi 1995 – 1999. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen
julkaisuja B 77. Espoo.
Kavonius, Veijo – Laiho, Ulla-Maija. Aluekeskusohjelma 2007 – 2010. Sisäasiainministeriön
muistio 15.12.2005.
59

Korteniemi, Pertti. 2006. Luentomateriaalit 6.10.2005.
Kotkan – Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy. Yrittäjyys 2000 –ohjelma. 2003. Kotkan – Haminan
seudun ICT-toimialan strategia 2003 – 2008. Kotka 3.12.2003.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia 2003 – 2006. Päivitetty 16.11.2004.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen BSC-mittaristo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2004 – 2008.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2004 – 2008.
Osakeyhtiön hallitus vahvistanut 20.12.2004.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n ja opetusministeriön
välinen tavoitesopimus vuosille 2007 – 2009. 9 s.
Kymenlaakson Liitto. 2002. Kymenlaakson kehittämisstrategia 2002 – 2010. Osaamista vahvistamalla
kansainväliseksi vuorovaikutusalueeksi. A:37.
Kymenlaakson Liitto. 2003. Kymenlaakson tutkimusstrategia 2003 – 2006.
Määttä, S. – Ojala, T. 1999. Tasapainoisen onnistumisen haaste: johtaminen julkisella sektorilla
ja Balanced Score Card. Edita, Helsinki.
Otala, Leena-Maija. 2006. Osaamisen johtaminen. Seminaariluento 20.9.2006, Kotka.
Paasio, Petteri. 2003. Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus sosiaalialalla. STA-
KES. FinSoc työpapereita 3/2003. Saatavilla http://www.aluekehityssaatio.fi/far/docs/Arvi
ointimenetelmien%20tyokalupakki.pdf#search=%22arviointikysymys%22
Sillanpää, Keimo – Ålander, Tommi. 2003. Arviointimenetelmien työkalupakki. Seminaarimateriaali.
Suomen Aluetutkimuksen koulutustilaisuus 10. – 11. 2.2003.
STAKES –www-sivut. 2007. Saatavilla http://info.stakes.fi/innovaatio/FI/index.htm
Tarkiainen, Ari. 2005. Avaimia ja lukkoja vertailemassa – hyvinvointiklusterista uusi ovi innovaatiopolitiikkaan.
KTM:n rahoitetut tutkimukset 12/2005. Saatavilla pdf-tiedostona http://
ktm.elinar.fi/ktm_jur/.
Vartainen, M. – Ruuska, I. – Kasvi, Jyrki. 2003. Projektiosaaminen – dynaamisen organisaation
voimavara. Teknologiateollisuuden julkaisuja 11/2003. Teknologiateollisuus ry., Helsinki.
Vesterinen, Marja-Liisa. 2004. Tutkimus- ja kehitystyön kokonaisuus. Julkaisussa: Kotila, Hannu
& Mutanen, Arto (toim.). Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu, s. 40 – 67. 2004. Edita,
Helsinki.
Wilen, Arja-Tuulikki. 2006. Hankkeistettu opetus – T&K –toiminnan ja opetuksen yhdistämisen
haasteita ja mahdollisuuksia. Julkaisussa Rainisto, Seppo (toim.). Tutkimusjulkaisu 2007.
KyAMKin julkaisusarja B. s. 237 – 250.
60

Kymenlaakson annattikorkeakoulun julkaisusarjassa B ilmestyneet julkaisut
B-SARJA Tutkimukset ja raportit
B 1
B 2
B 3
B 4
B 5
B 6
B 7
B 8
B 9
B 10
B 11
B 12
B 13
B 14
B 15
B 16
B 17
B 18
Markku Huhtinen & al.:
Laivadieselien päästöjen vähentäminen olemassa olevissa laivoissa [1997].
Ulla Pietilä, Markku Puustelli:
An Empiral Study on Chinese Finnish Buying Behaviour of International Brands [1997].
Markku Huhtinen & al.:
Merenkulkualan ympäristönsuojelun koulutustarve Suomessa [1997].
Tuulia Paane-Tiainen:
Kohti oppijakeskeisyyttä. Oppijan ja opettajan välisen ohjaavan toiminnan hahmottamista [1997].
Markku Huhtinen & al.:
Laivadieselien päästöjä vähentävien puhdistuslaitteiden tuotteistaminen [1998].
Ari Siekkinen:
Kotkan alueen kasvihuonepäästöt [1998]. Myynti: Kotkan Energia.
Risto Korhonen, Mika Määttänen:
Veturidieseleiden ominaispäästöjen selvittäminen [1999].
Johanna Hasu, Juhani Turtiainen:
Terveysalan karusellikoulutusten toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi [1999].
Hilkka Dufva, Mervi Luhtanen, Johanna Hasu:
Kymenlaakson väestön hyvinvoinnin tila, selvitys Kymenlaakson väestön hyvinvointiin liittyvistä
tekijöistä [2001].
Timo Esko, Sami Uoti:
Tutkimussopimusopas [2002].
Arjaterttu Hintsala:
Mies sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena – minunko ammattini [2002].
Päivi Mäenpää, Toini Nurminen:
Ohjatun harjoittelun oppimisympäristöt ammatillisen kehittymisen edistäjinä – ARVI-projekti
1999-2002 [2003], 2 p. [2005] .
Frank Hering:
Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi [2003].
Hilkka Dufva, Raija Liukkonen
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveysalan
palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä [2003].
Eija Anttalainen:
Ykköskuski: kuljettajien koulutustarveselvitys [2003].
Jyrki Ahola, Tero Keva:
Kymenlaakson hyvinvointistrategia 2003 –2010 [2003], 2 p. [2003].
Ulla Pietilä, Markku Puustelli:
Paradise in Bahrain [2003].
Elina Petro:
Straightway 1996—2003. Kansainvälinen transitoreitin markkinointi [2003].
61

B 19
B 20
B 21
B 22
B 23
B 24
B 25
B 26
B 27
B 28
B 29
B 30
B 31
B 32
B 33
B 34
Anne Kainlauri, Marita Melkko:
Kymenlaakson maaseudun hyvinvointipalvelut - näkökulmia maaseudun arkeen sekä mahdollisuuksia ja
malleja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen [2005].
Anja Härkönen, Tuomo Paakkonen, Tuija Suikkanen-Malin, Pasi Tulkki:
Yrittäjyyskasvatus sosiaalialalla [2005]. 2. p. [2006]
Kai Koski (toim.):
Kannattava yritys ei menetä parhaita asiakkaitaan. PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana
perusopetusta [2005]
Paula Posio, Teemu Saarelainen:
Käytettävyyden huomioon ottaminen Kaakkois-Suomen ICT-yritysten tuotekehityksessä [2005]
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Elina Kantola, Eeva Suuronen:
Keski-ikäisten naisten sepelvaltimotaudin riskitekijät, elämäntavat ja ohjaus sairaalassa [2006]
Johanna Erkamo & al.:
Oppimisen iloa, verkostojen solmimista ja toimivia toteutuksia yrittäjämäisessä oppimisympäristössä
[2006]
Johanna Erkamo & al.:
Luovat sattumat ja avoin yhteistyö ikäihmisten iloksi [2006]
Hanna Liikanen, Annukka Niemi:
Kotihoidon liikkuvaa tietojenkäsittelyä kehittämässä [2006]
Päivi Mäenpää
Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010 [2006]
Anneli Airola, Arja-Tuulikki Wilén (toim.):
Hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminta Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa [2006]
Arja-Tuulikki Wilén:
Sosiaalipäivystys – kehittämishankkeen prosessievaluaatio [2006].
Arja Sinkko (toim):
Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa – SUDENET-verkostohanke [2007].
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen & Mirja Nurmi (toim):
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa [2007].
Erkki Hämäläinen & Mari Simonen:
Siperian radan tariffikorotusten vaikutus konttiliikenteeseen 2006 [2007].
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen & Mirja Nurmi:
Tulevaisuuteen suuntaava tutkiva ja kehittävä oppiminen avoimissa ammattikorkeakoulun
oppimisympäristöissä [2007].
Erkki Hämäläinen & Eugene Korovyakovsky:
Survey of the Logistic Factors in the TSR-Railway Operation - “What TSR-Station Masters Think
about the Trans-Siberian” [2007].
62