Valkjärven vesi- ja rantalinnusto Juho Lätti, Markus Malinen, Mikael Rantalainen ja Mika Sipura Johdanto Valkjärvi tunnetaan linturikkaana järvenä, jonka rannoilla, etenkin Lähtelänlahdella lintuharrastajat piipahtavat usein. Tämä näkyy runsaina havaintoina Tiira-tietokannassa. Tietojemme mukaan Valkjärven pesimälinnustoa ei kuitenkaan ole selvitetty, ainakaan tuloksia ei ole helposti saatavissa. Siksi otimme tämän tutkimuksen tavoitteeksi kartoittaa Valkjärvellä pesivien vesi- ja rantalintujen määrät mahdollisimman tarkasti. Linnustollisesti lupaavimmat alueet ovat eteläinen Lähtelänlahti, sekä järven pohjoisosa. Lähtelänlahti rajoittuu lännessä kapean tervaleppä- ja tuomivyön reunustamana peltoihin, ja etelässä venerantaan, ja vehmaaseen koivikkoon. Vesi on pitkään alle kolme metriä syvää, ja ulpukkakasvustojen kirjomaa. Eteläosissa ilmaversoiskasvillisuus koostuu lähinnä sarjarimpisaarekkeista ja keiholehdistä. Länsirannalla lahtea reunustaa 4-6 metriä leveä järviruokovyö. Itäranta sen sijaan on jyrkkä, havumetsäinen, ja tiiviisti loma-asutettu. Järven pohjoisosan länsi- ja itäranta eroavat toisistaan huomattavasti. Länsiranta rajoittuu mäkisiin, maisemallisesti kauniisiin peltoihin, jotka nykyisin ovat hevoslaitumina ja viljapeltoina. Rantametsät ovat vehmaita tervalepikkoja, haavikkoja, ja tuomimetsiä, jotka ovat Pirunkellarin pohjoispuolella melko iäkkäitä, jopa hieman ikimetsämäisiä. Ilmaversoiskasvillisuus rannan metsävyön ja avoveden välissä on laajimmillaan järven pohjoispäässä, säännöstelypadon länsipuolella. Laajimmat kasvustot ovat järviruokoa ja kapealehtiosmankäämiä, mutta myös leveälehtiosmankäämi ja sarjarimpi dominoivat melko laajoja alueita. Pohjoispään luhdilla on havaittu aiempina vuosina mm. pesivä mustakurkku-uikkupari, luhtahuitti ja laulava rytikerttuskoiras. Tämä kertoo alueen soveltuvuudesta vaativimmillekin lajeille. Pohjoispään itäranta sen sijaan on jyrkkä, rantaan asti havumetsäinen ja tiheästi asutettu, ja sen vesikasvillisuus on niukkaa. Menetelmät Laskimme Valkjärven vesi- ja rantalinnuston keväällä 2014 Luonnontieteellisen keskusmuseon julkaisemien kiertolaskentaohjeiden (http:// www.luomus.fi/fi/vesilintujen-laskentaohjeet) mukaan neljästi kevään aikana: 27.4., 10.5., 25.5. 97
Kuva 86. Ylemmässä kuvassa Juho ja Markus aloittelemassa ensimmäistä laskentaa Lähtelänlahdella. Juho soutaa, ja Markus havainnoi (myöhemmin havahduimme hakemaan pelastusliivit). Alemmassa kuvassa Markus vuorostaan soutamassa, ja Mikael merkitsemässä pohjoispään havaintoja A3-kokoiselle kartalle. Neljän hengen ryhmästä vain kolme mahtui veneeseen, ja yksi jätettiin lepovuoroon. 98
Change language