Valkjarvi2014

1200
9000
Tiheys (yksilöitä / m 2 )
1000
800
600
400
200
Tuorebiomassa (mg / m 2 )
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Tiheys (yksilöitä / m 2 )
Syvyys (m)
1200
1000
800
600
400
200
0
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0
Hapen määrä pohjassa (mg/l)
Tuorebiomassa (mg / m 2 )
Syvyys (m)
9000
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0
Hapen määrä pohjassa (mg/l)
1200
9000
Tiheys (yksilöitä / m 2 )
1000
800
600
400
200
Tuorebiomassa (mg / m 2 )
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
0 5 10 15 20 25 30 35
0
0 5 10 15 20 25 30 35
Hapen määrä + 1m pohjasta (mg/l)
Hapen määrä + 1 m pohjasta (mg/l)
Kuva 81. Veden syvyys, hapen määrä pohjasedimentissä ja hapen määrä metri pohjan yläpuolella
pohjaeläintiheyden ja pohjaeläinten tuorebiomassan selittäjinä. Vain syvyys selittää tiheyttä ja biomassaa
merkitsevästi. Näytteen 22 kookkaan järvisimpukan jätimme tästä analyysistä pois.
seissä molempia muuttujia kuvaamaan pohjan ja
pohjan välittömän läheisyyden happitilannetta.
Kukin näyte koostui kahdesta nostosta. Ekman-tyyppinen
pohjakauhanoudin (Kuva 79)
laskettiin pohjaan, ja laukaistiin narua pitkin kulkevan
painon avulla. Vain kahdesti noudin osui
kovaan esineeseen, eikä lauennut. Käyttämämme
Ekman-noudin koukkaa pohjasta 0,0225 neliömetrin
alueen, joten jokainen näyte kattaa 0,450
neliömetriä pohjaa. Nostojen välillä tuuli siirsi
venettä muutamia metrejä, joten ensimmäinen
näyte ei todennäköisesti häirinnyt jälkimmäistä.
Kaadoimme näytteet kymmenen litran ämpä-
91