Taulukko 4. Korrelaatiomatriisi käytettyjen veden epäpuhtautta mittaavien menetelmien tuloksista (Lähtelänojaryhmän, puroryhmän ja jokiryhmän yhdistetty aineisto, n = 61). Taulukon yläosassa on esitetty Pearsonin korrelaatiokertoimet (r) sellaisenaan, alaosassa kerrointen bootstrap-estimaatit 50 uudelleenotannalla. Näkösyvyys on log10 -muunnettu ennen analyysiä. Absorb. = YSI 9300 -fotometrin aallonpituudella 650 nm mitattu absorbanssi. LBQIIabs. = Vernier Labquest II:n valaistusanturilla (lux) mitattu dekantterilasin vesipatsaaseen absorboitunut valo, kontrollina tislattu vesi. n = 61 Näkösyvyys Sameus Väri Kiintoaine Absorb. LBQIIabs. Näkösyvyys 1,000 - 0,907 - 0,571 - 0,621 - 0,867 - 0,865 Sameus - 0,908 1,000 0,518 0,577 0,899 0,852 Väri - 0,575 0,506 1,000 0,165 0,726 0,534 Kiintoaine - 0,621 0,578 0,207 1,000 0,385 0,712 Absorb. - 0,867 0,898 0,668 0,393 1,000 0,768 LBQIIabs. - 0,865 0,854 0,508 0,698 0,753 1,000 pienenkin ilmavirran aiheuttama värinä veden pinnalla, ja lux-arvojen vakautuminen kesti pitkään. Lukema saattoi heilahdella vielä kymmenen minuutin kuluttua mittauksen aloituksesta sadoilla luxeilla. Yllättäen saadut tulokset kuitenkin korreloivat hyvin luotettavammilta vaikuttavien menetelmien kanssa. Jatkossa tulemme käyttämään tutkimuksissamme näkösyvyysputkea ja YSI 9300 -fotometrillä mitattua absorbanssia sellaisenaan. Uusi, tarkempi sameusmittari lienee Valkjärvi-projektin hankintalistalla ensimmäisenä (mahdollisia esim. pöytämalli Hanna HI 88703 tai kannettava Hanna HI 93703). Kiintoaineen mittaamiseen tarvitaan imu (vähintään kahden litran kolvit ja Büchner-suppilot), ja sopivat suodatinpaperit. Johtopäätökset Keväällä 2014 ei ollut varsinaista lumensulamisaikaa. Talvella satoi kyllä lunta, mutta se suli pois monta kertaa talven aikana, eikä sitä maaliskuun lopussa ollut kuin muutamia senttimetrejä. Siksi Lähtelänojan virtaama oli huhtikuussa poikkeuksellisen pieni, ja veden mukana liikkui paikallisten asukkaiden mukaan edellisvuoteen verrattuna poikkeuksellisen vähän kiintoainetta. Ja kuten aineistomme osoittaa, vesi kirkastui kesää kohti entisestään, jopa niin ettei Lähtelänojan vesi ollut heinäkuussa Valkjärven vettä sameampaa. TDS-arvomme eivät myöskään osoita haitallisia hulevesivalumia päässen Lähtelänojaan. Aineistomme paljastaa kuitenkin uuden ongelman Lähtelänojalle, ja edelleen Valkjärvelle. Lyhyt ja valuma-alueeltaan pieni sivuoja osoittautui erittäin likaiseksi lisäksi Lähtelänojan veteen. Sivuojan veden ollessa alimmillaan haitat eivät kuitenkaan ulottuneet Lähtelänojaan, minkä epäilemme johtuvan suodattimen tapaan toimivasta osmankäämikasvustosta sivuojan suulla. Ongelma saattaisi näin ollen olla hoidettavissa tämän kaltaisen kasvuston lisäämisellä. Vahtera ym. (2009) kiinnittivät erityistä huomiota Lähtelänojan helposti sortuviin penkkoihin, ja tästä aiheutuvaan kiintoaineongelmaan. Ratkaisuna tähän he ehdottavat penkkojen loventamista ja/tai sitovan kasvillisuuden lisäämistä penkoilla. Vuonna 2014 tämä ei ollut alhaisten virtaamien vuoksi erityisen suuri ongelma, mutta Sysimetsän asuinalueen kohdalla uoman perkaaminen on saattanut aiheuttaa kiintoainepulsseja kohti Valkjärveä. Myös ojan yläjuoksulla pisteiden 1 ja 2 väli kaipaa lähiaikoina uudelleenavaamista. Toinen mahdollinen hoitotoimenpide on patoamalla suoritettava kosteikkojen rakentaminen Lähtelänojan varsille. Potentiaalisin paikka kosteikolle olisi havaintopisteiden 4 ja 5 välinen metsäalue, jossa oja virtaa sopivasti kourumaisessa 81
Kuva 73. Lähtelänoja ei ole kuivana kesänä selvärajainen ja tasaisesti etenevä virta. Yläkuvassa havaintopisteen 4 siltarummun jälkeen oja laajenee laakeaksi altaaksi, ja virtaa sen jälkeen muutaman sentin syvyisenä kapeana norona kasvillisuuden lomitse. Oikealla ojaan liittyy sivuoja tuoreelta avohakkuulta. Alakuvassa Lähtelänojan luusua kohti kivistä, koskimaisen vuolaasti virtaavaa köngästä. 82
Change language