Valkjarvi2014

Taulukko 4. Korrelaatiomatriisi käytettyjen veden epäpuhtautta mittaavien menetelmien tuloksista
(Lähtelänojaryhmän, puroryhmän ja jokiryhmän yhdistetty aineisto, n = 61). Taulukon yläosassa
on esitetty Pearsonin korrelaatiokertoimet (r) sellaisenaan, alaosassa kerrointen bootstrap-estimaatit
50 uudelleenotannalla. Näkösyvyys on log10 -muunnettu ennen analyysiä. Absorb. = YSI 9300 -fotometrin
aallonpituudella 650 nm mitattu absorbanssi. LBQIIabs. = Vernier Labquest II:n valaistusanturilla
(lux) mitattu dekantterilasin vesipatsaaseen absorboitunut valo, kontrollina tislattu vesi.
n = 61 Näkösyvyys Sameus Väri Kiintoaine Absorb. LBQIIabs.
Näkösyvyys 1,000 - 0,907 - 0,571 - 0,621 - 0,867 - 0,865
Sameus - 0,908 1,000 0,518 0,577 0,899 0,852
Väri - 0,575 0,506 1,000 0,165 0,726 0,534
Kiintoaine - 0,621 0,578 0,207 1,000 0,385 0,712
Absorb. - 0,867 0,898 0,668 0,393 1,000 0,768
LBQIIabs. - 0,865 0,854 0,508 0,698 0,753 1,000
pienenkin ilmavirran aiheuttama värinä veden
pinnalla, ja lux-arvojen vakautuminen kesti pitkään.
Lukema saattoi heilahdella vielä kymmenen
minuutin kuluttua mittauksen aloituksesta
sadoilla luxeilla. Yllättäen saadut tulokset kuitenkin
korreloivat hyvin luotettavammilta vaikuttavien
menetelmien kanssa.
Jatkossa tulemme käyttämään tutkimuksissamme
näkösyvyysputkea ja YSI 9300 -fotometrillä
mitattua absorbanssia sellaisenaan. Uusi, tarkempi
sameusmittari lienee Valkjärvi-projektin
hankintalistalla ensimmäisenä (mahdollisia
esim. pöytämalli Hanna HI 88703 tai kannettava
Hanna HI 93703). Kiintoaineen mittaamiseen
tarvitaan imu (vähintään kahden litran kolvit ja
Büchner-suppilot), ja sopivat suodatinpaperit.
Johtopäätökset
Keväällä 2014 ei ollut varsinaista lumensulamisaikaa.
Talvella satoi kyllä lunta, mutta se suli
pois monta kertaa talven aikana, eikä sitä maaliskuun
lopussa ollut kuin muutamia senttimetrejä.
Siksi Lähtelänojan virtaama oli huhtikuussa
poikkeuksellisen pieni, ja veden mukana liikkui
paikallisten asukkaiden mukaan edellisvuoteen
verrattuna poikkeuksellisen vähän kiintoainetta.
Ja kuten aineistomme osoittaa, vesi kirkastui kesää
kohti entisestään, jopa niin ettei Lähtelänojan
vesi ollut heinäkuussa Valkjärven vettä sameampaa.
TDS-arvomme eivät myöskään osoita haitallisia
hulevesivalumia päässen Lähtelänojaan.
Aineistomme paljastaa kuitenkin uuden ongelman
Lähtelänojalle, ja edelleen Valkjärvelle. Lyhyt
ja valuma-alueeltaan pieni sivuoja osoittautui
erittäin likaiseksi lisäksi Lähtelänojan veteen.
Sivuojan veden ollessa alimmillaan haitat eivät
kuitenkaan ulottuneet Lähtelänojaan, minkä
epäilemme johtuvan suodattimen tapaan toimivasta
osmankäämikasvustosta sivuojan suulla.
Ongelma saattaisi näin ollen olla hoidettavissa
tämän kaltaisen kasvuston lisäämisellä.
Vahtera ym. (2009) kiinnittivät erityistä huomiota
Lähtelänojan helposti sortuviin penkkoihin, ja
tästä aiheutuvaan kiintoaineongelmaan. Ratkaisuna
tähän he ehdottavat penkkojen loventamista
ja/tai sitovan kasvillisuuden lisäämistä penkoilla.
Vuonna 2014 tämä ei ollut alhaisten virtaamien
vuoksi erityisen suuri ongelma, mutta Sysimetsän
asuinalueen kohdalla uoman perkaaminen
on saattanut aiheuttaa kiintoainepulsseja kohti
Valkjärveä. Myös ojan yläjuoksulla pisteiden 1 ja
2 väli kaipaa lähiaikoina uudelleenavaamista.
Toinen mahdollinen hoitotoimenpide on patoamalla
suoritettava kosteikkojen rakentaminen
Lähtelänojan varsille. Potentiaalisin paikka kosteikolle
olisi havaintopisteiden 4 ja 5 välinen metsäalue,
jossa oja virtaa sopivasti kourumaisessa
81