Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Käytettyjen menetelmien arviointi<br />
Näkösyvyys näkösyvyysputkella korreloi erittäin<br />
hyvin kaikkien muiden mittarien kanssa, ja on<br />
helppo käyttää maasto-olosuhteissakin, kunhan<br />
käyttäjiä on vähintään kaksi. Vaikka menetelmä<br />
perustuu aistinvaraisuuteen, myöskään henkilöiden<br />
väliset erot eivät näytä olevan suuria: hyvin<br />
harvoin kahden eri henkilön tekemät mittaukset<br />
samasta näytteestä poikkeavat kahdella senttimetrillä<br />
tai enemmän. Teimme kaikki mittauksemme<br />
rakennusten varjossa, mutta vaihtelevissa<br />
sääoloissa. Emme ole toistaiseksi selvittäneet valaistusolojen<br />
vaikutusta tuloksiin.<br />
Sameus (FTU) YSI 9300 -fotometrillä on helpohko<br />
määrittää, ja toistettavuus vaikuttaa varsin<br />
hyvältä. Sameuslukema myös korreloi hyvin<br />
kaikkien muiden mittareiden kanssa (taulukko<br />
4). Jostain syystä valmistaja on kuitenkin jättänyt<br />
fotometrin resoluution hyvin heikoksi: se ilmoittaa<br />
lukemat kahden FTU-yksikön välein. Fotometri<br />
soveltuu siksi vain hyvin sameiden vesien<br />
tutkimiseen, ei esimerkiksi järvivesille. Jo hintaluokassa<br />
400 euroa monien valmistajien laitteet<br />
ilmoittavat sameusarvot 0,01 FTU-yksikön välein,<br />
eli 200 kertaa tiheämmällä resoluutiolla.<br />
Kiintoaineen määritys kahvinsuodatuspussien<br />
avulla kaipaa parannuksia. Emme käyttäneet<br />
suodatuksissa pihiyttämme imua, joten menetelmä<br />
on hyvin hidas, ja hidastuu entisestään, jos<br />
näytteessä on paljon kiintoainetta. Kastuessaan<br />
suodatinpaperit myös hajosivat helposti, mikä lisäsi<br />
entisestään turhautuneisuutta. Emme myöskään<br />
tiedä, miten paljon suodatinpussit läpäisivät<br />
savea ja muuta hienojakoista kiintoainetta.<br />
Jatkossa kiintoaineen määritys on syytä tehdä<br />
imulla, ja tarkoitusta varten Büchner-suppiloille<br />
tehtyjä lasikuitusuodattimia käyttäen.<br />
Kuva 72. Maria kirjoittamassa kenttämittausten<br />
tuloksia lomakkeelle heleässä keväisessä koivikossa<br />
Lähtelänojan partaalla. Muistiinpanojen<br />
helpottamiseksi käytimme kaikissa tutkimuksissa<br />
sukeltajienkin käyttämälle vedenkestävälle<br />
kirjoitusmuoville tulostettuja lomakkeita. Varmistimme<br />
muistiinpanot käsin kirjoittamalla<br />
myös niissä tapauksissa, joissa tulokset tallennettiin<br />
ensisijaisesti mittalaitteiden logeihin.<br />
Veden absorbanssi YSI 9300 -fotometrillä 650<br />
nm:n aallonpituudella. Menetelmä on nopea,<br />
ja tulokset vaikuttavat vakailta. Tulokset korreloivat<br />
hyvin muiden mittarien kanssa lukuun<br />
ottamatta kiintoainetta. Myös aiemmissa tutkimuksissa<br />
erityisesti suurten aallonpituuksien on<br />
todettu korreloivan erinomaisesta, joten käytimme<br />
siksi fotometrin suurinta aallonpituutta, emmekä<br />
testanneet tulosten suhdetta muihin aallonpituuksiin.<br />
Menetelmän huonona puolena voi<br />
pitää mm. sitä, ettei se erottele värin (liuenneen<br />
aineen) vaikutusta sameudesta. Kiintoaineen<br />
vaikutus tuloksiin saattaa myös olla sattumanvarainen:<br />
osuuko nökkönen näytteeseen vai ei<br />
Veden absorbanssi LabQuest II:n lux-mittarilla<br />
(kuva 60). Tätä menetelmää pidimme etukäteen<br />
epävarmimpana, mutta toisaalta halpana, koska<br />
kahdeksan tiedonkeräintä oli valmiiksi hankittuna.<br />
Laitoimme ensin anturin päälle tislattua vettä<br />
dekantterilasissa, ja vertasimme sitten lukemaa<br />
samaan määrään ojavettä. Käytännön työ oli turhauttavaa,<br />
sillä huoneen valaistusolojen muutokset<br />
häiritsivät mittarin toimintaa, samoin kuin<br />
80
Change language