Valkjarvi2014

kesantopellolla virratessaan. Veden jäähtyminen
Valkjärveä kohti johtunee toisaalta syvyyden lisääntymisestä,
toisaalta varjoisuuden lisääntymisestä
purouoman syventyessä. Pisteessä 4 Lähtelänoja
myös sukeltaa metsään.
TDS oli ennakkokaavailuissamme tärkeä muuttuja,
sillä se kertoo hulevesiongelmasta, esimerkiksi
tiesuolan päätymisestä veteen. Kuten kuvasta
70 nähdään, TDS:n vaihtelu on vähäistä, eikä
siinä ole minkäänlaista ajallista trendiä. Kahta
ensimmäistä havaintokertaa lukuun ottamatta
lukemat kuitenkin nousivat kohti Valkjärveä,
mikä kertonee matkan varrella Lähtelänojaan
kohdistuvasta kuormituksesta.
Veden väri näyttää kuvan 70 perusteella keskimäärin
vähenevän kohti Valkjärveä. Kolmannella
havaintokerralla värilukemat ovat erikoisen
korkeita, samoin kuin sameuslukema toisella
havaintopisteellä, mikä edelleen heijastuu absorbansseihin
ja näkösyvyyteen. Lähtelänojan
valuma-alueella ei ole soita, ja metsätkin ovat
ohutturpeisia, joten väri veteen on tullut joko
maataloudesta tai Klaukkalan hulevesistä. Alun
perin melko korkeat värilukemat pienenivät yläjuoksullakin
toukokuun jälkeen.
Jos kolmannen havaintokerran erikoinen piikki
toisen havaintopisteen sameusarvossa (Kuva
70) jätetään huomioimatta, sameudessa on nähtävissä
kaksi trendiä: 1) sameus lisääntyy kohti
Valkjärveä ja 2) sameus vähenee kesän edetessä.
Tämä näkyy käänteisesti myös näkösyvyysarvoissa,
ja melko hyvin molemmissa absorbansseissa.
Vaihtelu päivien ja havaintoasemien välillä
on kuitenkin melko voimakasta.
Kiintoaineen määrissä (Kuva 70) näkyy kolme
trendiä. 1) Toukokuun alkupuolen mittauksissa
kiintoainetta on paljon ja havaintopisteiden
väliset erot suuria. Kuten kuvasta 73 nähdään,
Lähtelänoja ei ole vastikään perattuja osia lukuun
ottamatta uomaltaan tasainen, mikä saattaa
aiheuttaa kasvittomana voimakkaan virtauksen
aikana täyttyneiden altaiden purkautumisia,
ja näiden mukanaan tuomia kiintoainepulsseja.
2) Kiintoaineen suurimmat määrät näyttävät
keskittyvän havaintopisteeseen 4. Lähtelänojan
uoma on tässä kohdin syvimmillään, ja vähän
Syvyys (cm)
Virtausnopeus (m/s)
50
40
30
20
10
0
0,8
0,6
0,4
0,2
0,0
1 2 3 4 5 6 7
1 2 3 4 5 6 7
Paikka
23.4.
4.5.
27.5.
18.6.
3.7.
Kuva 65. Näytteenottopaikkojen veden syvyydet
ja virtausnopeus keskellä puroa.
ennen pistettä 4 ojaan liittyy etelästä leveähkö sivuoja
(S) 3) Kiintoaineen määrä on kesäkuussa
huomattavasti toukokuuta pienempi.
Kuva 71 havainnollistaa havaintopisteiden 3 ja 4
välissä Lähtelänojaan etelästä liittyvän sivuojan
(S kuvassa 61) vaikutusta Lähtelänojan veden
laatuun. Sivuoja on vain muutamia satoja metrejä
pitkä, mutta se on melko syvä, ja siinä on yleensä
runsaasti vettä (Kuva 68). Ojan valuma-alue
muodostuu lypsykarjan laitumista, lypsykarjatilan
pihapiiristä, Lepsämäntiestä ja muutamasta
pienemmästä tiestä, ja muutamasta omakotitalotontista.
Sivuoja osoittautui kaikkien mitattujen
muuttujien perusteella selvästi Lähtelänojaa
likaisemmaksi. Ensimmäisellä havaintokerralla
ojasta mitattiin mm. käsittämättömän suuri,
yli 800 mg Pl/l väriarvo. Kuvassa 71 on kuvattu
vaaleansinisillä pylväillä Lähtelänojan veden
ominaisuudet ennen sivuoja, tummalla violetilla
sivuojan ominaisuudet, ja vaalealla violetilla
Lähtelänojan veden ominaisuudet sivuojan jäl-
73