14.01.2015 Views

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

kaanvalkoiselle pohjalle mustan +-merkin. Kun<br />

putkeen kaadettua näytevettä lasketaan putken<br />

alapään letkusta ulos, ja seurataan samalla putken<br />

yläpäästä milloin rasti tulee näkyviin, näkösyvyys<br />

voidaan tällä putkella mitata epäsuorasti<br />

hyvinkin matalista vesistä (kuva 66).<br />

Veden sameuden ja värin mittaamiseen käytimme<br />

YSI 9300 fotometriä. Sameuden mittaamisessa<br />

verrataan lasikuitusuotimen läpi suodatetun<br />

veden absorbanssia jokiveden absorbanssiin.<br />

Koska käyttämämme fotometrin FTU-asteikko<br />

(Formazin Turbidity Unit) on karkea, mittasimme<br />

myös tislatun veden absorbanssiin verratun<br />

näytteen absorbanssiprosentin 650 nanometrin<br />

aallonpituudella. Aiemmissa tutkimuksissa (Turbidity<br />

Tecnical Review 2010) 700 nanometrin<br />

aallonpituuden on todettu korreloivan absorbanssin<br />

kanssa erittäin voimakkaasti FTU-arvon<br />

kanssa, joten käytimme lähinnä sitä olevaa fotometrimme<br />

aallonpituutta. Veden väri platina-asteikolla<br />

(mg pl/l) saadaan vertaamalla suodatettua<br />

näytettä tislattuun veteen.<br />

Lisäksi kokeilimme menetelmää, joka ei vaadi<br />

fotometriä (Kuva 62). Kiinnitimme halogeenivalaisimen<br />

pöydän reunaan 80 senttimetrin<br />

korkeudelle lattiasta, ja asetimme pimennetyssä<br />

laboratoriossa sen alle lattialle valaistusanturilla<br />

varustetun Vernier Labquest2 -tiedonkeräimen.<br />

Asetimme valaistusanturin päälle 250 millilitran<br />

dekantterilasin, mittasimme valon määrän (lux)<br />

tislatulla vedellä täytetystä lasista, ja uudelleen<br />

purovedellä täytetystä lasista. Näistä laskimme<br />

veden absorbanssiprosentin.<br />

Tulokset<br />

Veden syvyydet ja virtausnopeus näytteenottopaikoilla<br />

on esitetty kuvassa 65. Lähtelänoja on<br />

latvajuoksullaan hyvin vaatimaton puro (Kuva<br />

64), jonka uoma on kauttaaltaan matala, mutta<br />

virtausnopeus suurempi kuin alajuoksulla. Havaintopisteessä<br />

7 vesi vaihtaa Valkjärven pinnan<br />

kohotessa kulkusuuntansa päinvastaiseksi. Vedensyvyyksissä<br />

näkyy hyvin myös uoman kuivuminen:<br />

kesäkuussa näytteenottopaikat ovat selvästi<br />

toukokuuta matalampia. Sivuojan (S) veden<br />

syvyys vaihteli välillä 43-56 cm. Siinä ei koskaan<br />

havaittu mitattavissa olevaa virtausta.<br />

Tärkeimmät tulokset on esitetty kuvassa 70. Lähtelänojan<br />

vesi on tekonurmikentän alta pulputessaan<br />

kylmää, mutta lämpenee pian avoimella<br />

Kuva 63. Lähtelänoja kulkee muuttuvan peltomaiseman halki, joten niin tekevät myös<br />

tutkijat. Elias, Aleksi, Maria ja Sampo ovat siirtymästä sivuojalta havaintopisteelle 4.<br />

71

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!