Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lähtelänoja<br />
Maria Kihlberg, Aleksi Kuronen, Elias Takala,<br />
Sampo Yrjölä ja Mika Sipura<br />
Johdanto<br />
Lähtelänoja on valuma-alueensa koon ja maankäytön<br />
perusteella merkittävin Valkjärveen virtaavista<br />
puroista (Taulukko 3, Kuva 61), ja myös<br />
virtaamaltaan suurin (Vahtera ym. 2009). Oja<br />
saa alkunsa Klaukkalan urheilualueen reunalta,<br />
mistä se virtaa pääosin kesantona ja lypsykarjan<br />
laitumena olevan peltoalueen läpi, sukeltaen<br />
viimeisten satojen metrien ajaksi seka- ja lehtimetsään.<br />
Keskivaiheilla ojaan laskee hulevesiä<br />
pohjoisesta teollisuusalueelta, ja kasvavalta pientaloalueelta.<br />
Ojan penkat ovat koko tämän 1,57<br />
kilometrin matkalla helposti kuluvaa ja veden<br />
mukana kulkeutuvaa savea. Lähtelänoja on siksi<br />
monessa mielessä riski Valkjärven ekologiselle<br />
tilalle. Erityistä huolta ovat aiheuttaneet Lähtelänojan<br />
veden mukana Valkjärveen kulkeutuva<br />
ravinteikas kiintoaine, veden korkeat ravinnepitoisuudet<br />
ja kiihtyvän rakentamisen seurauksena<br />
lisääntyvät hulevedet (Vahtera ym. 2009).<br />
Kiintoaineongelma johtuu savisesta maaperästä,<br />
ja ojan jyrkistä kasvittomista reunoista, joiden<br />
sortumisen seurauksena ojaa on jouduttu kaivamaan<br />
auki useita kertoja. Tähän on ehdotettu<br />
ratkaisuksi penkkojen loiventamista, kasvillisuuden<br />
lisäämistä, ja saostusaltaan tai kosteikon<br />
rakentamista kuvan 61, pisteiden 4 ja 5 väliin.<br />
Hulevesiongelman ratkaisu on pintavalunnan<br />
vähentäminen, mikä Lähtelänojan tapauksessa<br />
voitaisiin toteuttaa esimerkiksi suojavyöhykkein.<br />
Tällä tutkimuksella on kolme keskeistä tavoitetta.<br />
1) Pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan<br />
Lähtelänojan veden kiintoainemäärästä, sen<br />
vaihtelusta ja vaihteluun vaikuttavista tekijöistä<br />
myöhempien tutkimusten pohjaksi. 2) Tutkimme<br />
sähkönjohtavuuden ja veden värin vaihtelua<br />
mahdollisten hulevesivalumien löytämiseksi. 3)<br />
Vertaamme käyttämiämme menetelmiä, ja pyrimme<br />
löytämään tulevia tutkimuksia varten<br />
mahdollisimman helppoja, edullisia ja tehokkaita<br />
tapoja seurata Lähtelänojan veden kuormituksen<br />
muutoksia lukiomme resursseja hyödyntäen.<br />
Menetelmät<br />
Sijoitimme Lähtelänojaan seitsemän mahdollisimman<br />
edustavaa havaintopistettä (Kuva 61).<br />
Piste 1 sijaitsee kohdassa, jossa vesi pulppuaa<br />
esiin Klaukkalan tekonurmikentän alta, ja lähtee<br />
virtaamaan matalassa pelto-ojassa kesannoidulla<br />
pellolla. Pisteessä 2 ojan uoma on jo syvä,<br />
ja tutkimuksen alussa tuoreeltaan auki kaivettu<br />
(Kuva 67). Piste 3 sijaitsee kohdassa, jonka pohjoispuolella<br />
rakennetaan uusia asuinrakennuksia,<br />
ja johon saattaa kulkeutua myös Järvihaan<br />
teollisuusalueen vesiä. Ennen pistettä 4 Lähtelänojaan<br />
yhtyy etelästä lähes yhtä leveä, Lepsämäntien<br />
varresta laidunten läpi virtaava oja (S),<br />
josta otimme myös näytteet. Pisteen neljä jälkeen<br />
oja virtaa hieman jyrkemmin kohti Valkjärveä<br />
hakkuualueen pohjoispuolitse, tuomiviidan läpi.<br />
Pisteessä 5 oja alittaa tien, ja lähtee virtaamaan<br />
meanderoiden lähinnä koivua kasvavan entisen<br />
pellon läpi. Pisteessä 6 oja meanderoi voimakkaimmin,<br />
ja saapuu tasaisemmalle alueelle, jossa<br />
virtaus vähitellen hidastuu. Piste 7 sijaitsee noin<br />
40 metrin etäisyydellä Valkjärvestä, mutta johon<br />
kutenkin työntyy maaston tasaisuuden vuoksi<br />
usein Valkjärven vettä.<br />
69