Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Puokanojan arvo oli sama kuin Valkjärven keskisyvänteen<br />
pintavedestä samana päivänä mitattu<br />
sameus. Heinäkuussa Valkjärven vesi kirkastui<br />
niin, ettei mittarimme resoluutio riittänyt. Purojen<br />
sameusarvot pysyivät sen sijaan ennallaan.<br />
Johtopäätökset<br />
Vaikka tutkimuksemme perustuu vain kahteen<br />
havaintokertaan, se riitti paljastamaan tutkittujen<br />
purojen luonteenomaisimmat piirteet. Puokanoja<br />
virtaa kauneimmassa maisemassa, kumpuilevien<br />
hevoslaitumien joukossa, ja laskee vetensä<br />
Valkjärveen rehevässä lehdossa. Se on naapuriinsa<br />
Hyypiänmäenojaan verrattuna vähemmän<br />
savinen, mutta valuma-alueensa ominaisuuksista<br />
johtuen arvaamaton Valkjärven kuormittaja.<br />
Hyypiänmäenoja sen sijaan virtaa pääosin rehevässä<br />
metsässä, joten sen aiheuttama kuormitus<br />
lienee tasaisempaa, ja helpommin ennustettavaa.<br />
Lähtelänoja on puroistamme omituisin, ja säilytti<br />
hyvin salaisuutensa, vaikka toinen ryhmä<br />
erikoistui sen tutkimiseen. Puro oli välillä hyvin<br />
samea, ja sisälsi ainoana tutkimistamme puroista<br />
E. colia. Toisinaan taas Lähtelänojan vesi vaikutti<br />
erittäin kirkkaalta, ja ravinnemäärät olivat pieniä.<br />
Koska Lähtelänoja on myös suurin Valkjärveen<br />
laskevista puroista, sen tutkimiseen on syytä<br />
keskittyä jatkossakin, ja jos hoitotoimenpiteitä<br />
suunnitellaan, Lähtelänojasta on hyvä aloittaa.<br />
Tiiranoja ja Rantalanoja ovat puroistamme pienimmät.<br />
Ne ovat niin pieniä, että lopettavat<br />
kesällä olemassaolonsa. Tiiranoja vaikutti puhtaalta,<br />
eikä se aiheuttane ongelmia Valkjärvelle.<br />
Rantalanoja sen sijaan osoittautui yllättäväksi<br />
murheenkryyniksi. Valuma-alueen perusteella<br />
sen ei pitäisi olla noi samea ja ravinteikas, eikä<br />
veden biologisen hapenkulutusken noin suuri.<br />
Puokanojan valuma-alueella oli tapahtunut jotain<br />
ennen toista havaintokertaa. Sameus, raviteiden<br />
määrä ja bakteerien määrät olivat moninkertaistuneet,<br />
ja biologinen hapenkulutus<br />
paljastaa vedessä jopa jätevesimäisiä piirteitä.<br />
Koska teimme vain yhden mittauksen, emme voi<br />
tietää, oliko kyseessä vain hetkellinen tila. Koska<br />
ojan tuntumassa laiduntaa hevosia, kyseessä voi<br />
olla vain yksi sopivaan kohtaan lorautettu virtsa.<br />
Myös Vahtera ym. (2009) havaitsivat Puokanojassa<br />
ulostekuormitusta E. colin suuriin määriin<br />
väitteensä perustaen. Erikoista kuitenkin on, ettei<br />
muutos näy aineistossamme lainkaan veden<br />
värissä, eikä sähkönjohtavuudessa.<br />
Valkjärven valuma-alueella metsämaatkin ovat<br />
luontaisesti ravinteikkaita (Pajunen 2010), mutta<br />
maatalouden ja taajamien kuormitukseen<br />
voidaan vaikuttaa enemmän. Hagman (2009)<br />
arvioi pelloilta tulevan fosforikuormituksen olevan<br />
noin 50 % Valkjärveen tulevasta kokonaiskuormituksesta.<br />
Käyttämässään Vollenweiderin<br />
mallissa noin 70 % vähentäminen fosforikuormituksessa<br />
riittäisi laskemaan Valkjärven kuormituksen<br />
kestävälle tasolle. Tähän pääsemiseksi<br />
hän ehdottaa vähintään 15 metrin levyisiä suojavyöhykkeitä<br />
pelloille, tarkkoja viljavuusmäärityksiä<br />
oikean lannoitusmäärän saavuttamiseksi,<br />
pelto-ojien loiventamista ja ojakasvillisuuden<br />
lisäämistä, sekä mahdollisesti myös kosteikkojen<br />
rakentamista merkittävimpien purojen varsille.<br />
Aiempia selvityksiä mukailleen Hagmanin<br />
(2009) kartassa kosteikot sijaitsisivat Lähtelänojassa<br />
pellolla havaintopisteiden 3 ja 4 välissä,<br />
sekä notkossa havaintopisteen 4 ja 5 välissä. Myös<br />
Puokanojan, Hyypiänmäenojan ja Järvenpäänpelto-ojan<br />
kosteikot sijaitsisivat pellolla melko<br />
kaukana Valkjärvestä. vaihtoehtoisesti tässä<br />
suunnitelmassa esitetään kosteikkoja aivan Valkjärven<br />
tuntumaan, myös Tiiranojaan. Näiden<br />
maatalouteen liittyvien toimenpiteiden lisäksi<br />
Valkjärven valuma-alueella on syytä huomoida<br />
myös maankäytön muutokset, esimerkiksi hevostalouden<br />
aiheuttamat haasteet, ja lisääntyvän<br />
taajama-asutuksen aiheuttamat toimenpiteet hulevesien<br />
puhdistamiseksi (Pajunen 2010).<br />
Koska tutkitut purot Järvenpään pelto-ojalla<br />
täydennettynä vastaavat mitä ilmeisimmin suuresta<br />
osasta Valkjärven kuormitusta, aiomme<br />
jatkaa niiden tutkimista Valkjärvi-projektissamme<br />
myös jatkossa. Tulevissa tutkimuksissa seuraamme<br />
edelleen keväisin purojen tilaa muuttujien<br />
ja puroejn määrää lisäten, ja tarkemmin<br />
yksittäisten purojen piirteisiin perehtyen. Mikäli<br />
Valkjärven hoitotoimenpiteissä päädyttäisiin purojen<br />
kunnostamiseen tai vaikkapa kosteikkojen<br />
rakentamiseen, tämä tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden<br />
myös kokeellisiin tutkimuksiin.<br />
63
Change language