Valkjarvi2014

Fosfaattifosfori (µg PO 4
-P/l)
Nitraattityppi (µg NO 3
-N/l)
200
150
100
50
0
1200
1000
800
600
400
200
1 2 3 4 5
Ammoniumtppi (µg NH 4
-N/l)
Nitriittityppi (µg NO 2
-N/l)
160
140
120
100
80
60
40
20
0
10
8
6
4
2
29.4.2014
13.5.2014
1 2 3 4 5
0
1 2 3 4 5
0
1 2 3 4 5
Puro
Puro
Kuva 54. Puroveden ravinnepitoisuudet tutkituissa puroissa kahdella havaintokerralla. 1 = Puokanoja,
2 = Hyypiänmäenoja, 3 = Lähtelänoja, 4 = Tiiranoja, 5 = Rantalanoja.
happea oli kaikissa puroissa paljon, mutta Tiiranojan
hapen määrä laski huomattavasti mittauskertojen
välillä.
Sameuteen ja veden väriin liittyvät muuttujat on
esitetty kuvassa 52. Kirkkainta vesi oli Tiiranojassa,
ja vaikka Rantalanojan vesi ei eronnut silmämääräisesti
tästä, siitä mitattiin molemmilla
havaintokerroilla suurimmat sameusarvot. Samaa
osoittaa myös näkösyvyysputkella mitattu
näkösyvyys, joka oli Rantalanojassa molemmilla
mittauskerroilla alle 10 cm. Tiiranojassa, ja
niin ikään melko kirkasvetisessä Puokanojassa
näkösyvyys oli ensimmäisellä havaintokerralla
lähes 50 cm. Vesi oli värikkäintä Lähtelänojassa
ja Hyypiänmäenojassa, ja vähiten värikästä
Tiiranojassa ja Rantalanojassa. Väriarvot olivat
kuitenkin esimerkiksi joki- ja järvitutkimuksissa
humusvedestä mitattuihin arvoihin nähden
pieniä. Kiintoainetta oli selvästi muita enemmän
Tiiranojassa ja Rantalanojassa molemmilla havaintokerroilla.
Nämä ojat ovat muita pienempiä,
ja näytteenottokohdat matalia, ja ainakin Tiiranojan
suuri kiintoainemäärä selittyy purossa ajelehtineella
kuolleella kasvimateriaalilla.
Kuvassa 54 on esitetty puroista mitatut ravinnepitoisuudet.
Puokanojasta mitattiin ensimmäisellä
havaintokerralla varsin pieni fosfaattifosforimäärä,
mutta toisella kertaa määrä oli
nelinkertainen. Myös Tiiranojan, Lähtelänojan ja
Hyypiänmäenojan fosfaattifosforin määrä lisääntyi
havaintokertojen välillä. Rantalanojassa ei sen
sijaan tapahtunut muutoksia. Ammoniumtyppeä
oli eniten Puokanojassa, erityisesti toisella havaintokerralla.
Melko paljon ammoniumtyppeä
oli myös Hyypiänmäenojassa ja Lähtelänojassa,
kun taas Tiiranojan ja Rantalanojan lukemat olivat
hyvin pieniä. Kuten fosfaattifosforin, myös
nitraattitypen määrä lähes nelinkertaistui Puokanojassa
havaintokertojen välillä. Hyypiänmäenojassa,
Lähtelänojassa ja Rantalanojassa nitraattityppeä
oli hieman vähemmän, eikä määrissä
tapahtunut muutoksia. Tiiranojassa nitraattityppeä
oli hyvin vähän. Nitriittitypen määrä väheni
Rantalanojassa suhteellisesti paljon mittausker-
61