Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nurmijärven seudun järvet<br />
Atte Kajander, Olli Nurmes ja Mika Sipura<br />
Johdanto<br />
Suomalaiset järvet jakaantuvat runsasravinteisiin<br />
(eutrofisiin), ruskeavetisiin (dystrofisiin) ja<br />
kirkasvetisiin (oligotrofisiin). Yleensä lievästi<br />
emäksisiä, sameita ja eliöstöltään yltäkylläisiä<br />
runsasravinteisia järviä on eniten Etelä- ja Lounais-Suomen<br />
tasaisilla savialueilla. Humuksen<br />
kahvinruskeaksi värjäämiä happamia järviä tavataan<br />
soisilla seuduilla, ja karuja kirkasvetisiä järviä<br />
Etelä-Suomen harju- ja moreeniharjanteilla,<br />
ja Tunturi-Lapissa.<br />
Vaikka Nurmijärven kunnan alueella ja sen läheisyydessä<br />
on vain kourallinen varsin pieniä järviä,<br />
ne edustavat monipuolisesti kaikkia edellä mainittuja<br />
pääjärvityyppejä. Tämä tarjoaa erinomaisen<br />
mahdollisuuden havainnollistaa varsinaisen<br />
tutkimuskohteemme, Nurmijärven Valkjärven,<br />
luonteenomaisimpia piirteitä suhteuttamalla tämän<br />
veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet<br />
alueen muiden järvien vastaaviin.<br />
Tässä tutkimuksessa mittasimme vedenlaadun<br />
perusmuuttujia neljästä nurmijärveläisestä, ja<br />
kahdesta hieman Hyvinkään puolelle jäävästä<br />
järvestä kahdesti kevään 2014 aikana (Kuva 2).<br />
Järvistä Valkjärvi (1) on ainoa luontaisesti rehevä<br />
järvi, ja ainoa jonka valuma-alueella on maataloutta.<br />
Toista ääripäätä edustaa kirkasvetisyydestään<br />
kuuluisa Sääksi (3), ja kolmatta puhdaspiirteinen<br />
suolampi Matkunlammi (6). Vaaksi (2),<br />
Länsi-Herunen (4) ja Märkiö (5) ovat puolestaan<br />
järviä, joiden vedessä voi valuma-alueen geologian<br />
ja kasvillisuuden perusteella olettaa olevan<br />
sekä kirkasvetisen että humusjärven piirteitä.<br />
Tutkitut järvet<br />
1. Valkjärvi sijaitsee eteläisen Nurmijärven<br />
alavalla savikkoalueella, Klaukkalan taajaman<br />
tuntumassa. Sen pinta-ala on 152,2 hehtaaria,<br />
tilavuus 10 948 000 kuutiometriä, keskisyvyys<br />
7,19 metriä, syvin kohta 12,3 metriä ja pinnan<br />
keskikorkeus merenpinnasta 32,8 metriä (Ympäristöhallinnon<br />
Hertta-tietokanta). Valkjärven<br />
809 hehtaarin valuma-alueesta 22 % on peltoa,<br />
ja kaikki merkittävimmät järveen laskevat purot<br />
virtaavat peltojen halki, joten maatalous on<br />
potentiaalinen ulkoisen kuormituksen lähde<br />
(Hagman 2009). Vesi poistuu Valkjärvestä Luhtajokeen,<br />
ja edelleen Vantaanjoen kautta Suomenlahteen<br />
järven poispäästä lähtevän, padolla<br />
säännöstellyn laskujoen kautta. Veden keskiviipymäksi<br />
on arvioitu peräti 5,8 vuotta (Metsänen<br />
2006). Valkjärven vedelle on tyypillistä saven aiheuttama<br />
vaalean harmaa, kasvillisuuden vihertämä,<br />
hieman turkoosiin vivahtava väri.<br />
Rantaviivaa Valkjärvellä on 8,03 kilometriä. Ranta<br />
on pohjoisinta osaa lukuun ottamatta melko<br />
jyrkästi syvenevä, minkä seurauksena vesikasvillisuusvyöhykkeet<br />
ovat runsasravinteiselle järvelle<br />
epätyypillisen kapeita. Vain järven pohjoispäässä<br />
on hieman laajempia kapea- ja leveälehtiosmankäämin,<br />
sarjarimmen ja järviruo’on muodostamia<br />
ilmaversoisvyöhykkeitä (Kuva 11). Etenkin<br />
järven itäreunalla asutus ja loma-asutus hallitsevat<br />
rantamaisemaa.<br />
2. Vaaksi eli Vaaksinjärvi on huomattavasti Valkjärveä<br />
pienempi (pinta-ala 47,45 ha), mutta<br />
syvempi (syvin kohta 22,1 m) järvi Röykän taa-<br />
5
Change language