Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 50. Bakteeritiheyksien mittaamiseen käytetyt 3M Petrifilm alustat. Vasemmalla heterotrofisten<br />
aerobisten bakteerien kokonaismäärän laskemiseen sopiva alusta. Pesäkkeet näkyvät punaisina<br />
pisteinä. Keskellä enterobakteereille spesifi alusta, jossa enterobakteerit erottuvat kaasukuplan muodostaneina<br />
punaisina pisteinä (tässä tapauksessa 5 yksilöä / ml). Oikealla koliformeille spesifi alusta,<br />
jolla ei tässä tapauksessa ole yhtään koliformipesäkettä. Eschericia coli näkyisi tällä alustalla sinisenä<br />
kaasua muodostaneena pisteenä, ja muut koliformit punaisina kaasua muodostaneina pisteinä.<br />
se virtaa pellon reunaa, saaden vettä pienten suolaikkujen<br />
täplittämältä metsäiseltä mäeltä. Valkjärventien<br />
alitettuaan Hyypiänmäenoja virtaa<br />
meanderoiden maaperältään savisessa lehtomaisessa<br />
kuusikossa (Kuva 58), missä siihen yhtyy<br />
pienempiä puroja Hyypiänmäen suunnasta. Oja<br />
laskee lopulta Valkjärveen Saunalahden perukassa,<br />
pienessä tervaleppäviidassa (Kuva 57).<br />
3. Lähtelänoja on Valkjärveen laskevista putoista<br />
suurin virtaamaltaan ja valuma-alueeltaan (180<br />
ha). Oja pulppuaa esiin Klaukkalan tekonurmikentän<br />
alta, virtaa halki kesantona ja loppupäästään<br />
karjan laitumena olevan peltoalueen, sukeltaa<br />
sitten sekametsäalueelle, ja virtaa lopulta<br />
viimeiset sadat metrinsä hylätylle pellolle kasvaneessa<br />
koivikossa (Kuva 59). Huomattava osa<br />
Lähtelänojan yläjuoksusta on asutusaluetta, joten<br />
suuri osa ojan valumasta lienee hulevettä. Pajunen<br />
(2010) arvioi Lähtelänojan valuma-alueesta<br />
38 % olevan taajama-aluetta, 36 % peltoa ja 26<br />
% metsää. Valuma-alue tulee muuttumaan lähiaikoina<br />
voimakkaasti, sillä ojan pohjoispuolelle<br />
on parhaillaan rakenteilla Pikimetsän asutusalue,<br />
ja Nurmijärven kunnanvaltuusto on vastikään<br />
hyväksynyt myös Lähtelänojan yläjuoksun,<br />
tekonurmikentän ja kuplahallin pohjois- ja<br />
koillispuolen ns. Ali-Tilkan asemakaavan. Tälle<br />
alueelle on kaavailtu valmistuvan asuntoja jopa<br />
tuhannelle klaukkalalaiselle.<br />
4. Tiiranoja näyttää näytteenottokohdassa puroistamme<br />
pienimmältä, mutta valuma-alueeltaan<br />
(27 ha) se on selvästi Rantalanojaa suurempi.<br />
Tiiranojan vedet virtaavat puroon pohjoisesta<br />
Pitkäkallion alueelta ja etelästä Järvihaan teollisuusalueelta<br />
ja metsistä. Pääosan matkastaan<br />
Tiiranoja taittaa kesantopellon keskellä, kiiltopajujen<br />
varjostamana, ja laskee lopulta huomaamattomasti<br />
Tielahteen Tiiran uimarannan<br />
reunalla (Kuva 53). Pajusen (2010) mukaan Tiiranojan<br />
valuma-alueesta 54 % on metsää, 20 %<br />
peltoa ja 22 % tiheää asutusta. Jäljelle jäävä 4 %<br />
on pajusen arvioissa mm. uimaranta-aluetta.<br />
5. Rantalanoja on puroistamme lyhyin, ja valuma-alueeltaan<br />
(8 ha) pienin. Se saa alkunsa<br />
Klaukkalantie tienvarsiojista ja omakotitalojen<br />
pihoista. Puro virtaa kauniissa notkossa kasvillisuuden<br />
joukossa (Kuva 56), kunnes syöksyy<br />
jyrkemmin kuusikkoiseen raviiniin, saa lisää<br />
vettä muutamasta sivupurosta, ja laskee rytei-<br />
57