14.01.2015 Views

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Kuva 50. Bakteeritiheyksien mittaamiseen käytetyt 3M Petrifilm alustat. Vasemmalla heterotrofisten<br />

aerobisten bakteerien kokonaismäärän laskemiseen sopiva alusta. Pesäkkeet näkyvät punaisina<br />

pisteinä. Keskellä enterobakteereille spesifi alusta, jossa enterobakteerit erottuvat kaasukuplan muodostaneina<br />

punaisina pisteinä (tässä tapauksessa 5 yksilöä / ml). Oikealla koliformeille spesifi alusta,<br />

jolla ei tässä tapauksessa ole yhtään koliformipesäkettä. Eschericia coli näkyisi tällä alustalla sinisenä<br />

kaasua muodostaneena pisteenä, ja muut koliformit punaisina kaasua muodostaneina pisteinä.<br />

se virtaa pellon reunaa, saaden vettä pienten suolaikkujen<br />

täplittämältä metsäiseltä mäeltä. Valkjärventien<br />

alitettuaan Hyypiänmäenoja virtaa<br />

meanderoiden maaperältään savisessa lehtomaisessa<br />

kuusikossa (Kuva 58), missä siihen yhtyy<br />

pienempiä puroja Hyypiänmäen suunnasta. Oja<br />

laskee lopulta Valkjärveen Saunalahden perukassa,<br />

pienessä tervaleppäviidassa (Kuva 57).<br />

3. Lähtelänoja on Valkjärveen laskevista putoista<br />

suurin virtaamaltaan ja valuma-alueeltaan (180<br />

ha). Oja pulppuaa esiin Klaukkalan tekonurmikentän<br />

alta, virtaa halki kesantona ja loppupäästään<br />

karjan laitumena olevan peltoalueen, sukeltaa<br />

sitten sekametsäalueelle, ja virtaa lopulta<br />

viimeiset sadat metrinsä hylätylle pellolle kasvaneessa<br />

koivikossa (Kuva 59). Huomattava osa<br />

Lähtelänojan yläjuoksusta on asutusaluetta, joten<br />

suuri osa ojan valumasta lienee hulevettä. Pajunen<br />

(2010) arvioi Lähtelänojan valuma-alueesta<br />

38 % olevan taajama-aluetta, 36 % peltoa ja 26<br />

% metsää. Valuma-alue tulee muuttumaan lähiaikoina<br />

voimakkaasti, sillä ojan pohjoispuolelle<br />

on parhaillaan rakenteilla Pikimetsän asutusalue,<br />

ja Nurmijärven kunnanvaltuusto on vastikään<br />

hyväksynyt myös Lähtelänojan yläjuoksun,<br />

tekonurmikentän ja kuplahallin pohjois- ja<br />

koillispuolen ns. Ali-Tilkan asemakaavan. Tälle<br />

alueelle on kaavailtu valmistuvan asuntoja jopa<br />

tuhannelle klaukkalalaiselle.<br />

4. Tiiranoja näyttää näytteenottokohdassa puroistamme<br />

pienimmältä, mutta valuma-alueeltaan<br />

(27 ha) se on selvästi Rantalanojaa suurempi.<br />

Tiiranojan vedet virtaavat puroon pohjoisesta<br />

Pitkäkallion alueelta ja etelästä Järvihaan teollisuusalueelta<br />

ja metsistä. Pääosan matkastaan<br />

Tiiranoja taittaa kesantopellon keskellä, kiiltopajujen<br />

varjostamana, ja laskee lopulta huomaamattomasti<br />

Tielahteen Tiiran uimarannan<br />

reunalla (Kuva 53). Pajusen (2010) mukaan Tiiranojan<br />

valuma-alueesta 54 % on metsää, 20 %<br />

peltoa ja 22 % tiheää asutusta. Jäljelle jäävä 4 %<br />

on pajusen arvioissa mm. uimaranta-aluetta.<br />

5. Rantalanoja on puroistamme lyhyin, ja valuma-alueeltaan<br />

(8 ha) pienin. Se saa alkunsa<br />

Klaukkalantie tienvarsiojista ja omakotitalojen<br />

pihoista. Puro virtaa kauniissa notkossa kasvillisuuden<br />

joukossa (Kuva 56), kunnes syöksyy<br />

jyrkemmin kuusikkoiseen raviiniin, saa lisää<br />

vettä muutamasta sivupurosta, ja laskee rytei-<br />

57

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!