Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Valkjärveen laskevat purot<br />
Tomi Ahtola, Ville Salmela,<br />
Vertti Vesanto ja Mika Sipura<br />
Johdanto<br />
Valkjärven ravinteisuuden, erityisesti levien kasvulle<br />
tärkeän fosforin määrän lisääntyminen,<br />
ja siitä seuraava levien biomassan kasvu saa alkunsa<br />
kahdesta lähteestä: sisäisestä ja ulkoisesta<br />
kuormituksesta. Sisäinen kuormitus tarkoittaa<br />
vesistön pohjalle kertyneiden ravinteiden liukenemista<br />
veteen, jota fosforin tapauksessa tapahtuu<br />
eniten liuenneen hapen määrän ollessa<br />
vähäinen (Bertoni 2011). Fosforin sisäistä kuormitusta<br />
voidaan näin ollen vähentää parantamalla<br />
pohjan happitilannetta esimerkiksi hoitokalastamalla,<br />
hapettamalla alusvettä, tai saostamalla<br />
fosforia kemiallisesti (Sarvilinna & Sammalkorpi<br />
2010). Ulkoinen kuormitus puolestaan tarkoittaa<br />
valuma-alueelta vesistöön lähinnä jokien, purojen<br />
ja vajoveden mukana tulevia ravinteita.<br />
Lappalainen ja Väisänen Vesi-Eko Oy:stä ovat<br />
Pajusen (2010) mukaan arvioineet Valkjärven<br />
sisäiseksi kuormituksen osuudeksi jopa 90 % kokonaiskuormituksesta.<br />
Sisäinen fosforikuormitus<br />
olisi tällä perusteella peräti 3 690 kg fosforia<br />
ja 15 800 kg typpeä vuodessa. Hagman (2009)<br />
kuitenkin siteeraa Heikkilän vuonna 2008 kirjoittamaa<br />
julkaisematonta Valkjärven pohjasedimenttitutkimusta,<br />
jossa järven pohjasedimentin<br />
fosforipitoisuus on melko pieni (ylimmässä 20<br />
cm:n kerroksessa 1-1,6 mg/g kuivapainoa, ja sen<br />
alapuolella 1 mg/g) verrattuna pintaveden pitoisuuksiin,<br />
ja epäilee Valkjärven savipohjan varastoivan<br />
ravinteita tehottomasti.<br />
Vollenweiderin mallia käyttäen Hagman (2009)<br />
arvioi ulkoisen kuormituksen ylittävän selvästi<br />
sietokyvyn rajan. Hän arvioi Valkjärveen tulleen<br />
vuoden 2008 aikana 664 kg fosforia ja 5 700 kg<br />
typpeä, mikä on valuma-aluehehtaaria kohden<br />
vain hieman vähemmän kuin laajemmalti peltojen<br />
ympäröimässä Tuusulanjärvessä. Vahtera ym.<br />
(2009) arvioivat kolmen suurimman Valkjärveen<br />
virtaavan puron (Lähtelänoja, Järvenpään<br />
pelto-oja ja Hyypiänmäenoja) tuoneen vuoden<br />
mittaisen tutkimusjaksonsa aikana (2008-2009)<br />
Valkjärveen 343 kg fosforia ja 3 200 kg typpeä.<br />
Kokonaisfosforista 197 kg (1,1 kg/ha) tuli Lähtelänojasta,<br />
83 kg (0,9 kg/ha) Hyypiänmäenojasta<br />
ja 73 kg (0,7 kg/ha) Järvenpään pelto-ojasta. Jos<br />
koko Valkjärven valuma-alueelta järveen tulevat<br />
ravinnemäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin<br />
näissä kolmessa purossa, päädytään lukuihin 734<br />
kg fosforia, 6 855 kg typpeä ja 460 000 kg kiintoainetta<br />
vuodessa. Nämä luvut ovat selvästi suuremmat<br />
kuin Hagmanin (2009) esittämät. Valkjärven<br />
veden viipymä on myös arvioitu hyvin pitkäksi,<br />
peräti 5,8 vuodeksi (Metsänen 2006). Jos järven<br />
veden viipymä on lyhyt, ulkoisen kuormituksen<br />
tuomilla ravinteilla on vähemmän merkitystä,<br />
koska ne poistuvat järvestä nopeasti.<br />
Tutkittuaan Valkjärveen virtaavia puroja intensiivisesti<br />
vuoden ajan Vahtera ym. (2009) ja Pajunen<br />
(2010) päätyvät ehdottamaan Valkjärven<br />
tilan parantamiseksi ojauomien kunnostamista<br />
helposti sortuvien savipenkkojen eroosion torjumiseksi,<br />
maanviljelystekniikoiden parantamista<br />
(mm. suojavyöhykkeitä), haja-asutuksen ja eläintilojen<br />
jätevesiratkaisujen kehittämistä ja hulevesien<br />
käsittelyä ennen niiden päästämistä vesistöihin.<br />
Kosteikkojen rakentamista valuma-alueelle<br />
Pajunen (2010) ei sen sijaan pidä kannattavana.<br />
53
Change language