Valkjarvi2014

savipohjalla kasvavalle metsäalueelle Harjulassa
(Kuva 36), sen väri oli muuttunut ruskeaksi, pH
oli noussut yli seitsemän, ja ravinteiden määrä
oli noussut. Tästä eteenpäin jokiveden yleispiirteet
eivät enää muuttuneet joen virratessa Nurmijärven
peltoalueiden läpi kohti Vantaanjokea.
Suurimmat muutokset havaintopisteiden 3 ja 10
välillä olivat sameuden lisääntyminen ja kiintoaineen
väheneminen, sekä hetkelliset piikit
typen määrässä Ojaniitun kohdalla ja koliformisten
bakteerien tiheydessä Toivolan kohdalla.
Sameuden lisääntyminen selittyy avoimien peltoalueiden
määrällä, ja kiintoaineen väheneminen
jokiuomien syvyyden kasvulla (kiintoaine
virtasi veden mukana lähellä pohjaa). Vastausta
vaille jää sen sijaan fekaalisten koliformien alkuperä
Toivolassa. Ennen Toivolan havaintopistettä
Luhtajokeen laskee Klaukkalan jätevedenpuhdistamon
poistoputki, mutta myös muita lähes 20
000 asukkaan Klaukkalan taajaman vesiä.
Yleisvaikutelmana aineistostamme Luhtajoki
näyttää hieman puhdistuvan Holman kohdalla,
Valkjärven vesien liityttyä siihen, tai ainakaan
vesi ei tässä likaannu lisää. Tämä voi johtua kaikkien
mitattujen muuttujien perusteella jokiveteen
nähden hyvin puhtaan järviveden laimentavasta
vaikutuksesta, mutta varmuutta tästä ei tämän
perusteella saa. Valkjärvestä poistui vettä säännöstelypadon
yli Luhtajokeen hyvin vähäisen
näköinen määrä joen virtaamaan nähden. Veden
suhteellinen puhtaus Holman kohdalla saattaa
liittyä myös uoman syvyyteen ja virtauksen hitauteen,
mikä voi aiheuttaa esimerkiksi pintaveden
suhteellisen kirkkauden. Tähän Valkjärven
mahdolliseen laimentavaan vaikutukseen perehdymme
tarkemmin vuoden 2015 tutkimuksissa.
Metsänen (2006) on esittänyt yhdeksi Valkjärven
hoitotoimenpiteeksi pohjan hapettoman veden
poisjohtamista putkella. Metsänen (2006) pitää
toteuttamista mahdollisena, mutta esim. Hagman
(2009) epäilee pohjan veden aiheuttavan
haittoja alajuoksulla Luhtajoelta Vantaanjoelle.
Meidän tulostemme perusteella näitä haittoja on
syytä epäillä. Ensinnäkin, aiemmassa tutkimuksessa
(Kuva 28) Valkjärven pohjan tuntumassa
olevan veden havaittiin olevan yhtä kirkasta tai
jopa kirkkaampaa kuin pintaveden. Tällä hetkellä
Valkjärvestä poistuu tämän tutkimuksen
perusteella selvästi jokivettä puhtaampaa vettä
säännöstelypadon yli pintavettä Luhtajokeen.
Emme ole mitanneet Valkjärven alusveden ravinnepitoisuuksia,
mutta veden sameuden perusteella
puolisen metriä keskisyvänteen pohjan
yläpuolelta putkea pitkin säännöstelypadon läpi
johdettava vesi ei aiheuttaisi muutoksia Luhtajoen
kuormituksessa. Valkjärvestä jokeen tuleva
vesi on joka tapauksessa jokivettä puhtaampaa, ja
vaikutus lähinnä laimentava, joskaan ei vähäisen
virtaaman takia välttämättä merkittävä.
Tuloksissa on syytä huomioida ainoata kenttätutkimuspäivää
edeltäneen vuorokauden sateisuus.
Jokiuomat olivat täynnä vettä, ja vesi oli heti virran
siirryttyä Salpausselän eteläpuolisille tasaisen
vaaleanruskeaa (katso esimerkiksi kuvat 36, 42 ja
44). Silmämääräisesti arvioituna havaintopaikkojen
veden laadussa olisi saattanut olla suurempia
eroja vähäsateisempina aikoina. Myös esimerkiksi
Kuhakoskesta nouseva mädäntyneen
orgaanisen aineksen haju on voimakkaampaa
silloin kun vettä on virrassa vähemmän. Pyrimme
Valkjärvi-projektimme myöhemmissä tutkimuksissa
selvittämään myös tätä vaihtelua.
Kuva 45. Kenttätyöpäivät olivat pitkiä, tämäkin
lauantai yli kahdeksantuntinen. Eteneminen tuntui
siltä kuin olisimme olleet löytöretkeilijöitä etsimässä
uusia maailmoja. Siksi halusimme ikuistaa
ryhmistä löytöretkeilijämäisiä pönötyskuvia.
Tässä jokiryhmä on löytänyt muinaista asutusta.
51