Valkjarvi2014

80
130
70
120
Näkösyvyys (cm)
60
50
40
30
20
10
Kiintoaine (mg/l)
110
100
90
80
70
0
120
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
60
700
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
100
600
Sameus (FTU)
80
60
40
Väri (mg Pl /l)
500
400
300
200
20
100
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Paikka
Paikka
Kuva 39. Näkösyvyysputkella (kuva 66) mitattu näkösyvyys, kiintoaineen määrä, sameus ja väri
jokivedessä kymmenessä havaintopisteessä ja Valkjärven säännöstelypadolla (sininen vaakaviiva).
Urttilankulmankin veden väriarvoksi yli 700 mg
Pl/l. Kaiken kaikkiaan väriarvot säilyivät odottamattoman
korkeina koko matkalla. Väri ei kuitenkaan
vähentänyt veden läpinäkyvyyttä, sillä
mittasimme suurimmat näkösyvyysarvot värikkäimmistä
vesistä. Harjulan jälkeen näkösyvyys
pysyi loppumatkan melko tasaisena, kirkastuttuaan
kuitenkin hieman Valkjärven ohituksen
jälkeen. Tästä kertovat myös sameusarvot. Kahden
ensimmäisen paikan veden sameus oli lähes
Valkjärven luokkaa, mutta alkoi matkan edessä
samentua tasaisesti, pois lukien näkösyvyydessäkin
havaittu hetkellinen kirkastuminen Holman
kohdalla. Kiintoainetta oli eniten virran alkupäässä,
Harjulassa lähes 130 mg/l. Valkjärven jälkeen
kiintoainemäärät putosivat Valkjärven tasolle,
nousten kuitenkin hieman Vantaanjoessa.
Kuvassa 40 on esitetty laboratoriossa mitatut
jokiveden ravinnepitoisuudet. Fosfaattifosforipitoisuudet
olivat kolmessa ensimmäisessä,
pääosin metsässä virtaavassa havaintopisteessä
hyvin pieniä, mutta nousivat selvästi Valkjärven
tasoa korkeammiksi joen saavuttua peltoalueille.
Toivolan ja Moottoritien havaintopisteissä pitoisuudet
laskivat väliaikaisesti. Korkein fosfaattifosforipitoisuus
mitattiin Vantaanjoella. Myös
nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtypen määrät
olivat yläjuoksulla vähäisiä, mutta saavuttivat
fosfaattifosforista poiketen huippunsa jo Ojaniitun
kohdalla. Typen määrä oli Matkunojan
ammoniumtyppeä lukuun ottamatta koko virtausmatkalla
vähintään kertaluokkaa Valkjärven
typpimääriä korkeampi. Magnesiumia oli sen sijaanValkjärveä
enemmän vain Aurinkorinteen ja
Kuhakosken kohdalla, ja kaliumiakin oli Valkjärveä
enemmän vain neljässä havaintopisteessä.
Matkunojassa sekä magnesiumia että kaliumia
oli hyvin vähän.
Kuvassa 41 on esitetty vesistä mitatut bakteerimäärät.
Heterotrofisia aerobisia oli Matkunojassa
vähemmän kuin Valkjärvessä, mutta bakteerimäärä
nousi nopeasti Ojaniittuun saakka. Siitä
46