14.01.2015 Views

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

80<br />

130<br />

70<br />

120<br />

Näkösyvyys (cm)<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

Kiintoaine (mg/l)<br />

110<br />

100<br />

90<br />

80<br />

70<br />

0<br />

120<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

60<br />

700<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

100<br />

600<br />

Sameus (FTU)<br />

80<br />

60<br />

40<br />

Väri (mg Pl /l)<br />

500<br />

400<br />

300<br />

200<br />

20<br />

100<br />

0<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

0<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

Paikka<br />

Paikka<br />

Kuva 39. Näkösyvyysputkella (kuva 66) mitattu näkösyvyys, kiintoaineen määrä, sameus ja väri<br />

jokivedessä kymmenessä havaintopisteessä ja Valkjärven säännöstelypadolla (sininen vaakaviiva).<br />

Urttilankulmankin veden väriarvoksi yli 700 mg<br />

Pl/l. Kaiken kaikkiaan väriarvot säilyivät odottamattoman<br />

korkeina koko matkalla. Väri ei kuitenkaan<br />

vähentänyt veden läpinäkyvyyttä, sillä<br />

mittasimme suurimmat näkösyvyysarvot värikkäimmistä<br />

vesistä. Harjulan jälkeen näkösyvyys<br />

pysyi loppumatkan melko tasaisena, kirkastuttuaan<br />

kuitenkin hieman Valkjärven ohituksen<br />

jälkeen. Tästä kertovat myös sameusarvot. Kahden<br />

ensimmäisen paikan veden sameus oli lähes<br />

Valkjärven luokkaa, mutta alkoi matkan edessä<br />

samentua tasaisesti, pois lukien näkösyvyydessäkin<br />

havaittu hetkellinen kirkastuminen Holman<br />

kohdalla. Kiintoainetta oli eniten virran alkupäässä,<br />

Harjulassa lähes 130 mg/l. Valkjärven jälkeen<br />

kiintoainemäärät putosivat Valkjärven tasolle,<br />

nousten kuitenkin hieman Vantaanjoessa.<br />

Kuvassa 40 on esitetty laboratoriossa mitatut<br />

jokiveden ravinnepitoisuudet. Fosfaattifosforipitoisuudet<br />

olivat kolmessa ensimmäisessä,<br />

pääosin metsässä virtaavassa havaintopisteessä<br />

hyvin pieniä, mutta nousivat selvästi Valkjärven<br />

tasoa korkeammiksi joen saavuttua peltoalueille.<br />

Toivolan ja Moottoritien havaintopisteissä pitoisuudet<br />

laskivat väliaikaisesti. Korkein fosfaattifosforipitoisuus<br />

mitattiin Vantaanjoella. Myös<br />

nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtypen määrät<br />

olivat yläjuoksulla vähäisiä, mutta saavuttivat<br />

fosfaattifosforista poiketen huippunsa jo Ojaniitun<br />

kohdalla. Typen määrä oli Matkunojan<br />

ammoniumtyppeä lukuun ottamatta koko virtausmatkalla<br />

vähintään kertaluokkaa Valkjärven<br />

typpimääriä korkeampi. Magnesiumia oli sen sijaanValkjärveä<br />

enemmän vain Aurinkorinteen ja<br />

Kuhakosken kohdalla, ja kaliumiakin oli Valkjärveä<br />

enemmän vain neljässä havaintopisteessä.<br />

Matkunojassa sekä magnesiumia että kaliumia<br />

oli hyvin vähän.<br />

Kuvassa 41 on esitetty vesistä mitatut bakteerimäärät.<br />

Heterotrofisia aerobisia oli Matkunojassa<br />

vähemmän kuin Valkjärvessä, mutta bakteerimäärä<br />

nousi nopeasti Ojaniittuun saakka. Siitä<br />

46

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!