14.01.2015 Views

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

12,0<br />

105<br />

O 2<br />

(mg/l)<br />

11,5<br />

11,0<br />

10,5<br />

O 2<br />

kyllästysprosentti<br />

100<br />

95<br />

90<br />

85<br />

10,0<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

120<br />

100<br />

80<br />

1400<br />

1200<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

ORP (mV)<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

Rauta (µg/l)<br />

1000<br />

800<br />

600<br />

400<br />

200<br />

0<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

0<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />

Paikka<br />

Paikka<br />

Kuva 38. Hapen määrä vedessä, hapen kyllästysaste, redox-potentiaali ja veden rautapitoisuus jokivedessä<br />

kymmenessä havaintopisteessä ja Valkjärven säännöstelypadolla (sininen vaakaviiva).<br />

Tulokset<br />

Pilvistä kenttäpäiväämme edeltävä perjantai oli<br />

koko Valkjärvi-projektin tutkimusjakson (21.4.-<br />

22.11.) toiseksi sateisin (22 mm/vrk). Todennäköisesti<br />

tämä vaikutti ratkaisevasti saamiimme<br />

tuloksiin. Jokiuomat olivat täynnä savisen ruskeaa<br />

vettä, ja vesi oli huomattavan kylmää verrattuna<br />

vaikkapa Valkjärven veteen (Kuva 37).<br />

Koska sadevesi on hapanta (tyypillisesti 5,6),<br />

suuri sademäärä vaikuttanee myös kuvassa 37<br />

esitettyihin yllättävän alhaisiin happamuusarvoihin.<br />

Matkunojan vesi oli väriltään humuksellisen<br />

ruskeaa, joten sen alhainen pH-arvo ei yllätä.<br />

Arvo nousi odotetusti siirryttäessä Nurmijärven<br />

savisille peltoaukeille, Harjulan kohdille, muttanousi<br />

sen jälkeen vain hieman.<br />

Kuvassa 37 esitetyt TDS ja johtokyky (sähkönjohtavuus)<br />

mittaavat samaa asiaa, veteen liuenneiden<br />

aineiden kokonaismäärää. Matkunojalla<br />

arvot olivat vielä Valkjärveä alhaisemmat, mutta<br />

nousivat Ojaniittuun mennessä lähtötilanteeseen<br />

nähden kolminkertaisiksi, ja laskivat vähitellen<br />

kohti Vantaanjokea. Matkunojaa lukuun ottamatta<br />

arvot olivat Valkjärveä korkeammat.<br />

Hapen määrä ja kyllästysaste olivat melko korkeita<br />

koko joen matkalla, kuitenkin alemmalla tasolla<br />

kuin Valkjärvessä. Odotetusti liuenneen hapen<br />

määrä oli korkeimmillaan Kuhakosken alla,<br />

ja alhaisimmillaan hitaasti virtaavassa Kyläjoessa<br />

Aurinkorinteen kohdalla. Hapetus-pelkistyspotentiaali<br />

(ORP) nousi tasaisesti Urttilankulmalta<br />

Vantaanjoelle. Raudan määrä vedessä sen sijaan<br />

laski jyrkästi humuspitoiselta Matkunojalta Harjulaan,<br />

ja pysyi tämän jälkeen melko tasaisena.<br />

Valkjärveen verrattuna jokiveden rautapitoisuus<br />

oli kuitenkin koko matkalla korkea (Kuva 38).<br />

Kuvassa 39 on esitetty veden väriin ja sameuteen<br />

liittyvät muuttujat. Odotetusti humuksisen<br />

Matkunojan väriarvo oli korkein, mutta yllättäen<br />

mittasimme maastossa kirkkaalta näyttäneen<br />

45

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!