Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12,0<br />
105<br />
O 2<br />
(mg/l)<br />
11,5<br />
11,0<br />
10,5<br />
O 2<br />
kyllästysprosentti<br />
100<br />
95<br />
90<br />
85<br />
10,0<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
120<br />
100<br />
80<br />
1400<br />
1200<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
ORP (mV)<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
Rauta (µg/l)<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
0<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
Paikka<br />
Paikka<br />
Kuva 38. Hapen määrä vedessä, hapen kyllästysaste, redox-potentiaali ja veden rautapitoisuus jokivedessä<br />
kymmenessä havaintopisteessä ja Valkjärven säännöstelypadolla (sininen vaakaviiva).<br />
Tulokset<br />
Pilvistä kenttäpäiväämme edeltävä perjantai oli<br />
koko Valkjärvi-projektin tutkimusjakson (21.4.-<br />
22.11.) toiseksi sateisin (22 mm/vrk). Todennäköisesti<br />
tämä vaikutti ratkaisevasti saamiimme<br />
tuloksiin. Jokiuomat olivat täynnä savisen ruskeaa<br />
vettä, ja vesi oli huomattavan kylmää verrattuna<br />
vaikkapa Valkjärven veteen (Kuva 37).<br />
Koska sadevesi on hapanta (tyypillisesti 5,6),<br />
suuri sademäärä vaikuttanee myös kuvassa 37<br />
esitettyihin yllättävän alhaisiin happamuusarvoihin.<br />
Matkunojan vesi oli väriltään humuksellisen<br />
ruskeaa, joten sen alhainen pH-arvo ei yllätä.<br />
Arvo nousi odotetusti siirryttäessä Nurmijärven<br />
savisille peltoaukeille, Harjulan kohdille, muttanousi<br />
sen jälkeen vain hieman.<br />
Kuvassa 37 esitetyt TDS ja johtokyky (sähkönjohtavuus)<br />
mittaavat samaa asiaa, veteen liuenneiden<br />
aineiden kokonaismäärää. Matkunojalla<br />
arvot olivat vielä Valkjärveä alhaisemmat, mutta<br />
nousivat Ojaniittuun mennessä lähtötilanteeseen<br />
nähden kolminkertaisiksi, ja laskivat vähitellen<br />
kohti Vantaanjokea. Matkunojaa lukuun ottamatta<br />
arvot olivat Valkjärveä korkeammat.<br />
Hapen määrä ja kyllästysaste olivat melko korkeita<br />
koko joen matkalla, kuitenkin alemmalla tasolla<br />
kuin Valkjärvessä. Odotetusti liuenneen hapen<br />
määrä oli korkeimmillaan Kuhakosken alla,<br />
ja alhaisimmillaan hitaasti virtaavassa Kyläjoessa<br />
Aurinkorinteen kohdalla. Hapetus-pelkistyspotentiaali<br />
(ORP) nousi tasaisesti Urttilankulmalta<br />
Vantaanjoelle. Raudan määrä vedessä sen sijaan<br />
laski jyrkästi humuspitoiselta Matkunojalta Harjulaan,<br />
ja pysyi tämän jälkeen melko tasaisena.<br />
Valkjärveen verrattuna jokiveden rautapitoisuus<br />
oli kuitenkin koko matkalla korkea (Kuva 38).<br />
Kuvassa 39 on esitetty veden väriin ja sameuteen<br />
liittyvät muuttujat. Odotetusti humuksisen<br />
Matkunojan väriarvo oli korkein, mutta yllättäen<br />
mittasimme maastossa kirkkaalta näyttäneen<br />
45