Valkjarvi2014

Recommendations

Info

Kuva 36. Yläkuvassa Sanna mittaa veden virtausnopeutta Harjulan talon kohdalla (havaintopiste 3) LabQuest II:n virtausnopeusanturilla. Veden virtauden vaihtelun vuoksi keskimmäärisen lukeman saamiseen kului aikaa. Alakuvassa Daniella odottaa LabQuest II:n optisen happianturin (ODO- BTA) lukeman tasoittumista biologisen hapenkulutuksen lähtötasoja mitatessaan. 43
10 8,0 8 7,5 Lämpötila (°C) 6 4 pH 7,0 6,5 6,0 2 5,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 5,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 100 25 TDS (ppm) 80 60 40 20 Johtokyky (mS/m) 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Paikka Paikka Kuva 37. Veden lämpötila, pH, TDS ja sähkönjohtavuus kymmenessä havaintopisteessä, ja Valkjärven säännöstelypadolla (sininen vaaviiva). TDS ja sähkönjohtavuus mittaavat käytännössä samaa asiaa, joten käyrien väliset erot johtuvat mittaushetken ajallisesta vaihtelusta. virtaamat saattoivat olla kenttätyöpäivänä suurimmillaan vuoden 2014 kevätpuoliskon aikana. Vesi havaintopisteeltä 3 alaspäin näytti tuona pilvisenä keväisenä lauantaina kermakahvilta, kun se myöhemmin keväällä oli lähinnä maitokahvia - kitsaasti annostellulla rasvattomalla maidolla. Maastossa mittasimme veden virtausnopeuden Vernier LabQuest2:n virtausmittarilla (FLO- BTA; kuva 0), ja uoman leveyden Trotec BD15 -lasermittarilla. Lämpötilan, pH:n, hapen määrän (mg/l ja kyllästysprosentti), ja redox-potentiaalin (ORP) mittasimme 10 cm:n syvyydeltä polarografisella happianturilla varustetulla YSI Professional Plus -mittarilla. Sähkönjohtavuuden ja TDS:n (Total Dissolved Solids) mittaamiseen käytimme Aquashock Water Purity Kit -mittaria. Lisäksi otimme äyskärillä muoviämpäriin noin kahdeksan litraa pintavettä 0-5 cm:n syvyydeltä varoen häiritsemästä pohjasedimenttejä. Laboratoriossa mittasimme kiintoaineen määrän suodattamalla kaksi litraa vettä +80 °C lämpötilassa kuivatun ja 0,001 gramman tarkkuudella punnitun kahvinsuodatinpaperin läpi, ja punnitsemalla suodatinpaperi vuorokauden uudelleenkuivatuksen jälkeen (Kuva 49). Näkösyvyyden määritimme näkösyvyysputkella, joka on kuvattu ja arvioitu tarkemmin luvussa VI. Veden sameuden ja värin, sekä raudan, magnesiumin, kaliumin, kokonaisfosforin, ammoniumtypen, nitraattitypen ja nitriittitypen määrittämiseen käytimme YSI 9300 -fotometria reagensseineen. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7) mittasimme pitämällä jokivettä seitsemän vuorokauden ajan tiiviisti suljetuissa muovipulloissa, ja mittaamalla Vernier Labquest2:n optisella happianturilla (ODO-BTA) hapen määrän ennen ja jälkeen inkuboinnin. Tämä menetelmä sisältää organismien soluhengitykseen kuluvan hapen lisäksi myös mm. nitrifikaatiossa käytetyn hapen (ns. eiatu), mutta pidämme sitä silti kohtuullisena mikrobitoiminnan mittarina. Aerobisten heterotrofisten bakteerien, enterobakteerien, koliformien ja Escherichia colin määrät laskimme 3M Petrifilm alustoilla (AQHC, AQEB ja AQCC). 44
Page 1 and 2: Arkadian yhteislyseon Valkjärvi 20
Page 3 and 4: Tämän julkaisun kuvituksen on teh
Page 5 and 6: Kuva 1. Matkunlammin suorantaa 4
Page 7 and 8: 3. Sääksi eli Sääksjärvi on ki
Page 9 and 10: Kuva 4. Yläkuvassa Secchi-levy upp
Page 11 and 12: 20 8 24.4.2014 22.5.2014 Lämpötil
Page 13 and 14: 45000 9000 40000 8000 Magnesium (µ
Page 15 and 16: Kuva 9. Mittausten jälkeen Atte ot
Page 17 and 18: Kuva 12. Valkjärven kahdet kasvot.
Page 19 and 20: Kuva 14. Soutumatka kohti mittausas
Page 21 and 22: pohjan veden ollessa viileämpää
Page 23 and 24: Kuva 18. Ylemmässä kuvassa YSI Pr
Page 25 and 26: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 27 and 28: O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) Et
Page 29 and 30: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 31 and 32: Kuva 25. Näytteenottoa Valkjärven
Page 33 and 34: Kuva 26. Kenttätöiden tärkeimmä
Page 35 and 36: 0 0 0 Etäisyys pinnasta (m) -2 -4
Page 37 and 38: BOD7 (mg) 6 5 4 3 2 1 1,0 a) b) BOD
Page 39 and 40: Kuva 32. Kenttätöissä on usein l
Page 41 and 42: Kuva 33. Seuraamamme veden kulkurei
Page 43: Kuva 35. Yläkuvassa Julia mittaa v
Page 47 and 48: 80 130 70 120 Näkösyvyys (cm) 60
Page 49 and 50: Heterotrofisia bakteereja / ml 2200
Page 51 and 52: Kuva 44. Yläkuvassa Julia haasteen
Page 53 and 54: Kuva 46. Puroryhmä on ylittänyt i
Page 55 and 56: Tämän tutkimuksen päämäärän
Page 57 and 58: Kuva 49. Yläkuvassa Vertti ja Vill
Page 59 and 60: kön keskellä Tiiranojaa vuolaamma
Page 61 and 62: Sameus (FTU) 100 80 60 40 20 Väri
Page 63 and 64: Heterotrofiset bakteerit / ml 2000
Page 65 and 66: Kuva 56. Yläkuvassa tienvarsiojist
Page 67 and 68: Kuva 58. Yläkuvassa Hyypiänmäeno
Page 69 and 70: Kuva 60. Ryhmä on päättänyt ken
Page 71 and 72: Kuva 61. Lähtelänoja (sininen vii
Page 73 and 74: Kuva 64. Ylemmässä kuvassa Maria,
Page 75 and 76: Kuva 66. Yläkuvassa Lähtelänojan
Page 77 and 78: Kuva 68. Yläkuvassa Elias, Maria j
Page 79 and 80: 20 250 Lämpötila (°C) 15 10 5 TD
Page 81 and 82: Käytettyjen menetelmien arviointi
Page 83 and 84: Kuva 73. Lähtelänoja ei ole kuiva
Page 85 and 86: Kuva 76. Anni ja Arttu pesemässä
Page 87 and 88: faunassa saattavat kieliä esimerki
Page 89 and 90: Kuva 80. Yläkuvassa Anni ja Arttu
Page 91 and 92: Taulukko 6. Keskeisimpien pohjaelä
Page 93 and 94: eihin, kuljetimme ämpärit rantaan
Page 95 and 96:
11 yksilöä, vain kaikkein syvimmi
Page 97 and 98:
Kuva 84. Lähtelänlahden sinisorsa
Page 99 and 100:
Kuva 86. Ylemmässä kuvassa Juho j
Page 101 and 102:
Shannon-Wienerin diversiteetti-inde
Page 103 and 104:
Kuva 89. Valkjärvellä kesän aika
Page 105 and 106:
Kuva 92. Yläkuvassa Lähtelänrann
Page 107 and 108:
Lähteet Bertoni, Roberto 2011: Lim
Page 109:
Kuva 95. Valkjärvi jäätyi jouluy
show all

Valkjarvi2014

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?