Veden matkassa halki Nurmijärven Daniella Haaga, Julia Jokela, Sanna Lindfors ja Mika Sipura Johdanto Valkjärvi kerää vetensä noin 8,1 neliökilometrin maa-alueelta, säilyttää sitä keskimäärin 5,8 vuotta, minkä jälkeen vesi joko haihtuu ilmaan tai luisuu säännöstelypadon yli Luhtajokeen. Ennen Valkjärveä Luhtajoen virtaama on kertynyt pienistä puroista Salpausselän eteläreunan männiköiltä, rehevämpien savikkoalueen kuusikoista, pelloilta, pihoista ja taajamista. Matkan varrella veden mukaan on tarttunut liuenneita kemikaaleja, ja virtaaman mukaan irronnutta kiintoainesta. Samaan aikaan kiintoainesta on sedimentoitunut virtaaman hidastuttua pohjaan, eliöt ovat käyttäneet veteen liuenneita aineita ja tuottaneet siihen uusia, ja vesi on laimentunut, tiivistynyt tai jopa saastunut yhä uusien sivu-uomien liityttyä joeksi kasvavaan puroon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli seurata veden laadun muutoksia yhtenä keväisenä päivänä latvavesiltä Vantaanjoelle, ja selvittää Valkjärvestä valuvan veden osuutta jokiveden muutoksissa. Valkjärvellä on maineensa rehevänä ja pahoinvoivana järvenä, ja sen hapettomia ja kuonaisimpia pohjavesiä on suunniteltu johdettavan putkea pitkin Luhtajokeen (Metsälä 2006), mutta mikä on Valkjärven merkitys Vantaanjokea pitkin Itämereen valuvan veden laadulle tällä hetkellä Veden matka alkaa Matkunsuolta ja sen länsipuoliselta soistuneelta metsäalueelta vetensä ammentavalta Matkunojalta (1). Virrattuaan Rajamäen taajaman itäpuolitse, ja tehdasalueen halki, ja saatuaan lisää vettä muun muassa Rajamäen taajamasta saapuvasta purosta, vesi jatkaa kulkuaan meanderoivassa uomassa metsäalueella Urttilankulman länsipuolelle (2). Yhdistyttyään useampien uomien kanssa metsäalueella (3) vesi saapui laajemmille peltoalueille Ojaniitun talon kohdalla (4), ja sai lisävettä alavilta peltoalueilta. Nurmijärven Kirkonkylään saavuttuaan uomaa aletaan kutsua Kyläjoeksi (5). Kyläjoki virtaa kuivatun Nurmijärven entisen pohjan peltoalueiden halki, ja muuttuu Luhtajoeksi, joka mutkittelee Hongisojan peltoalueiden läpi, kunnes syöksyy kuohuvana puhkaistun kallion läpi alas Kuhakoskena (6). Kuhakosken jälkeen Luhtajoki (7) saa lisää vettä Valkjärvestä (11), ja lähtee virtaamaan etelään, kohti Klaukkalan taajamaa. Klaukkalassa uoma saa lisää vettä useista pienemmistä uomista, näiden joukossa Klaukkalan jätevedenpuhdistamon laskuoja. Toivolan (8) pohjoispuolella joki suuntaa kaakkoon, ja kääntyy etelään yhdistyäkseen Luhtaanmäen kohdalla Lepsämäjoen vesien kanssa Luhtaanmäenjoeksi (9). Vain muutaman kilometrin päässä tästä, Keimolan pohjoispuolella, Luhtaanmäenjoki laskee vetensä Vantaanjokeen, ja saa pian vauhtia Königstedtin kartanon alapuolisesta koskesta (10). Menetelmät Kiersimme tutkimuspisteet 10.5.2014 klo 10-16 veden mukana alavirtaan edeten, ja poimimme matkan varrella ylimääräiseksi havaintopaikaksi Valkjärven säännöstelypadon luusuan. Tutkimus edustaa siten vain yhtä hetkellistä tilannetta. Edellinen vuorokausi sattui olemaan kevätkauden runsassateisin (Kuva 17), ja koska lumipeite oli läpi talven ohut, eikä varsinaisesta lumensulamiskaudesta voida puhua, tutkiemme virtojen 39
Kuva 33. Seuraamamme veden kulkureitti ja havaintopaikat sen varrella. Paikkojen nimet, sijainti koordinaatein, uoman leveys ja virtausnopeus on esitetty taulukossa 2. Katso Vantaanjoen vesistön piirteistä, kemiallis-biologista ominaisuuksista, ja nykytilasta tarkemmin Vahtera ym. (2014) 40
Change language