Valkjarvi2014

Recommendations

Info

iologinen hapenkulutus olivat korkeimmillaan näissä syvyyksissä. Kun poikkeavat kuraiset pohjanäytteet poistetaan aineistosta, logaritmisesti muunnettu bakteeritiheys ja absorbanssi selittävät lineaarisessa pienimmän neliösumman regressiomallissa 87,5 % (R 2 ) biologisen hapenkulutuksen vaihtelusta (F 2,49 = 171,5, p < 0,001). Näistä bakteeritiheys (t = 17,6, p < 0,001) selittää vaihtelua absorbanssia (t = 4,7, p < 0,001) paremmin (Kuva 30). Johtopäätökset Pystyimme osoittamaan neljän havaintokerran aineistollamme että: 1) bakteereille sopivan orgaanisen materiaalin määrän vertikaaliprofiili vaihtelee Valkjärvessä suuresti, 2) heterotrofisten bakteerien tiheydet vaihtelevat havaintokerroittain veden sameuden mukana ja 3) biologinen hapenkulutus on yleensä suurinta pohjasta otetussa näytteessä, mutta usein yhtä korkealla, tai korkeammalla tasolla muualla vesipatsaassa. Aineistosta nousee esiin erityisesti männyn siitepölyn aiheuttamat muutoksen veden laadussa. Toisella havaintokerralla siitepöly oli jo osittain hajonnutta ja vettynyttä niin, että oli alkanut upota. Aineistosta näkyy selvästi, että siitepölyä riitti tasaisesti neljän metrin paksuudelta, mutta tämän alla vesi oli kirkasta. Bakteerien hajottaessa siitepölyä pintavedessä, vesi sai biologisen hapenkulutuksen perusteella jopa hieman jätevesimäisiä piirteitä, ja menetti happea. Valitettavasti emme pystyneet keräämään aikasarjaa tämän jälkeisistä tapahtumista: ehtivätkö bakteerit hajottaa siitepölyn ennen kuin se ehti pohjaan Pohjasta otetut näytteet olivat luonnollisesti huomattavan sameita, mutta tämä johtui lähinnä savesta. Bakteeritiheydet ja biologinen hapenkulutus eivät sen sijaan olleet pohjassa erityisen korkeita. Happea kuluttuva bakteeritoiminta ei siksi näiden tulosten perusteella näytä keskittyvän Valkjärvellä erityisesti pohjaan. Huomionarvoista aineistossa on myös Valkjärven veden sameuden tasaisyys suhteessa syvyyteen, ja savipohjan päällä olevan veden kirkkaus. Peräti kolmella havaintokerralla neljästä muutama kymmenen senttimetriä pohjan yläpuolella oleva vesi oli jopa kirkkaampaa kuin pintavesi. Kuva 31. Lintulaskenta-aamuna 24.5. Valkjärvi näytti erikoiselta. Männyn siitepöly oli paakkuuntunut isommiksi hiutaleiksi, jotka alkoivat hiljalleen upota kohti syvyyksiä. Särkikalat hyppelivät pinnassa, mikä sai veden pinnan näyttämään kiehuvalta puurolta. Kuten seuraavana päivänä otetuista vesinäytteistä nähdään, Valkjärven pohjan bakteeritoiminta oli tuolloin pintaan verrattuna vähäistä. 37
Kuva 32. Kenttätöissä on usein liian hauskaa. Tässä kuvaaja on pyytänyt ryhmää poseeraamaan vakavana, entisaikojen tutkimusmatkailijoiden tapaan. Vasemmalla haudanvakavana Sanna, keskellä peruslukemilla Julia ja oikealla tosikkona Daniella. 38
Page 1 and 2: Arkadian yhteislyseon Valkjärvi 20
Page 3 and 4: Tämän julkaisun kuvituksen on teh
Page 5 and 6: Kuva 1. Matkunlammin suorantaa 4
Page 7 and 8: 3. Sääksi eli Sääksjärvi on ki
Page 9 and 10: Kuva 4. Yläkuvassa Secchi-levy upp
Page 11 and 12: 20 8 24.4.2014 22.5.2014 Lämpötil
Page 13 and 14: 45000 9000 40000 8000 Magnesium (µ
Page 15 and 16: Kuva 9. Mittausten jälkeen Atte ot
Page 17 and 18: Kuva 12. Valkjärven kahdet kasvot.
Page 19 and 20: Kuva 14. Soutumatka kohti mittausas
Page 21 and 22: pohjan veden ollessa viileämpää
Page 23 and 24: Kuva 18. Ylemmässä kuvassa YSI Pr
Page 25 and 26: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 27 and 28: O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) Et
Page 29 and 30: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 31 and 32: Kuva 25. Näytteenottoa Valkjärven
Page 33 and 34: Kuva 26. Kenttätöiden tärkeimmä
Page 35 and 36: 0 0 0 Etäisyys pinnasta (m) -2 -4
Page 37: BOD7 (mg) 6 5 4 3 2 1 1,0 a) b) BOD
Page 41 and 42: Kuva 33. Seuraamamme veden kulkurei
Page 43 and 44: Kuva 35. Yläkuvassa Julia mittaa v
Page 45 and 46: 10 8,0 8 7,5 Lämpötila (°C) 6 4
Page 47 and 48: 80 130 70 120 Näkösyvyys (cm) 60
Page 49 and 50: Heterotrofisia bakteereja / ml 2200
Page 51 and 52: Kuva 44. Yläkuvassa Julia haasteen
Page 53 and 54: Kuva 46. Puroryhmä on ylittänyt i
Page 55 and 56: Tämän tutkimuksen päämäärän
Page 57 and 58: Kuva 49. Yläkuvassa Vertti ja Vill
Page 59 and 60: kön keskellä Tiiranojaa vuolaamma
Page 61 and 62: Sameus (FTU) 100 80 60 40 20 Väri
Page 63 and 64: Heterotrofiset bakteerit / ml 2000
Page 65 and 66: Kuva 56. Yläkuvassa tienvarsiojist
Page 67 and 68: Kuva 58. Yläkuvassa Hyypiänmäeno
Page 69 and 70: Kuva 60. Ryhmä on päättänyt ken
Page 71 and 72: Kuva 61. Lähtelänoja (sininen vii
Page 73 and 74: Kuva 64. Ylemmässä kuvassa Maria,
Page 75 and 76: Kuva 66. Yläkuvassa Lähtelänojan
Page 77 and 78: Kuva 68. Yläkuvassa Elias, Maria j
Page 79 and 80: 20 250 Lämpötila (°C) 15 10 5 TD
Page 81 and 82: Käytettyjen menetelmien arviointi
Page 83 and 84: Kuva 73. Lähtelänoja ei ole kuiva
Page 85 and 86: Kuva 76. Anni ja Arttu pesemässä
Page 87 and 88: faunassa saattavat kieliä esimerki
Page 89 and 90:
Kuva 80. Yläkuvassa Anni ja Arttu
Page 91 and 92:
Taulukko 6. Keskeisimpien pohjaelä
Page 93 and 94:
eihin, kuljetimme ämpärit rantaan
Page 95 and 96:
11 yksilöä, vain kaikkein syvimmi
Page 97 and 98:
Kuva 84. Lähtelänlahden sinisorsa
Page 99 and 100:
Kuva 86. Ylemmässä kuvassa Juho j
Page 101 and 102:
Shannon-Wienerin diversiteetti-inde
Page 103 and 104:
Kuva 89. Valkjärvellä kesän aika
Page 105 and 106:
Kuva 92. Yläkuvassa Lähtelänrann
Page 107 and 108:
Lähteet Bertoni, Roberto 2011: Lim
Page 109:
Kuva 95. Valkjärvi jäätyi jouluy
show all

Valkjarvi2014

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?