Valkjarvi2014

iologinen hapenkulutus olivat korkeimmillaan
näissä syvyyksissä.
Kun poikkeavat kuraiset pohjanäytteet poistetaan
aineistosta, logaritmisesti muunnettu bakteeritiheys
ja absorbanssi selittävät lineaarisessa
pienimmän neliösumman regressiomallissa 87,5
% (R 2 ) biologisen hapenkulutuksen vaihtelusta
(F 2,49
= 171,5, p < 0,001). Näistä bakteeritiheys (t
= 17,6, p < 0,001) selittää vaihtelua absorbanssia
(t = 4,7, p < 0,001) paremmin (Kuva 30).
Johtopäätökset
Pystyimme osoittamaan neljän havaintokerran
aineistollamme että: 1) bakteereille sopivan orgaanisen
materiaalin määrän vertikaaliprofiili
vaihtelee Valkjärvessä suuresti, 2) heterotrofisten
bakteerien tiheydet vaihtelevat havaintokerroittain
veden sameuden mukana ja 3) biologinen
hapenkulutus on yleensä suurinta pohjasta otetussa
näytteessä, mutta usein yhtä korkealla, tai
korkeammalla tasolla muualla vesipatsaassa.
Aineistosta nousee esiin erityisesti männyn siitepölyn
aiheuttamat muutoksen veden laadussa.
Toisella havaintokerralla siitepöly oli jo osittain
hajonnutta ja vettynyttä niin, että oli alkanut
upota. Aineistosta näkyy selvästi, että siitepölyä
riitti tasaisesti neljän metrin paksuudelta, mutta
tämän alla vesi oli kirkasta. Bakteerien hajottaessa
siitepölyä pintavedessä, vesi sai biologisen hapenkulutuksen
perusteella jopa hieman jätevesimäisiä
piirteitä, ja menetti happea. Valitettavasti
emme pystyneet keräämään aikasarjaa tämän
jälkeisistä tapahtumista: ehtivätkö bakteerit hajottaa
siitepölyn ennen kuin se ehti pohjaan
Pohjasta otetut näytteet olivat luonnollisesti huomattavan
sameita, mutta tämä johtui lähinnä
savesta. Bakteeritiheydet ja biologinen hapenkulutus
eivät sen sijaan olleet pohjassa erityisen
korkeita. Happea kuluttuva bakteeritoiminta ei
siksi näiden tulosten perusteella näytä keskittyvän
Valkjärvellä erityisesti pohjaan.
Huomionarvoista aineistossa on myös Valkjärven
veden sameuden tasaisyys suhteessa syvyyteen,
ja savipohjan päällä olevan veden kirkkaus.
Peräti kolmella havaintokerralla neljästä muutama
kymmenen senttimetriä pohjan yläpuolella
oleva vesi oli jopa kirkkaampaa kuin pintavesi.
Kuva 31. Lintulaskenta-aamuna 24.5. Valkjärvi näytti erikoiselta. Männyn siitepöly oli paakkuuntunut
isommiksi hiutaleiksi, jotka alkoivat hiljalleen upota kohti syvyyksiä. Särkikalat hyppelivät pinnassa,
mikä sai veden pinnan näyttämään kiehuvalta puurolta. Kuten seuraavana päivänä otetuista
vesinäytteistä nähdään, Valkjärven pohjan bakteeritoiminta oli tuolloin pintaan verrattuna vähäistä.
37