Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
BOD7 (mg)<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
1,0<br />
a) b)<br />
BOD7 residuaalit (mg)<br />
0,5<br />
0,0<br />
-0,5<br />
0<br />
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5<br />
Log10 (heterotrofiset bakteerit + 1)<br />
-1,0<br />
0 2 4 6 8 10 12 14 16<br />
Absorbanssi (%)<br />
Kuva 30. a) Log-muunnetun heterotofisten bakteerien tiheyden suhde biologiseen hapenkulutukseen<br />
(BOD7). Pohjan sameat näytteet on jätetty tästä pois. Lineaarisessa regressiomallissa bakteeritiheys<br />
selittää yksin 81,8 % biologisen hapenkulutuksen vaihtelusta. b) Veden absorbanssin suhde<br />
biologisen hapenkulutuksen jäännösvaihteluun eli residuaaleihin. Kahden selittävän muuttujan regressiomallissa<br />
myös absorbanssi selittää merkitsevästi biologisen hapenkulutuksen vaihtelua.<br />
Heterotrofisten aerobisten bakteerien määrät<br />
laskimme inkubointipulloista näytteenottopäivänä<br />
steriileillä pipeteillä otetuista yhden millilitran<br />
näytteistä 3M Petrifilm kasvatusalustoilla<br />
(AQHC). Menetelmässä näyte pipetoidaan kuivalle<br />
elatusainelevylle muovikalvon alle, ja tasoitetaan<br />
koveralla muovilevyllä. Punaisina erottuvien<br />
pesäkkeiden määrä lasketaan vuorokauden<br />
(+ 35 °C) inkuboinnin jälkeen.<br />
Tulokset<br />
Kuten kuvasta 28 nähdään, bakteeritoiminnan<br />
kerrostuneisuus vaihteli havaintokertojen välillä<br />
suuresti. Toukokuun alussa (7.5.) vesi oli viileää,<br />
täysin kerrostumatonta, ja hapen määrä oli vähäinen<br />
vain yli kymmenen metrin syvyydessä (kuva<br />
28). Heterotrofisten aerobisten bakteerien tiheys<br />
oli suurin pinnassa, mutta biologinen hapenkulutus<br />
ei vaihdellut suhteessa syvyyteen (Kuva 28).<br />
Pohjan näyte oli luonnollisesti kuravettä, mutta<br />
yllättäen vain 30 cm pohjan yläpuolella oleva vesi<br />
oli kirkkaampaa kuin pintavesi (Kuva 28).<br />
Toukokuun lopussa (25.5.) männyn siitepöly oli<br />
levinnyt Valkjärven pintaan, ja alkanut paakkuuntua<br />
ja vajota. Hellekauden jäljiltä pintavesi<br />
oli lämmennyt selvästi, ja lämpötilan harppauskerros<br />
oli alkanut muodostua 4-6 metrin välille<br />
(Kuva 28). Hapen määrä oli pintavedessäkin vähentynyt,<br />
ja kuvassa 28 näkyvä hapen profiilikäyrä<br />
oli varsin erikoisen muotoinen. Heterotrofisten<br />
bakteerien tiheys, samoin kuin absorbanssi ja<br />
biologinen hapenkulutuksen arvot oli huomattavan<br />
korkeita neljän metrin syvyyteen saakka<br />
(Kuva 28). Vesi viiden metrin syvyydestä lähes<br />
pohjaan saakka lähes yhtä kirkasta kuin ensimmäisellä<br />
havaintokerralla.<br />
Kesäkuun lopussa (27.6.) viileä kesäkuu oli jäähdyttänyt<br />
veden uudelleen, ja happeakin riitti<br />
kohtuullisesti lähes pohjaan saakka (Kuva 29).<br />
Vesi oli silmin nähden kirkasta. Bakteeritiheydet<br />
olivat hyvin pieniä pinnasta pohjaan ja biologinen<br />
hapenkulutus hyvin vähäistä (Kuva 28).<br />
Myös absorbanssilukemat olivat lähes pohjaan<br />
saakka hyvin pieniä.<br />
Marraskuun puolivälissä (14.11.) vesi oli jäähtynyt<br />
koko syvyydeltään noin 5,5 asteeseen, ja happeakin<br />
riitti paljon 9 metrin syvyyteen (Kuva 29).<br />
Heterotrofisia bakteereita oli vähän lukuun ottamatta<br />
syvyyksiä 6-10 metriä (Kuva 28). Pohjan<br />
kuravettä lukuun ottamatta myös absorbanssi ja<br />
36
Change language