Valkjarvi2014

Recommendations

Info

Valkjärven bakteeritoiminnan kerrostuneisuus Aleksi Murtomaa, Tatu Sokka ja Mika Sipura Johdanto Yksi rehevöityvien vesien merkittävimmistä ongelmista on lisääntynyt mikrobiaalinen hengitys, joka kerrostuneissa tai jään peittämissä vesissä johtaa hapen määrän vähenemiseen, ja äärimmillään alusveden tai koko vesimassan happikatoon. Oppikirjoissa asia esitetään usein niin, että rehevöitymisen seurauksena syntynyt suuri leväbiomassa vajoaa kuoltuaan pohjaan, missä aerobiset bakteerit kuluttavat leviä hajottaessaan hapen. Tämä herätti eräällä lukion biologian oppitunnilla kysymyksiä: 1) Miten paljon bakteereja on muualla vedessä 2) Eikö hajottajabakteerien määrä ja hapenkulutus voisi olla suurinta pintavedessä, sillä se on lämpimämpää, ja pintaveteen yhteyttävät levät kuolevat 3) Jos hapen määrä on pohjasedimentissä ja pohjan tuntumassa pysyvästi alentunut, eivätkö olosuhteet siellä suosi erityisesti anaerobisia bakteereja Miksi happea tarvitsevat anaerobiset bakteerit toimisivat ahkerimmin siellä missä happea ei juuri ole Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hakea havaintoaineiston turvin vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Monissa tutkimuksissa aerobisten heterotrofisten bakteerien on todettu olevan runsaimmillaan veden pintaosissa, ja vähälukuisimmillaan termokliinin kohdalla ja pohjassa (Maier ym. 2009), mutta jakauman on todettu riippuvan järven ominaisuuksista, ja vaihtelevan vuoden- ja vuorokaudenajoittain (esim. Tammert ym. 2005, Maier ym. 2009). Vuoden 2014 aikana Valkjärvi oli ajoittain hyvin samea, toisinaan taas erittäin kirkas, joten myös bakteeritoiminnan voi olettaa vaihtelevan ajallisesti. Menetelmät Teimme mittaukset ja otimme näytteet Valkjärven keskisyvänteestä (piste 1 kuvassa 16) kolme kertaa kevätkesän 2014 aikana, ja kerran loppusyksyllä (päivämäärät kuvassa 28). Mittasimme lämpötilan (°C), hapen määrän (mg/l) ja hapen kyllästysprosentin 20 metrin kaapelilla ja polarografisella happisensorilla varustetulla YSI Professional Plus -mittarilla pinnasta, ja kaikilta syvyyksiltä metrin välein pohjaan saakka. Vesinäytteet otimme hanalla suljettavalla kahden litran WaterMark -vaakanoutimella (Kuva 26) samoilta syvyyksiltä suoraan litran muovisiin inkubointipulloihin (Kuva 27). Laboratoriossa otimme inkubointipulloista aluksi 10 ml:n näytteet absorbanssin määritystä varten, ja 1 ml:n näytteet steriileillä pipeteillä bakteerikasvatuksiin. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7) selvittämiseksi mittasimme kaikista näytteistä hapen määrän Vernier Labquest2:n optisella happianturilla (ODO-BTA) ennen ja jälkeen seitsemän vuorokauden inkuboinnin pimeässä kaapissa huoneenlämmössä. Menetelmä ei ota huomioon nitrifikaatioprosesseissa kuluvaa happea (ei-atu). Lämpötila laboratorion kaapissa vaihteli välillä 20,8 - 21,7 °C. Veden sameuden FTU-asteikko käyttämässämme YSI 9300 fotometrissä järvivedelle liian suuripiirteinen, joten mittasimme sameuden fotometrillä epäsuorasti 650 nanometrin aallonpituuden absorbanssina, jossa sokeana näytteenä käytetään tislattua vettä. Sameuden on todettu korreloivan pidemmillä aallonpituuksilla mitattujen 31
Kuva 26. Kenttätöiden tärkeimmät välineet. Yläkuvassa YSI Professional Plus -mittari, jonka 20 metriä kaapelin päässä on kolme anturia. Näillä saadaan mitattua lämpötila, hapen kyllästysprosentti, hapen määrä (mg/l), pH ja redox-potentiaali. Alakuvassa Watermark vaakanoudin, jolla saadaan noin 10 cm:n korkuinen näyte vesipatsaasta. Tässä yllättävän kirkasta vettä 12 metrin syvyydestä. 32
Page 1 and 2: Arkadian yhteislyseon Valkjärvi 20
Page 3 and 4: Tämän julkaisun kuvituksen on teh
Page 5 and 6: Kuva 1. Matkunlammin suorantaa 4
Page 7 and 8: 3. Sääksi eli Sääksjärvi on ki
Page 9 and 10: Kuva 4. Yläkuvassa Secchi-levy upp
Page 11 and 12: 20 8 24.4.2014 22.5.2014 Lämpötil
Page 13 and 14: 45000 9000 40000 8000 Magnesium (µ
Page 15 and 16: Kuva 9. Mittausten jälkeen Atte ot
Page 17 and 18: Kuva 12. Valkjärven kahdet kasvot.
Page 19 and 20: Kuva 14. Soutumatka kohti mittausas
Page 21 and 22: pohjan veden ollessa viileämpää
Page 23 and 24: Kuva 18. Ylemmässä kuvassa YSI Pr
Page 25 and 26: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 27 and 28: O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) Et
Page 29 and 30: Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 31: Kuva 25. Näytteenottoa Valkjärven
Page 35 and 36: 0 0 0 Etäisyys pinnasta (m) -2 -4
Page 37 and 38: BOD7 (mg) 6 5 4 3 2 1 1,0 a) b) BOD
Page 39 and 40: Kuva 32. Kenttätöissä on usein l
Page 41 and 42: Kuva 33. Seuraamamme veden kulkurei
Page 43 and 44: Kuva 35. Yläkuvassa Julia mittaa v
Page 45 and 46: 10 8,0 8 7,5 Lämpötila (°C) 6 4
Page 47 and 48: 80 130 70 120 Näkösyvyys (cm) 60
Page 49 and 50: Heterotrofisia bakteereja / ml 2200
Page 51 and 52: Kuva 44. Yläkuvassa Julia haasteen
Page 53 and 54: Kuva 46. Puroryhmä on ylittänyt i
Page 55 and 56: Tämän tutkimuksen päämäärän
Page 57 and 58: Kuva 49. Yläkuvassa Vertti ja Vill
Page 59 and 60: kön keskellä Tiiranojaa vuolaamma
Page 61 and 62: Sameus (FTU) 100 80 60 40 20 Väri
Page 63 and 64: Heterotrofiset bakteerit / ml 2000
Page 65 and 66: Kuva 56. Yläkuvassa tienvarsiojist
Page 67 and 68: Kuva 58. Yläkuvassa Hyypiänmäeno
Page 69 and 70: Kuva 60. Ryhmä on päättänyt ken
Page 71 and 72: Kuva 61. Lähtelänoja (sininen vii
Page 73 and 74: Kuva 64. Ylemmässä kuvassa Maria,
Page 75 and 76: Kuva 66. Yläkuvassa Lähtelänojan
Page 77 and 78: Kuva 68. Yläkuvassa Elias, Maria j
Page 79 and 80: 20 250 Lämpötila (°C) 15 10 5 TD
Page 81 and 82: Käytettyjen menetelmien arviointi
Page 83 and 84:
Kuva 73. Lähtelänoja ei ole kuiva
Page 85 and 86:
Kuva 76. Anni ja Arttu pesemässä
Page 87 and 88:
faunassa saattavat kieliä esimerki
Page 89 and 90:
Kuva 80. Yläkuvassa Anni ja Arttu
Page 91 and 92:
Taulukko 6. Keskeisimpien pohjaelä
Page 93 and 94:
eihin, kuljetimme ämpärit rantaan
Page 95 and 96:
11 yksilöä, vain kaikkein syvimmi
Page 97 and 98:
Kuva 84. Lähtelänlahden sinisorsa
Page 99 and 100:
Kuva 86. Ylemmässä kuvassa Juho j
Page 101 and 102:
Shannon-Wienerin diversiteetti-inde
Page 103 and 104:
Kuva 89. Valkjärvellä kesän aika
Page 105 and 106:
Kuva 92. Yläkuvassa Lähtelänrann
Page 107 and 108:
Lähteet Bertoni, Roberto 2011: Lim
Page 109:
Kuva 95. Valkjärvi jäätyi jouluy
show all

Valkjarvi2014

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?