14.01.2015 Views

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

Valkjarvi2014

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

sestä, mutta veden ominaisuuksiltaan se eroaa<br />

tyypillisenä Salpausselän pohjoispuolina järvisuomen<br />

järvenä melkoisesti. Märkjärven pinta-ala<br />

on 423 hehtaaria, ja sen syvin kohta on<br />

15,6 metriä, mutta koska järven keskisyvyys on<br />

vain 4,35 metriä, Märkjärven vesitilavuus (18<br />

406 200 m 3 ) on vähemmän kuin kaksinkertainen<br />

Valkjärven tilavuuteen nähden. Kuten kuvasta 23<br />

nähdään, Märkjärven keskisyvänteen vesi jäähtyy<br />

melko jyrkästi kolmen ja kuuden metrin välissä,<br />

mikä aiheuttaa erittäin jyrkän hapen harppauskerroksen<br />

neljän ja kuuden metrin väliin:<br />

kuudessa metrissä happea ei ole juuri lainkaan.<br />

Märkjärven keskisyvänteen alusvesi kuuden<br />

metrin alapuolella on hyvin viileää ja lähes hapetonta<br />

pohjaan saakka. Kun tätä verrataan Valkjärven<br />

tilanteeseen lämpimimpänä aikana 5.8.,<br />

huomataan, ettei Valkjärven kerrostuneisuus sittenkään<br />

ole kovin voimakas. Vesi lämpenee syvällä<br />

jopa 16-asteiseksi, eikä lämpötilaero pinnan<br />

ja syvänteen välillä ole kovin suuri. Vaikka Valkjärven<br />

veden happitilanne heikkenee huomattavasti<br />

kolmen metrin syvyydestä alaspäin, happea<br />

riittää kuitenkin helteisimpänäkin aikana lähes<br />

pohjaan saakka. Yksi selitys tähän eroon voi olla<br />

Valkjärven molempien hapetinten toiminta läpi<br />

kesän (Kuva 19). Märkjärvellä ei ole hapettimia.<br />

Pienikokoista ja kompaktin muotoista järveä on<br />

helppo ajatella yhtenäisenä kokonaisuutena tai<br />

monoliittina, jonka vesimassa on kauttaaltaan<br />

samanlaista. Tutkimuksemme aikana havaintoasemien<br />

välillä oli kuitenkin eroja, ja niille kehittyi<br />

omat luonteenpiirteensä. Itäinen asema<br />

on karskein. Vesi on syvää, lähin ranta jyrkkä ja<br />

tuulensuojaa on asemista vähiten. Keskisyvänne<br />

ja pohjoinen asema tuntuvat suojatummilta,<br />

kenties loivan länsirannan vaikutuksesta. Eteläisen<br />

havaintoaseman vesi on usein kolmea aiemmin<br />

mainittua lämpimämpää, ja helteisimpänä<br />

aikana hapen määrä väheni nopeasti harppauskerroksen<br />

alla. Läntinen havaintoasema on lässyin.<br />

Se on selvästi muita matalampi, ja vesi usein<br />

lähes pohjaan saakka lämmintä, tai ainakin pinnassa<br />

on paksu lämpimän veden kerros. Itäisen<br />

havaintoaseman vesi vaikutti usein tummansiniseltä,<br />

jopa mustalta, pohjoisen aseman ja keskisyvänteen<br />

vesi sinisen ja turkoosin sekoitukselta,<br />

eteläisen aseman vesi vihreältä ja läntisen aseman<br />

vesi vaalean harmaanvihreältä. Vesissä on eroja.<br />

Kuva 24. Sään suosiessa syvyysprofiilien mittaminen ei ole niitä kaikkein raskaimpia töitä. Lumi<br />

odottaa mittarin lukeman tasoittumista, ja Juulia Lumin käskyä laskea anturi metrin alemmas.<br />

29

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!