Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
la näytti olevan sama. Vesi oli täysin kyllästynyt<br />
hapella kahdeksaan metriin saakka, ja tämän alapuolellakin<br />
happitilanne oli kohtuullinen.<br />
Kuvassa 21 on esitetty lämpötilan spatiaalinen<br />
vaihtelu havaintoasemien välillä. Valkjärven vesimassan<br />
lämpöolojen heilahtelu sään muuttuessa<br />
tulee esiin jo kahdessa ensimmäisessä mittauksessa.<br />
Tyynen jakson jälkeen, 12 vuorokautta<br />
jäiden sulamisesta 21.4. pintavesi oli lämmennyt<br />
hieman, mutta vesi jäähtyi nopeasti syvemmälle<br />
laskeuduttaessa. Yön ja seuraavan päivän voimakas<br />
tuuli jäähdytti pintaveden ja siirsi lämpöä<br />
syvemmälle, joten käyrät nousivat pystyyn. Ilma<br />
virtasi suoraan pohjoisesta, läpi pitkän pohjoislahden,<br />
joten lämmin vesimassa pakkautui eteläiselle<br />
ja läntiselle havaintoasemalle, ja muiden<br />
asemien pintavesi jäähtyi selvästi enemmän.<br />
Myös 25.5. ja 5.6. eteläisen ja läntisen havaintoaseman<br />
pintavesi oli selvästi muita lämpimämpää.<br />
Hellekauden jälkeen 5.8. läntisen ja eteläisen<br />
havaintoaseman vesi oli muita lämpimämpää 3-7<br />
metrin välillä, mutta pintavesi oli kaikissa havaintoasemissa<br />
yhtä lämmintä.<br />
Toukokuun alku oli viileä etenkin yölämpötilojen<br />
osalta, mikä selittänee yhdenmukaisen lämpötilajakauman<br />
6.5. Ilmeisesti järvi oli kokenut<br />
keväisen täyskierron uudelleen. Myöskään 1.11.<br />
havaintoasemien välillä ei ollut lainkaan eroja.<br />
Hapen määrää (mg/l) kuvaavat spatiaaliset käyrät<br />
on esitetty kuvassa 22. Huomionarvoisia ovat<br />
erityisesti toukokuun helleaallon käyrät 25.5.,<br />
heinäkuun hellejakson käyrät 14.7. ja lämpimimmän<br />
hellejakson käyrät 5.8. Toukokuun lopun<br />
käyristä nähdään pinnan vähähappisuuden<br />
olevan voimakkainta läntisessä, eteläisessä ja<br />
keskisyvänteen havaintoasemassa ja vähäisempää<br />
pohjoisessa havaintoasemassa. Itäisessä havaintoasemassa<br />
happitilanne on sen sijaan veden<br />
lämpötilaan nähden erinomainen myös pinnassa.<br />
Heinäkuun puolivälin (14.7.) käyrät sen sijaan<br />
kertovat kolmen metrin hypersaturaatiopiikin<br />
koskevan koko järveä, joskin tässäkin itäinen havaintoasema<br />
eroaa muista. Hellejakson jälkeinen<br />
käyräparvi 5.8. puolestaan vahvistaa eteläisen ja<br />
läntisen havaintoaseman eroavan myös happiloiltaan<br />
muista: niissä hapen määrä laskee muita<br />
asemia jyrkemmin harppauskerroksessa.<br />
Johtopäätökset<br />
Kevät ja kesä 2014 olivat sääoloiltaan erinomaisia<br />
tutkimukseemme (Kuva 17). Sää lämpeni nopeasti<br />
heti jäidenlähdön (12.4.) jälkeen, viileni<br />
uudelleen toukokuun alussa, ja lämpeni hetkeksi<br />
hellelukemiin toukokuun puolivälin jälkeen. Kesäkuu<br />
oli poikkeuksellisen kylmä, mutta heinäkuu<br />
ja elokuun alku poikkeuksellisen lämpimiä.<br />
Heinäkuun lopussa monessa suomalaisessa järvessä<br />
saavutettiin lämpöennätyksiä, ja tiedotusvälineet<br />
uutisoivat lämpötilasta johtuvan vähähappisuuden<br />
haitallisista vaikutuksista kaloihin.<br />
Monissa uutisissa kerrottiin yli 30 asteen pintalämpötiloista<br />
melko kookkaissakin järvissä, mutta<br />
Valkjärven keskisyvänteessä pintaveden keskilämpötila<br />
ei koskaan ylittänyt +24 astetta.<br />
Aineistostamme nousee esiin kaksi tyypillistä<br />
Valkjärven piirrettä: 1) lämpiminä aikoina järveen<br />
muodostuu lämpötilan harppauskerros 3-5<br />
metrin syvyyteen, mikä aiheuttaa harppauksen<br />
myös happipitoisuudessa, ja 2) sääolosuhteiden<br />
(tuulen ja lämpötilan) vaihtelu heiluttaa Valkjärven<br />
vesimassan lämpöoloja nopeasti. Lewisin<br />
(1983) luokittelussa Valkjärvi olisi siis epäjatkuva<br />
polymiktinen järvi, tai jotakin dimiktisen ja<br />
polymiktisen järven välistä. Positiivisena asiana<br />
on kuitenkin syytä huomata, että silloinkin kun<br />
harppauskerros muodostuu, happea on kohtuullisen<br />
paljon alusvedessäkin, ja ainostaan pohjasedimentti<br />
kärsii hapen puutteesta. Tämän voitanee<br />
kokonaan tai osittain selittää hapettimilla.<br />
Sään vaikutus Valkjärven kerrostuneisuuteen on<br />
hyvin nähtävissä kuvissa 21 ja 22. Ensimmäinen<br />
mittaus (21.4.) tehtiin vuodenaikaan nähden<br />
lämpimänä iltapäivänä (päivän ylin lämpötilapäivänä<br />
yli +18 °C), heikkotuulisten vuorokausien<br />
jälkeen. Pintakerrokset ovat siksi melko<br />
lämpimiä, mutta jo kahdesta metristä alkaen syvemmät<br />
osat tasaisen kylmiä. Seuraavana päivänä<br />
(22.4.) päivän ylin lämpötila oli vain +10 °C,<br />
ja pohjoistuuli voimistui. Kuvasta 21 nähdään<br />
miten tuuli on, paitsi sekoittanut lämmintä vettä<br />
syvemmälle, myös pakannut lämmintä ja hapekasta<br />
pintavettä järven eteläpäähän, eteläiseen<br />
ja läntiseen havaintoasemaan. Kylmintä ja vähähappisinta<br />
pintavesi oli itäisellä havaintoasemalla,<br />
jonka kohdalla tuulella oli pisin rata kul-<br />
27
Change language