Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
pohjan veden ollessa viileämpää (kylmempää), ja<br />
syksyllä se jäähtyy +4 asteeseen lämpimämmän<br />
(kevyemmän) pohjan veden päälle. Suomen järvissä<br />
tapahtuu siksi keväisin ja syksyisin veden<br />
täyskierto, mutta talvisin ja kesäisin niihin muodostuu<br />
kerrostuneisuus.<br />
Polymiktiset järvet ovat puolestaan liian matalia<br />
pysyvän kerrostuneisuuden syntymiseen, joten<br />
vesi sekoittuu läpi vuoden usein esimerkiksi tuulen<br />
vaikutuksesta. Lewis (1983) jakaa polymiktiset<br />
järvet edelleen jatkuviin polymiktisiin, joiden<br />
vesi sekoittuu lähes päivittäin, ja epäjatkuviin<br />
polymiktisiin, joiden vesi voi olla kerrostunutta<br />
useiden viikkojen ajan.<br />
Rehevyydestä johtuen Valkjärven pohjan mikrobien<br />
soluhengitys kuluttaa paljon happea,<br />
joten pohjan profundaalivyöhykkeen ja alusveden<br />
eliöt saattavat kärsiä hapen puutteesta mikäli<br />
happea ei siirry tehokkaasti pintakerroksista<br />
kohti pohjaa. Tämä on todennäköisintä kevättalvella<br />
ja syyskesällä, pitkään kestäneen kerrostuneisuuden<br />
jälkeen. Kerrostuneisuuden kestoaika<br />
on siksi järven hoitoa ajatellen keskeinen tieto.<br />
Kuva 16. Kerrostuneisuusmittausten havaintoasemat.<br />
Sijainnit vaihtelivat tuulesta johtuen mittauskerroittain<br />
muutamia kymmeniä metrejä.<br />
Asemien syvyydet ovat: keskisyvänne (1) = 12,3<br />
m, pohjoinen (2) = 9,8 m, itäinen (3)= 12,1 m,<br />
eteläinen (4) = 10,2 m ja läntinen (5) = 8,8 m.<br />
erittäin syviä ja jyrkkärantaisia, tai niiden pohjan<br />
vesi on suolaista. Suomen meromiktiset järvet<br />
ovat tyypillisesti syvissä rotkolaaksoissa.<br />
Holomiktiset järvet jakaantuvat edelleen monomiktisiin,<br />
dimiktisiin ja polymiktisiin. Monomiktisissä<br />
järvissä vesimassa sekoittuu kerran<br />
vuodessa. Ne ovat joko lämpimiä, jolloin pintavesi<br />
on viileänä vuodenaikana lyhyen aikaa pohjan<br />
vettä viileämpää, tai kylmiä, jolloin pintavesi sulaa<br />
vain lyhyeksi ajaksi (Dodds & Whiles 2010).<br />
Suomen järvet ovat enimmäkseen dimiktisiä,<br />
sillä pintavesi lämpenee keväällä +4 asteeseen<br />
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on seurata<br />
Valkjärven veden lämpötilan, ja happipitoisuuden<br />
kerrostuneisuutta kevään ja alkukesän 2014<br />
aikana, ja yrittää löytää vastaus kysymykseen:<br />
muodostuuko Valkjärveen kesän edetessä pohjaosien<br />
happitilannetta heikentävä lämpötilan<br />
harppauskerros eli termokliini<br />
Menetelmät<br />
Mittasimme veneestä veden lämpötilan (°C), hapen<br />
määrän (mg/l) ja hapen kyllästysprosentin<br />
20 metrin kaapelilla ja polarografisella happisensorilla<br />
varustetulla YSI Professional Plus -mittarilla<br />
(Kuva 18) pintavedestä, ja metrin välein<br />
pinnasta pohjaan saakka viidestä paikasta (Kuva<br />
16). Pintamittauksessa upotimme anturin veteen<br />
niin, että lämpötila-anturi oli juuri ja juuri veden<br />
alla, ja happisensori noin 8 cm:n syvyydessä.<br />
Pohjan mittauksessa 900 gramman sinkkipainolla<br />
ja muovisuojuksella varustetun anturin (Kuva<br />
18) annettiin levätä vapaasti pohjassa, joten pehmeämmällä<br />
savipohjalla se saattoi olla useiden<br />
senttimetrien syvyydessä pohjasedimentissä.<br />
20
Change language