Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Valkjärven veden kerrostuneisuus<br />
Juulia Möksy, Lumi Virolainen ja Mika Sipura<br />
Johdanto<br />
Järvien pystysuuntaisen kerrostuneisuuden helpoimmin<br />
havaittava komponentti ja muiden<br />
muuttujien kerrostuneisuuden syy on makeissa<br />
vesissä lämpötila. Vesi on tiheimmillään neliasteisena,<br />
joten lähellä tätä lämpötilaa oleva vesi<br />
siirtyy pohjaan, ja kauempana tästä lämpötilasta<br />
oleva vesi pintaan. Koska erityisesti tuuli sekoittaa<br />
pintakerrosta, kerrostuneen järven pintaosa<br />
on usein tasalaatuista, mutta pintakerroksen<br />
alla vesi jäähtyy hyvin nopeasti pohjaa kohti laskeuduttaessa.<br />
Tätä nopean muutoksen kerrosta<br />
kutsutaan lämpötilan harppauskerrokseksi eli<br />
termokliiniksi. Termokliinin päällä oleva kerros<br />
on päällysvettä (epilimnium), ja sen alapuolella<br />
oleva kerros alusvettä (hypolimnium).<br />
Järvet jakaantuvat kerrostuneisuuden suhteen<br />
kahteen pääryhmään: holomiktisiin ja meromiktisiin<br />
(Lewis 1983). Holomiktisiin järvissä<br />
lämpötilajakauma on ainakin kerran vuodessa<br />
tasainen pinnasta pohjaan, ja vesikerrokset sekoittuvat,<br />
kun taas meromiktisissa järvissä on<br />
pysyvä veden sekoittumista estävä lämpökerrostuneisuus.<br />
Meromiktiset järvet ovat yleensä<br />
Kuva 15. Juulia ja Lumi mittaamassa lämpötilan, happipitoisuuden, pH:n ja redox-potentiaalin<br />
syvyysprofiilia Lähtelänlahden edustalla YSI Professional Plus -mittarilla. Lumi laskee<br />
anturia veteen metri kerrallaan, ja odottaa lukemien tasaantumista. Vaikka laite tallentaa<br />
mittaustulokset muistiinsa, Juulia kirjoittaa tulokset varmuuden vuoksi myös lomakkeelle.<br />
19
Change language