Valkjarvi2014

Kuva 10. Toisella mittauskerralla
(22.5.) Sääksin hiekkaranta oli paksulti
männyn siitepölyn kuorruttama.
Vaikka keräsimme näytteet kirkkaasta
vedestä laiturin päästä, siitepöly selittänee
suuret bakteerimäärät vedessä.
ravinnemääriä, ja se on heikon puskuroitumiskykynsä
johdosta myös altis happamoitumiselle.
Heinäkuun lopun helteiden aikaan (22.-28.7.)
tekemissämme tarkastuksissa yhdeltäkään näytteenottopaikalta
ei löytynyt silmin havaittavia
määriä sinilevää, ja vesi näytti kaikissa kuudessa
järvessä vähintään yhtä puhtaalta kuin keväällä,
joten järvien ekologista tilaa kesällä 2014 voinee
pitää hyvänä. Syynä sinilevien vähäisyyteen
saattaa olla vähäluminen talvi, ja siitä seurannut
vähäinen ulkoinen kuormitus, ja lähes sateeton
heinäkuu, jonka seurauksena ravinteita valui järviin
hyvin vähän levien parhaaseen kasvuaikaan.
Kuva 11. Valkjärven rehevyys näkyy erityisesti järven matalassa pohjoispäässä, jossa levittäytyvät
melko laajat ilmaversoiskasvustot. Kuvassa etualalla ulpukan (Nuphar lutea) kelluslehtiä. Keskellä
sarjarimpeä (Butomus umbellatus). Taustalla oikealla kapealehtiosmankäämiä (Typha angustifolia)
ja järviruokoa (Phragmites australis). Rannalla lahtea reunustaa tervaleppävyö (Alnus glutinosa).
15