Heterotrofisia bakteereja / ml 2500 2000 1500 1000 500 0 100 1 2 3 4 5 6 ritiheys mitattiin myös Märkiöstä. Bakteerien määrä ei kuitenkaan heijastunut biologiseen hapenkulutukseen, joka oli etenkin toisella havaintokerralla hyvin alhainen. Ensimmäisellä havaintokerralla Enterobakteereja tavattiin vain Sääksistä, ja toisellakin havaintokerralla Sääksin veden enterobakteeritiheys oli selvästi muita järviä korkeampi. Koliformisia bakteereja (ml. E. coli) ei tavattu järvien vesinäytteistä lainkaan. Johtopäätökset Enterobakteereja / ml BOD 7 (mg) 80 60 40 20 0 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 24.4.2014 22.5.2014 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Järvi Kuva 8. Heterotrofisten bakteerien ja enterobakteerien tiheydet, sekä biologinen hapenkulutus seitsemän vuorokauden aikana tutkituissa järvissä. 1 = Valkjärvi, 2 = Vaaksi, 3 = Sääksi, 4 = Märkiö, 5 = Länsi-Herunen ja 6 = Matkunlammi. soveltuvaa fosfaattifosforia oli eniten Valkjärvessä, ja vähiten Sääksissä. Vaaksissa ja Märkiössä fosfaattifosforia oli hieman alle 20 µg/l, Matkunlammissa ja Länsi-Herusessa hieman alle 10 µg/l. Yllättäen suurimmat bakteerimäärät havaittiin kirkkaassa ja vähäravinteisessa Sääksissä (Kuva 8). Ensimmäisellä havaintokerralla aerobisten heterotrofisten määrä oli Sääksin vedessä moninkertainen kaikkiin muihin järviin verrattuna, mutta toisella kertaa lähes yhtä korkea baktee- Havaintoaineistomme kuvaa hyvin näiden kuuden järven luonteenomaisia piirteitä. Valkjärvi on Nurmijärven seudun järvistä selvästi emäksisin, samein ja ravinteikkain. Sääksin vesi edustaa toista ääripäätä, sillä sen vesi on kristallinkirkasta ja vähäravinteista. Matkunlammin humusvettä kuvaavat hyvin happamuus, korkea väriarvo, alhainen alkaliteetti, suuri raudan ja nitraattitypen määrä, ja pieni ammoniumtypen ja fosfaattifosforin määrä. Länsi-Herusta luonnehtii alhainen puskuroimiskyky, ja siitä seuraava melko kirkasvetiselle järvelle alhainen pH. Vaaksi on varsin monen muuttujan suhteen Valkjärven ja Sääksin välimuoto, Märkiö taas ravinteikkaan järven, kirkasvetisen järven ja humusjärven sekoitus. Tulokset tarjosivat hyvin vähän yllätyksiä. Ainoa täysin ennakko-oletusten vastainen havainto oli bakteerien suuri määrä Sääksin vedessä. Ensimmäisen kerran tulokseen emme kykene löytämään selitystä, sillä vesi oli kirkasta, eikä uimareita vielä ollut rannalla. Toisen havaintokerran tulos on selitettävissä rantaan ajelehtineella siitepölylautalla. Vaikka siitepölyä ei varsinaisella havaintopaikalla ollut, hajotustoiminta lämpimällä rannalla oli ilmeisen vilkasta, ja bakteereja saattoi levitä myös kauemmas rantaviivasta. Tutkituista järvistä tiivistä kemiallisen ja ekologisen tilan seurantaa kaipaavat lähinnä Valkjärvi ja Länsi-Herunen. Valkjärven valuma-alueella asutus tiivistyy uusien asemakaavoitusten myötä, ja muun muassa hevostilat lisääntyvät, joten ulkoinen ravinnekuormitus saattaa ilman laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden rakentamisen kaltaisia toimenpiteitä kasvaa (Hagman 2009). Länsi-Herusesta on puolestaan mitattu aiemmissa tutkimuksissa melko korkeita 13
Kuva 9. Mittausten jälkeen Atte ottaa viiden litran vesinäytteen Matkunlammista laboratorioanalyysejä varten, ja Olli pakkaa välineet seuraavaa paikkaa varten. Sää ei aiheuttanut maastopäivinämme mielipahaa. 14