Valkjarvi2014

Heterotrofisia bakteereja / ml
2500
2000
1500
1000
500
0
100
1 2 3 4 5 6
ritiheys mitattiin myös Märkiöstä. Bakteerien
määrä ei kuitenkaan heijastunut biologiseen
hapenkulutukseen, joka oli etenkin toisella havaintokerralla
hyvin alhainen. Ensimmäisellä
havaintokerralla Enterobakteereja tavattiin vain
Sääksistä, ja toisellakin havaintokerralla Sääksin
veden enterobakteeritiheys oli selvästi muita
järviä korkeampi. Koliformisia bakteereja (ml. E.
coli) ei tavattu järvien vesinäytteistä lainkaan.
Johtopäätökset
Enterobakteereja / ml
BOD 7 (mg)
80
60
40
20
0
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
24.4.2014
22.5.2014
1 2 3 4 5 6
1 2 3 4 5 6
Järvi
Kuva 8. Heterotrofisten bakteerien ja enterobakteerien
tiheydet, sekä biologinen hapenkulutus
seitsemän vuorokauden aikana tutkituissa
järvissä. 1 = Valkjärvi, 2 = Vaaksi, 3 = Sääksi, 4 =
Märkiö, 5 = Länsi-Herunen ja 6 = Matkunlammi.
soveltuvaa fosfaattifosforia oli eniten Valkjärvessä,
ja vähiten Sääksissä. Vaaksissa ja Märkiössä
fosfaattifosforia oli hieman alle 20 µg/l, Matkunlammissa
ja Länsi-Herusessa hieman alle 10 µg/l.
Yllättäen suurimmat bakteerimäärät havaittiin
kirkkaassa ja vähäravinteisessa Sääksissä (Kuva
8). Ensimmäisellä havaintokerralla aerobisten
heterotrofisten määrä oli Sääksin vedessä moninkertainen
kaikkiin muihin järviin verrattuna,
mutta toisella kertaa lähes yhtä korkea baktee-
Havaintoaineistomme kuvaa hyvin näiden kuuden
järven luonteenomaisia piirteitä. Valkjärvi
on Nurmijärven seudun järvistä selvästi emäksisin,
samein ja ravinteikkain. Sääksin vesi edustaa
toista ääripäätä, sillä sen vesi on kristallinkirkasta
ja vähäravinteista. Matkunlammin humusvettä
kuvaavat hyvin happamuus, korkea väriarvo, alhainen
alkaliteetti, suuri raudan ja nitraattitypen
määrä, ja pieni ammoniumtypen ja fosfaattifosforin
määrä. Länsi-Herusta luonnehtii alhainen
puskuroimiskyky, ja siitä seuraava melko kirkasvetiselle
järvelle alhainen pH. Vaaksi on varsin
monen muuttujan suhteen Valkjärven ja Sääksin
välimuoto, Märkiö taas ravinteikkaan järven,
kirkasvetisen järven ja humusjärven sekoitus.
Tulokset tarjosivat hyvin vähän yllätyksiä. Ainoa
täysin ennakko-oletusten vastainen havainto oli
bakteerien suuri määrä Sääksin vedessä. Ensimmäisen
kerran tulokseen emme kykene löytämään
selitystä, sillä vesi oli kirkasta, eikä uimareita
vielä ollut rannalla. Toisen havaintokerran
tulos on selitettävissä rantaan ajelehtineella siitepölylautalla.
Vaikka siitepölyä ei varsinaisella havaintopaikalla
ollut, hajotustoiminta lämpimällä
rannalla oli ilmeisen vilkasta, ja bakteereja saattoi
levitä myös kauemmas rantaviivasta.
Tutkituista järvistä tiivistä kemiallisen ja ekologisen
tilan seurantaa kaipaavat lähinnä Valkjärvi
ja Länsi-Herunen. Valkjärven valuma-alueella
asutus tiivistyy uusien asemakaavoitusten myötä,
ja muun muassa hevostilat lisääntyvät, joten
ulkoinen ravinnekuormitus saattaa ilman laskeutusaltaiden,
kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden
rakentamisen kaltaisia toimenpiteitä kasvaa
(Hagman 2009). Länsi-Herusesta on puolestaan
mitattu aiemmissa tutkimuksissa melko korkeita
13