Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
Valkjarvi2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6<br />
24.4.2014<br />
200<br />
Sameus (FTU)<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
22.5.2014<br />
Väri (mg Pl/l)<br />
150<br />
100<br />
50<br />
Runsashumuksinen järvi<br />
Alkaliteetti (mmol CaCO 3<br />
/l)<br />
0<br />
0,5<br />
0,4<br />
0,3<br />
0,2<br />
0,1<br />
0,0<br />
1 2 3 4 5 6<br />
Hyvä puskurointikyky<br />
1 2 3 4 5 6<br />
Rauta (µg/l)<br />
0<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
1 2 3 4 5 6<br />
1 2 3 4 5 6<br />
Järvi<br />
Kuva 6. Veden sameus, väri, alkaliteetti ja rautapitoisuus tutkituissa järvissä. 1 = Valkjärvi, 2 = Vaaksi,<br />
3 = Sääksi, 4 = Märkiö, 5 = Länsi-Herunen ja 6 = Matkunlammi. YSI 9300 antaa sameusarvot<br />
kahden FTU-yksikön välein, joten tulos on kirkkaissa järvivesissä vain suuntaa antava.<br />
Järvi<br />
aurinkoisella rannalla vain reilun metrin syvyisessä<br />
vedessä, mikä selittää sen yleisestä linjasta<br />
poikkeavan korkean lämpötilan.<br />
Valkjärven, Vaaksin ja Märkiön vesi oli lievästi<br />
emäksistä. Matkunlammi oli ensimmäisellä havaintokerralla<br />
selvästi happamin, mutta Länsi-Herunen<br />
hieman sitä happamampi toisella<br />
havaintokerralla. Muutos happamuudessa havaintokertojen<br />
välillä oli Matkunlammia lukuun<br />
ottamatta hyvin pieni.<br />
Sähkönjohtavuus ja TDS mittaavat käytännössä<br />
samaa asiaa, veteen liuenneiden suolojen määrää.<br />
Näiden lukemat muuttuivat havaintokertojen<br />
välillä hyvin vähän, ja erottelivat järvet selvästi<br />
toisistaan. Eniten liuenneita suoloja oli Valkjärven<br />
vedessä, ja lähes yhtä paljon Märkiössä. Lukemat<br />
olivat huomattavasti pienempiä Vaaksissa<br />
ja Sääksissä, ja hyvin pieniä Matkunlammissa, ja<br />
etenkin Länsi-Herusessa. TDS oli samaan aikaan<br />
Arkadian yhteislyseon hanavedessä 124 ppm,<br />
Röykän taajaman hanavedessä 54 ppm. ja Klaukkalan<br />
jätevedenpuhdistamon poistoputken päästä<br />
otetussa näytteessä 351 ppm.<br />
Eniten happea oli Valkjärven vedessä, ja vähiten<br />
Matkunlammissa, Länsi-Herusessa, ja etenkin<br />
toisella havaintokerralla Märkiössä. Hapen määrä<br />
väheni havaintokertojen välillä eniten Vaaksissa,<br />
ja vähiten Matkunlammissa. Redox-potentiaali<br />
oli pienin Valkjärvessä ja Vaaksissa, ja<br />
korkein Länsi-Herusessa ja Matkunlammissa.<br />
Vesinäytteistä mitattu veden sameus, väri, alkaliteetti<br />
ja raudan määrä on esitetty kuvassa 6. Vesi<br />
oli sameinta (joskin hyvin eri tavalla sameaa)<br />
Valkjärvessä ja Matkunlammissa. Sääksin, Märkiön<br />
ja toisella havaintokerralla myös Vaaksin<br />
vesi oli niin kirkasta, ettei sameus ollut YSI 9300<br />
-fotometrillä mitattavissa. Matkunlammin vedessä<br />
myös väriarvo oli humusvesille tyypillisen<br />
korkea. Sääksin vesi oli toisen havaintokerran aikaan<br />
YSI 9300:n mittaustarkkuudella väritöntä.<br />
11
Change language