Valkjarvi2014

Recommendations

Info

Taulukko 7. Valkjärven pesivän vesi- ja rantalinnuston parimäärät, sekä yksilötiheydet rantaviivaa (km) ja vesipinta-alaa (km 2 ) kohden. Pesinnän alussa järveltä kadonnut kalatiirapari ei ole mukana. Laji Parimäärä Tiheys / km Tiheys / km 2 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) 11 2,74 14,45 Sinisorsa (Anas platyrhychos) 4 1,00 5,26 Haapana (Anas penelope) 1 0,25 1,31 Telkkä (Bucephala clangula) 9 2,24 11,83 Isokoskelo (Mergus merganser) 2 0,50 2,63 Kalalokki (Larus canus) 10 2,49 13,14 Rantasipi (Actitis hypoleuca) 8 1,99 10,51 Västäräkki (Motacilla alba) 10 2,49 13,14 Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) 5 1,25 6,57 Laatikko 2. Syvyysprofiilin mittauksen yhteydessä venekuntamme löysi 21.4. Lähtelänlahdelta kalaverkkoon tarttuneen kaakkurin. Verkot omistanut kalastaja ei päässyt vapauttamaan lintua samana iltana, joten leikkasimme sen irti seuraavana päivänä. Kaakkurin kaula hiertynyt verille, mutta se pystyi sukeltamaan, ja ilmeisesti myös lentämään. Harmillisesti tapaus ei jäänyt ainoaksi, sillä 20.5. näimme verkoista omin avuin irti rimpuilleen, vaivalloisesti lyhyitä matkoja kerrallaan lentävän kaakkurin, ja 10.7. MS joutui vapauttamaan verkoista vielä toisen yläpaulaan kietoutuneen linnun. Tapaukset herättivät kysymyksen: miten on mahdollista, että jatkuvasti verkkojen lomassa sukeltavat silkkiuikut eivät tartu verkkoihin Onko verkkojen välttäminen jo evolutiivinen sopeuma, joka on kehittynyt kalaisilla vesillä eläville silkkiuikuille voimakkaan valintapaineen seurauksena 99
Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksi 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 0,0 20/8 20/7 20/8 Etelä Keski Pohjoinen Alue Kuva 87. Valkjärven vesi- ja rantalinnuston diversiteetti-indeksit järven etelä-, keski- ja pohjoisosassa. Luvut pylväissä ovat parimäärä/lajimäärä. Huomaa katkaistu akseli. ja 5.6. Kaikki laskennat teimme Pro Valkjärvi ry:n soutuveneellä, jolla kiersimme koko järven vastapäivään rantoja pitkin. Lähdimme liikkeelle auringonnousun aikaan Lähtelänrannasta, ja päätimme laskennan noin 3 tuntia myöhemmin samaan paikkaan. Veneessä yksi toimi soutajana, toinen havainnoitsijana, ja kolmas kirjurina ja havainnoitsijana. Lisäksi täydensimme havaintojamme Valkjärvi-projektin muiden tutkimusten yhteydessä tehdyillä havainnoilla. Vesi- ja lokkilintujen lisäksi laskimme myös rantaviivasta riippuvat lintulajit, västäräkit ja rantasipit. Laskennan aikana pyrimme seuraamaan tarkasti lintujen liikkeitä, varoen laskemasta niitä kahteen kertaan. Laskentojen jälkeen tulkitsimme parimäärät Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeita soveltaen, ja laadimme lintujen havaittujen pesimäpaikkojen, oletettujen pesimäpaikkojen tai havaintojen painopisteiden perusteella esiintymiskartan (Kuva 88). Valkjärvi jakaantuu maisemaltaan ja linnustollisesti kolmeen osaan: 1) matalaan, ja länsi- ja pohjoisreunoiltaan luhtarantaiseen pohjoisosaan, 2) karu- ja jyrkkärantaiseen keskiosaan, ja 3) matalaan ja kasvillisuutensa perusteella rehevältä vaikuttavaan eteläosaan. Erotimme nämä alueet kartalta, ja laskimme jokaiselle Shannon-Wienerin diversiteetti-indeksin. Maastokokemuksiimme perustuen pidimme keskiosaa etukäteen linnustollisesti selvästi köyhimpänä. Tulokset Valkjärven pesivä vesi- ja rantalinnusto on esitetty taulukossa 7, ja kuvan 88 kartassa. Sillkiuikku oli odotetusti Valkjärven rusaslukuisin vesilintu 11 parilla. Muista vesilinnuista runsaimpia olivat telkkä (9 paria) ja sinisorsa (4 paria). Ilmeisesti yksi tukkasotkapari yritti pesintää järvellä, mutta tuntemattomasta syystä pariskunta katosi jo kesäkuun alussa. Järven pohjoispäässä vielä kesäkuun alussa oleskelleen jouhisorsaparin, samoin kuin vielä samoihin aikoihin järvellä pyörineen laulujoutsenkolmikon tulkitsimme pesimättömiksi ruokavieraiksi. Toisella laskentakerralla järvellä lepäili yksinäinen punasotkakoiras, ja tiiviisti siipi siipeä vasten kuherrellut lapasorsapari, ja kolmannen laskentakerran jälkeen Lähtelänlahdella pulikoi yksinäinen mustakurkku-uikku. Nämä olivat kuitenkin vain ohikulkumatkalla. Rantalinnuista västäräkkejä oli 10 paria, kalalokkeja 10 paria, ja rantasipejä 8 paria. Ensimmäisen munan jälkeen järven jättänyttä kalatiiraparia emme pidä osana pesimälinnustoa. Kahdesti Lähtelänrannassa ruokailemassa nähty metsäviklo ei tuonut poikasiaan järven rannoille, joten tulkitsimme sen pesivän toisaalla. Kysymysmerkiksi jää MS:n pohjoispäässä kuulema, vain muutaman sekunnin ajan sivallellut luhtahuitti. Shannon-Wienerin monimuotoisuusindeksi oli suurin järven pohjoispäässä, ja pienin järven keskiosassa (Kuva 87). Erot indeksissä olivat pieniä. Kuva 88 (seuraava sivu). Valkjärven pesivä vesi- ja rantalinnusto. Ah = rantasipi (Actitis hypoleucos), Ap = sinisorsa (Anas platyrhychos), Ape = haapana (Anas penelope), As = ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus), Bc = telkkä (Bucephala clangula), Lc = kalalokki (Larus canus), Ma = västäräkki (Motacilla alba), Mm = isokoskelo (Mergus merganser), Pc = silkkiuikku (Podiceps cristatus). Sijanti on joko todennäköinen pesäpaikka tai havaintojen painopiste. 100
Page 1 and 2:
Arkadian yhteislyseon Valkjärvi 20
Page 3 and 4:
Tämän julkaisun kuvituksen on teh
Page 5 and 6:
Kuva 1. Matkunlammin suorantaa 4
Page 7 and 8:
3. Sääksi eli Sääksjärvi on ki
Page 9 and 10:
Kuva 4. Yläkuvassa Secchi-levy upp
Page 11 and 12:
20 8 24.4.2014 22.5.2014 Lämpötil
Page 13 and 14:
45000 9000 40000 8000 Magnesium (µ
Page 15 and 16:
Kuva 9. Mittausten jälkeen Atte ot
Page 17 and 18:
Kuva 12. Valkjärven kahdet kasvot.
Page 19 and 20:
Kuva 14. Soutumatka kohti mittausas
Page 21 and 22:
pohjan veden ollessa viileämpää
Page 23 and 24:
Kuva 18. Ylemmässä kuvassa YSI Pr
Page 25 and 26:
Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 27 and 28:
O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) O 2 (mg/l) Et
Page 29 and 30:
Lämpötila (°C) Etäisyys pinnast
Page 31 and 32:
Kuva 25. Näytteenottoa Valkjärven
Page 33 and 34:
Kuva 26. Kenttätöiden tärkeimmä
Page 35 and 36:
0 0 0 Etäisyys pinnasta (m) -2 -4
Page 37 and 38:
BOD7 (mg) 6 5 4 3 2 1 1,0 a) b) BOD
Page 39 and 40:
Kuva 32. Kenttätöissä on usein l
Page 41 and 42:
Kuva 33. Seuraamamme veden kulkurei
Page 43 and 44:
Kuva 35. Yläkuvassa Julia mittaa v
Page 45 and 46:
10 8,0 8 7,5 Lämpötila (°C) 6 4
Page 47 and 48:
80 130 70 120 Näkösyvyys (cm) 60
Page 49 and 50: Heterotrofisia bakteereja / ml 2200
Page 51 and 52: Kuva 44. Yläkuvassa Julia haasteen
Page 53 and 54: Kuva 46. Puroryhmä on ylittänyt i
Page 55 and 56: Tämän tutkimuksen päämäärän
Page 57 and 58: Kuva 49. Yläkuvassa Vertti ja Vill
Page 59 and 60: kön keskellä Tiiranojaa vuolaamma
Page 61 and 62: Sameus (FTU) 100 80 60 40 20 Väri
Page 63 and 64: Heterotrofiset bakteerit / ml 2000
Page 65 and 66: Kuva 56. Yläkuvassa tienvarsiojist
Page 67 and 68: Kuva 58. Yläkuvassa Hyypiänmäeno
Page 69 and 70: Kuva 60. Ryhmä on päättänyt ken
Page 71 and 72: Kuva 61. Lähtelänoja (sininen vii
Page 73 and 74: Kuva 64. Ylemmässä kuvassa Maria,
Page 75 and 76: Kuva 66. Yläkuvassa Lähtelänojan
Page 77 and 78: Kuva 68. Yläkuvassa Elias, Maria j
Page 79 and 80: 20 250 Lämpötila (°C) 15 10 5 TD
Page 81 and 82: Käytettyjen menetelmien arviointi
Page 83 and 84: Kuva 73. Lähtelänoja ei ole kuiva
Page 85 and 86: Kuva 76. Anni ja Arttu pesemässä
Page 87 and 88: faunassa saattavat kieliä esimerki
Page 89 and 90: Kuva 80. Yläkuvassa Anni ja Arttu
Page 91 and 92: Taulukko 6. Keskeisimpien pohjaelä
Page 93 and 94: eihin, kuljetimme ämpärit rantaan
Page 95 and 96: 11 yksilöä, vain kaikkein syvimmi
Page 97 and 98: Kuva 84. Lähtelänlahden sinisorsa
Page 99: Kuva 86. Ylemmässä kuvassa Juho j
Page 103 and 104: Kuva 89. Valkjärvellä kesän aika
Page 105 and 106: Kuva 92. Yläkuvassa Lähtelänrann
Page 107 and 108: Lähteet Bertoni, Roberto 2011: Lim
Page 109: Kuva 95. Valkjärvi jäätyi jouluy
show all

Valkjarvi2014

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?