osastonjohtajan tervehdys - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
osastonjohtajan tervehdys - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
osastonjohtajan tervehdys - Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Teknillinen korkeakoulu<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto<br />
AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN<br />
KOULUTUSOHJELMA<br />
OPINTO-OPAS 2000-2001<br />
Toimittaneet:<br />
opintojen suunnitteli<strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Heikkilä<br />
opintoneuvo<strong>ja</strong> Mari Laine<br />
ISSN 1455-3813<br />
Espoo 2000<br />
Otamedia Oy<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
OSASTONJOHTAJAN TERVEHDYS<br />
Tervetuloa opiskelemaan automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osastolle!<br />
Vaikka osasto <strong>ja</strong> sen vastuulla oleva AS-koulutusohjelma ovat melko uusia<br />
TKK:n organisaatiossa se ei merkitse sitä, että osaston edustamat alat<br />
olisivat vasta alkamassa olevia uusi tulokkaita tekniikan kentässä.<br />
Päinvastoin, automaatiolla on vankat perinteet teollisuudessa <strong>ja</strong> samoin<br />
viestintätekniikalla ovat vahvat juuret painetun viestinnän teknologiassa.<br />
Molemmat osaston edustamat tekniikan osa-alueet ovat kuitenkin<br />
voimakkaan <strong>ja</strong> läpikäyvän muutoksen kohteena. Ne ovat <strong>ja</strong> tulevat<br />
olemaan vielä enenevässä määrin keskeisessä asemassa koko teknistyvässä<br />
kulttuurissamme. Tietotekniikkaan, tietoliikenteeseen <strong>ja</strong> elektroniikkaan<br />
perustuvien teknologiaratkaisujen myötä vaikutukset ulottuvat laa<strong>ja</strong>lti<br />
tuotantoelämään, ihmisen rakentamiin koneisiin <strong>ja</strong> laitteisiin sekä<br />
mediaan, jossa viestintätekniikan viimeaikainen kehitys on luonut<br />
kokonaan uudet asetelmat. Samalla osaavan insinöörikunnan tarve<br />
yhteiskunnassa on kasvanut.<br />
Osaston <strong>ja</strong> koulutusohjelman haasteena on vastata käynnissä olevaan<br />
muutokseen. Se on paitsi haastavaa myös mielenkiintoista. Sinä<br />
opiskeli<strong>ja</strong>na olet avainasemassa tulevassa kehityksessä! Toivon, että käytät<br />
opiskeluaikasi hyväksesi tehokkaasti <strong>ja</strong> monipuolisesti –unohtamatta, että<br />
elämä on myös elämistä varten –sekä viihdyt osastollamme.<br />
Otaniemessä 28. kesäkuuta 2000<br />
Aarne Halme<br />
professori, osastonjohta<strong>ja</strong><br />
2<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
1. TEKNILLINEN KORKEAKOULU<br />
Teknillinen korkeakoulu (TKK) on Suomen vanhin <strong>ja</strong> suurin<br />
teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1849 perustettuun<br />
Helsingin teknilliseen reaalikouluun. Tuolloin Suomessa alkoi<br />
järjestetty teknisen alan opetus. Vuonna 1908 koulun nimi<br />
muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi <strong>ja</strong> samalla aloitettiin<br />
korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. Korkeakoululle<br />
rakennettiin 1950-60-luvuilla tilat Otaniemeen, <strong>ja</strong> se siirtyi<br />
Helsingistä Espooseen.<br />
Perustutkintoina TKK:ssa voi suorittaa diplomi-insinöörin,<br />
arkkitehdin <strong>ja</strong> maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkinnot ovat<br />
tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin <strong>ja</strong> filosofian tohtorin<br />
tutkinnot.<br />
TKK:ssa oli vuonna 1999 noin 13 600 perus- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkotutkintoopiskeli<strong>ja</strong>a<br />
<strong>ja</strong> 226 professoria.<br />
TKK toimii tällä hetkellä Otaniemessä 27 eri rakennuksessa.<br />
Otaniemen lisäksi Teknillisen korkeakoulun toimintaa on Lahden<br />
keskuksessa, Kirkkonummen Kylmälässä Sjökullan kurssikeskuksessa,<br />
Metsähovin radiotutkimusasemalla <strong>ja</strong> Humaljärven tutkimusasemalla.<br />
Osa arkkitehtuurin opetuksesta on siirretty Helsinkiin<br />
Kaapelitehtaalle.<br />
Teknillisen korkeakoulun kotisivu löytyy osoitteesta http://www.hut.fi<br />
1.1 Tehtävä<br />
Teknillisen korkeakoulun tehtävänä on lisätä teknologista <strong>ja</strong><br />
tieteellistä osaamista suorittamalla korkeatasoista tieteellistä<br />
tutkimustyötä sekä antamalla siihen perustuvaa, yhteiskunnan <strong>ja</strong><br />
työelämän muuttuvat tarpeet huomioon ottavaa tekniikan alan<br />
koulutusta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 3
Teknillisen korkeakoulun erityisvahvuutena on tutkimuksen <strong>ja</strong><br />
opetuksen laa<strong>ja</strong>-alaisuus <strong>ja</strong> teknillisen alan poikkitieteellisyys.<br />
1.2 Yksiköt<br />
Korkeakoulussa on tutkimuksen <strong>ja</strong> opetuksen järjestämistä varten 12<br />
osastoa, jotka vastaavat yhteensä 15 koulutusohjelmasta. Osastot on<br />
ryhmitelty viideksi osastoryhmäksi, joista kullakin on oma tieteellinen<br />
neuvosto.<br />
Korkeakoulussa on myös yhdeksän erillistä <strong>laitos</strong>ta, jotka harjoittavat<br />
erityisalueen tutkimusta tai opetusta tai palvelevat opetusta <strong>ja</strong><br />
tutkimusta. Tutkimustyön perusyksikkönä TKK:ssa on laboratorio.<br />
Lisäksi korkeakoulussa on kymmenen osasto- <strong>ja</strong> <strong>laitos</strong><strong>ja</strong>on ylittävää<br />
tutkimusinstituuttia, jotka yhdistävät laajo<strong>ja</strong> tutkimusalueita.<br />
1.3 Hallinto<br />
TKK:n hallinnosta vastaa hallitus, rehtori, hallinto-osasto, tieteelliset<br />
neuvostot sekä osastoneuvostot <strong>ja</strong> osastonjohta<strong>ja</strong>t. Erillisissä laitoksissa<br />
hallintoa hoitaa johta<strong>ja</strong> tai johtokunta <strong>ja</strong> johta<strong>ja</strong>.<br />
Rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa <strong>ja</strong> korkeakoulun ylin päättävä<br />
elin on hallitus, johon hallintojohtosäännön mukaan kuuluu 13<br />
jäsentä: rehtori, vararehtori (2), kolme professorijäsentä, kolme muun<br />
henkilökunnan edusta<strong>ja</strong>a, kaksi opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kaksi korkeakoulun<br />
ulkopuolista jäsentä. Hallitus mm. hyväksyy korkeakoulun taloutta <strong>ja</strong><br />
toimintaa koskevat sekä muut laa<strong>ja</strong>kantoiset suunnitelmat, päättää<br />
määrärahojen <strong>ja</strong>kamisen suuntaviivoista, hyväksyy johtosäännöt <strong>ja</strong><br />
muut vastaavat määräykset, nimittää professorit sekä päättää<br />
korkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrästä <strong>ja</strong> valintaperusteista.<br />
Hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong>na toimii rehtori.<br />
Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virko<strong>ja</strong><br />
täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laa<strong>ja</strong>kantoisista,<br />
4<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
korkeakoulun opetusta <strong>ja</strong> tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastoa<br />
johtaa osastonjohta<strong>ja</strong>. Sen ylin päättävä elin on osastoneuvosto.<br />
Keskitetysti hoidettavia hallintopalvelu<strong>ja</strong> varten TKK:ssa on hallintoosasto,<br />
jota johtaa hallintojohta<strong>ja</strong>.<br />
Korkeakoulun, elinkeinoelämän <strong>ja</strong> julkisen hallinnon välistä<br />
yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka<br />
tehtävänä on antaa lausunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tehdä aloitteita korkeakoulua<br />
koskevista periaatteellisista tärkeistä asioista.<br />
Korkeakoulun sopimustoimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä<br />
varten korkeakouluun on perustettu Innovaatiokeskus. Se<br />
huolehtii myös tutkimuspalveluista sekä rekrytointi- <strong>ja</strong> alumnitoiminnasta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 5
2. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO<br />
2.1 Osaston hallinto<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto on osa informaatiotekniikan<br />
osastoryhmää, jossa muut osastot ovat tietotekniikan osasto, teknillisen<br />
fysiikan <strong>ja</strong> matematiikan osasto sekä tuotantotalouden osasto.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osastoa johtaa osastonjohta<strong>ja</strong>.<br />
Osaston asioista päättää osastoneuvosto <strong>ja</strong> osastonjohta<strong>ja</strong>.<br />
Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- <strong>ja</strong><br />
taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä<br />
väitöskirjojen, lisensiaatintöiden <strong>ja</strong> diplomitöiden <strong>ja</strong> muiden<br />
opintosuoritusten esitarkasta<strong>ja</strong>t, tarkasta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> vastaväittäjät sekä<br />
arvostella nämä opintosuoritukset.<br />
Osastonjohta<strong>ja</strong> professori Aarne Halme, puh. 451 3300<br />
Osaston varajohta<strong>ja</strong> professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341<br />
Korkeakoulusihteeri Ilse Koskinen, puh. 451 4800<br />
Osastoneuvoston kokoonpano 1.8.1998-31.12.2001:<br />
Jäsenet:<br />
prof. Aarne Halme (pj.)<br />
prof. Heikki Koivo<br />
prof. Pirkko Oittinen<br />
prof. Hannu Saarelma, virkavapaa –31.12.2000<br />
vanh. vahtimestari Leena Kadenius<br />
tutki<strong>ja</strong> Arto Visala<br />
tekn. yo Jenni Brunila<br />
tekn.yo Harri Vartiainen<br />
tekn.tri.(VTT) Hannu Lehtinen<br />
6<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Varajäsenet:<br />
prof. Kari Koskinen<br />
yliass. Kai Zenger<br />
erikoislaboratoriomestari Erkki Solin<br />
tekn. yo Kristian Lukander<br />
tekn.yo Leena Salo<br />
TkT (VTT) Caj Södergård<br />
Esittelijät:<br />
Ilse Koskinen, korkeakoulusihteeri<br />
Päivi Messo-Lindén, suunnitteli<strong>ja</strong> vv.<br />
Tar<strong>ja</strong> Heikkilä, suunnittel<strong>ja</strong> vs. –30.9.2000<br />
Mar<strong>ja</strong>-Leena Pölönen, opintosihteeri<br />
2.2 Osaston laboratoriot<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osaston tutkimuksesta <strong>ja</strong> opetuksesta<br />
vastaavat seuraavat neljä laboratoriota:<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniikan labororatorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />
Esimies: professori Aarne Halme, AS-84, puh. 451 3300, B121<br />
Toimistosihteeri: Pirkko Mähönen, puh. 451 3301<br />
http://www.automation.hut.fi<br />
Systeemitekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />
Esimies: professori Heikki Koivo, AS-74, puh. 451 5200, A104<br />
Toimistosihteeri: Mai<strong>ja</strong>-Liisa Herto, puh. 451 5201<br />
http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/<br />
Viestintätekniikan laboratorio (Tekniikantie 3, Viestintätekniikan<br />
talo)<br />
Esimies: professori Hannu Saarelma, AS-75, puh. 451 3340, G108,<br />
virkavapaa<br />
professori Pirkko Oittinen, AS-75, puh. 451 3341, G105<br />
Osastosihteeri: Sei<strong>ja</strong> Hahkala, puh. 451 3342<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 7
Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353<br />
http://www.media.hut.fi/<br />
<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros)<br />
Esimies: professori Kari Koskinen, AS-116, puh. 451 5461, A138<br />
Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 5462<br />
http:www.hut.fi/Yksikot/Auttieto/<br />
2.3 Osaston kanslia<br />
Osaston kanslia si<strong>ja</strong>itsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa<br />
C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Mar<strong>ja</strong>-Leena<br />
Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet<br />
sekä erilaisia lomakkeita.<br />
Kanslian käyntiosoite<br />
Kanslian postiosoite<br />
Tietotekniikan talo<br />
Konemiehentie 2, 1 kerros<br />
Otaniemi, Espoo<br />
Kanslian puhelin (09) 451 4878<br />
Kanslian telefax (09) 451 5499<br />
Teknillinen korkeakoulu<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto<br />
PL 5400<br />
02015 TKK<br />
8<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
3. YLEISTÄ<br />
3.1 Ilmoittautuminen korkeakouluun<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava korkeakouluun<br />
läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Vain läsnäoli<strong>ja</strong>ksi ilmoittautuneilla<br />
on opintojen suoritusoikeus.<br />
Ilmoittautumisia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa.<br />
Kanslia on avoinna 28.8-8.9 välisenä aikana klo 9-14 <strong>ja</strong> torstaina 31.8<br />
<strong>ja</strong> 7.9 myös klo 16-18. Muulloin kanslia on avoinna klo 9-12.<br />
Opintoasiain toimisto on korkeakoulun päärakennuksen 2.<br />
kerroksessa.<br />
Jokainen korkeakoulun kirjoissa oleva perustutkinto-opiskeli<strong>ja</strong> on<br />
Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) jäsen <strong>ja</strong> suorittaa<br />
ylioppilaskunnalle tulevat maksut. Opiskeli<strong>ja</strong>n, joka ilmoittautuu<br />
läsnäolevaksi tulee ilmoittautuessaan esittää tositteet ylioppilaskunnan<br />
maksujen suorittamisesta. Maksukuitit eivät osoita läsnäoloa<br />
korkeakoulussa, vaan opiskeli<strong>ja</strong>kortissa on oltava ilmoittautumistarra.<br />
Lukuvuositarran voi hakea 7.8 jälkeen TKY:n toimistosta tai<br />
opintoasiain toimiston kansliasta.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>, joka ei ole ilmoittautunut viimeistään 8.9.2000 mennessä,<br />
poistetaan korkeakoulun kirjoista <strong>ja</strong> hän menettää<br />
opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa takaisin maksamalla 200<br />
markan uudelleenkirjoittautumismaksun opintoasiain toimiston<br />
kansliaan.<br />
Ilmoittautumisa<strong>ja</strong>n jälkeen tapahtuvia läsnä- <strong>ja</strong> poissaolotietojen<br />
muutoksia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa.<br />
Kevätlukukautta 2001 koskevat muutokset tulee tehdä 29.12.2000<br />
mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvasta muutoksesta peritään 100<br />
markan maksu.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 9
3.2 Korkeakoulun lukuvuosi<br />
Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1.8.2000 <strong>ja</strong> päättyy 31.7.2001. Syys- <strong>ja</strong><br />
kevätlukukaudet alkavat tutkintokaudella, <strong>ja</strong>tkuvat luentokaudella <strong>ja</strong><br />
päättyvät tutkintokaudella.<br />
Lukuvuoden 2000-2001 luento- <strong>ja</strong> tutkintokaudet ovat<br />
syyslukukaudella:<br />
1. tutkintokausi 31.8.-9.9.2000<br />
1. luentokausi 11.9.-8.12.2000<br />
2. tutkintokausi 9.12.-21.12.2000<br />
kevätlukukaudella:<br />
3. tutkintokausi 8.1.-13.1.2001<br />
2. luentokausi 15.1.-4.5.2001<br />
4. tutkintokausi 7.5.-19.5.2001<br />
Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 26.10.2000<br />
Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 12.3.2001<br />
Pääsiäisloma on 12.4.-18.4.2001.<br />
Korkeakoulun ava<strong>ja</strong>iset pidetään tiistaina 8.9.2000. Ava<strong>ja</strong>ispäivänä ei<br />
järjestetä opetusta eikä tenttejä.<br />
Lauantaitenttipäivät ovat:<br />
2.9, 9.9.,21.10., 28.10., 18.11., 2.12., 9.12., 16.12., 13.1., 17.2., 10.3.,<br />
24.3., 7.4., 28.4., 12.5. <strong>ja</strong> 19.5.<br />
3.3 Nimen <strong>ja</strong> osoitteen muutokset<br />
Mahdolliset nimenmuutokset opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ilmoittaa<br />
korkeakoulun opintoasiain toimistoon viipymättä. Nimenmuutoksesta<br />
tulee opiskeli<strong>ja</strong>n toimittaa opintoasiain toimistoon virkatodistus tai<br />
10<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
lääninhallituksen päätös opiskeli<strong>ja</strong>rekisteriin tehtävää merkintää<br />
varten.<br />
Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko<br />
opintoasiain toimistoon tai koulutusohjelman kansliaan.<br />
3.4 Opintotuki<br />
Opintotukitoimisto si<strong>ja</strong>itsee päärakennuksen 2. kerroksessa huoneissa<br />
Y231 A <strong>ja</strong> Y220. Toimisto on avoinna arkisin klo 9-11 <strong>ja</strong> torstaisin klo<br />
15-16. Puhelinnumero on 451 5060, fax 451 2075, sähköposti<br />
opintotuki@hut.fi.<br />
Korkeakoulun aukioloaikoina toimiston infotasolta saa opintotuen<br />
hakuun <strong>ja</strong> muutoksiin lomakkeet. Hakemukset, kir<strong>ja</strong>lliset tiedustelut<br />
<strong>ja</strong> muutosilmoitukset voi jättää toimistojen edessä oleviin postilaatikoihin.<br />
Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Opintotuki, PL<br />
1100, 02015 TKK.<br />
Kelan opintotukikeskus julkaisee vuosittain muuttuvat tiedot<br />
opintotukioppaassa opiskeli<strong>ja</strong>lle.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 11
4. OPISKELU<br />
4.1 Luku- <strong>ja</strong> tenttijärjestykset<br />
TKK:n luku- <strong>ja</strong> tenttijärjestykset valmistuvat lukukausien alkuun<br />
mennessä. Ne löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Kurssit/,<br />
ao. yksikköjen www-sivuilta, opintoneuvojilta <strong>ja</strong> ilmoitustauluilta.<br />
Tietoa useimpien opinto<strong>ja</strong>ksojen luento- <strong>ja</strong> tenttiajoista saa myös<br />
WWWTopi- järjestelmästä.<br />
4.2 Opetusmenetelmät<br />
Korkeakoulussa käytetään mm. seuraavia opetusmenetelmiä:<br />
Luennot<br />
Luennot muodostavat opetuksen rungon. Niiden tarkoituksena on<br />
auttaa opiskeli<strong>ja</strong>a muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva<br />
kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai<br />
kir<strong>ja</strong>llisuudessa suppeasti selostettu<strong>ja</strong> yksityiskohtia.<br />
Laskuharjoitukset<br />
Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään <strong>ja</strong><br />
soveltamaan luennoilla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on<br />
pääasiassa kahdenlaisia: niissä joko lasketaan assistenttien oh<strong>ja</strong>uksella<br />
tehtäviä tai esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin.<br />
Seminaari<br />
Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskeli<strong>ja</strong>ryhmä opetta<strong>ja</strong>n<br />
oh<strong>ja</strong>amana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti on<br />
valmistellut opiskeli<strong>ja</strong> tai opiskeli<strong>ja</strong>ryhmä.<br />
Laboratoriotyöt<br />
Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskeli<strong>ja</strong> kokeelliseen<br />
työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin <strong>ja</strong> mittalaitteisiin sekä<br />
havainnollistaa luennoilla esitettyjä asioita.<br />
12<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Harjoitus- <strong>ja</strong> erikoistyöt<br />
Harjoitus- <strong>ja</strong> erikoistyöt ovat itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä,<br />
suunnittelutehtäviä, kir<strong>ja</strong>llisuuskatsauksia tms.<br />
Opintoretket eli excursiot<br />
Opintoretkien tarkoituksena on tutustuminen alan teollisuuteen <strong>ja</strong><br />
muihin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Niitä järjestävät sekä<br />
korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset.<br />
Kuulustelut (tentit) <strong>ja</strong> välikokeet<br />
Opinto<strong>ja</strong>ksoista järjestetään kuulustelu<strong>ja</strong> voimassa olevien<br />
tutkintovaatimusten mukaan vähintään kahdesti (yleensä useamminkin)<br />
vuodessa. Joistakin opinto<strong>ja</strong>ksoista järjestetään luentokaudella<br />
välikokeita (2-3 kappaletta), joilla opinto<strong>ja</strong>kson suoritus <strong>ja</strong>kautuu<br />
pienempiin osiin.<br />
4.3 Studier på svenska<br />
Alla studerande vid Tekniska högskolan har rätt att använda svenska i<br />
tenter, övningsarbeten och seminarier. Vidare har man rätt att få<br />
handledning i sina studier på svenska.<br />
Vid Tekniska högskolan föreläses grundkurserna i matematik,<br />
datateknik och fysik på svenska och det finns svenska övningsgrupper i<br />
flera ämnen. Se övrig information http://www.hut.fi/Studier/<br />
Tekniska högskolan har ett aktivt samarbete med andra tekniska universtitet<br />
och högskolor I Norden och med andra högskolor och universitetet<br />
i helsingforsregionen. Det är t.ex. möjligt att avlägga en del<br />
av sin examen vid någon av dessa (JOO-flexibel studierätt, se även<br />
www.helsinki.fi/joo.<br />
4.4 Ilmoittautuminen opetukseen <strong>ja</strong> kuulusteluun<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n on tutkintosäännön mukaan ilmoittauduttava opetuksen<br />
alkaessa kullekin opinto<strong>ja</strong>ksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata.<br />
Yleensä opinto<strong>ja</strong>ksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 13
ensimmäisellä luentokerralla tai WWWTopilla. Laboratorio- <strong>ja</strong><br />
ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ao. ilmoitustaululla olevien ohjeiden<br />
mukaisesti. Kieliopintoihin ilmoittautumisesta löytyy tietoa osoitteesta<br />
http://www.hut.fi/Yksikot/KieVie/opopas/ilmo.f.html.<br />
Ensimmäinen luento on tärkeä. Silloin kannattaa olla paikalla, koska<br />
luennoitsi<strong>ja</strong> esittelee opinto<strong>ja</strong>kson sisällön <strong>ja</strong> antaa tarkempia ohjeita<br />
käytännön asioista. Myös käytettävät oppikir<strong>ja</strong>t varmistuvat tuolloin.<br />
Tutkintosäännön mukaan opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ilmoittautua kuulusteluun<br />
viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jollei opetta<strong>ja</strong> hyväksy<br />
myöhempää ilmoittautumista. TKK:n eri osastoilla <strong>ja</strong> jopa eri<br />
opinto<strong>ja</strong>ksoilla on erilaiset kuulusteluihin ilmoittautumiskäytännöt.<br />
Ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin.<br />
Tärkeä työkalu opiskeli<strong>ja</strong>lle on Topi. Se on sähköinen järjestelmä,<br />
jolla ilmoittaudutaan opinto<strong>ja</strong>ksoille <strong>ja</strong> kuulusteluun. Se toimii wwwselaimessa<br />
osoitteessa http://wwwtopi.hut.fi/. WWWTopin käyttöä<br />
varten tarvitaan opiskeli<strong>ja</strong>numero <strong>ja</strong> salasana (eri kuin normaali unixkäyttäjätunnus).<br />
Isohenkilösi neuvovat Topin käytössä.<br />
4.5 Opintosuoritusten rekisteröinti<br />
Opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin (OREK).<br />
Tallennuksesta huolehtii opinto<strong>ja</strong>ksosta vastaavan laboratorion<br />
sihteeri. Opintosuorituksen rekisteröinnin onnistumiseksi on tärkeää,<br />
että opiskeli<strong>ja</strong> merkitsee tenttipaperiinsa opiskeli<strong>ja</strong>numeron tarkistuskir<strong>ja</strong>imineen.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa<br />
opintorekisteriotteensa. Virallisen opintorekisteriotteen, esimerkiksi<br />
työpaikkahakemusta varten, saa osaston kansliasta.<br />
Jos opiskeli<strong>ja</strong> on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa opintoasiain<br />
toimistoon tai osaston kansliaan, otteen saa sähköisesti osoitteesta:<br />
htpp://www.hut.fi/Opinnot/OREK/suoritusote.html.<br />
14<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
4.6 Opintosuoritusten arvostelu<br />
Opintosuoritukset arvostelee opinto<strong>ja</strong>ksosta vastaava opetta<strong>ja</strong>.<br />
Opetta<strong>ja</strong>n tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista<br />
kuukauden kuluessa ao. ilmoitustaululle tai perustellusta syystä<br />
järjestää tiedottaminen samassa a<strong>ja</strong>ssa toisin. Määräaikaan voidaan<br />
erityisestä syystä myöntää pidennystä.<br />
Opintosuoritukset (myös diplomityö) arvostellaan seuraavalla<br />
asteikolla:<br />
0= hylätty<br />
1= tyydyttävä<br />
2= erittäin tyydyttävä<br />
3= hyvä<br />
4= erittäin hyvä<br />
5= kiitettävä<br />
Arvostelussa voidaan käyttää myös arvosano<strong>ja</strong> hyväksytty <strong>ja</strong> hylätty, jos<br />
opinto<strong>ja</strong>kso on merkitty opetussuunnitelmassa ao. huomautuksella.<br />
Diplomityön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty.<br />
Jos opintosuoritus koostuu itsenäisistä osasuorituksista, sen arvosana<br />
lasketaan osasuorituksia vastaavilla opintoviikkomäärillä painotettuna<br />
keskiarvona osasuoritusten arvosanoista.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>lle on järjestettävä mahdollisuus tutustua opintosuorituksensa<br />
arvosteluun. Opetta<strong>ja</strong> on pyydettäessä velvollinen ilmoittamaan<br />
arvosteluperusteet tehtäväkohtaisesti.<br />
4.7 Opiskeli<strong>ja</strong>n oikeusturva<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n oikeusturvasta, mm. opintosuoritus <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen,<br />
on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa. Siinä säädetään<br />
kuulustelun <strong>ja</strong> diplomityön arvostelun oikaisemisesta seuraavaa:<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 15
• (kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskeli<strong>ja</strong> voi pyytää<br />
siihen suullisesti tai kir<strong>ja</strong>llisesti oikaisua arvostelun<br />
suorittaneelta opetta<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> syventäviin opintoihin kuuluvan<br />
tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen (diplomityö)<br />
arvostelusta kir<strong>ja</strong>llisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä.<br />
Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä<br />
a<strong>ja</strong>nkohdasta, josta opiskeli<strong>ja</strong>lla on ollut tilaisuus saada<br />
arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen<br />
omalta kohdaltaan tietoonsa.<br />
• oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi<br />
saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän<br />
hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän<br />
on saanut päätöksestä tiedon.<br />
TKK:n määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta<br />
löytyvät hallintojohtosäännön 28 pykälästä <strong>ja</strong> ovat seuraavat:<br />
• tentin arvostelusta annettuun opetta<strong>ja</strong>n oikaisupäätökseen<br />
tyytymätön voi hakea oikaisua osastoneuvostolta <strong>ja</strong> diplomityön<br />
arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa<br />
osastoneuvostolta<br />
• <strong>ja</strong> tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta.<br />
Yliopistoasetus <strong>ja</strong> Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö<br />
löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:<br />
http://www.hut.fi/Yleista/Saadokset/.<br />
4.8 Opintohyvitykset<br />
Tutkintosäännön (19 §) mukaan opiskeli<strong>ja</strong> saa suorittaessaan<br />
koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan lukea hyväkseen<br />
muissa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa<br />
oppilaitoksessa suorittamiaan opinto<strong>ja</strong> sekä korvata tutkintoon<br />
kuuluvia opinto<strong>ja</strong> muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää<br />
asiasta kir<strong>ja</strong>llisen hakemuksen perusteella.<br />
16<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Insinööritutkinnon (tekniikan alan opistoasteen tutkinnot <strong>ja</strong><br />
ammattikorkeakoulututkinnot), BSc-tutkinnon <strong>ja</strong> samantasoisen<br />
tutkinnon (esim. DI) suorittaneille on laadittu opintohyvityspaketit.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hakukaavakkeita saa opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>lta.<br />
Yksittäisten opinto<strong>ja</strong>ksojen korvaamisesta päättää opinto<strong>ja</strong>ksosta<br />
vastaava opetta<strong>ja</strong>. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta.<br />
4.9 Koulutusohjelman/korkeakoulun vaihto<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen<br />
hyväksymisedellytykset ovat seuraavat:<br />
1) opiskeli<strong>ja</strong>n valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää<br />
haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakokeet ovat olleet<br />
osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys<br />
pisteisiin; tai<br />
2) jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun<br />
koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä<br />
ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa<br />
<strong>ja</strong> osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut<br />
seikat. Opiskeli<strong>ja</strong>n tulee tässä tapauksessa ennen<br />
koulutusohjelmavaihtohakemuksen jättämistä olla suorittanut<br />
vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman<br />
tutkinnon ensimmäisen osan opinto<strong>ja</strong>. Hakemuksia käsiteltäessä<br />
otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve.<br />
Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun<br />
koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskeli<strong>ja</strong>.<br />
Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin<br />
hakemuksiin sovelletaan edellä mainittu<strong>ja</strong> perusteita siten<br />
täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon<br />
myös erittäin painavat sosiaaliset syyt.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 17
Lukuvuoden 2000-2001 kevätlukukauden alussa koulutusohjelman<br />
vaihtokäytäntöihin tulee muutos, koskien niitä opiskelijoita joiden<br />
valintapisteet eivät olisi pyrkimisvuonna riittäneet siihen<br />
koulutusohjelmaan, johon he anovat vaihtoa. Vuoden 2001<br />
helmikuun hausta lähtien haki<strong>ja</strong>n tulee edelleen suorittaa vähintään<br />
30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon<br />
ensimmäisen osan opinto<strong>ja</strong> ennen koulutusohjelman vaihtohakemuksen<br />
jättämistä. Näihin opintoihin tulee uuden käytännön<br />
mukaan sisältyä koulutusohjelman määrittelemät, koulutusohjelmasta<br />
<strong>ja</strong> sen opinnoista hyvän kuvan antavat, noin 5 opintoviikon<br />
opinnot, jotka on mahdollista suorittaa opintojen alkuvaiheessa.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmaa esittelevät<br />
opinto<strong>ja</strong>ksot ovat:<br />
AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka 3 ov<br />
<strong>ja</strong> kumpi tahansa seuraavista:<br />
AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 ov<br />
AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 ov<br />
Koulutusohjelman <strong>ja</strong> korkeakoulun vaihtohakemuksia saa<br />
opintoasiain toimistosta. Hakemukset jätetään vuosittain helmikuun<br />
<strong>ja</strong> lokakuun loppuun mennessä.<br />
4.10 Täydentävät opinnot<br />
Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on<br />
korkeakoulun tutkintosäännön mukana oikeus täydentää opinto<strong>ja</strong>an<br />
suorittamalla TKK:n opetussuunnitelmaan kuuluvia opinto<strong>ja</strong>.<br />
Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta<br />
opinto-oikeutta, joka on maksullinen. Opinto-oikeutta haetaan<br />
”Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskeva hakemus”-lomakkeella,<br />
jota saa opintoasiain toimistosta.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ohjeita saa opintoasiain toimistosta, opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>lta<br />
<strong>ja</strong> osaston kansliasta.<br />
18<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
4.11 Jatko-opinnot<br />
Tekniikan lisensiaatin <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin tutkintoa voidaan ottaa<br />
suorittamaan henkilö, jolla on teknistieteellinen ylempi korkeakoulututkinto<br />
tai muu vastaavantasoinen tutkinto. Jatkokoulutukseen<br />
voidaan ottaa myös edellyttäen, että rehtori toteaa osaston lausunnon<br />
perusteella muun vastaavantasoisen tutkinnon antavan tieteelliseen<br />
<strong>ja</strong>tkokoulutukseen riittävät valmiudet.<br />
Harkitessaan <strong>ja</strong>tko-opintojen aloittamista opiskeli<strong>ja</strong>n tulee ottaa<br />
yhteyttä pää- <strong>ja</strong> sivuaineiden professoreihin <strong>ja</strong> tarkistaa, että edellytykset<br />
opintojen aloittamiseen ovat olemassa.<br />
Osasto voi asettaa <strong>ja</strong>tko-opinnoille esitietovaatimuksia <strong>ja</strong> ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Jatkoopintojen<br />
pääaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon vastaavat pääaineopinnot vähintään arvosanalla<br />
hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Jatko-opintojen<br />
sivuaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän<br />
korkeakoulututkinnon vastaavat sivuaineopinnot vähintään arvosanalla<br />
hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot.<br />
Korkeakoulussa on myös mahdollista 25.10.1991 annetun asetuksen<br />
no<strong>ja</strong>lla suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Korkeakoulu voi<br />
hyväksyä suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa henkilön, joka on<br />
suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
tai ulkomaisessa korkeakoulussa vastaavantasoisen tutkinnon<br />
tai jolla korkeakoulu muuten toteaa olevan ylempää korkeakoulututkintoa<br />
vastaavat tiedot <strong>ja</strong> valmiudet.<br />
4.12 Kir<strong>ja</strong>stopalvelut<br />
Teknillisen korkeakoulun kir<strong>ja</strong>sto on erikoistunut tekniikkaan <strong>ja</strong> sen<br />
lähialoihin luonnontieteisiin. Kir<strong>ja</strong>sto on sekä korkeakoulukir<strong>ja</strong>sto<br />
että tieteellinen keskuskir<strong>ja</strong>sto.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 19
4.12.1 Teknillisen korkeakoulun pääkir<strong>ja</strong>sto<br />
Käyntisosoite Otaniementie 9<br />
Otaniemi, Espoo<br />
Postiosoite Teknillinen korkeakoulu<br />
Kir<strong>ja</strong>sto<br />
PL 7000<br />
02015 TKK<br />
Puhelin (lainaus, uusimiset, tiedustelut) (09) 451 4111<br />
Sähköposti lainaus@hut.fi<br />
Telefax (09) 451 4132<br />
Kotisivu http://www.hut.fi/Yksikot/Kir<strong>ja</strong>sto/<br />
Pääkir<strong>ja</strong>sto on avoinna lukukausien aikana maanantaista per<strong>ja</strong>ntaihin<br />
klo 8.00-21.00 <strong>ja</strong> lauantaisin 9.00-16.00. Aattopäivinä pääkir<strong>ja</strong>sto on<br />
avoinna klo 8.00-16.00.<br />
Varmista aukioloa<strong>ja</strong>t kir<strong>ja</strong>ston www-sivuilta.<br />
4.12.2 Tietotekniikan talon kir<strong>ja</strong>sto<br />
Käyntiosoite Konemiehentie 2, 1. kerros, C130a<br />
Otaniemi, Espoo<br />
Postiosoite Teknillinen korkeakoulu<br />
Tietotekniikan talon kir<strong>ja</strong>sto<br />
PL 5400<br />
02015 TKK<br />
Puhelin (09) 451 5758, (09) 451 5458<br />
Telefax (09) 451 5710<br />
Sähköpostiosoite t-kir<strong>ja</strong>sto@tt.hut.fi<br />
Kir<strong>ja</strong>stonhoita<strong>ja</strong> Susanna Lampola-Autio, puh. (09) 451 5459<br />
susanna.lampola@hut.fi<br />
Kir<strong>ja</strong>stosihteeri Riitta Haarno<strong>ja</strong>, puh. (09) 451 5458<br />
riitta.haarno<strong>ja</strong>@hut.fi<br />
20<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Kir<strong>ja</strong>sto on avoinna lukukausien aikana maanantaista torstaihin klo<br />
10.00-18.00 sekä per<strong>ja</strong>ntaisin klo 10.00-16.00. Aattopäivinä <strong>ja</strong><br />
lukukausien ulkopuolella kir<strong>ja</strong>sto on avoinna ma-pe klo 9-15.<br />
Varmista aukioloa<strong>ja</strong>t kir<strong>ja</strong>ston www-sivuilta.<br />
Kurssikir<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> hakuteokset on tarkoitettu lukusalikäyttöön kir<strong>ja</strong>stossa,<br />
mutta niitä on mahdollista saada yö- <strong>ja</strong> viikonloppulainaksi.<br />
Konferenssijulkaisujen, raporttien <strong>ja</strong> väitöskirjojen laina-aika on neljä<br />
viikkoa. Diplomi- <strong>ja</strong> lisensiaattitöiden laina-aika on kaksi viikkoa.<br />
Sanakirjo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> lehtiä ei lainata. Lehtiä löytyy myös elektronisessa<br />
muodossa kir<strong>ja</strong>ston kotisivulta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 21
5. OPINTOJEN OHJAUS<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>lla on mahdollisuus saada opinto-oh<strong>ja</strong>usta koko opiskelunsa<br />
a<strong>ja</strong>n. Opinto-oh<strong>ja</strong>uksen tavoitteena on opiskeli<strong>ja</strong>n oppimisen <strong>ja</strong><br />
opintojen etenemisen tukeminen. Lähtökohtana on opiskeli<strong>ja</strong>n oma<br />
aktiivisuus <strong>ja</strong> itsenäinen työskentely.<br />
Opinto-oh<strong>ja</strong>usta antavat lukuisat eri tahot: osastojen opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />
tutorit, opintoneuvo<strong>ja</strong>t, harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>t, kansainväliset opintoneuvo<strong>ja</strong>t<br />
<strong>ja</strong> opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>t.<br />
5.1 Opintoneuvo<strong>ja</strong>t<br />
Osastoilla toimivat opintoneuvo<strong>ja</strong>t ovat opinnoissaan pidemmälle<br />
ehtineitä opiskelijoita, joiden puoleen voi kääntyä opiskeluun<br />
liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvo<strong>ja</strong> neuvoo esimerkiksi:<br />
• käytännön opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä<br />
• tutkintovaatimuksiin <strong>ja</strong> ainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä<br />
• henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa<br />
• käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä (esim. anomukset)<br />
AS-osaston opintoneuvo<strong>ja</strong>na toimii Leena Salo. Hänet tavoittaa<br />
vastaanottoaikanaan tai sopimuksen mukaan opintoneuvolasta<br />
(Tietotekniikan talon 2. kerros, huone C210) tai puhelimitse<br />
numerosta 451 3003. Muulloin opintoneuvo<strong>ja</strong>n tavoittaa parhaiten<br />
sähköpostitse osoitteesta asopinto@cc.hut.fi<br />
Opintoneuvolassa työskentelee myös kv-opintoneuvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>,<br />
jotka opastavat sekä tietotekniikan- että automaatio- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong> osaston opiskelijoita. Kv-neuvo<strong>ja</strong> avustaa osaston<br />
ulkomaalaisia opiskelijoita sekä auttaa kansainvälisistä opinnoista<br />
kiinnostuneita suomalaisia opiskelijoita opiskelupaikan hankinnassa.<br />
Harjoitteluneuvo<strong>ja</strong> opastaa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä <strong>ja</strong><br />
välittää harjoittelupaikko<strong>ja</strong>. Opintoneuvolasta tavoittaa myös<br />
tietotekniikan opintoneuvo<strong>ja</strong>n.<br />
22<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Yhteystiedot:<br />
AS-opintoneuvo<strong>ja</strong> Leena Salo, asopinto@cc.hut.fi<br />
Harjoitteluneuvo<strong>ja</strong> Satu Heikkinen, tharjo@cc.hut.fi<br />
Kv-opintoneuvo<strong>ja</strong> Taya Karos, tkvopinto@hut.fi<br />
T-opintoneuvo<strong>ja</strong> Mikael Ramslund, topneuvo<strong>ja</strong>t@hut.fi<br />
Opintoneuvolassa työskentelevien puhelinnumero on 451 3003.<br />
Heidän vastaanottoaikansa löytyvät mm. opintoneuvolan ovesta <strong>ja</strong><br />
osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/.<br />
5.2 Kanslia<br />
Osaston kanslia si<strong>ja</strong>itsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa<br />
C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Mar<strong>ja</strong>-Leena<br />
Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet<br />
sekä erilaisia lomakkeita. Osaston viralliset ilmoitustaulut ovat<br />
kanslian oven vieressä.<br />
5.3 AS-kilta <strong>ja</strong> isohenkilöt<br />
Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen<br />
korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong> kilta on yksi TKY:n 12:sta killasta <strong>ja</strong> se järjestää<br />
monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin<br />
liittyen.<br />
Killan puheenjohta<strong>ja</strong>na toimii Paula Savio<strong>ja</strong> (psavio<strong>ja</strong>@cc.hut.fi).<br />
Uudet opiskeli<strong>ja</strong>t saavat AS-killasta omat isohenkilönsä<br />
syyslukukauden alussa. Isohenkilöt opastavat uusia opiskelijoita<br />
käytännön asioissa <strong>ja</strong> opiskelussa sekä tutustuttavat teekkarikulttuuriin.<br />
AS-killan phuksivastaava on Suurphuksi Tuomas<br />
Kangasluoma (tkangasl@cc.hut.fi).<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 23
5.4 Osaston tutor-toiminta<br />
Osasto aloitti opiskelun alkuvaihetta koskevan tutor-toiminnan<br />
syksyllä 1997. Tutor-toiminta perustuu kahden ensimmäisen vuoden<br />
aikana nuoremman opetta<strong>ja</strong>kunnan (assistentit, opettavat tutki<strong>ja</strong>t)<br />
pienryhmäoh<strong>ja</strong>ukseen. Myöhemmässä vaiheessa tutor-oh<strong>ja</strong>uksesta<br />
vastaa pääaineen opetta<strong>ja</strong>.<br />
Uudet opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong>etaan syyslukukauden alussa tutorryhmiin.<br />
Alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata <strong>ja</strong> tukea<br />
opiskelijoiden opinto<strong>ja</strong> diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneen<br />
<strong>ja</strong> opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta.<br />
Tavoitteena on, että opiskeli<strong>ja</strong>t pääsevät hyvään opiskelurytmiin heti<br />
opiskelun alkuvaiheessa <strong>ja</strong> tutustuvat osastoon, korkeakouluun <strong>ja</strong><br />
tiedeyhteisöön. Tutor-toiminta nähdään myös tärkeäksi koulutusohjelman<br />
kehittämisen kannalta, koska opiskelijoilta saadaan arvokasta<br />
palautetta osaston kehittämiseen.<br />
5.5 Opintojen suunnitteli<strong>ja</strong><br />
Osaston opintojen suunnitteli<strong>ja</strong>n tehtäviin kuuluu mm:<br />
• osaston sisäisten opintoasioiden suunnittelu, koordinointi,<br />
valmistelu <strong>ja</strong> toteuttaminen<br />
• osaston osuuden toimittaminen TKK:n opetusohjelmaan<br />
• tiedotustoiminta <strong>ja</strong> neuvonta<br />
Ma. suunnitteli<strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Heikkilä työskentelee Tietotekniikan talon 2.<br />
kerroksessa huoneessa B212. Puhelinnumero on 451 5152,<br />
sähköpostiosoite tar<strong>ja</strong>.heikkila@hut.fi<br />
24<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
6. DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO<br />
Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.<br />
Laajuudeltaan se on 180 opintoviikkoa (ov). Sen voi suorittaa viidessä<br />
vuodessa.<br />
Tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Opetus<br />
järjestetään opinto<strong>ja</strong>ksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai<br />
vapaasti valittavia. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko.<br />
Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskeli<strong>ja</strong>n keskimääräistä 40<br />
tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärää<br />
arvioitaessa on annettavan opetuksen lisäksi huomioitu opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
oman työn osuus.<br />
Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa<br />
tekniikan lisensiaatin <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin<br />
tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80<br />
ov <strong>ja</strong> tekniikan tohtorin <strong>ja</strong> filosofian tohtorin tutkinnon 160 ov.<br />
6.1 Tavoite<br />
Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on<br />
teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (215/1995) mukaan<br />
antaa opiskeli<strong>ja</strong>lle ao. koulutusohjelman perustana olevalla<br />
tehtäväalueella yleinen valmius teknistieteellistä asiantuntemusta<br />
edellyttäviin tehtäviin. Opiskeli<strong>ja</strong>n tulee saada myös valmius<br />
tieteelliseen <strong>ja</strong>tkokoulutukseen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvaan opiskeluun.<br />
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen <strong>ja</strong> opetus<br />
toteutetaan siten, että opiskeli<strong>ja</strong>lle kehittyy edellä mainittujen lisäksi<br />
• kyky yhteistyöhön <strong>ja</strong> ryhmätyöskentelyyn<br />
• kyky suulliseen <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>lliseen viestintään sekä kansallisissa että<br />
kansainvälisissä tehtävissä<br />
• kyky arvioida tekniikan vaikutuksia ympäristöön <strong>ja</strong> yhteiskuntaan.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 25
6.2 Tutkinnon rakenne <strong>ja</strong> sisältö<br />
Diplomi-insinöörin tutkinto on TKK:n tutkintosäännön mukaan<br />
kaksiosainen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista,<br />
joihin sisältyy kieli- <strong>ja</strong> viestintäopinto<strong>ja</strong>, aineopinnoista, syventävistä<br />
opinnoista <strong>ja</strong> harjoittelusta.<br />
Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille<br />
matemaattis-luonnontieteelliset perusteet <strong>ja</strong> koulutusohjelman välttämättömät<br />
alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia<br />
tieto<strong>ja</strong>. Ensimmäisen osan laajuus on noin 70 ov. Se on suositeltavaa<br />
suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Se tulee<br />
suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna.<br />
Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskeli<strong>ja</strong> perehtyy valitsemansa<br />
alan teorioihin, menetelmiin <strong>ja</strong> ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi<br />
opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskeli<strong>ja</strong>n valitseman<br />
tehtäväalueen keskeisestä aiheesta <strong>ja</strong> sen kannalta tärkeistä teorioista<br />
sekä tutkimus- <strong>ja</strong> suunnittelumenetelmistä.<br />
6.3 Kielitaito<br />
Kotimaisen kielen opinnoissa opiskeli<strong>ja</strong>n tulee tutkintoasetuksen<br />
mukaan osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen <strong>ja</strong> ruotsin kielen<br />
taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa,<br />
<strong>ja</strong> joka on tarpeen oman alan kannalta.<br />
Tutkintoasetuksen mukaan kotimaisten kielten lisäksi opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
tulee osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen taito,<br />
joka on tarpeen oman alan kannalta.<br />
26<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
7. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN<br />
KOULUTUSOHJELMA<br />
7.1 Tutkinnon tavoitteet<br />
Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin<br />
ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineitten valinnan<br />
perusteella teollisuuden automaatioon <strong>ja</strong> säätötekniikkaan, signaalin<strong>ja</strong><br />
kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin,<br />
organisaatioiden systeemianalyyseihin <strong>ja</strong> päätöksentekoon, sekä<br />
viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on<br />
sovelluskohteiden moninaisuus <strong>ja</strong> järjestelmätekninen lähtökohta,<br />
joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua<br />
<strong>ja</strong> toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia<br />
suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen perustuu pitkiin pääaineisiin.<br />
Tällä on pyritty keventämään <strong>ja</strong> yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin<br />
yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän<br />
kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle pyritään<br />
antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on<br />
myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä.<br />
Koulutusohjelma antaa vahvan teoreettisen poh<strong>ja</strong>n matematiikassa <strong>ja</strong><br />
luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä poh<strong>ja</strong> tietotekniikassa,<br />
elektroniikkassa <strong>ja</strong> sähkötekniikkassa <strong>ja</strong> mekatroniikassa eri<br />
sovelluksia a<strong>ja</strong>tellen. Sovellusalueiden moninaisuutta a<strong>ja</strong>tellen<br />
perusopintojen tavoitteena on lisäksi perehdyttää muiden<br />
insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen, kemian <strong>ja</strong> prosessitekniikan<br />
perusteisiin, jotta opiskeli<strong>ja</strong> voi myöhemmin suuntautua<br />
vapaammin automaation sovellutusten piirissä. Viestintätekniikan<br />
tarpeita a<strong>ja</strong>tellen koulutusohjelmassa annettava opetus korostaa<br />
erityisesti ihmisen <strong>ja</strong> viestintäjärjestelmien välistä ra<strong>ja</strong>pintaa, jossa<br />
uusi teknologia antaa runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia eri<br />
esitystapojen, interaktiivisuuden <strong>ja</strong> ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia<br />
korostavien menetelmien hyväksikäyttämisessä. Erityistavoitteena<br />
uudessa koulusohjelmassa on yhdistää automaation <strong>ja</strong> viestintätekniikan<br />
koulutusta siten, että luodaan poh<strong>ja</strong>a uusille teknologisille<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 27
innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden<br />
viestintäjärjestelmiä kehitettäessä.<br />
Pääaineiden valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan<br />
opiskeli<strong>ja</strong>lle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua<br />
perusopintojen jälkeen automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> kentässä.<br />
Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän<br />
teoreettisia taito<strong>ja</strong> kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen<br />
sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opinto<strong>ja</strong>an<br />
haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä diplomityö on<br />
sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa<br />
tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko<br />
yrityselämän tai tutkimuksen parissa.<br />
Tieteellistä tutkimusta a<strong>ja</strong>tellen koulutusohjelmaan on pyritty<br />
sisällyttämään riittävät <strong>ja</strong> monipuoliset valmiudet teoreettisten<br />
tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden<br />
alueilla. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> kenttä tarjoaa runsaasti<br />
mahdollisuuksia <strong>ja</strong>tkaa opinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suuntautua alan tieteellisen<br />
tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy<br />
opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia.<br />
7.2 Tutkinnon rakenne<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman tutkinto koostuu<br />
ensimmäisestä osasta (73,5 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä<br />
opinnoista (16-17 ov), pääaineesta (30 ov), sivuaineesta (20 ov),<br />
harjoittelusta <strong>ja</strong> vapaasti valittavista opinnoista (n. 20 ov) sekä<br />
diplomityöstä (20 ov).<br />
28<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Kaavio 1. DI-tutkinnon rakenne automaatio-<strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong><br />
koulutusohjelmassa<br />
Diplomityö<br />
(20 ov)<br />
Vapaasti valittavat opinnot<br />
Harjoittelu<br />
(n. 20 ov)<br />
Pääaine (30 ov)<br />
Sivuaine (20 ov)<br />
AS-pääaineille yhteiset syventävät opinnot (16-17 ov)<br />
Tutkinnon I-osa (73,5 ov)<br />
7.3 Tutkinnon suorittaminen eri vuoden opinto-oppaiden mukaan<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> voi suorittaa tutkintonsa niiden koulutusohjelman opintooppaiden<br />
mukaan, jotka on toimitettu koulutusohjelmaan sisäänhyväksymisvuonna<br />
tai sen jälkeen.<br />
Koulutusohjelman pääaineille yhteiset syventävät opinnot <strong>ja</strong> pääaine<br />
on suoritettava saman vuoden oppaiden tutkintovaatimusten<br />
mukaisesti. Pää- <strong>ja</strong> sivuaine voivat olla eri vuosien oppaista.<br />
Pääaineille yhteiset syventävät opinnot <strong>ja</strong> pääaine on suoritettava joko<br />
samasta tai myöhemmästä oppaasta kuin tutkinnon I-osa.<br />
Suositellaan, että opiskeli<strong>ja</strong> siirtyy tutkinnon I-osan suoritettuaan<br />
käyttämään uusinta opinto-opasta – tämä on käytännön kannaltakin<br />
hyvä. Tässä vaiheessa opiskeli<strong>ja</strong>n kannattaa käydä läpi kaikki<br />
suoritetut opinnot <strong>ja</strong> katsoa, mihin kohtaan tutkintovaatimuksia ne<br />
kuuluvat. Ryhmittely auttaa jäsentämään tutkintovaatimuksia omalta<br />
kohdaltasi. Ryhmittelypohjia saa osaston kansliasta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 29
Opinto<strong>ja</strong>ksojen opintoviikko<strong>ja</strong> ei voi laskea kahteen kertaan<br />
mihinkään. Valmistumisvaiheessa opiskeli<strong>ja</strong>n antama ryhmitelty<br />
opintorekisteriote tarkistetaan määrätyn opinto-oppaan vaatimusten<br />
mukaan. Jos opinto<strong>ja</strong>ksovalikoima ei suoraan täsmää, joutuu<br />
opiskeli<strong>ja</strong> pyytämään professorilta puoltoa muutoksiin.<br />
30<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8. AS-KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA<br />
LUKUVUONNA 2000-2001<br />
8.1 Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot<br />
Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot muodostuvat seuraavista<br />
yhteensä 73,5 ov:n laajuisista opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
Perusosa<br />
Mat-1.411/104 Matematiikan peruskurssi C1/L1 6<br />
Mat-1.412/402 Matematiikan peruskurssi C2/L2 6<br />
Mat-1.413/403 Matematiikan peruskurssi C3/L3 6<br />
S-104.101/Tfy-3.102 Fysiikka I (ES)/ (G) 4,5/5<br />
S-104.102/Tfy-3.103 Fysiikka II (ES)/ (G) 4,5/5<br />
Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt 2<br />
Tik-76.020 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5<br />
Eri-0.112<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong><br />
informatiikka 0,5<br />
Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe 1<br />
Kie-98.xxx Vieras kieli 2<br />
Vie-98.220 Puheviestintä 2<br />
Tik-76.124 Tietokone työvälineenä 1<br />
Perusosa yhteensä 40,5<br />
Loput tutkinnon I-osaan kuuluvat opinnot<br />
AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka 3<br />
AS-74.101 Tietokonesimulointi 2<br />
AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2<br />
AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2<br />
AS-75.126 Kuvatekniikka I 3<br />
Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B 3<br />
Mat-2.105 Optimoinnin perusteet 2<br />
S-55.103 Sähkötekniikka 2,5<br />
S-88.110 Digitaali- <strong>ja</strong> tietokonetekniikan perusteet 2<br />
AS-0.100 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 3<br />
Yksi seuraavista kemian opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta 3<br />
Kem-35.109 Kemian perusteet; R 3<br />
Kem-35.110 Kemian perusteet <strong>ja</strong> sovellutukset; Tf, S 3<br />
Toinen seuraavista kahdesta:<br />
Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A 3<br />
Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 3<br />
Toinen seuraavista kahdesta:<br />
Mat-2.103 Koesuunnittelu <strong>ja</strong> tilastolliset mallit 2,5<br />
Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5<br />
Loput tutkinnon I-osan opinnot yhteensä 33<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 31
8.1.1 Kieliopinnot<br />
Tutkintoasetuksen edellyttämä kotimaisen kielen taito osoitetaan<br />
suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella<br />
kielellä, jolla opiskeli<strong>ja</strong> on saanut koulusivistyksensä Suomessa.<br />
Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla<br />
• TKK:n toisen kotimaisen kielen koe, johon kuuluu kir<strong>ja</strong>llinen<br />
<strong>ja</strong> suullinen osuus. Kir<strong>ja</strong>llisia kokeita järjestetään neljä kertaa<br />
lukuvuodessa (yksi tutkintokaudessa). Kokeeseen ilmoittaudutaan<br />
kieli- <strong>ja</strong> viestintäkeskuksen ilmoitustaululla olevalla<br />
listalla viimeistään kolme päivää ennen koetta. Kir<strong>ja</strong>llisen<br />
kokeen jälkeen opiskeli<strong>ja</strong> sopii haastattelusta opetta<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
• jokin TKK:n ruotsin/suomen kielen opinto<strong>ja</strong>ksoista<br />
• jokin muun yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe.<br />
Täsmälliset tiedot toisen kotimaisen kielen kokeesta <strong>ja</strong> kielitaitovaatimuksista<br />
2000-2001 löydät osoitteesta:<br />
http://www.hut.fi/Yksikot/KieVie/opopas/kielitaitovaatimukset.f.html<br />
Tutkintosäännnön (16 §) mukaan opiskeli<strong>ja</strong>n tulee osoittaa ammatin<br />
harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen (2 ov)<br />
tekstin ymmärtämisen <strong>ja</strong> suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa<br />
painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa.<br />
Opinto<strong>ja</strong>ksot, jotka täyttävät nämä ehdot, on mainittu opetusohjelmassa.<br />
8.1.2 Perusaineiden laa<strong>ja</strong> oppimäärä<br />
TKK:ssa on mahdollista suorittaa perusaineiden laa<strong>ja</strong> oppimäärä.<br />
Oppimäärää suorittaville matematiikan, fysiikan <strong>ja</strong> tietotekniikan<br />
opetus on laajempaa <strong>ja</strong> myös vaativampaa kuin koulutusohjelmissa<br />
muuten. Kokonaisuudessaan perusaineiden laa<strong>ja</strong> oppimäärä sisältää<br />
vähintään 48 opintoviikon opinnot. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin<br />
32<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
10-15 opintoviikon lisäystä koulutusohjelmissa muuten luettavaan<br />
määrään. Perusaineiden laa<strong>ja</strong>n oppimäärän suorittamisesta saa<br />
merkinnän tutkintotodistukseen.<br />
Laa<strong>ja</strong>a oppimäärää suorittavat valitaan TKK:n valintakoepisteiden<br />
perusteella. Koulutusohjelmasta riippumatta ohjelmaan voi myös<br />
hakea. Lisätieto<strong>ja</strong>:http://www.hut.fi/Opinnot/Laa<strong>ja</strong>/<br />
8.2 Pääaineille yhteiset syventävät opinnot<br />
Koulutusohjelman kaikille pääaineille yhteiset syventävät opinnot<br />
suoritetaan tutkinnon I-osan jälkeen. Ne tuovat tutkintoon laa<strong>ja</strong>alaisuutta<br />
<strong>ja</strong> samalla valmistavat pääaineiden opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />
Koulutusohjelmassa ei ole suuntia toisin kuin useimmissa TKK:n<br />
koulutusohjelmissa.<br />
KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEILLE YHTEISET<br />
SYVENTÄVÄT OPINNOT<br />
(16-17 ov)<br />
AS-74.111 Analoginen säätö 2<br />
AS-74.112 Digitaalinen säätö 2<br />
AS-84.168 <strong>Automaatio</strong>järjestelmät 2<br />
Tik-76.024 Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4<br />
TU-22.101 Tuotantotalouden perusopinto<strong>ja</strong>kso 3-4<br />
Yksi seuraavista:<br />
Tik-110.250 Verkkomedian perusteet 3<br />
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3<br />
S-38.118 Teletekniikan perusteet 3<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 33
8.3 Pääaineen opinnot<br />
Varsinaiset syventävät opinnot koostuvat pää- <strong>ja</strong> sivuaineesta sekä<br />
diplomityöstä. Pääaine antaa syventävää tietoa jostain opetusohjelman<br />
tai sen suunnan ammatillisen tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta,<br />
<strong>ja</strong> sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- <strong>ja</strong><br />
suunnittelumenetelmistä.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> valitsee pääaineen oman koulutusohjelman piiristä. Pää- <strong>ja</strong><br />
sivuaineen valinta tapahtuu pääsääntöisesti kolmantena opintovuonna<br />
kun tutkinnon I-osa <strong>ja</strong> pääaineille yhteiset syventävät opinnot<br />
on suoritettu. Pää- <strong>ja</strong> sivuainevalinnat hyväksytään osastoneuvostossa.<br />
Ennen valinto<strong>ja</strong> järjestetään infotilaisuuksia, joissa kaikki pääaineet<br />
esitellään. Useat laboratoriot järjestävät tutustumiskierroksia.<br />
Pääaineen valinta ajoissa kannattaa: laboratoriot tarjoavat usein<br />
hyödyllisiä suhteita <strong>ja</strong> työprojekte<strong>ja</strong> opiskelijoilleen. Diplomityö<br />
tehdään tavallisesti pääaineen professorin valvonnassa.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>lla on mahdollisuus sopia pääaineen professorin kanssa<br />
pääaineelleen poikkeavaa sisältöä. Hakukaavakkeita saa AS-osaston<br />
kansliasta.<br />
Muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden on huomattava tarkistaa<br />
omista koulutusohjelmaoppaistaan, millainen pääaine heillä on.<br />
34<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.3.1 <strong>Automaatio</strong>tekniikka<br />
prof. Aarne Halme, Tietotekniikan talo 1. kerros huone B121, p. 451 3300,<br />
Aarne.Halme@hut.fi.<br />
WWW-sivut: http://www.automation.hut.fi/<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniikka käsittelee laitteiden, koneiden <strong>ja</strong> prosessien oh<strong>ja</strong>amista<br />
automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. <strong>Automaatio</strong>sta on tullut<br />
välttämätön <strong>ja</strong> erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa,<br />
kuten sellu- <strong>ja</strong> paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta<br />
automaatiosta on tullut erityisesti kone- <strong>ja</strong> sähköteollisuudessa välttämätön <strong>ja</strong><br />
erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet <strong>ja</strong> laitteet ovat<br />
kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun oh<strong>ja</strong>usautomaation ansiosta.<br />
Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen<br />
automaation <strong>ja</strong> säätötekniikan avulla.<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniset järjestelmät toteutetaan useinmiten tietotekniikalla,<br />
tyypillisesti lähiverkon avulla ha<strong>ja</strong>utettuina moniprosessorijärjestelminä.<br />
Yksittäisillä koneilla <strong>ja</strong> osajärjestelmillä on tyypillisesti erilliset automaatiooh<strong>ja</strong>imet,<br />
esim. prosessiteollisuuden osaprosessin, robotin tai CNC-koneen<br />
oh<strong>ja</strong>in, <strong>ja</strong> nämä liitetään yhteen muiden automaation osatoiminnoista<br />
huolehtivien yksiköiden kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa toiminto<strong>ja</strong><br />
valvovan <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>avan ihmisen liitäntäpinnan rooli on usein keskeinen.<br />
Mekatroniset automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettu<strong>ja</strong> järjestelmiä.<br />
<strong>Automaatio</strong>järjestelmät suunnitellaan <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> säätöratkaisut kehitetään<br />
tietokoneavusteisesti. Tietoteknisen toteutusympäristö lisäksi automaatiossa<br />
oleellisen ulottuvuuden muodostaa mittauksiin, havainnointiin <strong>ja</strong> toimintojen<br />
oh<strong>ja</strong>uksiin liittyvä instrumentiikka.<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniikan laboratorion keskeiset tutkimuskohteet liittyvät koneälyyn <strong>ja</strong><br />
erikoisrobotiikkaan, mistä syystä näitä osa-alueita painotetaan erityisesti myös<br />
opetuksessa. <strong>Automaatio</strong>tekniikan opinnot antavat kuitenkin perusvalmiudet<br />
laa<strong>ja</strong>-alaisesti prosessiteollisuuden automaation <strong>ja</strong> instrumentoinnin suunnitteluun,<br />
koneautomaatioon <strong>ja</strong> robotiikkaan sekä säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoreettisten<br />
menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella. <strong>Automaatio</strong>tekniikkaa<br />
opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä <strong>ja</strong> -laitteita valmistaviin<br />
yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin <strong>ja</strong><br />
projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuus<strong>laitos</strong>ten automaatio-osastoille<br />
sekä VTT:lle <strong>ja</strong> korkeakouluihin. <strong>Automaatio</strong>tekniikka kehittyy voimakkaasti;<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita <strong>ja</strong><br />
suunnittelijoita.<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniikan laboratorio on yksi TKK:n nimeämistä huippututkimusyksiköistä.<br />
Tutkimustoiminta on <strong>ja</strong>kautunut neljälle osa-alueelle, joissa kullakin<br />
toimii aktiivinen tutki<strong>ja</strong>rymä. Tutkimusta tehdään perus- <strong>ja</strong> soveltavan<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 35
tutkimuksen ongelmista, joista viimeksimainittu<strong>ja</strong> usein tiiviissä yhteistyössä<br />
teollisuusyritysten kanssa. Kiinnostuksen kohteena olevat robotit vaihtelevat<br />
suurita työkoneista aina mikrosysteemien tasolle. Laboratorio osallistuu myös<br />
EU:n <strong>ja</strong> ESA:n tutkimushankkeisiin.<br />
Älykkäiden koneiden <strong>ja</strong> erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan liikkuviin robottimaisiin<br />
koneisiin liittyviä liikkeen oh<strong>ja</strong>uksen, aistinnan <strong>ja</strong> navigoinnin ongelmia<br />
sekä pienten robottien muodostamia yhteisöjä. Referenssinä on usein biologisten<br />
eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön.<br />
Virtuaalitekniikan <strong>ja</strong> etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä kehittää uusia<br />
menetelmiä <strong>ja</strong> järjestelmiä robottimaisten koneiden teleoh<strong>ja</strong>uksiin sekä etäällä<br />
tapahtuvan huollon <strong>ja</strong> kunnossapidon asiantunti<strong>ja</strong>tukeen. Järjestelmissä hyödynnetään<br />
multimediateknologian menetelmiä <strong>ja</strong> tietoverkko<strong>ja</strong>. Ryhmä osallistuu<br />
myös tulevaisuuden fuusioteknologiaa kehittävän kansainvälisen ITER-hankkeen<br />
työhön tutkimalla fuusioreaktorin tarkastusjärjestelmiä.<br />
Bio- <strong>ja</strong> elintarviketekniikan automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien<br />
mallinnusta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista<br />
polttokennoa pienenergiasovellutuksiin. Systeemiteorian tutkimusryhmä on<br />
erikoistunut kehittämään teoriaa <strong>ja</strong> algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan<br />
dynaamisessa mallinnuksessa, älykkäässä oh<strong>ja</strong>uksessa, anturi- <strong>ja</strong> aistintietojen<br />
käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa.<br />
<strong>Automaatio</strong>tekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa<br />
sivuainetta on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä.<br />
Toisaalta automaatiotekniikka on luonteeltaan järjestelmätason<br />
tekniikkaa. Varsinkin teollisuusuralle tähtäävien on turvallista<br />
hankkia hyvät valmiudet tietojenkäsit-telytekniikasta <strong>ja</strong>/tai<br />
elektroniikasta <strong>ja</strong> mittaustekniikasta valitsemalla tutkinnon valinnaisia<br />
opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellusalueita tukevia<br />
sivuaineita voi valita konetekniikan tai kemiantekniikan<br />
koulutusohjelmista <strong>ja</strong> sähkövoimatekniikasta. <strong>Automaatio</strong>tekniikka<br />
tarjoaa myös teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan<br />
sivuaineet, informaatiotekniikka <strong>ja</strong> formaalit menetelmät<br />
tietojenkäsittelyssä ovat hyviä sivuaineita.<br />
36<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>tekniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lukuk<br />
AS-84.137 Robotiikka 2 kl<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl<br />
AS-84.268 <strong>Automaatio</strong>järjestelmien projektityö 2 kl<br />
AS-84.400 <strong>Automaatio</strong>tekniikan seminaari 2 kl<br />
AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl+kl<br />
Yksi seuraavista kokonaisuuksista, joko 6 ov tai 4-5 ov tai 4 ov:<br />
AS-84.143 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka I 3 sl<br />
AS-84.144 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka II 3 kl<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s01<br />
AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k02<br />
Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 30 ov.<br />
SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov):<br />
AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl<br />
Yksi seuraavista kokonaisuuksista, 6 ov tai 4-5 ov tai 4ov:<br />
AS-84.143 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka I 3 sl<br />
AS-84.144 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka II 3 kl<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s01<br />
AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k02<br />
Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityot 2-6 sl&kl<br />
Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 20 ov.<br />
Luettelo A. Valinnaiset opinto<strong>ja</strong>ksot<br />
Kaikki yllä luetellut valitsematta jääneet opinto<strong>ja</strong>ksot. Sivuaineessa valinnaisia ovat<br />
myös kaikki pääaineen pakollisten vaatimusten yhteydessä yllä luetellut opinto<strong>ja</strong>ksot.<br />
AS-84.125 Estimointi- <strong>ja</strong> sensorifuusiomenetelmät 2 sl<br />
AS-84.270 Reaaliaikaohjelmointi 2 k<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 37
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />
AS-74.101 Tietokonesimulointi 2 sl<br />
AS-74.102 Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 1 sl per<br />
AS-74.104 Instrumentointitekniikka 2 sl&kl<br />
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />
AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />
AS-74.121 Optimisäätö 2 kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl<br />
AS-74.170 Johdatus moderniin säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoriaan 2 sl&kl<br />
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl<br />
AS-74.180 Rakennusautomaatio 2 kl k01<br />
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl s00<br />
AS-74.190 Monimuuttu<strong>ja</strong>säätö 2 sl s01<br />
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl k01<br />
AS-74.197 Paperikoneautomaatio 3 kl k02<br />
AS-74.198 System Engineering in Wireless Communication 3 kl<br />
AS-74.220/225 Säätötekniikan erikoistyöt A/B 1/2 sl+kl<br />
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl<br />
AS-74.350 Tutkimusseminaari 1 sl+kl<br />
AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 kl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />
Tik-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely <strong>ja</strong> suodatus 4 sl<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
Mat-1.140 Funktionaalianalyysin perusteet 4 sl<br />
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl<br />
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />
Muiden kuin AS-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat sivuaineekseen joko<br />
automaatiotekniikan tai <strong>systeemitekniikan</strong>, suositellaan <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong> sivuainetta, joka esitellään sähkön tai tietotekniikan opinto-oppaassa.<br />
Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin sitä<br />
ei voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />
Valinnaisten opinto<strong>ja</strong>ksojen luetteloon kuuluu käytännössä kaikki syventävät AS-74,<br />
AS-84 <strong>ja</strong> AS-116-kurssit.<br />
38<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.3.2 Systeemitekniikka<br />
prof. Heikki Koivo, Tietotekniikan talo, 1. kerros, 451 3320, Heikki.Koivo@hut.fi<br />
WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka käsittelee laitteiden, koneiden <strong>ja</strong> prosessien<br />
oh<strong>ja</strong>amista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. <strong>Automaatio</strong>sta on<br />
tullut osa tuotantoprosessia sekä prosessi- että kappaletavarateollisuudessa.<br />
Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- <strong>ja</strong> sähköteollisuudessa<br />
välttämätön <strong>ja</strong> erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet <strong>ja</strong><br />
laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun oh<strong>ja</strong>usautomaation<br />
ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain<br />
kehittyneen automaatio- <strong>ja</strong> säätötekniikan avulla.<br />
Systeemitekniikan laboratoriossa annetaan perus- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkokoulutusta<br />
automaatioalan tuleville mmattilaisille. Opinnot ovat laa<strong>ja</strong>lti poikkitieteellisiä <strong>ja</strong><br />
mahdollistavat helpon hyppäyksen myös muihin kuin perinteisen automaatioalan<br />
tehtäviin. Laboratoriossa opinto<strong>ja</strong> harjoittavat osallistuvat opinnäytetöidensä<br />
laatijoina myös laboratorion tutkimustoimintaan. Tämän<br />
painopistee-nä ovat käytännön prosessisovellukset säätötekniikassa <strong>ja</strong> tätä<br />
tukevassa teoreettisessa tutkimuksessa. Erityisesti tutkitaan uusia menetelmiä<br />
dynaamisten järjestelmien mallituksessa <strong>ja</strong> säädössä.<br />
Sovelluksiin suuntautuvaan työhön vaikuttaa se, että prosessiteollisuus on<br />
Suomessa suhteellisesti merkittävämpää kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa.<br />
Tästä syystä perusprosessien dynamiikka <strong>ja</strong> säätö sekä prosessiteollisuuden<br />
automaatio kuuluvat pysyvästi laboratorion tutkimusohjelmaan. Kemian<br />
teollisuuden ongelmista on erityisesti happamuuden (pH:n) määräytymistä <strong>ja</strong><br />
säätöä tutkittu <strong>ja</strong> sovellettu laa<strong>ja</strong>sti. Uusista säätömenetelmistä voidaan mainita<br />
itseorganisoituvat neuraaliverkot, joiden teoreettista tutkimusta on laajennettu<br />
soveltavaan suuntaan esim. edellä mainitun aineen happamuuden säätöongelman<br />
yhteydessä. Sumeaa säätöä on tutkittu lähinnä algoritmitasolla<br />
sovellusten yhteydessä, jolloin päähuomio on ollut itseorganisoituvissa fuzzysäätimissä.<br />
Laajemmin on pehmolaskentaa (soft-computing) sovellettu<br />
epälineaaristen optimointiongelmien ratkaisemiseen.<br />
Perinteisestä säätötekniikasta hieman poikkeavaa tutkimusta edustaa mikrotelemanipulaattorin<br />
kehitysprojekti, jossa on konstruoitu laite esim. yksittäisten<br />
solujen tunnusteluun <strong>ja</strong> siirtelyyn. Yleisesti laboratorio on kiinnostunut harjoittamaan<br />
tutkimusta myös ns. nanoteknologian alalla.<br />
Mekatroniikka eli elektroniikan <strong>ja</strong> älykkään oh<strong>ja</strong>uksen liittäminen mekaanisiin<br />
järjestelmiin on <strong>ja</strong>tkuvasti nousussa oleva ala, johon laboratorion tutkimustoiminnassa<br />
tunnetaan erityistä mielenkiintoa. Mineraalivaahdon <strong>ja</strong> pitoisuuden<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 39
konenäköanalyysi on sovellus pitkään <strong>ja</strong>tkuneesta tutkimuksesta, jossa alun perin<br />
sovellettiin konenäköä kappaletavara-automaation ongelmiin. Paperikoneen<br />
märän pään valvonta <strong>ja</strong> säätö sekä paperikoneen lajinvaihtoautomatiikan<br />
kehittely edustavat perinteisempää, puun<strong>ja</strong>lostusteollisuuden automaatioon<br />
liittyvää tutkimusta.<br />
Lineaaristen järjestelmien struktuurianalyysi <strong>ja</strong> erityisesti aikavarianttien<br />
järjestelmien tutkimus ovat pitkään laboratoriossa tutkittu<strong>ja</strong> aiheita. Käytännössä<br />
nämä edustavat teoreettista perustutkimusta, vaikka lähtökohtana esimerkiksi<br />
aikavarianttien järjestelmien tapauksessa on ollut läpivirtausprosessien mallien <strong>ja</strong><br />
säädön tutkimus.<br />
Säätötekniikka on osa automaatiotekniikkaa, <strong>ja</strong> on sinänsä vaikea sanoa miten<br />
säätötekniikka käsitteenä eroaa automaatiotekniikasta. Käytännössä Systeemitekniikan<br />
laboratorio on perinteisesti keskittynyt tekemään menetelmätutkimusta,<br />
johon kuuluvat erilaisten prosessien <strong>ja</strong> dynaamisten järjestelmien mallittamisen,<br />
analyysin <strong>ja</strong> säätösuunnittelun tehtävät. Perinteisten menetelmien lisäksi uudet<br />
säätömuodot kuten sumeat säätimet <strong>ja</strong> neuraaliverkkoihin perustuvat säätimet<br />
ovat olleet viime vuosina kasvavan kiinnostuksen kohteina. Tällöin ei ainoastaan<br />
ole keskitytty uusien säätöalgoritmien soveltamiseen vaan myös niiden teorian<br />
selvittämiseen <strong>ja</strong> kehittämiseen. Säädön teoria on aina ollut osa laboratorion<br />
tutkimustoimintaa.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan opinnot antavat perusvalmiudet prosessiteollisuuden<br />
automaation <strong>ja</strong> instrumentoinnin suunnitteluun, koneautomaatioon <strong>ja</strong><br />
robotiikkaan sekä säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoreettisten menetelmien soveltamiseen<br />
yleisesti automaation avulla. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikkaa opiskelleet ovat<br />
sijoittuneet automaatiojärjestelmiä <strong>ja</strong> 2Dlaitteita valmistaviin yrityksiin,<br />
konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin <strong>ja</strong><br />
projektoiviin yrityksiin, teollisuus<strong>laitos</strong>ten automaatio-osastoille sekä<br />
tutkimustehtäviin. <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka ovat voimakkaasti kehittyviä<br />
alo<strong>ja</strong>. Tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystehtäviin tarvitaan tulevina vuosina lisää<br />
suunnittelijoita <strong>ja</strong> tutkijoita. Merkittävä osuus heistä saa peruskoulutuksensa<br />
Teknillisen korkeakoulun automaatio- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osastossa.<br />
40<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Systeemitekniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />
AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />
AS-74.121 Optimisäätö 2 kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl<br />
AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> laboratoriotyöt 3 sl&kl<br />
AS-84.137 Robotiikka 2 kl<br />
AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n signaalinkäsittelyjärjestelmät 3 kl<br />
Mikä tahansa seuraavista neljästä:<br />
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellukset 3 kl<br />
AS-74.197 Paperikoneautomaatio 3 kl<br />
AS-74.198 System engineering in wireless communication 3 kl<br />
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl<br />
Ainakin yksi seuraavista kursseista:<br />
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl<br />
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl s00<br />
AS-74.190 Monimuuttu<strong>ja</strong>säätö 2 ei s00<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
Valitse Luettelosta B niin, että täyttyy 30 ov.<br />
SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov):<br />
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />
AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />
AS-74.121 Optimisäätö 2 kl<br />
AS-74.230 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> laboratoriotyöt 3 sl&kl<br />
Mikä tahansa seuraavista neljästä:<br />
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellukset 3 kl<br />
AS-74.197 Paperikoneautomaatio 3 kl<br />
AS-74.198 System engineering in wireless communication 3 kl<br />
AS-74.345 Systeemitekniikan seminaari 2 kl<br />
Valitse Luettelosta B niin, että täyttyy 20 ov.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 41
Luettelo B. Valinnaisia kursse<strong>ja</strong> pakollisten kurssien listasta valitsematta jääneiden lisäksi:<br />
AS-74.104 Instrumentointitekniikka 2 sl&kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-74.136 Johdatus mikrosysteemeihin 2 kl<br />
AS-74.170 Johdatus moderniin säätö- <strong>ja</strong> systeemiteoriaan 2 sl&kl<br />
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl<br />
AS-74.180 Rakennusautomaatio 2 kl k01<br />
AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl s00<br />
AS-74.190 Monimuuttu<strong>ja</strong>säätö 2 ei s00<br />
AS-74.220 Säätötekniikan erikoistyö A 1 sl+kl<br />
AS-74.225 Säätötekniikan erikoistyö B 2 sl+kl<br />
AS-74.322/323 Säätötekniikan lisensiaattikurssi A/B 6<br />
AS-74.350 Tutkimusseminaari 1 sl+kl<br />
(ei -00<br />
& -01)<br />
AS-84.125 Estimointi- <strong>ja</strong> sensorifuusiomenetelmät 2 sl<br />
AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s01<br />
AS-84.143 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka 1 3 sl<br />
AS-84.144 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka 2 3 kl<br />
AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n signaalinkäsittelymenetelmät 3 k<br />
AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k02<br />
AS-84.168 <strong>Automaatio</strong>järjestelmät 2 sl<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
AS-75.126 Kuvatekniikka I 3 sl per<br />
AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 sl+kl<br />
AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 kl<br />
Kem-90.131 Optimointitekniikka 2 sl<br />
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />
Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I 2 sl per<br />
Kem-90.149 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi II 3 sl per<br />
Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl<br />
Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />
Mat-1.404 Matematiikan peruskurssi L4 6 kl<br />
Mat-1.015 Modernin analyysin perusteet 2,5 kl<br />
Mat-1.140 Funktionaalianalyysin perusteet 4 sl<br />
Mat-2.131 Systeemianalyysi 2-4<br />
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl<br />
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />
Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3<br />
42<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Muiden kuin AS-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat sivuaineekseen joko<br />
automaatiotekniikan tai säätötekniikan, suositellaan <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikan<br />
sivuainetta, joka esitellään sähkön tai tietotekniikan opinto-oppaassa.<br />
Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei<br />
voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />
Valinnaisten kurssien luetteloon kuuluu käytännössä kaikki syventävät AS-74, AS-84 <strong>ja</strong> AS-<br />
116-kurssit.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 43
8.3.3 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikka<br />
prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 3321,<br />
Kari.O.Koskinen@hut.fi<br />
WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Auttieto/<br />
Tietotekniikka on nykyisin automaation keskeinen toteutusteknologia. Prosessi- <strong>ja</strong><br />
kappaletavarateollisuuden tuotannon automaatiossa käytettävät automaatiojärjestelmät<br />
sekä erilaisten tuotantokoneiden <strong>ja</strong> -laitteiden <strong>ja</strong> työkoneiden<br />
oh<strong>ja</strong>usautomaatio perustuvat suurelta osin tietotekniikkaan <strong>ja</strong> sen soveltamiseen.<br />
Selvänä trendinä on automaatio- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usjärjestelmien integroituminen erilaisiin<br />
muihin oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> informaatiojärjestelmiin, kuten esimerkiksi toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen,<br />
tuotesuunnittelun <strong>ja</strong> käynnissäpidon järjestelmiin.<br />
Yritysten sisäinen <strong>ja</strong> välinen toimintatapa on myös voimakkaasti verkostumassa,<br />
minkä kehittynyt tieto- <strong>ja</strong> tietoliikennetekniikka ovat osaltaan mahdollistaneet.<br />
Verkostunutta tuotantotapaa tukevien oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> informaatiojärjestelmien kehittäminen<br />
on a<strong>ja</strong>nkohtainen haaste.<br />
Onnistunut automaatio- tai informaatiojärjestelmäsovellus lähtee hyvästä<br />
toimintaympäristön, toimintatavan <strong>ja</strong> loppukäyttäjän tarpeen tuntemuksesta <strong>ja</strong><br />
määrittelystä. Useimmissa projekteissa ohjelmistotyön osuus on merkittävin <strong>ja</strong><br />
kriittisin koko projektin kannalta. Hyvien suunnittelu- <strong>ja</strong> toteutusmenetelmien<br />
sekä niitä tukevien työkalujen käyttö on avainasemassa.<br />
<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikkaan liittyvien oppikurssien tavoitteena on antaa valmiuksia<br />
automaatio- tai informaatiojärjestelmäprojektien hallittuun, systemaattiseen<br />
<strong>ja</strong> tehokkaaseen suunnitteluun <strong>ja</strong> toteuttamiseen.<br />
44<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
<strong>Automaatio</strong>n tietotekniikka<br />
PÄÄAINE(30 ov): ov lk<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 2-3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 kl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
AS-84.137 Robotiikka 2 kl<br />
Vähintään kaksi seuraavista:<br />
AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />
AS-116.180 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 1 sl 1.pl<br />
Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per<br />
Tik-76.164 Sulautetut järjestelmät 3 kl<br />
Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl per<br />
Tik-76.611 Ohjelmistojen määrittely- <strong>ja</strong> suunnittelumenetelmät 2 kl<br />
Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta 2 kl<br />
Tik-76.614 Ohjelmistotuotteen hallinta 2 kl<br />
Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl<br />
Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 kl<br />
AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Valitse luettelosta C niin, että täyttyy 30 ov.<br />
SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov):<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl per<br />
Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opinto<strong>ja</strong>ksoista:<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 kl<br />
AS-84.284 <strong>Automaatio</strong>tekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Valitse luettelosta C niin, että täyttyy 20 ov.<br />
Luettelo C. Valinnaisia kursse<strong>ja</strong>:<br />
AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 sl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 45
AS-116.180 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 1 sl 1.pl<br />
AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl<br />
AS-74.104 Instrumentointitekniikka 2 sl&kl<br />
AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl<br />
AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl<br />
AS-74.180 Rakennusautomaatio 2 kl k01<br />
AS-74.196 Prosessiteollisuuden säätösovellutukset 3 kl k01<br />
AS-74.197 Paperikoneautomaatio 3 kl k02<br />
AS-74.198 System engineering in wireless communication 3 kl<br />
AS-74.220/225 Säätötekniikan erikoistyöt A/B 1/2 sl+kl<br />
AS-74.350 Tutkimusseminaari 1 sl+kl<br />
AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s99<br />
AS-84.143 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka I 3 sl<br />
AS-84.144 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka II 3 kl<br />
AS-84.161 <strong>Automaatio</strong>n signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl<br />
AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k00<br />
AS-84.268 <strong>Automaatio</strong>järjestelmien projektityö 2 kl<br />
AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl per<br />
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl<br />
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />
Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 3 sl<br />
Tik-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
Tik-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl<br />
Tik-86.145 Tuotemallit 3 kl per<br />
Tik-110.350 Tietokoneverkot 3 kl<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl<br />
Tik-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 sl<br />
Tik-111.310 Vuorovaikutustekniikka 2 sl<br />
Tik-111.350 Multimediatekniikka 3 kl<br />
Tik-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 3 kl<br />
TU-22.113 Design of Production Processes A 4 sl per<br />
TU-22.115 Design of Production Processes B 2,5 sl<br />
TU-22.176 Operations Management 2-6 kl<br />
TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl per<br />
TU-53.264a Innovaatio- <strong>ja</strong> ryhmätyömenetelmät 3 kl per<br />
Kon-15.118 Konepa<strong>ja</strong> tuotantolaitoksena 2 sl per<br />
Kon-15.119 Tuotantoautomaatio 2 sl<br />
Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl<br />
46<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Kul-16.123 Ajoneuvotelematiikka 2 kl per<br />
Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I 2 sl per<br />
Kem-90.149 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi II 3 sl per<br />
Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl<br />
Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />
S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl<br />
S-38-188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />
S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl<br />
S-72.353 Data Communications and Internetworking 3 kl<br />
S-72.350 Tiedonsiirto <strong>ja</strong> yhteyskäytännöt 1 sl<br />
S-81.250 Sähkökäyttöjen oh<strong>ja</strong>uselektroniikka 2 kl<br />
S-81.260 Sähkökäyttöjen ohjelmistotekniikka 3 kl<br />
Muiden koulutusohjelmien opiskeli<strong>ja</strong>t voivat keskustella sivuaineesta professorin kanssa.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 47
8.3.4 Viestintätekniikka<br />
prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, 451 3340, Hannu.Saarelma@hut.fi<br />
prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />
http://www.media.hut.fi/<br />
Viestintätekniikalla tarkoitetaan joukko-, kohde- <strong>ja</strong> yritysviestinnän prosessien <strong>ja</strong><br />
sisällön valmistuksen tekniikoita. Viestinnän osuus bruttokansantuotteesta on<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti kasvava. Alan tekniikan kehityksen keskeisiä suuntia ovat viestintäkanavien<br />
moninaistuminen, viestintäsisältöjen multimediasoituminen <strong>ja</strong> eri<br />
viestintämuotojen erojen hälveneminen. Nämä kehityssuunnat koskevat<br />
soveltuvin osin sekä painettu<strong>ja</strong>, perinteisiä sähköisiä <strong>ja</strong> mobiiliviestinnän kanavia,<br />
tuotteita <strong>ja</strong> palveluita.<br />
Viestintätekniikan pää- <strong>ja</strong> sivuaineet kattavat visuaalisen viestinnän<br />
sisällön <strong>ja</strong> viestintätuotteiden <strong>ja</strong> -palveluiden valmistuksen geneeriset<br />
tekniikat <strong>ja</strong> tarkastelevat viestintäprosesse<strong>ja</strong> joukko-, kohde- <strong>ja</strong><br />
yritysviestinnässä. Viestintä-tekniikkaa opiskelleiden työpaikat ovat<br />
tyypillisesti graafisen <strong>ja</strong> sähköisen viestinnän sekä<br />
järjestelmävalmistuksen piirissä.<br />
48<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Viestintätekniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl per<br />
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />
AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl<br />
AS-75.132 Mediaviestintäjärjestelmät 4 kl<br />
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.112 Tekninen dokumentointi 3 kl per<br />
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />
Valitse seuraavista niin, että vähintään 30 ov täyttyy:<br />
AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl<br />
AS-75.134 Kuvatekniikka III 2-4 kl<br />
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.310 Johdatus viestintään 5 sl&kl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl<br />
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />
S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl<br />
Tik-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl 1. pl<br />
Tik-61.147 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Jompikumpi seuraavista kahdesta:<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per<br />
Tik-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2<br />
SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov):<br />
AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl per<br />
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />
AS-75.132 Mediaviestintäjärjestelmät 4 kl<br />
AS-75.112 Tekninen dokumentointi 3 kl per<br />
Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy :<br />
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl<br />
AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl<br />
AS-75.134 Kuvatekniikka III 2-4 kl<br />
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 49
S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl<br />
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />
S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Jompikumpi seuraavista kahdesta:<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per<br />
Tik-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2<br />
Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei<br />
voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />
50<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.3.5 Viestintä yritystoiminnassa<br />
prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />
prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 3321,<br />
Kari.O.Koskinen@hut.fi<br />
prof. Eila Järvenpää, puh. 451 3653, Eila.Jarvenpaa@hut.fi<br />
prof. Martti Mäntylä, Tietotekniikan talo, 451 3230,<br />
Martti.Mantyla@hut.fi<br />
http://www.media.hut.fi/<br />
Yrityksen toimintaprosesseihin sisältyy enenevässä määrin viestintää eli<br />
informaation vaihdantaa koneiden, laitteiden <strong>ja</strong> ohjelmistojen välityksellä<br />
ihmiseltä <strong>ja</strong> ihmisryhmältä toisille.<br />
Digitalisoitumiskehityksen myötä on syntynyt tarve toiminnan eri<br />
lohkojen kuten tuotannon, automaation, markkinoinnin <strong>ja</strong> viestinnän<br />
synnyttämän, käsittelemän <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keleman tiedon kokonaisvaltaiseen<br />
hallintaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluun. Alue on teknisesti laa<strong>ja</strong>-alainen<br />
integroidessaan yritystoiminnassa yleensä erillisinä funktioina<br />
organisoitujen lohkojen tehtäväkenttää. Integroituminen<br />
mahdollistaa uusia tiedonkäytön muoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuo potentiaalisesti<br />
toiminnallista kustannus- <strong>ja</strong> aikatehokkuutta.<br />
Yrityksen viestintätekniikan pää- <strong>ja</strong> sivuaine ovat uusia. Tässä luetellut<br />
tutkintovaatimukset on määritelty lukuvuodelle 2000-2001. Vaatimusten mahdollisesti<br />
muuttuessa opiskeli<strong>ja</strong> voi siirtyä opiskelemaan myöhemmin vahvistettavien<br />
vaatimusten mukaisesti.<br />
Pääaineen valitseville suositellaan sivuaineen valitsemista yritysten toimintaan<br />
liittyvältä, viestintätieteen tai käytettävyys <strong>ja</strong> kognitiotieteen alueelta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 51
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Viestintä yritystoiminnassa<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl per<br />
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />
AS-75.112 Tekninen dokumentointi 3 kl per<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
Valitse seuraavista toinen:<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
Tik-86.141 Enterprise Systems Intergration 3 sl<br />
Valitse seuraavista yksi:<br />
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Tik-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />
Tik-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl 1.pl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 30 ov:<br />
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.310 Johdatus viestintään 5 sl&kl<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Tik-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />
AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-116.170 <strong>Automaatio</strong>n ohjelmistokomponentit 2 kl 1.pl<br />
AS-116.180 Ohjelmoitavan automaatiojärjestelmän luotettavuus 1 sl 1.pl<br />
AS-116.150 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan seminaari 2 sl<br />
Tik-86.161 Tuotannon tietotekniikan erikoiskysymyksiä 2-6 kl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen *) 4<br />
23D300 Integroitu markkinointi *) 4<br />
23C tai 23D Muu markkinointiviestinnän opinto<strong>ja</strong>kso *)<br />
Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per.<br />
Tik-76.151 Ha<strong>ja</strong>utetut järjestelmät 3 kl<br />
Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl<br />
Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl<br />
TU-22.176 Operations Management 2-6 kl<br />
TU-53.303 Knowledge Management 2-3<br />
TU-53.304 Communication and Networks 2<br />
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />
S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl<br />
*) HKKK<br />
52<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
SIVUAINE (20 ov):<br />
AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl<br />
AS-75.112 Tekninen dokumentointi 3 kl per.<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
Valitse seuraavista toinen:<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
Tik-86.141 Enterprise Systems Intergration 3 sl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 20 ov:<br />
AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl+kl<br />
AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-116.130 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl<br />
Tik-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl+kl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
23C510 Markkinointiviestinnän johtaminen *) 4<br />
23D300 Integroitu markkinointi *) 4<br />
23C tai 23D Muu markkinointiviestinnän opinto<strong>ja</strong>kso *)<br />
Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per.<br />
Tik-76.151 Ha<strong>ja</strong>utetut järjestelmät 3 kl<br />
Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl<br />
Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl<br />
TU-22.176 Operations Management 2-6 kl<br />
TU-53.303 Knowledge Management 2-3<br />
TU-53.304 Communication and Networks 2<br />
S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl<br />
S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl<br />
*) HKKK<br />
Mikäli jokin opinto<strong>ja</strong>kso kuuluu jo opiskeli<strong>ja</strong>n muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei<br />
voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opinto<strong>ja</strong>ksoihin.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 53
8.3.6 Kuvatekniikka<br />
prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 210, puh. 451 3340,<br />
Hannu.Saarelma@hut.fi<br />
prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 211, puh. 451 3341,<br />
Pirkko.Oittinen@hut.fi<br />
prof. Henrik Haggrén, päärakennus, M223, puh. 451 3900,<br />
Henrik.Haggren@hut.fi<br />
Kuvallisen informaation merkitys eri sovellusalueilla kasvaa johtuen toisaalta<br />
alueen teknisestä kehityksestä <strong>ja</strong> toisaalta ymmärtämyksen lisääntymisestä<br />
kuvainformaation merkityksestä ihmisen tiedonkäsittelyssä. Tällä hetkellä yli 95%<br />
joukkoviestinnästä välittyy ihmisen näköjärjestelmän kautta. Ihmisen <strong>ja</strong><br />
tietokoneen välinen kommunikaatio tapahtuu myös enenevästi visuaalisen tiedon<br />
välityksellä. Kuvannus- <strong>ja</strong> kuvankäsittelymenetelmien paranemisen myötä<br />
kuvallisen informaation käyttö lisääntyy myös kvantitatiivisissa mittaussovelluksissa<br />
<strong>ja</strong> kaukokartoituksen piirissä.<br />
Kuvatekniikalla ymmärretään kuvan <strong>ja</strong> kuvion tuottamisen <strong>ja</strong><br />
käsittelyn tekniikkaa sekä kuvallisen informaation näkemisen <strong>ja</strong><br />
ymmärtämisen psykologiaa erityisesti niiltä osin, joilta tätä tietoa<br />
tarvitaan kuvajärjestelmien suunnittelussa, käyttäjäsovellusten<br />
kehittaemisessä <strong>ja</strong> käytössä. Alueena kuvatekniikka on monitekninen<br />
<strong>ja</strong> se kattaa digitaaliset <strong>ja</strong> analogiset kiinto- <strong>ja</strong> liikkuvat kuvat,<br />
kuvajärjestelmät <strong>ja</strong> niihin poh<strong>ja</strong>utuvat sovellukset.<br />
54<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Kuvatekniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov kl<br />
AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl p<br />
AS-75.134 Kuvatekniikka III 4 kl<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per<br />
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 5 sl+kl<br />
Valitse toinen seuraavista kahdesta:<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 30 ov:<br />
AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl<br />
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl<br />
Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl<br />
Tik-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />
Tik-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />
S-114.790 Kommunikaatio <strong>ja</strong> kognitio 4 kl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
SIVUAINE (20 ov): ov kl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 20 ov:<br />
AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl p<br />
AS-75.134 Kuvatekniikka III 4 kl<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per<br />
AS-75.192 Värikuvatekniikka 3 sl<br />
AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl<br />
AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl<br />
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl<br />
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl<br />
Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl<br />
Tik-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />
Tik-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />
S-114.700 Kommunikaatio <strong>ja</strong> kognitio 3 kl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
Vain toinen seuraavista:<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 55
8.3.7 Informaatiotekniikka<br />
prof. Olli Simula, Tietotekniikan talo, B324, 451 3271, Olli.Simula@hut.fi<br />
prof. Samuel Kaski, Tietotekniikan talo, B332, 451 3266, Samuel.Kaski@hut.fi<br />
prof. N.N.<br />
WWW-sivut: http://www.cis.hut.fi/inf/<br />
Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen painopistealueena on<br />
jo yli kahden vuosikymmenen a<strong>ja</strong>n ollut signaali-informaation<br />
tietokonepoh<strong>ja</strong>isten käsittelymenetelmien kehittäminen. Tällä<br />
hetkellä tärkeimpänä tutkimus-kohteena ovat neuroverkot, niiden<br />
teoreettiset perusteet <strong>ja</strong> sovellutukset. Tutkimustyön tuloksina<br />
kehitettyjä menetelmiä on sovellettu käytäntöön erityisesti<br />
automaattisen hahmontunnistuksen alalla. Laboratorion yhteydessä<br />
toimii neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perusta<strong>ja</strong>, akateemikko<br />
Teuvo Kohonen on neuraalilaskennan kansainvälisesti<br />
merkittävimpiä pioneere<strong>ja</strong>. Yksikön nykyinen johta<strong>ja</strong> on<br />
Akatemiaprofessori Erkki O<strong>ja</strong>.<br />
Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural<br />
networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä muodostuvia<br />
massiivisia järjestelmiä, joiden esikuvina ovat olleet biologiset<br />
hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä neuraaliverkot muodostavat<br />
oppivia järjestelmiä, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa<br />
suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. Informaatiotekniikan<br />
laboratoriossa neuraalilaskennan menetelmiä on viime aikoina<br />
sovellettu myös moniin teollisuutta kiinnostaviin ongelmiin erityisesti<br />
kuvankäsittelyssä, signaalinkäsittelyssä, tietoliikennetekniikassa sekä<br />
prosessien <strong>ja</strong> laitteiden monitoroinnissa <strong>ja</strong> kunnonvalvonnassa.<br />
Kuva-analyysiin <strong>ja</strong> konenäköön liittyvissä tutkimusprojekteissa<br />
neuraalipoh<strong>ja</strong>isia luokittelumenetelmiä on kehitetty <strong>ja</strong> sovellettu<br />
automaattisessa pilviluokittelussa satelliittikuvista, teollisuuden<br />
laadunvalvonnassa sekä käsinkirjoitettujen merkkien tunnistamisessa.<br />
Tietoliikennetekniikan sovelluksissa neuraaliverkot parantavat muun<br />
muassa vastaanottimissa käytettävien kor<strong>ja</strong>inrakenteiden suorituskykyä<br />
häiriöisessä <strong>ja</strong> epälineaarisessa kanavassa. Sovelluksia on runsaasti<br />
erityisesti radiotietoliikenteen alalla. Monimutkaisten <strong>ja</strong> vaikeasti<br />
56<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
mallitettavien teollisuusprosessien monitorointi, kunnonvalvonta <strong>ja</strong><br />
prosessien oh<strong>ja</strong>us muodostavat laa<strong>ja</strong>n sovellusalueen, johon<br />
neuraalilaskennan menetelmiä ollaan myös laboratoriossa<br />
soveltamassa.<br />
Pää- <strong>ja</strong> sivuaine informaatiotekniikka liittyy kiinteästi edellä<br />
selostettuun tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on antaa<br />
valmiudet signaalien <strong>ja</strong> informaation teoreettisten <strong>ja</strong> laskennallisten<br />
käsittelymenetelmien kehittämiseen <strong>ja</strong> soveltamiseen. Tällaista<br />
informaatiota sisältävät erityisesti mittaustulokset, kuva- <strong>ja</strong><br />
äänisignaalit sekä numeeriseen muotoon saatetut aikasar<strong>ja</strong>t.<br />
Tietojenkäsittelykapasiteetin<br />
halventuessa<br />
signaalinkäsittelymenetelmät saavat yhä merkittävämmän si<strong>ja</strong>n useilla<br />
tekniikan aloilla. Tyypillisiä opetusalueita ovat signaalien suodatus <strong>ja</strong><br />
estimointi, hahmontunnistus, signaalien <strong>ja</strong> kuvien digitaalinen<br />
käsittely, tietokonenäkö, tiedon louhinta (data mining) sekä<br />
neuraalilaskenta <strong>ja</strong> sen sovellutukset. Alan ammattikuva on erittäin<br />
laa<strong>ja</strong>. Työtehtävät ulottuvat fysiikan menetelmiä soveltavista<br />
tutkijoista tietokonejärjestelmien suunnittelijoihin. Myös opetus- <strong>ja</strong><br />
perustutkimustehtävät työllistävät monia tällä nopeasti kehittyvällä<br />
alalla.<br />
Informaatiotekniikan pääaine antaa erityisen hyvät mahdollisuudet<br />
<strong>ja</strong>tko-opintoihin. Pääaineen täydentäjäksi hyvin muun muassa<br />
tietojenkäsittelytek-niikan, tietoliikennetekniikan <strong>ja</strong><br />
tietoliikenneohjelmistojen, signaalinkäsittelyn <strong>ja</strong> akustiikan,<br />
kuvatekniikan, avaruustekniikan, elektroniikan, teknillisen fysiikan <strong>ja</strong><br />
matematiikan sekä säätö- <strong>ja</strong> automaatiotekniikan opinnot. Myös informaatiotekniikan<br />
sivuaine täydentää hyvin edellämainittujen suuntien<br />
pääaineita.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 57
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Informaatiotekniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
Tik-76.122 Tietorakenteet <strong>ja</strong> algoritmit 3 kl<br />
Tik-61.152 Informaatiotekniikan seminaari 2 kl<br />
Tik-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />
Tik-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
Tik-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl<br />
Tik-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely <strong>ja</strong> suodatus 4 sl<br />
Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 30 ov.<br />
SIVUAINE (20 ov):<br />
Tik-61.238 Signaalien tilastollinen mallinnus 3 sl<br />
Tik-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely <strong>ja</strong> suodatus 4 sl<br />
Tik-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl<br />
Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 20 ov.<br />
Luettelo D. Valinnaisia kursse<strong>ja</strong>:<br />
Tik-61.233 Tietokonenäkö 3 kl<br />
Tik-61.181 Informaatiotekniikan erikoiskurssi I 2-5 sl<br />
Tik-61.182 Informaatiotekniikan erikoiskurssi II 2-5 kl<br />
Tik-61.183 Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 kl<br />
Tik-61.184 Informaatiotekniikan erikoiskurssi IV 2-5 kl<br />
Tik-61.196 Informaatiotekniikan erikoistyö II 5 sl+kl<br />
S-88.115/6 Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 sl<br />
S-88.153 Logic Design and Digital Signal Processing, laboratory<br />
1-2 sl+kl<br />
course<br />
S-89.123 Puheenkäsittelyn perusteet 2<br />
S-89.122 Signaaliprosessorit <strong>ja</strong> äänenkäsittely 3 kl<br />
Tfy-99.247 Ihmisaivojen rakenne <strong>ja</strong> toiminta 3 sl<br />
Tfy-99.281 Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 3 sl<br />
Tik-61.263 Neuraalilaskennan <strong>ja</strong>tkokurssi 3 sl<br />
Tik-61.256 Oppivat mallit <strong>ja</strong> menetelmät 3 kl<br />
S-88.205 Processing of Video Signals 2,5 kl<br />
S-89.128 Audio Signal Processing 3 kl<br />
Sivuaineelle myös:<br />
Tik-61.231 Hahmontunnistuksen perusteet 3 sl<br />
Tik-61.247 Digitaalinen kuvankäsittely 3 sl<br />
Tik-61.261 Neuraalilaskennan perusteet 3 kl<br />
58<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.3.8 Tuotannon tietotekniikka<br />
prof. Martti Mäntylä, Tietotekniikan talo, 451 3230, Martti.Mantyla@hut.fi<br />
prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 3321,<br />
Kari.O.Koskinen@hut.fi<br />
ma. prof. Juha Tuominen<br />
Tietotekniikan hallittua soveltamista pidetään nykyään eräänä teollisuuden<br />
tärkeimmistä menestystekijöistä. Traditionaalisten kaupallis-hallinnollisten<br />
järjestelmien ohella tietotekniikkaa käytetään operatiivisella tasolla myös<br />
tuotteiden <strong>ja</strong> tuotantotoiminnan suunnitteluun, tuotannonoh<strong>ja</strong>ukseen <strong>ja</strong><br />
tuotantolaitteiden valvontaan sekä strategisella tasolla yrityksen kilpailukyvyn<br />
ylläpitämiseen näitä toiminto<strong>ja</strong> kehittämällä. Näihin alueisiin liittyvän<br />
tietotekniikan (esim. CAD, CAM, ERP, PDM, ...) hallitsemisen ohella ovat<br />
tietotekniikkapoh<strong>ja</strong>isten järjestelmien väliset liitännät <strong>ja</strong> järjestelmien integrointi<br />
kitkatta toimivaksi kokonaisuudeksi tulleet yhä keskeisemmiksi ongelmiksi.<br />
Internetin, elektronisen kaupan <strong>ja</strong> elektronisten markkinoiden kehittymisen<br />
myötä yritysten yhteistoiminnan tukeminen tietotekniikan avulla asettaa sekin<br />
uusia haasteita tietotekniikan asiantuntijoille.<br />
Tuotannon tietotekniikan pääaine pyrkii antamaan kokonaiskuvan teollisuuden<br />
soveltamasta tietotekniikasta erityisesti tuotekehityksen, asiakastoimitusprosessien,<br />
tuotannon sekä niihin liittyvien muiden tuoteprosessien alueilla. Opiskelijoille<br />
pyritään antamaan valmius ymmärtää tietotekniikan strateginen asema yrityksen<br />
kilpailukyvyn kannalta, laatia teknis-taloudellisia arvioita <strong>ja</strong> suunnitelmia<br />
tietotekniikan sovellutusten kehittämiseksi yrityksisssä sekä osallistua aktiivisesti<br />
sovellutusten kehittämishankkeisiin.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 59
Tuotannon tietotekniikka soveltaa nykyaikaisen tietotekniikan koko<br />
metodista kirjoa sulautetuista järjestelmistä Internet-teknologioihin.<br />
Sen kannalta keskeisimpiä ovat kuitenkin tuotetietotekniikka,<br />
vuorovaikutteinen <strong>ja</strong> graafinen tietojenkäsittely, avointen<br />
ha<strong>ja</strong>utettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka, ohjelmistotuotanto<br />
sekä tiedonhallinta. Näiden luonteeltaan teoreettisten <strong>ja</strong> metodisten<br />
opintojen lisäksi aineessa paneudutaan tuoteprosessien hallinnan<br />
käytännön tietotekniikkaratkaisuihin <strong>ja</strong> integraatiotekniikkaan.<br />
Aineen opinnoille keskeisiä ovat seminaarit, jotka koostuvat<br />
vierailuluennoista <strong>ja</strong> opiskelijoiden teollisuuden tarjoamiin aiheisiin<br />
perustuvista case-study -tyyppisistä tutkielmista. Myös<br />
teoreettispainoitteisia seminaare<strong>ja</strong> on tarjolla.<br />
Työmarkkinat<br />
Tuotannon tietotekniikasta valmistuneet opiskeli<strong>ja</strong>t ovat sijoittuneet<br />
työmarkkinoilla pääasiassa teollisuusyritysten liiketoiminnan,<br />
tuotekehityksen tai tuotannon tutkimus- <strong>ja</strong> kehittämistehtäviin joko<br />
suoraan yrityksissä tai alueen ohjelmistotuotteita valmistavissa tai<br />
konsulttiyrityksissä. Myös alan tutkimuslaitokset tarjoavat runsaasti<br />
mielenkiintoisia tehtäviä. Työpaikkojen tarjonta on erittäin vilkasta.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>t<br />
Tuotannon tietotekniikka voidaan valita pääaineeksi T-, AS-, <strong>ja</strong> S-<br />
koulutusohjelmissa. Nykyään pääosa opiskelijoista tukee T-<br />
koulutusohjelmasta. Sivuaineopiskelijoita tulee edellisten lisäksi myös<br />
TU-koulutusohjelmasta. Syksyisin opetukseen osallistuu myös FIFohjelman<br />
(Framtidens industriföretag) opiskelijoita.<br />
Suositeltavat aineyhdistelmät<br />
Valittaessa tuotannon tietotekniikka pääaineeksi voidaan sivuaine<br />
valita varsin vapaasti sen mukaan, minkätyyppisen asiantuntemuksen<br />
opiskeli<strong>ja</strong> pyrkii saavuttamaan. Aineen poikkiteknillisyyden johdosta<br />
sivuaineeksi valita lähes mikä tahansa automaatio- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong>, sähkötekniikan, konetekniikan, kemian tekniikan,<br />
rakennustekniikan jne. teknillinen sivuaine. Kyseeseen tulevat<br />
erityisesti ne sovellutusalueiden sivuaineet, jotka käsittelevät<br />
tuotantokoneistoa tai valmistusprosessia. Tietotekniikan<br />
koulutusohjelmassa sopivia sivuainevalinto<strong>ja</strong> ovat esim.<br />
ohjelmistojärjestelmät tai vuorovaikutteinen digitaalinen media.<br />
60<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Myös tuotantotaloudellisiin näkökohtiin keskittyvä sivuaine<br />
(teollisuustalous, logistiikka, laadunoh<strong>ja</strong>us) muodostaa varsin sopivan<br />
täydennyksen tietotekniik-kaan erikoistuvalle.<br />
Sivuaineena tuotannon tietotekniikka voidaan yhdistää varsin monien<br />
pääaineiden kanssa eri koulutusohjelmissa. Erityisesti sitä suositellaan<br />
mm. valmistustekniikan, tuotantotalouden <strong>ja</strong> automaatio- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong> pääaineopiskelijoille.<br />
Sivuaineen tutkintovaatimukset<br />
Sivuaineen tutkintovaatimusten asettaminen siten, että ne<br />
soveltuisivat kaikkiin koulutusohjelmiin <strong>ja</strong> suuntiin on varsin<br />
hankalaa. Siksi sivuaineita on määritelty erilaisia eri<br />
koulutusohjelmien tarpeisiin. AS-koulutusohjelman opiskelijoille<br />
tarkoitetun sivuaineen tutkintovaatimukset on esitetty pääaineen<br />
yhteydessä. Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille on<br />
laadittu TU-koulutusohjelmaan sopiva sivuaine. Kaikkien muiden<br />
koulutusohjelmien opiskelijoiden kohdalla sovelletaan tuotannon<br />
tietotekniikan yleisen sivuaineen vaatimuksia soveltuvin osin.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong><br />
http://www.cs.hut.fi/~mam/opinnot.html<br />
Huom! Seuraavana esitettävät vaatimukset pätevät vain AS-opiskelijoille.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Tuotannon tietotekniikka<br />
PÄÄ- JA SIVUAINE AS-OPISKELIJOILLE(30/20 ov): ov lk<br />
Suositeltava kurssi yhteisten opintojen valittavissa:<br />
Tik-110.250 Verkkomedian perusteet 3 kl<br />
Pakolliset kurssit:<br />
Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per<br />
Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl<br />
Tik-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl<br />
TU-22.176 Operations Management 2-6 * kl 1. pl<br />
Jokin seuraavista seminaareista:<br />
Tik-86.160 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä I 2-6 sl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 61
Tik-86.161 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä II 2-6 kl<br />
Tik-86.180 Teollisuusautomaation seminaari 2-6<br />
Tik-111.500 Tietokonegrafiikan seminaari 2-6<br />
Yhteensä vähintään 13 opintoviikkoa<br />
*) Kurssi TU-22.176 suositellaan sisällytettäväksi ainakin 3 ov:n laajuisena siten, että siihen<br />
sisältyy tuotannon tietotekniikkaan liittyvä harjoitustyö.<br />
Luettelo E.<br />
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 5 sl+kl<br />
Tik-76.147 Tietämystekniikan perusteet 4 kl<br />
Tik-76.611 Ohjelmistojen määrittely- <strong>ja</strong> suunnittelumenetelmät 2 kl<br />
Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta 2 kl<br />
Tik-76.614 Ohjelmistotuotteen hallinta 2 kl per<br />
Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl<br />
Tik-86.143 Tuotetietotekniikka 3 kl per<br />
Tik-86.144 Geometrinen laskenta <strong>ja</strong> mallittaminen 3 sl<br />
Tik-86.145 Tuotemallit 3 kl 1. pl<br />
Tik-86.148 Virtuaalimallit <strong>ja</strong> dynaaminen simulointi 3 kl<br />
Tik-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl&kl<br />
Tik-86.176 Laskennallisen geometrian seminaari 2-6 kl<br />
Tik-110.250 Verkkomedian perusteet ** 3 kl<br />
Tik-110.350 Tietokoneverkot 3 kl<br />
Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per<br />
Tik-111.310 Vuorovaikutustekniikka 3 sl<br />
Tik-111.350 Multimediatekniikka 3 kl<br />
Tik-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 3 kl<br />
Tik-111.400 Keinotodellisuus 3-6 sl s01<br />
Tik-111.450 Tietokoneanimaatio <strong>ja</strong> mallintaminen 3-6 kl k02<br />
AS-75.112 Tekninen dokumentointi 3 kl per<br />
AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl<br />
AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- <strong>ja</strong><br />
2 kl<br />
informaatiojärjestelmät<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
AS-116.160 Tapahtumapoh<strong>ja</strong>inen simulointi 2 kl<br />
Kon-15.118 Konepa<strong>ja</strong> tuotantolaitoksena 2 sl per<br />
Kon-15.119 Tuotantoautomaatio 2 sl<br />
TU-22.113 Design of Production Processes A 4 sl per<br />
TU-22.115 Design of Production Processes B 2,5 sl per<br />
TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl<br />
TU-22.301 Quality Management 3 sl per<br />
TU-22.424 Advanced Course in Project Management 4 sl<br />
TU-53.264a Innovaatio- <strong>ja</strong> ryhmätyömenetelmät 3 kl per<br />
Eri sopimuksesta kaikki muutkin AS-, Tik-, Tkl- <strong>ja</strong><br />
TU-alkuisten professuurien opinto<strong>ja</strong>ksot, ei<br />
62<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
peruskursse<strong>ja</strong><br />
Yhteensä vähintään<br />
(sivuaine)<br />
**) Mikäli ei kuulu pääaineiden yhteisiin syventäviin opintoihin.<br />
30<br />
(20)<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 63
8.3.9 Mekatroniikka<br />
prof. Mauri Airila, Kone K 226, 451 3552, Mauri.Airila@hut.fi<br />
Tavoitteet <strong>ja</strong> sisältö:<br />
Mekatroniikalla ymmärretään tietotekniikan tulosten monipuolista sulauttamista<br />
koneisiin, laitteisiin <strong>ja</strong> konejärjestelmiin tarkoituksena parantaa niiden<br />
suorituskykyä <strong>ja</strong> käyttäjälähtöisyyttä. Käytännössä mekatroniikka tarkoittaa<br />
konetekniikan, elektroniikan, säätötekniikan <strong>ja</strong> ohjelmistotekniikan saumatonta<br />
yhteispeliä tuotekehityksen alkumetreiltä lähtien. Suomalaisen konetekniikan<br />
kansainväliset huipputuotteet kuten paperikoneet, metsäkoneet, työkoneet <strong>ja</strong><br />
kulkuneuvot, prosessilaitteet, hissit, dieselmoottorit, generaattorit <strong>ja</strong> kaivoskoneet<br />
kehittyvät yhä mekatronisempaan suuntaan.<br />
Mekatroniikan pää- tai sivuaineekseen valinneille opiskelijoille tarjotaan<br />
perustiedot konetekniikasta <strong>ja</strong> liikkeen hallinnassa tarvittavasta mekaniikasta.<br />
Tavoitteena on luoda hyvät valmiudet toimia eräällä tärkeimmistä automaatio- <strong>ja</strong><br />
<strong>systeemitekniikan</strong> sovellusalueista hyvässä yhteistyössä konetekniikan osaajien <strong>ja</strong><br />
koneita valmistavan teollisuuden kanssa.<br />
64<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Mekatroniikka<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lukuk.<br />
Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />
Kon-41.023 Hydraulitekniikan <strong>ja</strong> pneumatiikan perusteet 3,5 kl<br />
Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl<br />
Kul-16.142 Mekanismien suunnittelu 3 kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
Valitse niin, että täyttyy 30 ov:<br />
AS-84.143 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka I 3 sl<br />
AS-84.144 Älykkäät koneet <strong>ja</strong> erikoisrobotiikka II 3 kl<br />
Kon-15.118 Konepa<strong>ja</strong> tuotantolaitoksena 2 sl 1. pl<br />
Kon-41.002 Tuotekehitysprojekti 4 sl<br />
Kon-41.026 Sähköhydrauliset järjestelmät 2 sl<br />
Kul-49.170 Koneiden <strong>ja</strong> rakenteiden värähtelyt 4 sl<br />
Kon-41.199 Konstruktiotekniikka 4 sl<br />
S-66.150 Tietokoneen liittäminen prosessiin 2 kl 1. pl<br />
S-66.171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 2 sl 2. pl<br />
S-108.191 Mittaustekniikan perusteet Y 2 sl<br />
S-81.260 Sähkökäyttöjen ohjelmistotekniikka 2 kl<br />
Tik-76.022 Tietorakenteet <strong>ja</strong> algoritmit Y 3 kl<br />
S-87.113 Elektroniikan perusteet 2 sl<br />
SIVUAINE (20 ov):<br />
Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet 3 kl<br />
Kon-41.023 Hydraulitekniikan <strong>ja</strong> pneumatiikan perusteet 3,5 kl<br />
Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl<br />
Kul-16.142 Mekanismien suunnittelu 3 kl<br />
AS-74.135 Servotekniikka 2 kl<br />
AS-116.120 <strong>Automaatio</strong>n tietotekniset järjestelmät 3 sl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 65
8.3.10 Prosessiautomaatio<br />
prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, Kemia F 404, 451 2631, Sirkka-<br />
Liisa.Jamsa-Jounela@hut.fi<br />
Prosessiautomaation pääaineen keskeiset tavoitteet ovat<br />
prosessiteollisuuden yksikköoperaatioiden poh<strong>ja</strong>lle rakentuvien<br />
tuotantolinjojen <strong>ja</strong> tehtaitten kokonaisvaltainen automaatio,<br />
tuotannonsuunnittelu <strong>ja</strong> -oh<strong>ja</strong>us. Opetuksessa perehdytään prosessien<br />
mallitukseen, säätöön <strong>ja</strong> optimointiin sekä oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong><br />
informaatiojärjestelmien suunnitteluun <strong>ja</strong> järjestelmien<br />
toteuttamisnäkökohtiin. Teoreettisia opinto<strong>ja</strong> täydennetään<br />
esimerkeillä <strong>ja</strong> kirjoitustyöllä.<br />
Prosessiautomaation pääaineen opiskeli<strong>ja</strong>t sijoittuvat<br />
prosessiteollisuuden säätö-, automatisointi-, suunnittelu-,<br />
kunnossapito-, tutkimus-, markkinointi- <strong>ja</strong> johtotehtäviin.<br />
Työkenttään sisältyvät myös prosessiteknillisiä toiminto<strong>ja</strong> palvelevien<br />
laitteiden valmistusteollisuuden, kaupan, opetuksen <strong>ja</strong> materiaalitoimintojen<br />
sekä hallinnon prosessiteknillistä <strong>ja</strong> säätöteknillistä<br />
ammattipätevyyttä edellyttävät tehtävät. Myös erilaiset<br />
konsulttitehtävät <strong>ja</strong> oma yritystoiminta ovat suosittu<strong>ja</strong>.<br />
66<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Prosessiautomaatio<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />
Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl<br />
Kem-90.149 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi II 3 sl 2.pl<br />
Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />
Kem-90.154 Intelligent Process Control Methods 2 sl<br />
Kem-90.156 Prosessiautomaation projektityö 3 kl per<br />
Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl<br />
Valitse toinen seuraavista kursseista:<br />
Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl<br />
Kem-90.170 Control and Information Systems in Pulp and Paper 3 kl per<br />
Industry<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 30 ov:<br />
Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl<br />
Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl<br />
Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl<br />
+ kl<br />
Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl<br />
+ kl<br />
Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl<br />
Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl<br />
Mak-37.123 Metallurgisten prosessien mallintamisen perusteet 3 kl<br />
Mak-37.135 Materiaalien <strong>ja</strong> prosessien termodynaamiskineettiset 6 sl+kl<br />
perusteet<br />
Mak-46.121 Mekaanisen prosessitekniikan perusopinto<strong>ja</strong>kso 5 sl+kl<br />
SIVUAINE (20 ov)<br />
Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 sl<br />
Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl<br />
Kem-90.148 Prosessien mallitus <strong>ja</strong> simulointi I, perusteet 2 sl 1.pl<br />
Kem-90.154 Intelligent Process Control Methods 2 sl<br />
Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonoh<strong>ja</strong>us 2,5 kl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 20 ov:<br />
Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 kl 2.pl<br />
Kem-42.112 Kemian laitetekniikka II P 5,5 kl<br />
Kem-90.156 Prosessiteollisuuden projektityö 3 kl per<br />
Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 sl<br />
Kem-107.102 Tehdassuunnittelu I 3,5 sl<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 67
Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl 1.pl<br />
+ kl<br />
Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl 2.pl<br />
+ kl<br />
Mak-37.123 Metallurgisten prosessien mallintamisen perusteet 3 sl<br />
Mak-37.135 Materiaalien <strong>ja</strong> prosessien termodynaamiskineettiset 6 sl+kl<br />
perusteet<br />
Mak-46.121 Mekaanisen prosessitekniikan perusopinto<strong>ja</strong>kso 5 sl+kl<br />
68<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.3.11 Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimus<br />
prof. Raimo P. Hämäläinen, päärakennus U232, 451 3054,<br />
Raimo.Hamalainen@hut.fi<br />
prof. Sampo Ruuth<br />
prof. Harri Ehtamo<br />
Pää/sivuaineen tavoitteena on antaa valmiudet mallien laatimiseen <strong>ja</strong><br />
käyttöön päätöksenteossa sekä laajojen järjestelmien analyysissä,<br />
suunnittelussa, oh<strong>ja</strong>ukses-sa <strong>ja</strong> optimoinnissa. Tavoitteena on myös<br />
opettaa riittävän laa<strong>ja</strong>sti systeemi-insinöörin tarvitsemaa matemaattista<br />
perusmetodiikkaa, jotta saavutettaisiin valmius hyvinkin erilaisten<br />
alojen probleemojen käsittelyyn. Tämän lisäksi opetuksessa korostuvat<br />
uusien tietotekniikan menetelmien hallinta <strong>ja</strong> soveltaminen. Tarvetta<br />
mallien käyttöön esiintyy tekniikan lisäksi myös taloudel-lisia,<br />
yhteiskunnallisia, ympäristö <strong>ja</strong> biologisia ilmiöitä kuvattaessa.<br />
Systeemi-insinööreistä on erittäin kova kysyntä. Pää/sivuaineen laa<strong>ja</strong>alaisuuden<br />
johdosta heillä on hyvät edellytykset erikoistua <strong>ja</strong> siirtyä<br />
myöhemmin varsin moniin tehtäviin tuotantoelämän <strong>ja</strong> julkisen alan<br />
palveluksessa suunnittelusta organisaatioiden johtotehtäviin asti.<br />
Tällaisia tehtäviä tarjoavat esim. tietoliikenne-, tietojenkäsittely- <strong>ja</strong><br />
energia-alan yritykset sekä teollisuusautomaa-tion kenttä <strong>ja</strong><br />
ympäristötutkimus. Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimuksen opiskelijoilla<br />
on monipuoliset mahdollisuudet sijoittua myös tutkimus- <strong>ja</strong><br />
opetustehtäviin.<br />
Alaan voit tutustua myös laboratorion www-sivuilla osoitteessa<br />
http://www.hut.fi/Yksikot/SAL/, sekä yksittäisten opinto<strong>ja</strong>ksojen<br />
yleisesittelyistä niiden kotisivuilta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 69
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelma 2000-2001<br />
Systeemi- <strong>ja</strong> operaatiotutkimus<br />
PÄÄAINE (30 ov): ov lk<br />
Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt 3<br />
Mat-2.128 Ennustaminen <strong>ja</strong> aikasar<strong>ja</strong>-analyysi 2 sl<br />
Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl<br />
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl<br />
Mat-2.134 Päätöksenteko <strong>ja</strong> ongelmanratkaisu 2 sl<br />
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />
Mat-2.142 Optimointiopin seminaari (tai Mat-2.177) 3 sl+kl<br />
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />
Valitse seuraavista niin, että täyttyy 30 ov:<br />
Mat-2.103 Koesuunnittelu <strong>ja</strong> tilastolliset mallit 2,5 kl<br />
Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5 kl<br />
Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl<br />
Mat-2.112 Tilastolliset monimuuttu<strong>ja</strong>menetelmät 2-4 sl<br />
Mat-2.113 Jonoteoria 2<br />
Mat-2.114 Investointiteoria 2-4 kl<br />
Mat-2.115 Stokastisten menetelmien seminaari 0,5-6 sl+kl<br />
Mat-2.117 Riskianalyysi 3 sl<br />
Mat-2.118 Luotettavuustekniikka 2,5<br />
Mat-2.125 Stokastiikan erikoiskurssi 2-4 sl<br />
Mat-2.126 Tilastollinen laadunvalvonta 2 kl<br />
Mat-2.130 Matemaattinen mallia<strong>ja</strong>ttelu 2 kl<br />
Mat-2.136 Päätöksenteon erikoiskurssi 0,5-6 sl<br />
Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 3 sl<br />
Mat-2.143 Verkkotehtävien optimointi 2-4<br />
Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3<br />
Mat-2.146 Kokonaislukuoptimointi 2-4<br />
Mat-2.153 Monitavoiteoptimointi 2-4 kl<br />
Mat-2.170 Simulointi 2 kl<br />
Mat-2.174 Matemaattisten algoritmien ohjelmointi 2-4<br />
Mat-2.192 Systeemitutkimusseminaari 0,5-6 sl+kl<br />
Mat-2.193 Systeemianalyysin <strong>ja</strong> sovelletun matematiikan 0,5-6 sl&kl<br />
itsenäisopinnot<br />
Mat-2.194 Systeemitieteen kesäkoulu 0,5-6<br />
Mat-2.195 Systeemianalyysin verkko-opetus 0,5-6 sl&kl<br />
tai<br />
Mat-1:n opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>, jotka eivät kuulu perusopintoihin<br />
70<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
SIVUAINE (20 ov): ov lk<br />
Mat-2.128 Ennustaminen <strong>ja</strong> aikasar<strong>ja</strong>-analyysi 2 sl<br />
Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl<br />
Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl<br />
Mat-2.134 Päätöksenteko <strong>ja</strong> ongelmanratkaisu 2 sl<br />
Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl<br />
Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 3 sl<br />
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl<br />
Valitse edellisellä sivulla olevista niin, että täyttyy 20 ov:<br />
8.4 Sivuaineet<br />
Sivuaineen voi valita omasta koulutusohjelmasta tai muista TKK:n<br />
koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sen voi osaston luvalla<br />
suorittaa myös muissa yliopistoissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen<br />
puitteissa) tai ulkomailla. Jos opiskeli<strong>ja</strong> haluaa suorittaa sivuaineen<br />
muualla kuin TKK:ssa, hänen on syytä olla yhteydessä opintojen<br />
suunnitteli<strong>ja</strong>an tai opintoneuvo<strong>ja</strong>an, jotka auttavat anomuksen teossa.<br />
Muualla suoritetun sivuaineen soveltuvuus tulee tarkistaa etukäteen<br />
pääaineen professorilta.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> voi hakea muutosta TKK:lla suoritettavan sivuaineen<br />
sisältöön. Hakukaavakkeita saa AS-osaston kansliasta.<br />
<strong>Automaatio</strong>-<strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmassa sivuaineen<br />
laajuus on 20 ov. Tutkintoon voi sisällyttää useammankin kuin yhden<br />
sivuaineen.<br />
8.5 Harjoittelu<br />
Harjoittelu on olennainen osa peruskoulusta Teknillisessä<br />
korkeakoulussa. Ammatillisessa suuntautumisessa harjoittelulla on<br />
tärkeä osuus. Käytännön kokemus alalta täsmentää <strong>ja</strong> syventää<br />
opiskelua.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 71
Harjoittelun tavoitteena on oppia arvioimaan <strong>ja</strong> soveltamaan<br />
korkeakoulun opetusta käytännössä. Lisäksi käytännön harjoittelu tuo<br />
opiskeli<strong>ja</strong>n eteen diplomi-insinöörin työn luonteen: työympäristön <strong>ja</strong><br />
tehtäväkentän.<br />
AS-koulutusohjelman ohjeet harjoittelusta perustuvat Teknillisen<br />
korkeakoulun tutkintosääntöön <strong>ja</strong> koulutusohjelmassa tehtyihin<br />
päätöksiin.<br />
• vaadittu pakollinen harjoitteluaika on neljä opintoviikkoa, mikä<br />
vastaa 12 viikon kokopäiväistä harjoittelua. Jos harjoittelu on<br />
osapäiväistä, lasketaan täysipäiväisen työviikon sisältävän noin<br />
40 tuntia.<br />
• Kolme viikkoa harjoittelua vastaa yhtä opintoviikkoa.<br />
Harjoittelu<strong>ja</strong>kso ei saa olla kolmea viikkoa lyhyempi.<br />
• Harjoittelu muodostaa oman opintotyyppinsä<br />
• Harjoittelu voi olla työympäristö- tai ammattiharjoittelua.<br />
Työympäristöharjoittelua voi olla 0-6 ov:a <strong>ja</strong> ammattiharjoittelua<br />
0-4 ov:a. Kuitenkin pakollinen 4 ov:a on suoritettava.<br />
Harjoittelua voi hyväksyttää korkeintaan 9 opintoviikkoa.<br />
Työympäristöharjoittelu suositellaan suoritettavaksi teollisuuden<br />
palveluksessa.<br />
• Harjoittelun voi suorittaa milloin tahansa korkeakoulussa<br />
opiskelun aikana. Poikkeuksena on AS-alalta alalta valmistuneet<br />
opisto- <strong>ja</strong> AMK-insinöörit. He voivat hyväksyttää sekä<br />
työympäristöharjoittelua että ammattiharjoittelua, jonka ovat<br />
suorittaneet jo ennen hyväksymistä korkeakouluun.<br />
• Vähintään kahden kuukauden mittaisesta yhtenäisestä<br />
harjoittelu<strong>ja</strong>ksosta voi laatia harjoittelukir<strong>ja</strong>n, joka vastaa joko<br />
yhtä tai puolta opintoviikkoa. Tutkintoon voi sisällyttää vain<br />
yhden harjoittelukir<strong>ja</strong>n.<br />
• Harjoittelua voi suorittaa sekä Suomessa että ulkomailla. Yhden<br />
harjoittelu<strong>ja</strong>kson suorittamista suositellaan ulkomailla. Ulko- <strong>ja</strong><br />
kotimaanharjoittelut hyväksytään eri kokonaisuuksina.<br />
72<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
8.5.1 Työympäristö- eli miljööharjoittelu<br />
Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskeli<strong>ja</strong><br />
tulevan ammattialansa fyysiseen <strong>ja</strong> sosiaaliseen ympäristöön,<br />
perinteisiin, kieleen, ongelmiin <strong>ja</strong> niiden ratkaisuihin.<br />
Työympäristöharjoittelu on työskentelyä teknisessä ympäristössä<br />
“työntekijän asemassa” eli tehdään töitä annettujen ohjeiden<br />
mukaisesti. AS-koulutusohjelmassa hyväksyttäviä työtehtäviä ovat siten<br />
erilaiset tehtaan lattialla tapahtuvat aputyöt, asennus- <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ustyöt,<br />
operaattoritehtävät <strong>ja</strong> pienyrityksissä suoritettavat “sekatyöt”, jotka<br />
konkreettisen tuntuman työntekijän asemasta yrityksessä. Varusmiespalvelusta<br />
ei hyväksytä harjoitteluksi.<br />
Työympäristöharjoittelussa on tärkeää havainnoida työntekijä/esimiessuhteet,<br />
työntekijöiden suhde työhön <strong>ja</strong> työsuojeluun liittyvät tekijät.<br />
Miljööharjoittelun tulisi antaa sosiaalisia valmiuksia selviytyä käytännön<br />
insinööritehtävistä.<br />
Työympäristöharjoittelu suositellaan suoritettavaksi kahden ensimmäisen<br />
opiskeluvuoden jälkeisinä kesinä.<br />
8.5.2 Ammattiharjoittelu<br />
Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijoille työelämässä<br />
tarvittavaa valmiutta sovellettaessa teoreettisia perustieto<strong>ja</strong> käytännön<br />
ratkaisuihin. Harjoittelu tukee <strong>ja</strong> täydentää opiskeli<strong>ja</strong>n ammatillisia<br />
opinto<strong>ja</strong>.<br />
Ammattiharjoitteluksi katsotaan koulutusohjelman aineopintoihin<br />
liittyvä työskentely. Ammattiharjoittelun täytyy olla pääsääntöisesti<br />
diplomi-insinöörin tai insinöörin oh<strong>ja</strong>amaa tai johtamaa työtä.<br />
AS-koulutusohjelmassa ammattiharjoittelu on osallistumista suunnittelu-,<br />
tutkimus-, tuotekehitys- tai vastaavaan hankkeeseen työpaikalla.<br />
Työn tulisi olla luonteeltaan suhteellisen itsenäistä <strong>ja</strong> mahdollisimman<br />
konkreettista siten, että se täydentää korkeakoulussa<br />
annettavaa opetusta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 73
8.5.3 Harjoittelu ulkomailla<br />
Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on, että jokainen TKK:n<br />
opiskeli<strong>ja</strong> harjoittelisi tai opiskelisi ulkomailla ainakin kerran<br />
opintojensa aikana. Opiskeli<strong>ja</strong>n kannattaa suunnitella jo opintojen<br />
alkuvaiheessa, milloin aikoo lähteä harjoittelemaan ulkomaille.<br />
Korkeakoulu on mukana monissa harjoitteluvaihto-ohjelmissa.<br />
Tärkeimpiä harjoitteluvaihto-ohjelmia ovat IAESTE <strong>ja</strong><br />
LEONARDO. Paikko<strong>ja</strong> järjestetään myös CERN:istä sekä TEKES:in<br />
<strong>ja</strong> FINPRO:n ulkomaisista yksiköistä. Harjoittelumahdollisuuksia<br />
ulkomailla tarjoavat myös TKK:n yritysyhteistyöohjelmat (ABB<br />
Industry, Kemira Agro <strong>ja</strong> Cemicals, KONE, Skanska <strong>ja</strong> Wärtsilä<br />
NSD).<br />
Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka<strong>ja</strong><br />
harjoitteluapuraho<strong>ja</strong>. Hakukaavakkeet <strong>ja</strong> ohjeet löytyvät osoitteesta<br />
http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu. Apurahan saanut opiskeli<strong>ja</strong> on<br />
velvollinen harjoittelu<strong>ja</strong>kson jälkeen laatimaan matkaraportin.<br />
8.5.4 Harjoittelupaikan hankkiminen<br />
Opiskeli<strong>ja</strong> vastaa itse harjoittelupaikan hankinnasta. Sen hankkiminen<br />
on osa harjoittelua. Neuvo<strong>ja</strong>, ohjeita <strong>ja</strong> opastusta voi kysyä<br />
osaston harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lta sekä Rekrytointipalveluista. Apua saa<br />
myös tammi-helmikuussa ilmestyvästä julkaisusta Teekkarin työkir<strong>ja</strong>.<br />
Harjoitteluasioista tiedotetaan Nyytisissä sekä Rekrytointipalveluiden,<br />
päärakennuksen (opintotoimiston käytävällä) <strong>ja</strong> koulutusohjelmien<br />
ilmoitustauluilla, joilta löytyy myös ilmoituksia avoimista harjoittelu<strong>ja</strong><br />
työpaikoista. Suurin osa työpaikkailmoituksista on nähtävissä myös<br />
newsseissä (tori.tyopaikat <strong>ja</strong> tkk.harjoittelu). Lisäksi harjoitteluasioista<br />
järjestetään tiedotustilaisuuksia. Harjoittelupaikan hankkiminen kesää<br />
varten on syytä aloittaa kevätlukukauden alussa.<br />
Myös ulkomaisen harjoittelupaikan voi hankkia itse esim. ottamalla<br />
itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen tai kyselemällä suomalaisilta<br />
yrityksiltä, onko mahdollista päästä niiden ulkomaan yksiköihin<br />
74<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
harjoitteli<strong>ja</strong>ksi. Harjoittelupaikan hankkiminen ulkomailta kannattaa<br />
aloittaa jo syyslukukauden alussa. Hakemusmalle<strong>ja</strong> eri kielillä on<br />
saatavissa mm. Rekrytointipalveluista.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n on mahdollista liittyä kv. sähköpostilistalle <strong>ja</strong> saada tiedot<br />
tulevista infoista, hakuajoista, viimehetken paikoista yms. suoraan<br />
omaan sähköpostilaatikkoon ilmoittamalla nimi, sähköpostiosoite <strong>ja</strong><br />
osasto osoitteeseen harjoittelu@hut.fi.<br />
8.5.5 Harjoittelun hyväksyminen<br />
Harjoittelun <strong>ja</strong> harjoittelukir<strong>ja</strong>n hyväksyy AS-osaston nimeämä<br />
henkilö (labr. insinööri Pauli Sipari). Anomukseen tarvitaan kaavake,<br />
tiedot työpaikasta -lomake sekä työtodistus, josta tulee selvitä<br />
työtehtävät <strong>ja</strong> työsuhteen kesto. Jos työsuhde ei ole ollut kokopäivätoiminen,<br />
viikkotuntimäärä tai vastaava on löydettävä työtodistuksesta.<br />
Anomuskaavakkeen <strong>ja</strong> tiedot työpaikasta -lomakkeen saa harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lta<br />
opintoneuvolasta.<br />
Hakemukset liitteineen palautetaan harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>lle. Jos jokin<br />
asia on epäselvä (esimerkiksi työtodistus on epämääräinen), ota<br />
etukäteen yhteyttä harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>an. Näin nopeutat anomuksesi<br />
käsittelyä.<br />
Harjoittelua hyväksytään kaksi kertaa lukukausien aikana. Lisäksi voit<br />
tulla sopimaan erityisjärjestelyistä hyväksynnän nopeuttamiseksi.<br />
8.6 Vapaasti valittavat opinnot<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelmaan sisältyy<br />
(harjoittelun laajuudesta riippuen) vapaasti valittavia opinto<strong>ja</strong> n. 20<br />
ov. Vapaasti valittavat opinnot voivat koostua yksittäisistä<br />
opinto<strong>ja</strong>ksoista tai muodostaa esimerkiksi toisen sivuaineen. Erittäin<br />
suositeltavaa on panostaa kielten opiskeluun. TKK:n kieli-<strong>ja</strong><br />
viestintäkeskuksessa on monipuolinen <strong>ja</strong> runsas tarjonta kielten<br />
opetusta.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 75
8.7 Malliohjelma<br />
Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä heti ensimmäisen syksyn<br />
alussa. Suunnitelman teko kuuluu osana Johdatus opiskeluun -<br />
opinto<strong>ja</strong>ksoon. DI-tutorryhmissä käydään läpi suunnitelman tekoa.<br />
Seuraavassa esiteltävää AS-koulutusohjelman ensimmäisen osan<br />
mallilukujärjestystä C-matematiikan lukijoille ei ole pakko noudattaa,<br />
mutta tämän mallin poh<strong>ja</strong>lta suunnitellaan lukukausittaiset luku- <strong>ja</strong><br />
tenttijärjestykset. Mallisuoritusjärjestyksessä pyritään siihen, että isot<br />
<strong>ja</strong> muiden opinto<strong>ja</strong>ksojen esitietoina vaadittavat opinto<strong>ja</strong>ksot suoritettaisiin<br />
heti opintojen alussa.<br />
Toisen kotimaisen kielen koe suositellaan suoritettavaksi, kun<br />
opiskeli<strong>ja</strong> on valinnut pääaineen. Kielten opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> voi toki ottaa<br />
heti ensimmäisestä vuodesta lähtien.<br />
Laa<strong>ja</strong>n oppimäärän luki<strong>ja</strong>t saavat lisätä matematiikan L4, fysiikan<br />
GIII <strong>ja</strong> Sovellettu todennäköisyys A –opinto<strong>ja</strong>kson 2. vuoden<br />
opintoihinsa <strong>ja</strong> siirtää joitakin opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> myöhäisemmäksi. Lisätieto<strong>ja</strong><br />
opintoneuvo<strong>ja</strong>lta.<br />
Huomaa, että joitakin listassa olevia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> voi lukea sekä<br />
keväällä että syksyllä. Merkintä V tarkoittaa valinnaisten opinto<strong>ja</strong>ksojen<br />
ryhmää, joiden vaatimukset selviävät edellisen kappaleen<br />
13.2. taulukosta.<br />
I-osan suoritusjärjestys - Ehdotus C-matematiikan lukijoille<br />
I-osan aineet, joita ei ole laitettu lukukausiin:<br />
Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe sl&kl 1<br />
Vie-98.220 Puheviestintä sl&kl 2<br />
Kie-98.xxx Vieras kieli sl&kl 2<br />
76<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
SL/KL ov<br />
S1 syksy 2000<br />
Eri-0.191 Johdatus opiskeluun AS-koulutusohjelmassa sl+kl 1-1,5<br />
Mat-1.411 Matematiikan peruskurssi C1 sl 6<br />
S-104.101 Fysiikka I (ES) sl 4,5<br />
AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet sl+kl 2-4<br />
Tik-76.124 Tietokone työvälineenä sl per 1<br />
S-88.110 Digitaali- <strong>ja</strong> tietokonetekniikan perusteet sl 2<br />
yht. 16,5-19<br />
Kumulatiivisesti: 16,5-19<br />
K1 kevät 2001<br />
Mat-1.412 Matematiikan peruskurssi C2 kl 6<br />
S-104.102 Fysiikka II (ES) kl 4,5<br />
Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt kl 2<br />
S-55.103 Sähkötekniikka sl&kl 2,5<br />
AS-75.123 Mediatekniikan perusteet kl 2<br />
yht. 17<br />
Kumulatiivisesti: 33,5-36<br />
S2 syksy 2001<br />
Mat-1.413 Matematiikan peruskurssi C3 sl 6<br />
AS-75.126 Kuvatekniikka I sl per 3<br />
Tik-76.020 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 sl 5<br />
Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B sl 3<br />
AS-84.132 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> säätötekniikka sl 3<br />
yht. 20<br />
Kumulatiivisesti: 53,5-56<br />
K2 kevät 2002<br />
Mat-2.105 Optimoinnin perusteet kl 2<br />
AS-0.100 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi kl 3<br />
Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku kl&sl 3<br />
Kem-35.108 / Kemian perusteet (kolme vaihtoehtoista kurssia) kl / sl / kl 3<br />
109 / 110<br />
yht. 11<br />
Kumulatiivisesti: 64,5-67<br />
S3 syksy 2002<br />
Eri-0.112 <strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> informatiikka sl&kl 0,5<br />
AS-74.111 Analoginen säätö sl 1. pl 2<br />
AS-74.112 Digitaalinen säätö sl 2. pl 2<br />
AS-74.101 Tietokonesimulointi sl 2<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 77
TU-22.101 Tuotantotalouden perusopinto<strong>ja</strong>kso sl&kl 3-4<br />
AS-84.168 <strong>Automaatio</strong>järjestelmät sl 2<br />
S-38.118/188 Teletekniikan perusteet / Tietoliikenneverkot (V) sl 3<br />
yht. 11,5-<br />
15,5<br />
Kumulatiivisesti: 76-82,5<br />
K3 kevät 2003<br />
Mat-2.103/4 Koesuunnittelu <strong>ja</strong> tilastolliset mallit/Tilastollisen kl 2,5<br />
analyysin perusteet<br />
Tik-76.024 Ohjelmoinnin peruskurssi 2 kl 4<br />
Tik-110.250 Verkkomedian perusteet (V) kl 3<br />
yht. 6,5-9,5<br />
Kumulatiivisesti: 85,5-92<br />
+ensimmäisinä mainitut kurssit 5<br />
Yhteensä 90,5-97<br />
Lukukausimerkinnät:<br />
sl opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään syyslukukaudella<br />
kl opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään kevätlukukaudella<br />
sl+kl opinto<strong>ja</strong>kso kestää koko lukuvuoden<br />
sl&kl opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään sekä syksyllä että keväällä<br />
1.pl opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään ensimmäisellä<br />
puolilukukaudella<br />
2.pl opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään toisella puolilukukaudella<br />
s00 luennoidaan vuorovuosittain; nyt syksyllä 2000-06-28<br />
k01 luennoidaan vuorovuosittain; keväällä 2001<br />
s01 luennoidaan vuorovuosittain; vasta syksyllä 2001<br />
k01 luennoidaan vuorovuosittain; vasta keväällä 2001<br />
per opinto<strong>ja</strong>kso järjestetään periodimuotoisena<br />
78<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
9. DIPLOMITYÖ JA KYPSYYSNÄYTE<br />
9.1 Diplomityö<br />
Diplomityö sisältyy diplomi-insinöörin tutkinnon syventäviin<br />
opintoihin. Laajuudeltaan se on 20 opintoviikkoa. Työn aihe on valittava<br />
niin, että se liittyy jonkin opiskeli<strong>ja</strong>n valitseman pää- tai<br />
sivuaineen ammatilliseen tehtäväalueeseen. Diplomityöhön liittyy<br />
kypsyysnäyte <strong>ja</strong> seminaariesitelmä.<br />
Diplomityön aihetta voidaan tutkintosäännön mukaan hakea, kun<br />
tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu <strong>ja</strong> kokonaisopintoviikkomäärä<br />
on vähintään 140 opintoviikkoa (tutkintosääntö 13 §).<br />
Diplomityön aihe, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> vahvistetaan osastoneuvostossa.<br />
Diplomityö on opinnäyte, johon kuuluva työ voidaan tehdä<br />
korkeakoululla tai korkeakoulun ulkopuolella. Diplomityön aiheesta<br />
sopivat opiskeli<strong>ja</strong>, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> mahdollinen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> keskenään.<br />
Valvo<strong>ja</strong> on yleensä pääaineen opetta<strong>ja</strong> (professori) <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on työn<br />
valvo<strong>ja</strong>n hyväksymä, diplomityön aiheeseen perehtynyt henkilö.<br />
Diplomityön tekemistä ei saa aloittaa ennen aiheen vahvistamista,<br />
valmistelevaa työtä lukuunottamatta. Diplomityön aihetta anotaan<br />
osaston kansliasta saatavalla lomakkeella.<br />
Diplomityön tekoaikana valvo<strong>ja</strong>n tulee järjestää opiskeli<strong>ja</strong>lle mahdollisuus<br />
antaa selvityksensä työn edistymisestä. Vastaavasti valvo<strong>ja</strong> voi<br />
pyytää opiskeli<strong>ja</strong>a selvittämään työnsä edistymistä.<br />
Diplomityö voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
ryhmätyönä. Tällöin opiskeli<strong>ja</strong>n on osoitettava itsenäinen osuutensa<br />
työstä <strong>ja</strong> hänen on esitettävä tietty osa ryhmätyöstä diplomityönään.<br />
Erikoistyö ei voi olla osa diplomityötä. Jos opiskeli<strong>ja</strong> on tehnyt<br />
aiheeseen liittyvän erikoistyön, voi työselostuksen esittää diplomityön<br />
liitteenä tai viitteenä. Tällöin on käytävä ilmi, että kyseessä on jo<br />
arvosteltu opinnäyte.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 79
Diplomityön teon määräa<strong>ja</strong>sta sopivat työn valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tekijä niin, että<br />
se on korkeintaan yksi vuosi (tutkintosääntö 13 §). Jos diplomityötä ei<br />
esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa <strong>ja</strong><br />
opiskeli<strong>ja</strong>n tulee hakea pääaineen professorilta yhtä kolmen<br />
kuukauden <strong>ja</strong>tkoaikaa. Diplomityön määräaikaa määriteltäessä on<br />
otettava huomioon työn edistymiseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi<br />
aineiston saantavuus. Mikäli työn etenemiselle tulee ylipääsemättömiä<br />
esteitä, kuten sairaus, voi opiskeli<strong>ja</strong> anoa osastoneuvostolta<br />
diplomityön viimeisen jättöpäivän siirtoa hakemuksella, jossa on työn<br />
valvo<strong>ja</strong>n puolto. Esimerkiksi työnanta<strong>ja</strong>n aiheuttamat "muut<br />
työkiireet" ei ole hyväksyttävä syy viimeisen jättöpäivän siirrolle.<br />
Diplomityö laaditaan suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
hakemuksesta osaston hyväksymällä muulla kielellä.<br />
Diplomityön kirjoittamiseen vieraalla kielellä on saatavana apua:<br />
opiskeli<strong>ja</strong> voi suorittaa opinto<strong>ja</strong>kson Vie-98.006 Diplomityö vieraalla<br />
kielellä ( 1 ov), joka perustuu henkilökohtaiseen neuvontaan. Kun<br />
aloitat diplomityön kirjoittamista, ota yhteyttä TKK:n kielikeskukseen.<br />
9.2 Diplomityön arvostelu<br />
Diplomityön arvostelua <strong>ja</strong> hyväksymistä haetaan kir<strong>ja</strong>llisesti<br />
osastoneuvostolta samalla kun diplomityö jätetään tarkastettavaksi.<br />
Yksi diplomityö luovutetaan mustiin kansiin sidottuna osaston<br />
kansliaan <strong>ja</strong> toinen kappale toimitetaan työn valvo<strong>ja</strong>lle. Osastoneuvosto<br />
päättää diplomityön arvostelusta valvo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tarvittaessa oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
antaman kir<strong>ja</strong>llisen lausunnon perusteella.<br />
Diplomityö arvostellaan arvosanoin 1-5. Tutkintotodistukseen<br />
merkitään diplomityön nimi <strong>ja</strong> arvosana sekä diplomityön valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
mahdollinen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskeli<strong>ja</strong><br />
voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta <strong>ja</strong> tämän<br />
päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta.<br />
80<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä<br />
osastolla.<br />
Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä<br />
noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä. Diplomityön<br />
tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä noudatetaan yleistä tekijänoikeuslainsäädäntöä.<br />
Diplomityön mahdollisesta julkaisemisesta sopivat<br />
tekijä, valvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> keskenään.<br />
9.3 Kypsyysnäyte <strong>ja</strong> diplomityöesitelmä<br />
Diplomityöhön liittyvä erillinen kir<strong>ja</strong>llinen kypsyysnäyte kirjoitetaan<br />
sillä kielellä, jolla opiskeli<strong>ja</strong> on saanut koulusivistyksensä Suomessa.<br />
Koulusivistys yhdessä hyväksytyn kypsyysnäytteen kanssa osoittaa<br />
kyseisen kielen vaaditun hallitsemisen.<br />
Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleensä välittömästi sen jälkeen, kun<br />
diplomityö on jätetty tarkastettavaksi. Se kirjoitetaan diplomityötä<br />
valvovan opetta<strong>ja</strong>n diplomityön alueelta antamasta aiheesta.<br />
Kypsyynäytteellä osoitetaan suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä<br />
perehtyneisyyttä diplomityön alaan. Kypsyysnäytteen laajuus on noin<br />
neljä sivua. Kypsyysnäyte suoritetaan valvotussa koetilaisuudessa.<br />
Kypsyysnäytteen sisällön tarkastaa diplomityötä valvo<strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kieliasun korkeakoulun kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen<br />
lehtori. Kypsyysnäyte arvostellaan hyväksytty/hylätty-periaatteella <strong>ja</strong><br />
sen voi tarvittaessa uusia.<br />
Kypsyysnäytteen lisäksi diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai<br />
vastaava esittelytilaisuus. Esitelmän a<strong>ja</strong>nkohdasta sovitaan valvo<strong>ja</strong>n<br />
kanssa. Tilaisuus on avoin muille opiskelijoille <strong>ja</strong> asiasta kiinnostuneille.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 81
9.4 Selostuksen kirjoittaminen <strong>ja</strong> muotovaatimukset<br />
Diplomityön ulkoasusta ei ole olemassa TKK:n yhteistä käytäntöä.<br />
Diplomityön oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta tai valvo<strong>ja</strong>lta saat vinkkiä kuin myös allaluetelluista<br />
oppaista.<br />
Luettavaksi suositellaan<br />
• Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö, osoitteessa<br />
http://www.hut.fi/Opinnot/saannot.html<br />
• Kauranen, I., Ropponen P., Aaltonen M.: Tutkimusraportin<br />
kirjoittamisen opas, Teknillinen korkeakoulu opintotoimisto,<br />
Otaniemi 1993, 113 s.<br />
• Tirronen, K.: Teknisen kirjoituksen laatiminen, Suomen<br />
Teknillinen Seura <strong>ja</strong> Teknillisten Tieteiden Akatemia, Jyväskylä,<br />
Gummerus 1987, 89 s.<br />
• Walla, E.: Så skriver du bättre tekniska rapporter, Lund 1990,<br />
75 s.<br />
• Suomen Standardisoimisliitto r.y; SFS-käsikir<strong>ja</strong> 19: Suureet <strong>ja</strong><br />
yksiköt sekä Suomen standardisoimislautakunnan julkaisemat<br />
SFS-sanastot tai muiden samankaltaisten suomenkieliset vastineet.<br />
82<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
10 VALMISTUMINEN<br />
10.1 Diplomityöhön <strong>ja</strong> valmistumiseen liittyviä ohjeita<br />
• Diplomityön aihetta voidaan tutkintosäännön mukaan hakea,<br />
kun tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu <strong>ja</strong><br />
kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140 opintoviikkoa<br />
(tutkintosääntö 13 §).<br />
• Osastoneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen sekä nimittää<br />
valvo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> mahdollisen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n. Lomakkeita saa osaston<br />
kansliasta.<br />
• Opinto<strong>ja</strong>ksojen ryhmittely suositellaan tehtäväksi, kun<br />
tutkinnon I-osa on suoritettu tai kun diplomityön aiheesta<br />
sovitaan. Suoritettujen opinto<strong>ja</strong>ksojen ryhmittely tulee tehdä<br />
kuitenkin viimeistään silloin, kun suorituksia on 160<br />
opintoviikkoa. Osaston kanslia antaa lisätieto<strong>ja</strong> ryhmittelystä.<br />
• Kun osastoneuvosto on vahvistanut diplomityön aiheen,<br />
valvo<strong>ja</strong>n sekä mahdollisen työn oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n, sovi valvo<strong>ja</strong>n kanssa<br />
työn aikataulusta <strong>ja</strong> sen sen pitävyyden seuraamisesta.<br />
Diplomityön aihe vahvistetaan vuodeksi <strong>ja</strong> lisäaikaa saa vain<br />
hyvin perusteluin.<br />
• Kun diplomityö alkaa valmistua, opiskeli<strong>ja</strong> esittää työn tulokset<br />
<strong>ja</strong> selostuksen jäsentelyn valvo<strong>ja</strong>lle. Työ sidotutetaan kansiin<br />
valvo<strong>ja</strong>n luvalla.<br />
• Pidä diplomityöesitelmä valvo<strong>ja</strong>n edellyttämällä tavalla.<br />
A<strong>ja</strong>nkohdasta sovitaan diplomityön valvo<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
• Kirjoita kypsyysnäyte valvotussa koetilaisuudessa. Kansliasta saa<br />
lomakkeen kypsyysnäytteen suorittamista varten. Lomake pitää<br />
toimittaa diplomityön valvo<strong>ja</strong>lle ennen kypsyysnäytteen<br />
suorittamista.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 83
• Tarkista, että diplomityössäsi on tiivistelmälomake liitteenä.<br />
• Valmistumiseen liittyviä lomakkeita saa osaston kansliasta<br />
(diplomityön tarkastus- <strong>ja</strong> todistusanomus).<br />
• Osastoneuvosto arvostelee diplomityön professorin esityksen<br />
perusteella. Vähintään kaksi viikkoa ennen osastoneuvoston<br />
kokousta toimita yksi kansiin sidottu diplomityö työn valvo<strong>ja</strong>lle<br />
<strong>ja</strong> sovi, että lausunto toimitetaan osaston kansliaan viimeistään<br />
viikkoa ennen kokousta.<br />
Samanaikaisesti :<br />
• Toimita osaston kansliaan viimeistään viikkoa ennen<br />
osastoneuvoston kokousta<br />
- yksi kansiin sidottu diplomityö<br />
- diplomityön tarkastushakemus<br />
- todistusanomus<br />
- opintorekisteriote, jossa on ryhmitellyt opinto<strong>ja</strong>ksot<br />
- ilmoitus kypsyysnäytteen suorittamisesta<br />
- ilmoitus seminaariesitelmästä<br />
Lisäksi osaston kansliaan toimitetaan<br />
-esteettömyystodistukset pääkir<strong>ja</strong>stosta <strong>ja</strong> muista<br />
käyttämistäsi kir<strong>ja</strong>stoista. Todistus saa olla korkeintaan<br />
kuukauden vanha.<br />
-esteettömyystodistus Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalta<br />
(korkeintaan kuukauden vanha)<br />
Kun kaikki tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetusuunnitelman<br />
mukaiset opinnot on tehty <strong>ja</strong> edellisessä kohdassa mainitut<br />
paperit toimitettu kansliaan, kansliassa valmistellaan todistus <strong>ja</strong><br />
osastonjohta<strong>ja</strong> vahvistaa valmistumisen.<br />
84<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
10.2 Tutkintotodistus<br />
Korkeakoulun rehtori antaa tutkintotodistuksen juhlallisessa<br />
kahvitilaisuudessa, joita järjestetään kerran kuussa. Henkilön, joka ei<br />
voi osallistua tutkintotodistuksen <strong>ja</strong>kotilaisuuteen, tulee jättää<br />
valtakir<strong>ja</strong> opintotoimistolle todistuksen vastaanottamista <strong>ja</strong> postittamista<br />
varten.<br />
Jos opiskeli<strong>ja</strong> on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tieto<strong>ja</strong><br />
sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä <strong>ja</strong> arvostelukykyä,<br />
mainitaan tutkintotodistuksessa, että tutkinto on suoritettu oivallisesti.<br />
Maininta oivallisesti voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden<br />
opinto<strong>ja</strong>ksojen kuin diplomityön opintoviikkomäärillä painotettu<br />
keskiarvo <strong>ja</strong> diplomityön arvosana ovat vähintään 4. Jos opinto<strong>ja</strong>kson<br />
arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta<br />
huomioon keskiarvoa laskettaessa.<br />
Korkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut<br />
korkeakoulussa perus- tai <strong>ja</strong>tkotutkinnon, tutkintodistukseen erityisesti<br />
kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement),<br />
jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa<br />
tarkoitetuista opinnoista <strong>ja</strong> opintosuorituksista sekä<br />
niiden tasosta <strong>ja</strong> asemasta koulutusjärjestelmässä.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 85
11. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA<br />
Teknillisen korkeakoulun myöntämään perustutkintoon voidaan<br />
hyväksyä rajoitetusti muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa suoritettu<strong>ja</strong><br />
opinto<strong>ja</strong>. Teknistieteelliselle tutkinnolle asetetut tavoitteet tulee<br />
kuitenkin saavuttaa. Tästä vastaavat osastot <strong>ja</strong> koulutusohjelmat, <strong>ja</strong><br />
siksi opiskeli<strong>ja</strong>n tulee saada osastoltaan lupa TKK:n ulkopuolisten<br />
opintojen liittämisestä tutkintoon.<br />
11.1 Opintoyhteistyö muiden yliopistojen <strong>ja</strong> oppi<strong>laitos</strong>ten kanssa<br />
Opintoyhteistyön tarkoituksena on lisätä opiskelua yli yliopistorajojen<br />
<strong>ja</strong> helpottaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisten opintokokonaisuuksien<br />
suorittamista.<br />
TKK on mukana pääkaupunkiseudun joustavan opinto-oikeuden<br />
(JOO) yhteistyössä. Siihen kuuluvat Helsingin seudun yliopistot<br />
• Helsingin yliopisto<br />
• Helsingin kauppakorkeakoulu<br />
• Kuvataideakatemia<br />
• Sibelius-Akatemia<br />
• Svenska handelshögskolan<br />
• Taideteollinen korkeakoulu<br />
• Teknillinen korkeakoulu<br />
• Teatterikorkeakoulu<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> JOO:sta http://www.helsinki.fi/joo<br />
Teknillisellä korkeakoululla on opintoyhteistyösopimuksia myös<br />
Vaasan <strong>ja</strong> Jyväskylän yliopistojen kanssa. Näistä sopimuksista kiinnostuneet<br />
saavat lisätieto<strong>ja</strong> opintoasian toimistosta, puh. 451 5554.<br />
Erillisopintojen suoritusoikeutta voi hakea myös muista pääkaupunkiseudun<br />
ulkopuolisista korkeakouluista <strong>ja</strong> yliopistoista, joiden<br />
opintotoimistoista saa lisätieto<strong>ja</strong>.<br />
86<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
11.2 Opiskeluoikeuden hakeminen <strong>ja</strong> ilmoittautuminen<br />
opintoihin<br />
Halutessaaan sisällyttää toisen yliopiston opinto<strong>ja</strong>kson tutkintoonsa<br />
opiskeli<strong>ja</strong>n ensin pyydettävä puolto TKK:sta. Joustavan opiskeluoikeuden<br />
sopimus edellyttää, että opiskeli<strong>ja</strong>n kotikorkeakoulu<br />
hyväksyy opinto<strong>ja</strong>ksot haki<strong>ja</strong>n tutkintoon. Tutkintoon liittyvä opiskelu<br />
on maksutonta mutta korkeakoulut maksavat opiskelijoidensa JOOsopimuksista<br />
toisilleen. Lisätieto<strong>ja</strong> puollon saamiseksi saa osaston<br />
suunnitteli<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> opintoneuvo<strong>ja</strong>lta.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n on itse haettava opiskeluoikeutta toisessa koulutusyksikössä.<br />
Erillisten opintojen suoritusoikeuden hakemista varten on<br />
lomake, jonka saa kyseisestä koulutusyksiköstä <strong>ja</strong> joka toimitetaan ao.<br />
yliopistoon tai tiedekuntaan. Suoritusoikeuden saanti edellyttää usein<br />
oman yliopiston vahvistaman opintosuunnitelman esittämistä. Tietoa<br />
asiasta saa kunkin koulutusyksikön opintotoimistosta.<br />
Erillisiä opinto<strong>ja</strong> suorittavan tulee ilmoittautua lukuvuosittain ainakin<br />
omaan yliopistoon sekä tavallisesti myös kohdeyliopistoon. Maksut<br />
suoritetaan kuitenkin vain omalle yliopistolle <strong>ja</strong> sen ylioppilaskunnalle.<br />
11.3 Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon<br />
Muissa koulutusyksiköissä suoritettujen opintojen sisällyttämisestä<br />
tutkintoon päättää opiskeli<strong>ja</strong>lle tutkintotodistuksen antava<br />
korkeakoulu. Suoritukset siirretään opintorekisteriin muusta<br />
korkeakoulusta saadun alkuperäisen suoritusotteen perusteella.<br />
TKK:n diplomi-insinöörin tutkinnosta tulee pääosa opinto<strong>ja</strong><br />
(diplomityö <strong>ja</strong> vähintään 70 ov muita opinto<strong>ja</strong>) suorittaa TKK:ssa.<br />
Opinto<strong>ja</strong> ei voi hyväksilukea kahteen tutkintoon samanaikaisesti.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 87
11.4 Opinnot ulkomailla<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> osasto panostaa siihen, että<br />
koulutusohjelmassa opiskelevat sisällyttäisivät opintoihinsa ulkomaisia<br />
<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> joko osana harjoittelua tai pääaineen opiskelua. Korkeakoulu<br />
on mukana lukuisissa kansainvälisissä opiskeli<strong>ja</strong>vaihto-ohjelmissa<br />
kuten SOKRATES (EU-maat), Nordplus (Pohjoismaat), ISEP-vaihto<br />
(Yhdysvallat <strong>ja</strong> Latinalainen Amerikka) <strong>ja</strong> TIME-ohjelma, sekä<br />
solminut useita kahdenkeskisiä sopimuksia eri yliopistojen kanssa.<br />
Mahdollisuus opiskella ulkomailla kannattaa ottaa huomioon heti<br />
ensimmäistä opintosuunnitelmaa tehdessä.<br />
Tietoa opiskelusta ulkomailla saa kansainvälisten asiain toimistosta<br />
(päärakennuksen 1. kerros) <strong>ja</strong> osoitteesta http://www.hut.fi/Opinnot/KV/.<br />
Tietoa asiasta on luettavissa myös päärakennuksesta olevalta<br />
kansainvälisten asioiden ilmoitustaululta <strong>ja</strong> ylioppilaskunnan lehdistä.<br />
Ulkomaisen opiskelupaikan voi järjestää myös itse. Tällöin on<br />
omatoimisesti hankittava tarvittavat tiedot sekä järjestettävä<br />
opiskelupaikka, asuminen <strong>ja</strong> rahoitus. Jos opiskelupaikan hankkii itse,<br />
opintosuunnitelmasta <strong>ja</strong> sen hyväksymisestä on aiheellista keskustella<br />
ajoissa ao. professorin kanssa. Myös opintoneuvo<strong>ja</strong> luona on syytä<br />
käydä tiedustelemassa opintojen hyväksi lukemista.<br />
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre fo<br />
International Mobility) palvelee ulkomaisista opinnoista kiinnostuneita.<br />
CIMO:n kotisivun osoite on http://www.cimo.fi.<br />
88<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
12. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />
Avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden korkeakouluopintoihin<br />
poh<strong>ja</strong>koulutuksesta <strong>ja</strong> iästä riippumatta. Avointa yliopistoopetusta<br />
järjestetään TKK:ssa mahdollisuuksien mukaan iltaisin, siten<br />
että myös työssäkäyvät voivat siihen osallistua. Korkeakoulu järjestää<br />
avointa yliopisto-opetusta Otaniemen lisäksi Lahdessa <strong>ja</strong> Jyväskylässä.<br />
Opetustarjonnassa on sekä TKK:n opetusohjelmassa olevia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong><br />
että avoimen yliopiston omia korkeakoulutasoisia opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>.<br />
Suosittu<strong>ja</strong> aineita ovat olleet muun muassa kielet, viestintä <strong>ja</strong><br />
työpsykologia.<br />
Opetukseen ilmoittaudutaan avoimen yliopiston toimistossa erikseen<br />
ilmoitettuina a<strong>ja</strong>nkohtina. Opiskeli<strong>ja</strong>t valitaan opetukseen pääsääntöisesti<br />
ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisia ei vastaanoteta<br />
puhelimitse. Kurssi- <strong>ja</strong> materiaalimaksut maksetaan käteisellä<br />
ilmoittautumisen yhteydessä. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot<br />
viedään TKK:n opintorekisteriin.<br />
Avoimen yliopiston toimisto si<strong>ja</strong>itsee TKK:n koulutuskeskus Dipolissa<br />
huoneessa 13.<br />
Opetustarjonta, maksut, lukujärjestykset <strong>ja</strong> ilmoittautumisa<strong>ja</strong>t löytyvät<br />
Internetistä osoitteesta http://www.dipoli.hut.fi/org/avoinyo/.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> saa myös puhelimitse numerosta 451 4485.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 89
13. TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />
13.1 Rekrytointipalvelut<br />
Rekrytointipalvelujen tavoitteena on edistää TKK:n opiskelijoiden<br />
sijoittumista työelämään. Se tarjoaa mm. seuraavia palvelu<strong>ja</strong>:<br />
työpaikkojen välitys, rekrytointitietokanta, tietotori sekä erilaiset<br />
rekrytointitapahtumat (esim. Ura konsulttina <strong>ja</strong> Tietotekniikan<br />
tulevaisuuden tekijät).<br />
Lisätieto<strong>ja</strong> saa osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/ sekä<br />
projektipäällikkö Raakel Inkeriltä, puh. 451 5953 <strong>ja</strong> projektisihteeri<br />
Pirjo Koskiselta, puh. 451 4701. Toimistosta voi kysyä neuvoa kaikissa<br />
työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Rekry löytyy Dipolista, huoneista<br />
21 <strong>ja</strong> 22.<br />
13.2 Harjoitteluasiat<br />
TKK:n harjoitteluyksikköön kuuluvat suunnitteli<strong>ja</strong>, IAESTE- <strong>ja</strong><br />
Leonardo –koordinaattiorit, osastojen harjoitteluneuvo<strong>ja</strong>t sekä<br />
yritysyhteistyö –koordinaattorit. Heidän tehtävänään on edesauttaa<br />
opiskelijoiden harjoittelua välittämällä kotimaisia <strong>ja</strong> kansainvälisiä<br />
harjoittelu- <strong>ja</strong> kesätyöpaikko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sekä neuvomalla opiskelijoita<br />
harjoitteluun liittyvissä asioissa.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>: http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu/ <strong>ja</strong> suunnitteli<strong>ja</strong><br />
Suvi Kumpulainen, puh. 451 2049, IAESTE-koordinaattori Satu<br />
Malo, puh. 451 2067 sekä Leonardo-koordinaattori Kat<strong>ja</strong> Leinonen,<br />
puh. 451 4061.<br />
13.3 Uraneuvonta<br />
Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille,<br />
vastavalmistuneille <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko-opiskelijoille sekä järjestää työnhakuun <strong>ja</strong><br />
90<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001
työelämävalmiuksiin liittyvää koulutusta. Korkeakoulun uraneuvonta<br />
on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>: http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/uraneuvonta.html <strong>ja</strong><br />
uraneuvo<strong>ja</strong>, psykologi Riitta Hoikkala-Holm, puh. 451 4702.<br />
13.4 Alumnitoiminta<br />
Alumnitoiminta tarkoittaa TKK:sta valmistuneiden (alumnien) <strong>ja</strong><br />
TKK:n välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikön tehtäviin<br />
kuuluu mm. alumnitietokannan ylläpitäminen, korkeakoulun tapahtumista<br />
tiedottaminen sekä erilaisten alumneille suunnattujen<br />
tapahtumien <strong>ja</strong> palveluiden tarjoaminen.<br />
Lisätieto<strong>ja</strong>: http://www.hut.fi/Yksikot/Alumni/ <strong>ja</strong> alumnikoordinaattori<br />
Mari Talpila, puh. 451 4675.<br />
<strong>Automaatio</strong>- <strong>ja</strong> <strong>systeemitekniikan</strong> koulutusohjelman opinto-opas 2000-2001 91
Change language